Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lakialoite 48/2002 vp on laki
valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta
annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Tämän
aloitteen pääsisältö on, että luotaisiin
edelleen toimintaväljyyttä nimenomaan lainoituksen
osalta ja riskirahoituksen myöntämisellä nuorille
alle 28-vuotiaille yrittäjiksi aikoville. Tämä esitys
on sillä tavalla jäsentelemätön,
että toivotaan, että asetuksella säädetään
tarkemmin näistä luotto- ja takausehdoista.
Suomalainen yhteiskunta nojaa yrittäjyyteen. Kuitenkin
yrittäjien määrä on viime vuosina
hyvin selkeästi laskenut. Viime vuoden osalta arvioidaan,
että 10 000—15 000 henkilöä on
vähemmän yrittäjinä kuin aikaisemmin.
Myös mielipidemittaukset kertovat, että halukkuus
yrittäjäksi ryhtymiseen ei ole kovin korkealla
tasolla. Kuitenkin meillä yhteiskunnassa on erittäin
suuri tarve saada ihmisiä innostumaan yrittäjyyteen,
ja koska tänä päivänä innostustaso
on se mikä on, tarvitaan erityisiä toimenpiteitä,
jotta yrittäjyyteen innostavaa ilmapiiriä voidaan
kehittää.
Suomessa on ilmiselvä yrittäjyysvaje erityisesti,
kun sitä verrataan Euroopan unionin keskiarvoon. Meiltä puuttuu
noin 100 000 pienyritystä. Tässä on
haastava tehtävä, että pääsemme
unionin keskiarvoon, ja jos me tässä onnistumme, tämä mahdollistaa
tietenkin entistä paremman työllisyyden, ja silloin
päästään niihin työllisyyslukuihin
ja työttömyyslukuihin, jotka ovat myös olleet
hallitusohjelmassa, ja jopa selkeästi hallitusohjelmaa
parempaan tasoon.
Meillä on yhteiskunnassa tikittämässä myös jonkinmoinen
aikapommi sukupolvenvaihdosten osalta. 50 000—70 000
yrittäjää on tulossa sukupolvenvaihdosikään,
ja koska ilmapiiri on mikä on, niin tänä päivänä yrittäjät
miettivät, mistä löytyy ratkaisu yrittäjyyden
jatkumiseen. Nuorissa on tulevaisuus. Tosin nämä nuoret,
joita tämä lakiehdotus nyt koskee, eivät
varmaan ole valmiita ottamaan vastuuta yrityksestä, joka on
jo pitkään toiminut ja jossa on suurempi kokonaisuus,
isommat liikevaihdot ja suuri määrä työllisiä ihmisiä,
mutta jostain se on aloitettava, ja näin ollen tässä kuitenkin
meidän on edettävä niin, että yrittäjäksi
aikova, jolla on omat ideat, on saatava hyötykäyttöön
ja sitä kautta vahvistamaan suomalaista kansantaloutta.
Suomen kansantalous voi menestyä ja kehittyä vain
vientivetoisen yhteiskunnan avulla. Tarvitaan tietenkin myös
tuontia korvaavia toimenpiteitä, tuontia korvaavaa yrittäjyyttä.
Meiltähän on paljon luisunut aikaisemmin ammattitaidolla tehtyä tuotantoa
ulkomaille, ja siinä on tietenkin myös selvä markkinarako.
Me olemme eräiltä osin erittäin kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla, ja
mitä enemmän meillä on omaperäistä omaa ideointia
tuotteissa, sitä paremmat mahdollisuudet tietenkin on kotimarkkinoilla
ja vientimarkkinoilla.
Erityinen tarve uudelle lainsäädännölle
syntyy juuri toivosta parempaan työllisyyteen, mutta parempi
työllisyys ei toteudu, jos ei tehdä erityistoimenpiteitä.
Tämä lakialoite, joka nyt on käsittelyssä,
on syntynyt nimenomaan tarpeesta ja nimenomaan niin, että me
pääsemme taas askeleen eteenpäin. Meillä on
erityisrahoitusyhtiö Finnvera, jolla on tuotevalikoimissaan
aikamoinen määrä erilaisia rahoitusinstrumentteja,
mutta kun tätä asiaa on tutkiskeltu, on nimenomaan tultu
siihen tulokseen ja tulin siihen tulokseen, että erityisesti
nuoret ovat kuitenkin tietyllä tavalla vielä väliinputoajia.
Riskinotto on aika kovan pohdiskelun takana, ja mitä lievemmin
vastuin riski voidaan ottaa, sitä helpommin päätös tietysti
tähän riskinottamiseen ja yrittäjäksi
lähtemiseen tulee. Tämä vaatii tietenkin
lainan myöntäjiltä, hakemusten käsittelijöiltä erityistä ammattitaitoa,
koska ei ole mitään järkeä siinä,
että lähdemme samanlaiseen malliin kuin aikanaan työvoimahallinnon
tarjoama starttirahamalli oli. Siinä 50 000 annettiin
hakijalle kuin hakijalle, ja siitähän syntyi hyvin
usein vain hetkellisesti kilpailua vääristävä tilanne,
mutta kuitenkaan starttirahalla liikkeelle lähtenyt yrittäjä ei
saanut muuta kuin luottohäiriömerkintöjä muutaman ajan
kuluttua omalle tililleen.
Vuonna 1996 tämä talo sääti
naisyrittäjälainan. Naisyrittäjälaina
oli menestys. Sen avulla syntyi paljon naisten keskuuteen yrittäjyyttä, joka
oli vakaalla, harkitulla pohjalla. Tänä päivänä useat
silloin yritystoiminnan aloittaneet yritykset ovat edelleen voimissaan
ja kasvavat ja kehittyvät.
Nuorisolaina olisi tältä talolta merkittävä signaali
siitä, että yhteiskunta arvostaa nuoria ja pyrkii
edesauttamaan heitä ammatinvalinnassa, ja myös
siitä, että me odotamme heidän panostaan
tähän yhteiskunnan kakun kasvattamiseen.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti tämä asia
tulee aikaa myöten hoidettua, osittain toivottavasti tämän
aloitteen kautta, mutta jos ei tämä aloite riitä,
niin toivottavasti Finnvera osaltaan lähtee viemään
tätä asiaa eteenpäin, koska tosiasia
on, että esitetylle mallille on olemassa selvä tilaus.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salo on minusta oikealla asialla,
kun hän lakialoitteessaan ehdottaa, että valtion
erityisrahoitusyhtiöiden luotto- ja takaustoiminnan ehtoja
lievennettäisiin nuorten osalta siten, että heille
voitaisiin myöntää tavallista edullisemmin ehdoin
takauksia ja luottoja.
Kuten ed. Seivästö totesi, hallituksella on
ollut Yrittäjyys-hanke tämän vaalikauden
ajan. Valittaen täytyy vain todeta, että kovin
vähäksi ovat jääneet nuo hallituksen
toimenpiteet yrittäjyyden edistämiseksi. Päinvastoin,
yrittäjien määrä on vähentynyt
eikä lisääntynyt, niin kuin tarkoitus
oli. Erityisen suuren huolenaiheen antaa juuri tämä sukupolvenvaihdosta
odottavien yrittäjien määrä,
enimmillään noin 70 000 lähimmän
10 vuoden aikana. Jatkajia heillä ei ole tiedossa, joten
erityisesti työpaikkojen aikaansaamiseksi yrittäjyyteen
on panostettava entistä voimakkaammin.
Minä toivon, että ed. Salon aloite saa myönteisen
vastauksen, mutta ennen kaikkea, että tämä otetaan
vastaan Finnverassa, joka luottoehtoja määrittelee,
ja kehitetään tällainen nuorisolainajärjestelmä.
Keskustelu päättyy.