Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen mielenkiinnolla lukenut ulkoasiainvaliokunnan mietinnön silläkin perusteella, että työasiainvaliokunta omalta osaltaan on antanut ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon. Olen erittäin tyytyväinen, että ulkoasiainvaliokunta on noteerannut työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa esille nostetun terveydenhuoltohenkilöstön säteilylomakysymyksen. Nythän kävi sillä tavalla, että säteilyloma edellisen eduskuntakauden aikana poistettiin terveydenhuollon henkilöstöltä ja todettiin, että se on työmarkkinakysymys. Asiasta saadut selvitykset kuitenkin selvästi ovat osoittaneet, että kysymys on jostakin aivan muusta kuin työmarkkinakysymyksestä. Kysymys on terveydenhuoltoalalla säteilylle altistuvassa työssä työskentelevän henkilöstön terveydestä, eikä sitä suinkaan voi olankohautuksella sivuuttaa. Asiasta on esitetty kirjallisia kysymyksiä useitakin kappaleita entiselle peruspalveluministerille Osmo Soininvaaralle. Vastaukset, jotka sieltä on saatu, ovat olleet, sanoisiko, tylyjä tai ainakin sellaisia, että asiaa ei ole haluttu ymmärtää.

Tehyhän teki tästä järjestökantelun EU:hun. Sieltä saatiin viesti, jossa todettiin, että valtion tulisi pyrkiä poistamaan tällaiset terveyttä vaarantavat työtavat. Mutta kun kysymys on potilaiden terveyden hoidosta, jossa säteilytyöllä on erittäin suuri merkitys, niin tällaista poistoa ei voida tehdä. Silloin kysymys on siitä, että jollakin tavalla pitää pystyä huolehtimaan siitä, että tällaisessa ionisoivassa työssä terveytensä vaarantavat henkilöt pystyvät jollakin tavalla rajoittamaan tätä säteilyn määrää, mitä he saavat.

On myöskin puhuttu, että terveydenhuollon järjestelmät ovat muuttuneet sillä tavalla, että tämä säteily olisi vähentymässä terveydenhuoltohenkilöstöltä, mutta tosiasiassa on käymässä toisin päin eli selkeästi nämä menetelmät kehittyvät sillä tavalla, että entistä enemmän käytetään tällaisia säteilylle altistavia työmuotoja ja sitä kautta altistutaan terveydenhuollon vaaroille.

Ulkoasiainvaliokunta on täällä yhtynyt työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnan kantaan ja pitää tärkeänä, että kysymys selvitetään ottaen huomioon uudistetun peruskirjan asema Suomea sitovana kansainvälisenä sopimuksena. Tästä on myöskin eduskunnassa tehty useita lakialoitteita tämän asian johdosta. Ed. Räsänen on tehnyt omalta osaltaan lakialoitteen. Etelä-Pohjanmaan alueen vaalipiirin kansanedustajat ovat tehneet yhteisen aloitteen asiasta. Tiedän, että myös muita aloitteita on vireillä. Tämän pitäisi antaa selkeä viesti siitä, että eduskunta haluaa, että tämä asia selvitetään.

Meidän katseemme kohdistuvat tässä vaiheessa uuteen vanhaan peruspalveluministeriin Eeva Biaudethen, ja toivomme, että hän omalta osaltaan ottaa tämän asian esille. Olen tietoinen siitä, että Tehyn puolesta on lähestytty ministeriötä ja pyydetty, että ministeri ottaisi tämän asian esille. Minä toivon, että viestit nyt työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausunnossa ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä selkeästi osoittavat, että asia on vakava ja se on otettava selvityksen kohteeksi. Jos ymmärsin oikein, peruspalveluministeri Biaudetn pää heiluu siihen suuntaan, että hän ymmärtää asian ja on valmis tämän ottamaan esille. Siitä olen erittäin tyytyväinen. Tiedän sen, että terveydenhuoltoalan henkilöstö tuolla maakunnissa odottaa todella ratkaisuja tämän osalta.

Meillä Vaasan vaalipiirin kansanedustajilla oli eilen suuri joukko tehyläisiä vaalipiirin alueelta vieraina. Hyvin selkeä oli myöskin heidän viestinsä, jossa he ovat huolestuneita, mihin suuntaan tämä menee. Pidetään mielessä, että kysymys on työssä olevien ihmisten terveydentilasta eikä suinkaan mistään työmarkkinakysymyksestä.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä voisi ehkä sanoa ihan lyhyesti sen, että sillä se palaa, millä se on lähtenytkin. Siis toisin sanoen, jos se on työmarkkinakysymys, niin se työmarkkinasopimuksella myöskin palaa. Seuraava työmarkkinakierros käynnistyy puolen vuoden sisällä, niin että jos näin ajatellaan, niin se varmasti voi hoitua sitä kautta.

Pertti   Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen tarjoaa yhden mahdollisuuden, miten asia voidaan hoitaa. Mutta jos se halutaan pysyvästi hoitaa niin, että voidaan olla varmoja, että se säilyy, se vaatii lakimuutoksen eli lakiin on palautettava tätä asiaa koskeva pykälä, niin kuin se aikaisemmin siellä oli. Olisi minun mielestäni myönnettävä nimenomaan se, että kysymys on terveysasiasta eikä työmarkkina-asiasta.

Erkki   Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakolalle totean, että ei ole suinkaan mitään tavatonta nykyisessä tupopolitiikan kentässä, että kolmikannassa sovitaan jostakin asiasta ja eduskunta noudattaa kolmikannan tulosta, johonka hallitus on sitoutunut.

Jaakko  Laakso  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kannattaa tietenkin muistuttaa siitä, että eduskunta on tätä kysymystä säteilylomista käsitellyt ja osa eduskuntaa on ollut sitä mieltä, että tällaista ei tarvita. Eli ilmeisesti kysymys on nyt tältä osin ainakin itsekritiikistä siltä osin kuin on kyse niistä kansanedustajista, jotka aikaisemmin olivat näitä säteilylomia vastaan. Pisin tie tässä asiassa on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin joutuu asiaa käsittelemään ja tekemään Suomen osalta langettavan päätöksen. Sekin mahdollisuus on tulevaisuuden osalta olemassa, koska kysymys on tämän sopimuksen osalta Suomea sitovasta asiakirjasta.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun omakin nimeni mainittiin tässä kysymyksessä, täytyy kyllä sanoa, että työturvallisuuslakina tämä on aika huonosti perusteltu. Sillähän vuosittainen säteilyannos pienenee 4 prosentilla, ja se on itse asiassa pienentynyt moninkertaisesti, kun röntgenlaitteet ovat tulleet paremmiksi. On olemassa paljon halvempia tapoja pienentää säteilyannosta 4 prosentilla, esimerkiksi siirtää henkilö kahdeksi viikoksi toisiin töihin. Mutta jos tämä otettaisiin oikein työturvallisuuslakina, sen täytyisi tietysti koskea muitakin aloja kuin terveydenhuoltoa. Esimerkiksi lentoemännät saavat säteilyä lentäessään korkealla jne. Mutta työturvallisuuslakina tämä olisi aika tehoton, mutta tietysti se käy päinsä, jos halutaan. Sen lisäksi se oli aikanaan mahdollista ottaa ulos myös rahana. On hyvin vaikea ymmärtää, miten se ulosotettu raha työturvallisuutta parantaa. (Puhemies koputtaa) Mutta sen sijaan tietysti työmarkkinakysymyksenä, jos halutaan jonkinlainen korvaus säteilyaltistuksesta (Puhemies koputtaa) rahana tai lomana, sitä voidaan ...

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laaksolle haluaisin muistuttaa, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala on ollut myöskin aktiivinen tämän asian johdosta ja nähnyt tärkeänä, että tämä asia selvitetään.

Ed. Soininvaaralle totean, että asiantuntijakuulemisessa on selkeästi todettu, että ei ole pystytty poistamaan vaaratekijöitä, ja täällä todetaan, että selvityksen mukaan potilaiden kannalta tehokkaimpien uusien hoito- ja tutkimusmenetelmien käyttö on jopa lisännyt henkilöstön säteilyaltistusta. Näin kertovat asiantuntijat. En tiedä, onko ed. Soininvaara parempi asiantuntija kuin varsinaiset asiantuntijat.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan pöytäkirjaan merkittäväksi sen, että mietintöön sisältyy eräs merkittävä periaate, ja se on se, että vihdoin ja viimein on nyt ulkoasiainvaliokunnan mietintöön kirjattu lausuma siitä, mistä asioista annetaan valtuussäännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Nimittäin ulkoasiainministeriö on sitkeästi pitänyt kiinni siitä vanhan perustuslain mukaisesta menettelystä, että presidentin asetuksella annetaan useissa asioissa tarkempia määräyksiä. Ulkoasiainvaliokunnankin huomiota on kiinnitetty tähän asiaan, mutta kun asia ei ole kirjautunut mietintöön, oikeuskansleri on katsonut, että tämä ei ole velvoittava. Niin muodoin ulkoasiainministeriön virkamiehet ovat katsoneet, ettei heidän tarvitse tämän tyyppisiä lausumia noudattaa, jotka on kirjattu lausuntovaliokunnan käsityksiksi. Nyt haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että se elää ajan hengessä ja näkee, että meillä on uusi perustuslaki, joka on tarkoitettu noudatettavaksi.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun säteilylomista päätettiin 60-luvun lopulla, tietysti tilanne työpaikoilla säteilyn suhteen oli aivan toinen silloin, kun lomaoikeus eli säteilyloma päätettiin. Altistuminen säteilylle oli toista luokkaa kuin tänä päivänä, mutta siitä huolimatta, että menetelmät ovat kehittyneet, altistuminen ei ole kokonaan poistunut. Viime vuosina on tullut vielä uusia tekijöitä, hoito- ja tutkimusmenetelmiä, jotka altistavat henkilökuntaa säteilylle. Tässä on hyvin tärkeästä asiasta kysymys, ja Tehy eli terveydenhuollon henkilöstön järjestö on syystä huolissaan tästä ja on lähestynyt monia kansanedustajia. Toivon todella, että tämä asia saataisiin myönteiseen päätökseen. Se ei estä silti myöskään työmarkkinajärjestöjä ottamasta tätä asiaa esille työmarkkinapöydässä ja sopimasta siitä myöskin siellä. Mutta eduskunnan tehtävä on myös tämä asia käsitellä lainsäädäntöteitse.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunnan mietinnössä todetaan, että sosiaalisella peruskirjalla turvatut oikeudet ovat keskeisiä ihmisen perusoikeuksia, joilla on työelämässä tärkeä merkitys. Tässä otetaan kantaa myös Suomen käytöntöön, kun meiltä puuttuu työelämästä minimipalkka. Valiokunnan kannanotto on hyvin keskeinen. Suomen lainsäädäntöä ja käytäntöä tarvittaessa kehitetään niin, että minimipalkkasäännökseen voidaan sitoutua. Tämä tulee olemaan hyvin keskeinen meidän työelämäämme koskeva kysymys ennen kaikkea nyt, kun kansainvälistä työvoimaa tulee yhä enenevässä määrin Suomeen.

Sen verran vielä, arvoisa puhemies, säteilylomasta, että viime eduskunnan aikana tämä asia käsiteltiin kertaalleen, ja minusta on erittäin tärkeätä, että tässä ei sotketa nyt kahta asiaa: mitä merkitsee työturvallisuuslaki ja mitä merkitsevät työmarkkinakysymykset. Minusta ed. Pulliainen käsitteli tätä asiaa ihan oikeasta näkökulmasta, että meillä Suomessa työmarkkinaosapuolet ratkovat paljon suurempiakin kysymyksiä, joista tässä asiassa on kysymys, eli heidän tahtoaan tarvitaan.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tämä asia viimeksi on ollut eduskunnan käsittelyssä, jolloin oikeus säteilylomaan poistui, silloin tätä perusteltiin sillä, että osa työntekijöistä oli ikään kuin suostunut vaihtamaan jo säteilylomia rahaan. Tosiasiaksi on myöhemmin osoittautunut, että se oli sitä mahdotonta pakollista säästötoimintaa, jota tehtiin terveydenhuollon osalta vuonna 95. Silloin ajattelutapa oli se, että kaikki vedettiin minimiin. Nyt on tullut selviä näyttöjä myöhemmin, että säteilyn aiheuttamat haitat ovat olemassa. Toisaalta, kun henkilöstöä ei ole vuoden 95 jälkeen riittävästi lisätty säteilyyn vaarantavilla aloilla ja työpaikoissa, henkilökunta joutuu enenevässä määrin liian harvalukuisena säteilyn alaiseksi. Tästä syystä tämä kysymys tulisi uudelleen käsitellä.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan jatkaa myöskin hieman tästä säteilyloma-asiasta. Haluan lisätä vielä sen verran, että nyt voimassa olevaan päätökseen vaikutti aikanaan myöskin se havainto, että osa säteilyloman piirissä olleista henkilöistä säteilylomansa aikana teki yksityisellä puolella kuitenkin vastaavaa työtä ja se varmasti heikensi tämän kysymyksen asianmukaista hoitoa aikanaan. Nyt on ilmennyt uusia syitä, niin kuin ed. Hyssälä toi esiin, ja pidän erittäin tärkeänä, että tähän kysymykseen palataan, niin kuin nyt aiotaankin.

Toinen seikka, miksi pyysin puheenvuoron, arvoisa puhemies, koskee imetysvapaita. Olen hyvin iloinen siitä, että ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja myöskin työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan ajatuksen siitä, että imetysvapaata ei kokonaan suljettaisi ulkopuolelle yhtenä mahdollisuutena myöskin Suomen äideille. Meillä ovat tietenkin äitiys- ja vanhempainvapaat ihan toisessa, paremmassa mallissa kuin muissa EU-maissa monesti. Siitä syystä sitä hallituksen esityksessä ei varmaankaan pidetty hyvänä ideana tuoda Suomeen, mutta tässäkin asiassa on minusta hyvä edetä työmarkkinaosapuolien kanssa yhteisvoimin.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Edellisen kerran edellisen eduskunnan aikana, kun tästä säteilylomasta keskusteltiin ja eduskunta kävi hyvin perusteellisen keskustelun tästä asiasta, väitettiin, että kehitys on mennyt niin paljon eteenpäin, että tätä säteilyä röntgentyöntekijöille terveydenhuollon alalla ei tule ja säteilyn määrä on niin pieni, että säteilylomia ei tarvita. Nyt kuitenkin ainakin työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausunnosta ilmenee aivan selvästi, että on todettu, että säteilyä tulee edelleenkin varsin paljon näiden työntekijöiden kohdalle ja säteilyloma olisi välttämätön, jotta säteilyarvoa voitaisiin vuositasolla pudottaa. Minun mielestäni hallituksen tulisi tässä ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin ja antaa eduskunnalle esitys, jolla voitaisiin tämä saada lainmukaiselle tasolle. Täytyy muistaa, että terveydenhuollon työntekijät myyvät työvoimaansa eivätkä terveyttänsä ja näin ollen pitäisi ehdottomasti terveysnäkökohta ottaa tässä enemmän huomioon. Eduskunta on tässä tehnyt virheen, ja eduskunta voi myöskin korjata oman virheensä, kun hallitus antaa esityksen.

Veijo Puhjo /vas:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että terveydenhuoltohenkilöstön säteilyloma tulee palauttaa. On tietysti selvää, että tämä loma ei poista saatuja haittoja, mutta koko elinkaaren, työkaaren aikana altistus jää vähäisemmäksi. Vuonna 97, kun säteilyloma poistettiin, havaitsin aivan käsittelyn loppuvaiheessa, että poisto olikin perustuslain vastainen siinä mielessä, että perustuslaissa sanotaan, että työvoima on valtion suojeluksessa, ja nyt kuitenkin tämä päätös säteilyloman pitämisestä siirrettiin työmarkkinajärjestöjen vastuulle. Kysyin keskuskansliastakin, mitä voi tehdä, mutta juna oli silloin jo niin pitkällä, ettei voinut ehdottaa kuin kolmannessa käsittelyssä, ettei presidentti vahvistaisi sitä lakia, mutta laki sitten kuitenkin vahvistettiin ja säteilyloma on poissa, mutta tähän tulee ehdottomasti palata.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausunnossa todetaan, että Suomen tulee noudattaa niitä kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, jotka se on asianmukaisella tavalla sopinut ja hyväksynyt. Mielestäni tässä on ihan selkeä viesti hallitukselle, mitä pitää nyt tehdä. Haluaisin todeta sen, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on omalta osaltaan tämän viikon maanantaina kokouksessaan päättänyt säteilylomasta, että se korvataan toistaiseksi niin kauan kuin ne sopimukset ovat voimassa, jotka siellä on yhteisesti sovittu.

Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun viime kaudella säteilylomaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin, silloin muutosta todellakin perusteltiin sillä, että säteilylomat turvattaisiin työnantajan ja työntekijöiden välisissä neuvotteluissa ja sopimuksissa, mutta nyt lainmuutoksen jälkeen voidaan todeta, että uudet säteilytyötä tekevät terveydenhoidon ammattilaiset ovat lähes poikkeuksetta jääneet säteilylomien ulkopuolelle. Työturvallisuutta ja työsuojelua ei todellakaan tule jättää työehtosopimusten varaan, vaan ne tulee turvata lainsäädännöllä. Muistutan, että kun viime kaudella asiasta äänestettiin, niin valitettavasti myös vasemmistopuolueet olivat silloin tätä työsuojelulainsäädäntöä heikentämässä. (Ed. Kuoppa: Eivät kaikki!) — Ehkä siellä muutama poikkeus silloin oli, mutta kristillisdemokraatit ja keskustapuolueen edustajat äänestivät silloin tätä lakiesitystä vastaan. Toivoisin, että tämä asia korjattaisiin jo ennen kuin hallitus vaihtuu tämän vaalikauden aikana, ja se edellyttää Lipposen hallitukselta aktiivista toimintaa.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä mietinnön antajanahan on ulkoasiainvaliokunta. Havaitsin, että UaV:n jäsenet eivät juurikaan tähän keskusteluun ole tätä ennen puuttuneet, mikä tietysti saattaa tämmöisen asian kyseessä ollen olla ihan loogistakin.

On syntynyt keskustelu työsuojelusta, perin tärkeästä, isosta asiasta, ja säteilylomista, perin tärkeästä yksityiskohdasta, mutta kannattaa muistaa tämän asian kokonaisuus. Tässähän on kysymys hallituksen esityksestä, joka sisältää siis selvitykset niistä peruskirjan määräyksistä, joihin sitoutumiselle Suomen lainsäädäntö tai kansallinen käytäntö asettaa hallituksen käsityksen mukaan esteitä. Ulkoasiainvaliokunnan saamat erikoisvaliokuntien lausunnot samoin kuin valiokunnan saama muu selvitys keskittyy pitkälti näiden uudistetun peruskirjan määräysten käsittelyyn. Tässä mielessä yritän sanoa tällä puheenvuorollani sen, että tämä on perin suuri ja laaja kokonaisuus, mikä tietenkään ei estä hallitusta puuttumasta esimerkiksi näihin säteilylomakysymyksiin, niin kuin täällä pari puhujaa on esittänyt.

Veijo Puhjo /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä selvyydeksi sanoa ed. Räsäselle, että itse viimeksi äänestin lakiesitystä vastaan. Mutta täällä oli pieni maininta siitä, että osa henkilöstöä on ottanut säteilyloma-asian rahallisena korvauksena eivätkä he pidä lomaa. Tämä rahallisena korvauksena ottaminen on nimenomaan työsuojeluasiana virheellinen ratkaisu. Tosiaankin, tämä asia tulee ottaa uudestaan käsittelyyn, jotta voitaisiin koko työiän kestävää, kumuloituvaa säderasitusta vähentää.