Mirja Vehkaperä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa syntyvyys on korkeimmillaan 40 vuoteen. Siksi lasten hoitomuotojen tarkistaminen on hyvin ajantasaista, ja haluan itse edistää kaikin tavoin sitä, että kotona omien vanhempien tekemä hoito- ja hoivatyö, kasvatustyö edistyisi eteenpäin.

Lakialoitteen keskeinen sisältö tai ajatus on siinä, että työntekijä voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Siis tilanne on tämä tällä hetkellä.

Tekemässäni lakialoitteessa ehdotetaan, että osittaista hoitovapaata voisi saada siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen kolmas lukuvuosi päättyy, eli vuoden pidennystä. Samalla pidennetyn oppivelvollisuuden mukaisessa opetuksessa olevan lapsen kohdalla osittaisen hoitovapaan mahdollisuutta pidennetään siihen saakka, kun lapsen neljäs vuosi päättyy, ja tässäkin muutos on yksi lisävuosi.

Mikä on sitten tämän osittaisen hoitovapaan nykytilanne? Nykyään työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata todella siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy, ja jos lapsi on tässä perusopetuksen pidennetyssä oppivelvollisuudessa, niin tätä osittaista hoitovapaata saa kolmannen lukuvuoden päättymiseen asti.

Erityisen hoidon ja huolen tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tähän en esitä mitään muutoksia. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Osittainen hoitoraha on 90 euroa kuukaudessa. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta, vaikka perheessä olisi useampi tukeen oikeutettu lapsi. Osittaisen hoitovapaan laajentaminen pieniin koululaisiin vuonna 2004 lisäsi huomattavasti sen suosiota, ja luulen, että myöskin tämä lakimuutos osoittautuisi hyväksi. Vuonna 2008 osittaista hoitorahaa sai noin 19 000 kotitaloutta.

Arvoisa puhemies! Perusteluja tälle lakiuudistukselle löytyy useita. Osa-aikaisen työskentelyn tulee olla todellinen vaihtoehto pienten lasten vanhemmille. Osa-aikatyötä tehdään Suomessa tällä hetkellä lähinnä työurien alku- tai loppupäästä eikä osa-aikainen työ ole kaikilla aloilla edes mahdollista.

Osa-aikatyössä on Suomessa noin 14 prosenttia palkansaajista. Miesten ja naisten suhde on niin, että miehistä noin 8 prosenttia ja naisista 19 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa osa-aikainen työskentely on meitä paljon yleisempää, noin 26 prosenttia, ja etenkin lasten ollessa pieniä, tehdään osa-aikaista työtä, jotta voidaan viettää enemmän sitä kotiaikaa.

On lapsen edun mukaista, että vanhempi voi työskennellä lyhyemmällä työajalla ja viettää enemmän aikaa lasten parissa. Yhteinen aika onkin tutkitusti lapsiperheiden yleisin toive ennen rahallisten tukimuotojen edistämistä.

Työelämää tulee kehittää siihen suuntaan, että vanhemmat voivat rakentaa elämänsä entistä enemmän perheen ja lapsen hyvinvointia ajatellen. Perhe-elämän sujumisen lisäksi osa-aikainen työskentely auttaa pitämään vanhemman kiinni työelämässä. On vaarana, mikäli kosketus siihen työelämään katoaa kokonaan pitkäksi ajaksi, että vanhempi syrjäytyy kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle ja hakeutuminen töihin on entistä vaikeampaa.

Kun työ- ja perhe-elämä voidaan yhdistää joustavasti, edistää se työhyvinvointia ja työntekijöiden jaksamista sekä tukee vanhempien mahdollisuuksia lasten hyvinvoinnista huolehtimiselle.

Arvoisa puhemies! Esitän, että työsopimuslain 4 luvun 4 §:ää muutetaan osittaisen hoitovapaan osalta niin, että edellä esitetty lakialoitteen mukainen järjestely vuodella eteenpäin tulisi voimaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pidän ed. Mirja Vehkaperän esitystä hyvänä. Se oli hyvin perusteltu tämä työsopimuslain 4 luvun 4 §:n muuttaminen ja hyvää kansanedustajatyöskentelyä. Lakialoitteita tehdään, ne menevät valiokuntaan, ne siellä helposti nuijitaan vain saapuneiksi, mutta tämäkin olisi kyllä sellainen aloite, joka asianomaisen valiokunnan olisi syytä lähettää tiedoksi ministeriöön. Usein näistä asioista jää muistijälki ja se saattaa sitten kehittyä. Joka tapauksessa tämä on edistyksellinen sosiaalista olosuhdetta lapsiperheissä eteenpäinvievä aloite.

Ed. Vehkaperä tuossa alussa totesi, että Suomessa on syntyvyys korkeampaa kuin pitkiin aikoihin. Näin on todella. Suomi on Euroopan johtomaita tässä asiassa, katoliset Espanja, Italia pitävät perää. Mutta aivan tästä riippumatta, mikä tilanne on Suomessa, maailmanlaajuisestihan se on katastrofaalinen. Me olemme menossa 10—11 miljardin väestöön. Afrikassa on maita, joissa mediaani-ikä on 15 vuotta. Se merkitsee, että puolet on alle 15-vuotiaita. Eli tämä väestöräjähdys on globaalinen ongelma ja suurin ongelma. Siitä paljon sitten generoituvat muut ongelmat ympäristöön, ilmastonmuutokseen jne. — ja köyhyyteen ennen muuta.

Mutta takaisin Suomeen, puhemies. Tämä ed. Vehkaperän lakialoite on kannatettava.