Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen yhdessä ed. Palmin kanssa tehnyt lakialoitteen avioliittolain 25 §:n muuttamisesta, ja tavoitteenamme on se, että avioerojen määrä saataisiin vähenemään nykyisestä tavattoman korkeasta luvusta pienemmäksi. Tämä on ilmeisesti ensimmäinen tämän eduskunnan käsittelyyn tuleva säästölakiehdotus. Sellaisia ei hallitukselta ole tullut, vaikka valtio velkaantuu hirvittävällä vauhdilla ja kunnat ovat syvässä talousahdingossa.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna solmittiin 29 800 avioliittoa ja 13 500 arvioeroa otettiin. Tuo avioerojen määrä on 1960-luvulta lähtien kolminkertaistunut, ja se on tavattoman suuri luku. Tutkimusten mukaan 30 prosenttia eronneista katuu eroaan kolmen vuoden kuluttua, ja onkin arvioitu, että noin puolet näistä eroista olisi ehkäistävissä, jos asiantuntevaa apua annettaisiin aviopuolisoille ajoissa.

Monenlaiset syyt toki johtavat avioeroihin, ja monet niistä ovat ehkä onnellisempiakin ratkaisuja kuin riitaisan parisuhteen jatkaminen. Mutta erityisesti sellaisiin syihin, jotka aiheuttavat avioeron, on syytä aina tarkoin paneutua asiantuntijan avulla, ja tässä esityksessä ehdotetaan, että sovittelu olisi lakisääteinen pakko ennen avioeron myöntämistä. Siihen liittyy henkisiä, taloudellisia ja monia muita kysymyksiä, jotka olisi hyvä käydä läpi. Tämä olisi hyvää perhepolitiikkaa, ja tarvitsemme tietysti nykyistä tehokkaampaa sosiaaliturvaa, avioliitto- ja perhekasvatusta ihan nuorille. Tältä pohjalta voitaisiin estää ja ehkäistä ongelmien syntyä, mutta sitten, kun niitä tulee avioliiton aikana, niihin voidaan asiantuntijan avulla neuvonnassa löytää ratkaisuja, niin kuin tuossa totesin, jopa puolessa erotilanteista.

Tämä pakollinen sovittelu olisi myös ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä, ja tiedämme, että lastensuojelun ongelmat ovat tänä päivänä aivan hirvittävät tässä maassa. Niihin ei ole paneuduttu ollenkaan riittävästi.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamies on myös tätä asiakokonaisuutta viitisen vuotta sitten selvittänyt ja pitää näiden avioliittoneuvontapalvelujen saatavuutta liian heikkona. Niitä joudutaan odottamaan liian kauan, ja tuon ajan jälkeen, jona oikeusasiamies on tätä käsitellyt, tilanne on entisestään huonontunut. Kunnat eivät pysty järjestämään riittävästi ja ajoissa noita palveluja.

Käräjäoikeuksissa käsitellään noin 2 000 huoltokiistaa vuosittain. Ne ovat aina ikäviä ja tulevat kalliiksi yhteiskunnalle ja ovat ongelmallisia näille lapsiperheille.

Myös lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula on todennut, että perheen auttaminen eron varhaisessa vaiheessa ennen ongelmien kasvamista ylipääsemättömän tuntuisiksi olisi huomattavasti helpompaa ja tuloksellisempaa sekä yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista ja taloudellista puuttua niihin. Eli oikea-aikainen, laadukas neuvonta on todella tärkeää ja yhteiskunnan ja perheiden kannalta edullista. Meillä on myös tämmöinen Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, ja sekin on ottanut tämän neuvonnan tavoiteohjelmaansa.

Arvoisa puhemies! Tämän perheasioiden sovittelun voisi lakiesityksen ajatuksen mukaan toteuttaa kunnan kasvatus- ja perheneuvolan tarjoamana palveluna, tai sitten se voitaisiin järjestää ostopalveluina. Ja ehkä tällaisena merkittävimpänä ostopalveluna tai ulkopuolisena sovittelupalvelun tuottajana voisi olla evankelisluterilainen kirkko, joka ylläpitää jo nykyisin perheasiain neuvottelukeskuksia. Tälle on erittäin hyvät perustelut, koska siellä on varmasti myös hyvä asiantuntemus näissä jo valmiina, eli tämä ei toisi kustannuksia vaan säästöjä yhteiskunnalle.

On siis arvioitu, että jopa tuhansia avioeroja voitaisiin estää, ja se silloin parantaisi lasten asemaa, vähentäisi huoltajuusriitoja, ja tämä toisi todellakin monenlaisia etuja yhteiskuntaan ja perheisiin.

Tarkemmin tästä säädettäisiin tämän lakiesityksen mukaan laissa niin, että tuossa 25 §:ssä olisi avioeron edellytyksenä siinä tapauksessa, jos puolisoilla on yksi tai useampi yhteinen alaikäinen lapsi, tuo perheasioiden sovittelu, ja tarkemmat säädökset annettaisiin asetuksella.