Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Koska en päässyt keskustelemaan tästä tärkeästä vuorotteluvapaalain muuttamista koskevasta esityksestä aiemmin, haluan tässä lain toisessa käsittelyssä sanoa asiasta pari sanaa.

Vuorotteluvapaan käyttöön on tulossa lain myötä tiukennuksia, jotka hankaloittavat vuorotteluvapaan käyttöä. Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotetaan 16 vuoteen ja vuorottelijalle säädetään yläikäraja, joka on työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Lisäksi vuorottelusijaiselle säädettyjä edellytyksiä tiukennetaan. Sijaiseksi on palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi voitaisiin kuitenkin palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi, taikka työtön työnhakija, joka on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias — näiden ohituskaistojen rakentaminen on sekä nuorisotakuun että ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden kannalta erittäin tärkeä ja myönteinen asia.

Nämä muutokset johtavat siihen, että erityisesti alle 40-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden vuorotteluvapaat vähenevät. Lisäksi aloilla, joilla ei ole työttömyyttä, kriteerien tiukentuminen vaikeuttaa pääsyä vuorotteluvapaalle. Joidenkin tutkimusten mukaan vuorotteluvapaa ei ole lisännyt vapaalla olleiden työuran pituutta. Sen sijaan esimerkiksi hoito- ja opetustyössä olevat henkilöt kertovat vuorotteluvapaan olleen tärkeä hengähdysjakso raskaan työn ohessa. Vuorotteluvapaata käytetään muun muassa kouluttautumiseen, lepäämiseen, matkusteluun, harrastuksiin, kuntoutukseen sekä lasten ja vanhempien hoitamiseen. Sijaisten jatkotyöllistymiseen vuorotteluvapaajärjestelmällä on tutkimusten mukaan ollut myönteinen vaikutus.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta toteaa mietinnössään, että vuorotteluvapaa toimii edelleen hyvänä keinona edistää työssäjaksamista. Se, että työntekijöillä on mahdollisuus pitää taukoa työelämässä 16 vuoden työuran jälkeen, voi olla tarpeellista ja hyödyllistä monista muistakin syistä. Siksi on tärkeää, että palkansaajilla on jatkossakin käytettävissään joustava ja yksilöllinen tapa sovittaa yhteen työaikoja elämäntilanteensa vaatimusten mukaisesti.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellyttää, että lain toteutumisen vaikutusten arviointi tehdään kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta vuorotteluvapaasäännösten tiukentamisen vaikutusten selvittämiseksi. Toivon, että tämä selvitystyö tehdään kunnolla ja ihan perusteellisesti tutkien. — Kiitos.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vuorotteluvapaa vakinaistettiin siis vuoden 2012 alusta lukien, ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponenkin totesi, niin vuorotteluvapaalakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että vuorotteluvapaalle pääsyn edellytyksenä on työhistoriaedellytys 16 vuotta nykyisen 10 vuoden sijasta. Myös EU:n alueella työskentely lasketaan työssäoloaikaan.

Toiseksi vuorotteluvapaan kesto on sadasta... [Mikrofoni mykistyi.]

Arvoisa puhemies! Nyt kuuluu. Tämä ei ollut niin painavaa tekstiä, etteikö tämä mennyt sitten sen takia mykäksi.

Vuorotteluvapaa vakinaistettiin vuoden 2012 alusta lukien, ja vuorotteluvapaalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuorotteluvapaalle pääsyn edellytyksenä on työhistoriaedellytys 16 vuotta nykyisen 10 vuoden sijasta. Myös EU:n alueella työskentely lasketaan työssäoloaikaan.

Vuorotteluvapaan kesto on 100—360 päivää, ja vuorotteluvapaan kesto olisi vähintään 100 kalenteripäivää. Sijaiseksi on palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 päivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Vuorotteluvapaan sijaiseksi voitaisiin palkata alle 30-vuotias vastavalmistunut, jonka ammattikoulutuksesta on kulunut yksi vuosi, tai alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työtön työnhakija.

Edellä mainitut säännökset mahdollistaisivat sijaisuuksien suuntaamisen nuorisotakuun kohderyhmille ja toisaalta ikääntyville työntekijöille. Varsinkin nuorille olisi tärkeää saada se ensimmäinen työpaikka, vaikkapa lyhyempikin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu tiukennus saattaa vaikeuttaa sopivien, edellytykset täyttävien sijaisten löytymistä erityisesti niillä aloilla, joilla tehtävissä vaaditaan erityistä osaamista ja joilla työttömyys on vähäistä.

Naiset ovat käyttäneet vuorotteluvapaata useammin, eli noin 70 prosenttia on näistä vuorotteluvapaan käyttäjistä naisia. Yleensä he ovat 40—59-vuotiaita, pääasiallisesti terveydenhuollon, sosiaalihuollon, sairaanhuollon ja opetuksen alalla.

Tämän vuorotteluvapaan tarkoituksena on tietysti edistää, että ihminen jaksaisi olla kauemmin työelämässä. Tätä vuorotteluvapaata voidaan käyttää matkusteluun, opiskeluun tai muuten joutenoloon. Samalla tämä laki edistäisi myös työttömien työllistymistä.

Jos työntekijällä on 25 vuotta työkokemusta, niin tämä korvaus on 80 prosenttia työttömyyskorvauksesta, muuten 70 prosenttia siitä, minkä työntekijä saisi työttömäksi jäädessään. On ymmärrettävää, että varsinkaan pienituloiset eivät voi käyttää välttämättä tätä vuorotteluvapaata, koska 70 prosenttia työttömyyskorvauksesta on pienipalkkalaisille niin pieni korvaus, että siihen ei ole varaa.

Tämä oli ihan yksimielinen, ja varmasti tämä on ihan hyvä laki. Jokaisella, joka haluaa tätä käyttää, on mahdollisuus, mutta aina tämän pitää olla työnantajan ja työntekijän keskinäinen suhde. Niin kuin edustaja Mäkisalo-Ropponen mainitsi, niin tämän vaikutuksia sitten katsellaan kahden vuoden kuluttua. Mutta ihan kannatettava lakiesitys.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme todellakin käsitelleet hyvin tätä lakiesitystä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, kuunnelleet hyviä asiantuntijoita tämän asian osalta. Omalta osaltani olen kiitollinen siitä, että tätä lakia ei romutettu, niin kuin joillakin tahoilla oli työn alla, suunnitelmissa, että lopetettaisiin kokonaan tämä laki. Tässä laissa oli valmisteluvaiheessa ilmeisesti suunnitelmia, että se olisi myöskin laitettu vielä paljon vaikeammaksi ja vaikeammin käytettäväksi ja pienemmäksi tämän kohderyhmän osalta. Hyvä, että me saimme tämän kuitenkin edes tässä muodossa vietyä eteenpäin, sillä minä ainakin koen ja näen, että tämä laki on erittäin tarpeellinen ja hyvä olemassa.

Nuorisotakuun osalta minusta oli hyvä, että huomioitiin tämä nuorten mahdollisuus aloittaa työhommat. Kun muuten pitää olla tietty määrä aikaa työttömänä ennen kuin pääseepi tuohon vuorotteluvapaan sijaiseksi, niin nuorisotakuuta auttaa se, että nuoret pääsevät siihen vuorotteluvapaan sijaiseksi sitten heti. Tämä vuorotteluvapaakokonaisuus auttaa ihmisiä jaksamisessa, ja suurin osa näistä henkilöistä, jotka ovat hakeutuneet vuorotteluvapaalle, on todellakin naisia. Vaikka tuloksista on sanottu, että sitä ei voi kunnolla selvittää, onko se auttanut siinä jaksamisessa, niin ihan tämmöinen henkilökohtainen kokemukseni ihmisten kanssa keskustelusta on, että kyllä se on auttanut ihmisiä jaksamisessa.

Itse harkitsin aikoinani vuorotteluvapaalle jäämistä, mutta jäin sitten opintovapaalle. Ihmisille on tärkeää se, että on edes tieto siitä, että on olemassa mahdollisuus vuorotteluvapaaseen. Jo se voi auttaa jaksamisessa ja itsensä kehittämisessä, sillä suurin osa vuorotteluvapaajaksoista on tietojeni mukaan käytetty itsensä kehittämiseen tavalla tai toisella.