Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tuli siinä ensimmäisessä käsittelyssäkin sanottua tästä asiasta ja tämän lain sisällöstä jotakin, niin edelleen toistan sen asian, että jotenkin eettisesti ja moraalisesti tässä kysymyksessä näkyy Suomen hallituksen tai Suomen linjan jonkunlainen suurpiirteisyys tai piittaamattomuus. Täällähän selvisi se, että Kiina luultavasti on, sanotaan, nyt ehkä kaikista suurin pimeän puun käyttäjä, siis se maa, joka kaikista eniten käyttää näitä trooppisten sademetsien tuotoksia niin, että kuluttaa niitä. Silti Suomen hallitus tukee kyseistä valtiota jatkuvasti näissä jutuissa.

Jotenkin tämmöisissä toiminnallisissa, konkreettisissa asioissa Suomen hallituksen olisi syytä, ainakin joissakin näissä lausunnoissa tässä lakiesityksessä, edes vähän vihjata, että on tässä jotakin arveluttavaakin. En minä tiedä, kuinka te lainsäätäjinä pidemmällä kokemuksella näitä tuotte julki, mutta hyväksymällä tämän muitta mutkitta, voisi sanoa, ja mainitsemalla jotain suurpiirteistä mutta nimeämättä mitään ja osoittamatta, mitkä ovat tämän lain epäkohtia, minulle ainakin jää semmoinen ikävä tunne siitä, että me hyväksymme asian. Jos meillä nyt on esimerkiksi jotain eläimiä, tapetaan valaita tai vastaavia, niin me otamme kantaa ja mainitsemme niitten maitten nimiäkin. Mutta tässä on kyse kuitenkin koko maailman ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta, sen tärkeimmästä yksittäisestä tekijästä eli trooppisista sademetsistä ja ilmeisesti niiden kaikista pahimmasta tuhoajasta, joka on lain ulottumattomissa, ja Suomi hyväksyy tämmöisen ilman minkäänlaista huomautusta tai moitetta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle kommentti: Siis olemalla sopimustoiminnassa mukana Suomi on vaikuttamassa juuri siihen suuntaan, mistä ed. Pertti Virtanen oli huolissaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella nämä kansainväliset sopimukset ovat välttämättömiä ja tärkeitä, ja Suomen pitäisi olla kaikin voimin niissä mukana: edistämässä tässä tapauksessa kyseessä olevaa trooppisen puun laillista kauppaa ja estämässä sen laitonta kauppaa. Se on selkeässä linjassa sademetsien suojelun suhteen. Trooppiset metsät häviävät todella vauhdilla.

Mitä tulee esimerkiksi Amazonasin alueeseen, niin 17 prosenttia siitä on hakattu. Se ei enää todella — siis 13 prosenttia lisää — enempää kestä. Sitten alueen ilmasto alkaa muuttua niin, että sademetsä häviää ilmastonmuutoksen myötä. Tämä trooppisen puun laiton käyttö siis edistää sademetsien tuhoamista, mutta sademetsien tuhoamista edistää moni muukin asia, kuten niiden muuttaminen soijaviljelmiksi taikka muuksi energiakasvien tuotantoalueeksi.

Tässä haluan eduskunnassa todeta, että kun pääministerimme saapui takaisin Brasiliasta, hän oli hyvin vakuuttunut siitä, ettei Amazonasin sademetsää mikään uhkaa. Mielestäni pääministeri erehtyy, hän on ehkä liikaa jäänyt niihin brasilialaisiin puheisiin kiinni. On aivan selvää, että Amazonasiin kohdistuu erittäin suuri uhka. Yksi osa siitä on myös se, että sieltä pyritään viemään suorat kulkuyhteydet Tyynelle valtamerelle, mikä mahdollistaa sen puun tuhoamista ja käyttöä entistä enemmän. Silloin Kiina on sitten osoitteena, sen viennin kohteena.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sademetsien suojelu on tärkeä asia, ja tämä on noussut aivan oikein täällä esille. Tämän asian yhteydessä olen jo aikaisemmin tuonut esille sen, että tuontipuun ja nimenomaan tässä tapauksessa trooppisista metsistä tuotavan puun sijaan meidän tulisi entistä enemmän käyttää tehostetusti erilaisia kotimaisia puulajeja ja kehittää myös niitten kasvatusta. Meillä on hyvin monia puulajeja kotimaassa, jotka vastaavat käyttötarpeisiin, joita trooppisilla puilla tällä hetkellä ja aiemmin on hoidettu. Toivon, että yksi keino tässä olisi edistää kotimaisten erikoispuulajien ja erikoisosaamisen käyttöä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen oli kuvauksessaan sademetsien kohtalosta ja niihin kohdistuvista uhista aivan oikeassa. Mutta nyt pitää vaan muistaa, arvoisa ed. Tiusanen, että tässä on kysymys YK:n alaisesta toimeliaisuudesta, tässä on kysymys perushyödykesopimuksesta, jolla nimenomaan pyritään järjestäytyneeseen, kestävään toimeliaisuuteen biodiversiteettiä vahingoittamatta. Ongelmahan ovat romahtaneet valtiot ja muuten kurjassa tilassa olevat valtiot, jotka ovat kokonaan tällaisen sopimustoiminnan ja säätelyn ulkopuolella, ja siellähän tilanne menee pieleen, juuri se, mistä ed. Tiusanen kantaa huolta.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Todella pidän tätä sopimusta sinänsä tärkeänä. Viittaan Brasiliaan, joka ei ole näitä romahtaneita valtioita. Siitä huolimatta tämä Amazonasin alue kutistuu, ja kaikki tiedot, jotka viime aikoina ovat tulleet, lähtevät siitä, että hakkuumäärät ovat paljon suurempia kuin tähän saakka on kerrottu. Ja valtaosa hakkuista, ed. Pulliainen, on illegaaleja myös Amazonasilla, valtaosa. Viimeiset tiedot, mitä olen tästä lukenut, kertovat, että jopa 80 prosenttia sieltä lähtevästä puusta lähtee illegaalisesti. Flegt-sopimus ja vastaavat sopimukset ovat tärkeitä. Indonesia, voi sanoa, tavallaan romahtanut maa, valtio, on yksi ongelma-alue. Balilla viime joulukuussa nämä hakkuut olivat nimenomaan esillä myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ja siellä yritetään ilmastosopimukseen saada sitä osatekijää, että voidaan tukea maita, jotka eivät hakkaa metsiään taloudellisesti. Se olisi erittäin tärkeätä.

Ed. Pertti Virtaselle: Nämä kohteet, minne viedään tätä puuta, eivät ole vain Kiina, vaan myös Japani, Singapore ja EU. Siis aina kelpaa, niin että siinä mielessä syli on avoin, tosin Kiina on varmasti suurin vastaanottaja.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran kommentoin, ettei jää väärää käsitystä. Kannatan samassa mielessä kuin ed. Pulliainen tätä sopimusta tietysti, jotta saataisiin tämmöinen selkeä, jopa vartioiva ja vahtiva systeemi ja laki. Kuria ja järjestystä tällä alueella, jos missä, tarvitaan.

Mutta sitten peräänkuulutan vaan sitä, missä on Suomi. Täällä aina välähtää se, ettei öljyšeikeillekään Suomi voi mitään, että otetaan vaan sitten valtion verot pois kaikesta öljystä ja muusta vastaavasta, kuten sähköstä, kun ei ollenkaan mainita missään edes pienessä alalauseessa tai jossain sitä, mistä tässä on myös kyse, että olemme kuitenkin huolissamme. Onko se sitten ihan eri foorumi kuin tämä kansanedustuslaitos, missä me säädämme lakeja, onko joku muukin päättävä elin tässä maailmassa?

Sen verran vielä tuosta samasta ohjelmasta, missä näin pääministerin: Tämä Brasilian johtaja sanoi, että eihän täältä mene kuin korkeintaan vajaa prosentti tätä sademetsää vuodessa tai jotain. Mutta jos tätä pimeätä osuutta on ehkä 80 prosenttia sieltä, niin sekään ei kyllä olisi kuin 2 prosenttia. Pääministeri vaikutti äärimmäisen tyytyväiseltä; hän nyökytteli päätään, jaa jaa ja yes yes. Jos vielä joissain papereissa lukee, että pääministeri nyt on varmistanut sen myös wikipediatiedoillaan, että tosiaan Brasilia ei hakkaa kuin alle 1 prosentin sademetsiä, niin onhan se meille kaikille iloinen uutinen, niin että jotakin hyötyä pääministerinkin matkasta on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä noihin sademetsiin. Sikäli aivan oikein, se on biodiversiteettikysymys. Brasilia on erittäin tärkeä sademetsämaa, ja Amazonasin valuma-alue on kaikkein tärkein biodiversiteetti maailman mitassa. Brasilian ympäristöministeri erosi, ja tilalle nimitettiin uusi, jolla on läheisemmät suhteet nimenomaan teollisuuteen ja joka ole niin jäykkä näiden erilaisten sopimusmenettelyjen solmimisessa. Tämä tilanne heijastaa sitä, missä ollaan Brasiliassa. Nimenomaan Amazonasin taloudellinen hyödyntäminen tulee yhä voimakkaammin esiin. Siellä ympäristöministeri on joutunut väistymään, jotta on saatu tästä taloudellisesta näkökulmasta ikään kuin sopivampi tilalle.

En tiedä, tietääkö meidän pääministerimme näistä tapahtumista, kun hän on keskustellut Brasilian presidentin kanssa, mutta toivon, että me Suomessa seuraisimme todellakin myös sitä, et-temme itse omalla rahoituksella olisi mukana sellaisissa hankkeissa, jotka koituvat sademetsäalueiden tuhoksi, sama se, vaikka ne sijaitsevatkin päiväntasaajaseudulla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä toistan ed. Tiusaselle: Tässä on kysymys on—off-tilanteesta, siitä, olemmeko mukana YK:n alaisessa sopimustoiminnassa vai ei, olemmeko vaikuttamassa sopimusten sisältöön vai ei. Minä haluan ymmärtää, että ed. Tiusanen on vilpittömästi sitä mieltä, mitä hän sanoo, minkä hän toteaa poliittiseksi linjanvedokseen. Siinä me olemme samaa mieltä. Mutta me olemme nyt selvästi eri mieltä siitä, mitä on välineitten käyttö, ja minä olen sitä mieltä, että YK:n alainen toiminta on sellaista toimintaa, jossa meidän pitää olla mukana. Te ilmeisesti ette ole sitä mieltä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä ed. Pulliainen saa tämän käsityksen, etten olisi sitä mieltä, että YK:n alainen toiminta on sitä, jossa meidän pitää olla mukana. Meidän pitää olla mukana tässä sopimuksessa, ja olen jo aikaisemmin puhunut, kertonut, että oma käsitykseni on, että valiokunnan kannanottohan on hyvä. Mutta sen lisäksi meillä on muita tilanteita, joissa me välitämme omaa mielipidettämme, muun muassa valtiovierailut.

Kritisoin äsken puheenvuorossani sitä, että pääministeri Vanhanen on viestittänyt, että hän on täysin tyytyväinen Brasilian ympäristötilanteeseen, nimenomaan myös suhteessa Amazonasin alueeseen. Tämä mielestäni ei pidä paikkaansa. Näin ei ole tilanne, ja tähän liittyi kritiikkini.

Suomen pitää olla nimenomaan kaikissa YK-hankkeissa, ilmastonmuutosohjelmassa, biodiversiteettiohjelmassa, aavikoitumisen estämisohjelmassa, näissä kaikissa mukana, ja Suomihan on ollut hyvin mukana, ja mielestäni Suomen edustus näissä kokouksissa on ollut esimerkillistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen kannattaisi lukea pöytäkirjasta se, mitä hän on tullut lausuneeksi tässä keskustelussa kolmeen eri otteeseen, ja tehdä sitten itse johtopäätös siitä, onko hän antanut väärän kuvan omasta poliittisesta linjastaan vai ei.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Itse varmaan en ole syyllistynyt, jos voi tämmöistä sanaa käyttää. Siinä kyllä olen ed. Pulliaisen kanssa samoilla linjoilla.

Mutta siinä mielessä olen samaa mieltä ed. Tiusasen kanssa, että koska meidän nykyisellä pääministerillämme on vähän tapana sanoa, että tämä on sitten EU:n alaista, niin se tarkoittaa sitä, että kun on EU:n alainen tai YK:n alainen, niin sitten näyttää, että kaikki uppoaa, ja lähettää kotimaahan semmoista viestiä, että nyökyttelee vaan. Täytyykö meidän sitten lukeakin EU:n tai YK:n sanomalehdistä se, mitä mieltä meidän pitää olla sitten, kun pääministeri vaan oli harmiton siinä välissä, ettei vaan kukaan luulisi, että on eri mieltä. Mutta Suomeen viestitetään ainakin se, että sitten on samaa mieltä kuin Brasilian joku karmea uusi teollisuusympäristöministeri tai jotain. Meille annetaan ikään kuin semmoista viestiä, ja kun eduskunnasta muutenkin annetaan teille huonoa ja väärää kuvaa lehdistön kautta, niin sitten median kautta vielä saa sen kuvan, että me olemme näitten sademetsien suhteenkin näin tyhmiä kaikki täällä, että me uskomme, kun joku Brasilian teollisuusministeri vähän nyökyttelee ja sanoo, että eihän sitä oteta kuin vähän, otetaan yksi prosentti. Eli siinä mielessä tiukempi linja ja ilman muuta YK:n alaisuuteen ja lakiin nimi alle, ed. Pulliainen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiistän sen, että olen kolmeen kertaan sanonut, että meidän ei tule olla mukana tässä sopimuksessa. Tämä on YK:n alainen sopimus, joka koskee sekä kuluttajamaita että tuottajamaita, ja tässä pyritään saamaan oikeudenmukaisuus, legitiimi tilanne, tähän kauppaan. Mutta tästä huolimatta sademetsät vauhdilla häviävät, ja meidän tulee nimenomaan ilmastonmuutoksenkin näkökulmasta päästä estämään ja pysäyttämään tämä sademetsien tuhoaminen. Yksi on palmuöljy, joka sitten tuhoaa, laiton trooppisen puun kauppa jne. Ja 20 prosenttia ilmastonmuutoksen hiilidioksidista tällä hetkellä, tästä ylimääräisestä paineesta, mikä kohdistuu ilmakehäämme, ilmastonmuutospaineesta, tulee nimenomaan tämän sademetsien tuhoamisen kautta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän palataan energia- ja ilmastopoliittisen selonteon yhteydessä, arvoisa ed. Tiusanen.