Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kalastusasia on semmoinen aika mielenkiintoinen juttu. Tämä herättää aina intohimoja kovasti, vaikka tuntuisi, jotta vesissä olevat kalat ovat sellaista omaisuutta, joka liikkuu vähän paikasta toiseen, ei välttämättä ole jonkun maanomistajan maiden sisällä, se olisi sitten toinen juttu jo. Mutta kun on väljiä vesiä, niin saattaa se omaisuus aina pyörähtää, ainakin keväisin menee rantamaisemiin kutemaan matalampaan paikkaan ja sitten kesemmälle se painuu vähän syvemmille. Siitä huolimatta se herättää intohimoja kovasti, kuka voi olla päättämässä näitä asioita ja mistä voi kalastaa.

Tässä tapauksessa näiden kalastusalueiden kokoonpanosta taikka siitä, ketkä voivat osallistua näihin kokouksiin, tuli kova kina. Me jätimme siitä vastalauseen, jossa esitetään, jotta virkistyskalastajat voisivat pitää edelleen ne kolme edustajaa siellä kalastusalueen kokouksissa. Meillä on esitys tässä 73 §:n 5 kohtaan, jotta tämä etuus säilyisi tai mahdollisuus vapaa-ajan kalastajille esittää kolmea edustajaa. Ilmeisesti tämä tulee yksityiskohtaisessa käsittelyssä sitten esitettäväksi, mutta teen tässä nyt esityksen kuitenkin siitä, jotta tämä pykälä saisi sen muodon, mikä meidän vastalauseessamme tässä on olemassa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Samoin toteaisin kuin ed. Lahtela, että kalastaminen on intohimoja aiheuttanut kai jo vuosisatoja kautta maailman sivun milloin minkinlaista ja suurta kalaa kannattaa pyytää, vaikka sitä ei saisikaan, samoin nämä edustukset, ketkä saavat olla päättämässä, mitenkä asioita hoidetaan. Kannatan tätä ed. Esa Lahtelan tekemää esitystä, että kolme edustajaa olisi siellä mukana täältä virkistyskalastuspuolelta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta keskusteltiin täällä lähetekeskustelussakin monen puheenvuoron verran. Silloin oli semmoinen fiilinki, että tämä kakkonen voitaisiin muuttaa kolmoseksi, mutta sitten paljastui, että Kalatalouden Keskusliitto olikin tehnyt tästä syvällisesti, todella syvällisesti, arvoisa puhemies, ideologisen ja perustuslaillisen asian ja teetättänyt Jenny Fredriksson -nimisellä lakihenkilölläänkin tästä semmoisen muistion, että enpä ole semmoista ihan äkkinään näin pienessä asiassa nähnytkään. Siinä koko perustuslakikin käännettiin ympäri ämpäri. Siinä päädyttiin nyt sitten siihen, että kun tällä Kalatalouden Keskusliitolla on porvarihallituksen taustavoimana suuri merkitys, niin annetaan nyt olla kakkonen eikä mennä kolmoseen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä tänään on erittäin ajankohtaista tämä virkistyskalastus. Me tänään keskustelimme eduskunnan kyselytunnilla saimaannorpan tilasta ja tulevaisuudesta ja saatoimme todeta, että virkistyskalastus, itsekäs virkistyskalastus, joka lähtee hyvin ideologisesta lähtökohdasta tässä tapauksessa eli oikeuksien säilyttämisestä pitää kuhaverkkoja silloin Saimaassa, kun nuoret norpat ovat liikkeellä, oli tänään esillä. Tässähän on sanottava niin, että tällä hetkellä juuri on alkamassa A-talk-ohjelma, jossa on meidän maa- ja metsätalousministerimme mukana ja jossa käsitellään tätä asiaa, saimaannorpan suojelua ja sen ristiriitaa vapaa-ajan kalastuksen kanssa.

Tässä puhutaan virkistyskalastajien edustajien lähettämisestä näihin kokouksiin. On tietysti ihan perusteltu tämä opposition tekemä ehdotus kolmesta edustajasta, mutta samalla on todettava, että kalastuskuntien kohdalla esimerkiksi nyt Saimaalla on edustajia vaikea saada kasaan, koska ei löydy ihmisiä, jotka kuuluisivat kalastuskuntien jäsenyyteen ja jotka voisivat esimerkiksi tähän rauhoitusasiaan ottaa kantaa.

Näin se vain se kalastus, vapaa-ajan kalastuskin, sitten törmää esimerkiksi erilaisten ministerien verkostojen kautta tällaiseen asiaan kuin ainutlaatuisen lajin suojeluongelmiin, ja varmasti tämä keskustelu jatkuu myös tuolta kannalta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tässä ed. Tiusasellekin. Uskon sillä tavalla, jotta virkistyskalastajat eivät ole norppien hävittäjiä eikä niillä vieheillä ja koukuilla hyvin montaa norppaa pyydetä. Kyllä on ihan ammattikalastajien heiniä se homma, jossa niitä vahinkoja sattuu.

Kyse on tässä minusta siitä vanhasta kinasta, mitä aikanaan käytiin viehekalastuksen osalta täällä, läänikohtaisen viehekortin, joskus pilkintäoikeuden osalta. Kyse on siitä, jotta vesienomistajat haluavat, niin kuin Kalatalouden Keskusliiton edustaja taikka tuomari, mikä mahtoi ollakin tuolla asianajaja puhumassa, mieluummin pois vapaa-ajankalastajat kokonaan, siis maattomat, sieltä omistajien pöydistä ja haluaisivat pitää itsellään sen päätösvallan.

Silloin käytiin hyvä keskustelu ja kysyin asiantuntijalta, ministeriön asiantuntijalta, joka on kiertänyt kymmeniä vuosia siellä kokouksessa. Siellä koskaan ei ollut äänestetty. On pyritty aina yhteiseen ratkaisuun, vaikka siellä ovat olleet myös nämä vapaa-ajankalastajien edustajat. Minusta tässä on kyse yhtä paljon ideologiasta kuin aikaisemmin illalla tässä ja maattomien oikeudesta, köyhien oikeudesta päästä kalastamaan. Sen takia on tärkeätä, että tulee se näkemys myös kokouksessa esille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella minä oikaisen sen käsityksen, väärän käsityksen, joka saattaa jäädä. En siis puhunut äsken niinkään virkistyskalastajista vaan vapaa-ajankalastajista, joilla on näitä vesioikeuksia. Ja mitä tulee sitten näihin ammattikalastajiin, niin niihinkin löytyisi hallituksen esityksen 228 viime valtiopäiviltä kautta pykälät siihen, että me voisimme säädellä ammatillisen kalastuksen saimaannorppakannalle aiheuttamia vahinkoja ja lopettaa näiden vahinkojen aiheuttamisen. 2000-luvulla noin 5—6 norppaa on jäänyt ammattikalastajien pyydyksiin.