Arto Seppälä /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti perustella tätä lakialoitetta 57/2004.

Työttömyysturvalakia on uudistettu monella eri tavalla. Parhaillaan eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys 61/2004 vp työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain 20 ja 21 §:n muuttamisesta. Lakiin on jäänyt kuitenkin säännös työsopimuksen päättämisen riitauttamisesta. Voimassa olevassa laissa riitauttamisaika vaihtelee riippuen työsuhteen kestosta, sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta sekä siitä, päättyykö työsopimus irtisanomiseen vai purkamiseen.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että työsuhteen päättämisperusteen riitauttamisaika ja oikeus työttömyysturvaan riippuu työntekijän työsuhteen kestosta, työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta sekä siitä, päättääkö työnantaja irtisanoa vai purkaa työsopimuksen. Kyse on kuitenkin yksilön oikeusturvan kannalta tärkeästä hallinnollisesta määräajasta, jonka pitäisi kohdella kansalaisia mahdollisimman yhdenvertaisesti.

Voimassa olevan lain mukaan työntekijän on karenssin välttämiseksi riitautettava työsuhteen päättäminen määräajassa. Mikäli työnantaja on purkanut työsopimuksen, on määräaika kolme kuukautta. Mikäli työsopimus on irtisanottu, on riitauttamisaika sama kuin irtisanomisaika. Käytännössä irtisanotun työntekijän riitauttamisaika riippuu työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai sen puuttuessa työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta. Työsopimuslain mukaan irtisanomisaika on neljästätoista päivästä kuuteen kuukauteen. Työehtosopimuksissa irtisanomisajat vaihtelevat huomattavasti. Lyhyimmät irtisanomisajat ovat viikon pituisia. Tässä ajassa on usein mahdotonta riitauttaa asiaa, ja korvauksenhakijalle määrätään 90 päivän pituinen korvaukseton määräaika eli karenssi.

Ongelmaksi on todettu, että laissa ei ole säännöstä eikä lain esitöistä selviä, millä tavalla riitauttaminen on tehtävä. Työvoimatoimikunnat ja toimikuntien jäsenet tulkitsevat edellä mainittua riitauttamissäännöstä sattumanvaraisesti. Joskus riittää, kun hakija on ottanut yhteyttä liittoonsa, joskus hakijan on toimitettava tuomioistuimeen jätetty haastehakemus. Viimeksi mainittu on mahdotonta toimittaa irtisanomisajassa. Keskimäärin haastehakemuksen jättäminen kestää runsaan vuoden irtisanomispäivästä.

Arvoisa puhemies! Lopputuloksena on usein ollut, että työvoimatoimikuntien erilaiset käytännöt sekä lyhyet irtisanomisajat johtavat siihen, että irtisanotun työntekijän on mahdotonta riitauttaa työsuhteensa päättämistä määräajassa. Toisaalta myöskin eri liittojen jäsenet ovat erilaisessa asemassa riippuen siitä, onko liitossa asiamiehenä lakimies tai joku muu henkilö.

Lakialoitteessa ehdotetaan työttömyysturvalakiin säädettäväksi yksi yhtenäinen riitauttamisaika työsopimuksen päättämisen lainmukaisuudesta siinä tilanteessa, kun työnantaja irtisanoo tai purkaa työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvillä irtisanomis- tai purkamisperusteilla. Lakialoitteen mukaan työttömyysturvaoikeudesta päätettäessä sovellettava riitauttamisaika olisi kuusi kuukautta työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittamisesta. Lisäksi vähintään lain esitöissä tulisi määritellä riitauttaminen ja sen keinot tarkasti niin, että epäselvyyksiä tämän asian suhteen ei synny.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti kollega, ed. Arto Seppälälle:

Jäin kahta asiaa kaipaamaan: muutamia nimiä tämän salin keskiosasta tai oikeasta reunasta.

Toiseksi kysyn, eivätkös työttömyysturvalain tämän pykälän osiot ole nimenomaan aikaisemmin olleet juuri sitä kolmikantayhteistyötä, jossa ovat mukana myöskin työnantajien etujärjestöt, kun tämän tyyppistä lainsäädäntöä muutetaan? Harvoinhan eduskunta-aloitteilla näihin asioihin on puututtu, vaan ne on nimenomaan sovittu työmarkkinapöydissä, joissa ovat olleet sitten myöskin kaikkien parttien näkemykset mukana.

Arto Seppälä /sd:

Arvoisa puhemies! On totta, mitä ed. Salo sanoi, että tämä on parttien asia, mutta on havaittu, että työvoimahallinnossa ei ole tätä asiaa otettu vakavasti, kun partit myöskin ovat täällä ohjausta antaneet. Myöskin SAK:n paikallisjärjestöt ovat lähestyneet edustajia tässä yhteydessä. On todettava, että valitettavasti tässä eivät ole muuta kuin vasemmalta laidalta, jos näin voi todeta, edustajat allekirjoittaneet.