Jussi Niinistö /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kertomusvuonna 2013...

Kiitoksia, herra puhemies. — Kertomusvuonna 2013 Eduskunnan kirjastossa juhlittiin kirjaston avoimuuden 100-vuotisjuhlaa. Eduskunnan kirjasto avautui kaikkien kansalaisten käyttöön vuonna 1913, jolloin se muuttui yksinomaan eduskuntaa palvelevasta laitoksesta julkiseksi oikeus- ja yhteiskuntatieteelliseksi erikoiskirjastoksi.

Se, että parlamenttikirjasto on avoin kaikille kansalaisille, ei ole aivan tavallista maailman mittakaavassa. Eduskunnan kirjastossa on arvioitu, että maailmassa on korkeintaan 20 yhtä avointa parlamenttikirjastoa kuin meillä. Kaikille avoimen kirjastomme tärkein tehtävä on demokratian tukeminen tarjoamalla yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta päätöksenteon ja mielipiteen ilmaisun tueksi. Suurin osa kirjastomme aineistosta on vapaasti lainattavissa, ja kirjastoa voivat eduskuntalaisten lisäksi käyttää niin tutkijat, opiskelijat, kansalaiset, valtion virastot, yritykset kuin tiedotusvälineetkin.

Avoimuuden juhlavuoden lisäksi kirjasto panosti viime vuonna myös eduskunnan säännöllisen valtiopäivätyön 150-vuotismuistovuoteen järjestämällä erilaisia kansalaistapahtumia.

Arvoisa puhemies! Kirjastossa oli kertomusvuonna hieman edellisvuotta vähemmän kävijöitä, mikä selittyi pitkälti sillä, että kirjasto toimi remontin vuoksi väistötiloissa Postitalossa. Toinen vaikuttanut seikka lienee Helsingin yliopiston keskustakampuksen uuden kirjaston avaaminen, mikä vähensi etenkin opiskelija-asiakkaiden määrää. Kävijöiden pienestä vähenemisestä huolimatta lainojen määrä kääntyi edellisvuoden notkahduksen jälkeen hienoiseen nousuun.

Eduskunnan verkkopalvelun kävijämäärä on laskenut monena vuonna peräkkäin, niin myös kertomusvuonna. Verkkosivujen käytön tilastoinnissa on kuitenkin ollut ongelmia jo usean vuoden ajan, joten internet-tilastot eivät tältä osin ole täysin luotettavia vaan pikemminkin karkeita arvioita.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan kirjastossa on jo neljännesvuosisadan ajan kerätty veteraanikansanedustajien muistitietoa haastatteluin. Yhteensä muistitietoarkistoon on tallennettu 366 haastattelua, joista kertomusvuonna toteutettiin 14. Yhtä pitkäaikaista, kattavaa ja huolellisesti ylläpidettyä muistitietokokoelmaa ei löydy Euroopan muista parlamenteista, ja kokoelmamme saattaa olla jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Muistitietoprojektiin haastatellaan kansanedustajan työnsä päättäneitä veteraanikansanedustajia.

Aika ajoin on esitetty vaatimuksia siitä, että haastateltaviksi otettaisiin myös pitkään valtiopäivillä vaikuttaneita ja edelleen istuvia kansanedustajia. Esimerkiksi edustajat Heinonen ja Kanerva ovat nostaneet tätä kysymystä esille. Asia on tosiaankin ollut Eduskunnan kirjastossa esillä, mutta jonossa on edelleen paljon ex-kansanedustajia, ja varoja haastatteluiden toteuttamiseen on niukasti. Käymme kilpaa ajan kanssa. Siitä syystä konkariedustajat joutunevat edelleen odottamaan vuoroaan. Pilke silmässä voi tietenkin sanoa, kuten edustaja Donner, että varmin tapa päästä haastateltavaksi on tietenkin jättäytyä pois ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Aiemmissa keskusteluissa on myös esitetty kritiikkiä sitä kohtaan, että haastatteluja on tehty vuosittain liian vähän. Tämäkin on niin ikään pitkälti resurssikysymys. Haluan kuitenkin myös huomauttaa, että viime vuonna toteutettujen haastattelujen keskiarvopituus oli liki 7 tuntia ja sisältö 220 tekstisivua. On selvää, että näin laajat haastattelut vievät esivalmisteluineen ja purkamisineen paljon aikaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kirjaston hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa kiittää Eduskunnan kirjaston henkilökuntaa hyvin hoidetusta työstä.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme Eduskunnan kirjaston kertomusta toimintavuodelta 2013.

Kirjasto joutui olemaan väliaikaistiloissa viime vuonna. Siitä huolimatta asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin ja henkilökunnan työtyytyväisyys pysyivät kiitettävinä.

Avoin parlamenttikirjasto on harvinaisuus, jollaisia on maailmassa vain parisenkymmentä. Suomalainen demokratia on syvään juurtunutta, ja Eduskunnan kirjaston tehtävä on omalta osaltaan tukea sitä. Avoimuus tiedonsaannissa, sananvapaus ja demokratia tukevat toisiaan.

Seuraavassa yleisemmällä tasolla kirjastolaitoksesta. Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita. Jokainen suomalainen kävi kirjastossa vuonna 2012 keskimäärin 9,5 kertaa. Huolestuttavaa on kuitenkin, että kokonaislainausluvut ovat laskusuunnassa, samoin kirjojen myynti. Myös sanomalehdet kamppailevat murroksessa. Kilpailu ihmisten ajasta on johtanut entistä pirstaleisempaan median käyttöön. PowerPoint-esitykset, raportit, sosiaalinen media ja sähköpostit eivät voi korvata sitä kokonaiskuvaa maailmasta, kulttuureista ja historiasta, jonka kirjallisuus tarjoaa.

Lisääntyvä pirstaleisuus ja pinnallisuus saattavat olla vaaraksi myös hyvinvoinnillemme ja mielenterveydellemme. Lukeminen edistää keskittymiskykyä ja oppimista. Kokonaisvaltaisen maailmankuvan mahdollistava sivistys on kirjastolaitoksen tärkeä tehtävä. Vanhempien tehtävä on opettaa lapset lukemisen maailmaan. Yhteinen aika, vaikkapa lukuhetki illalla iltasadun merkeissä, on lapsen kehitykselle korvaamattoman arvokas asia.

Vastuu kirjastojen toimintaedellytyksistä kuuluu sekä valtiolle että kunnille. Perustamishankerahoituksen ja valtionosuuksien muutokset asettavat kirjastot haastavaan tilanteeseen. Toivottavasti kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet voidaan turvata myös jatkossa. Joskus on myös tehtävä vertailua, onko kirjastojen turvaaminen tärkeämpää kuin esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen vuodella. Saattaisi hyvinkin olla. — Kiitos.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos Eduskunnan kirjaston hallitukselle hyvästä työstä ja ennen muuta henkilökunnalle. He ovat saaneet nyt ajanmukaiset, peruskorjatut tilat jälleen, ja on myönteistä, että lainat ovat nousussa. Toivotaan, että verkkopalveluiden käyttö myös saadaan nousevalle uralle ja korjattua näitä mahdollisia laskentaan liittyviä virheitä, eli kyl-lä verkkopalvelut varmasti kirjastotoiminnassa ovat niitä tulevaisuuden juttuja joka tapauksessa.

Avoin parlamenttikirjasto on maailmanlaajuisestikin aivan kunnioitettava juttu, ja on hyvä, että meillä on kirjasto, joka palvelee meidän kansanedustajien lisäksi myös laajasti opiskelijoita ja muita, jopa kansainvälisiä, eduskunnasta ja Suomen politiikasta tietoa hakevia tahoja. Siinä Eduskunnan kirjasto tekee erinomaisen hyvää työtä.

Itse olin viime kaudella Eduskunnan kirjaston hallituksessa, ja silloin näitä veteraanikansanedustajien haastatteluja tehtiin myös. Viime vuonna eli kertomusvuonna niitä tehtiin yhteensä 14 ja tuo kokonaismäärä nousi nyt 366:een. Niin kuin kirjaston hallituksen puheenjohtaja edustaja Niinistö kertoi, olen aiemmin jo esittänyt ajatuksen, että näitä haastatteluja voitaisiin ihan hyvin tehdä pitkään kansanedustajana olleista kansanedustajista jo ennen kuin he jättävät tehtävän. Esimerkiksi edustaja Zyskowicz, joka juuri viime viikonloppuna täytti 60 vuotta, on elämästään kuitenkin lähes 40 vuotta ollut kansanedustajana, ja kyllä niiltä vuosilta voisi jo hyvin yhden haastattelun tehdä ja läpikäydä niitä aikoja. Puhumattakaan edustaja Kanervasta, Tuomiojasta ja muista, jotka ovat tehneet upeat, pitkät parlamenttiurat.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tätä veteraanikansanedustajien arkistoa laajennetaan. Se on upea kokonaisuus ennen muuta tutkijoiden käyttöön, ja toivon, että Eduskunnan kirjasto puheenjohtaja Niinistön myötävaikutuksella ottaa nyt tänä vuonna käyttöön tavan, että myös näitä pitkän linjan parlamentaarikkoja voidaan haastatella jo sinä aikana, kun he tätä työtä tekevät.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, Eduskunnan kirjasto on kansallinen ylpeyden aihe, niin kuin muutoinkin kirjastolaitos maassamme. Niin kuin tässä jo monessa puheenvuorossa on todettu, on perin harvinaista, että tällainen kirjasto on kaikelle kansalle avoin, ja on muistettava, että tämä kirjasto on myös valtakunnallinen yhteiskuntatieteellinen keskuskirjasto. Itselleni tämä kirjasto tuli alun perin tutuksi tehdessäni omaa pro gradu -työtäni. Myös jatko-opintojeni puitteissa olen käyttänyt tämän kirjaston palveluita ja yhä edelleen suuressa määrin.

On sanottu, että kaksi asiaa Suomessa on parasta laatua maailmassa: kirjastolaitos ja työnvälitystoiminta. Enää ainakaan työnvälitystoiminnasta ei näin voida sanoa. Täällä on työministerikin paikalla. Valitettavasti työvoimatoimistojen uudistus ei ole onnistunut odotetulla tavalla. Nyt on tähän vastattu niin, että työvoimaresursseja saadaan lisää. Myös kirjastolaitoksen tulevaisuudesta on oltava huolissaan: valtionosuudet ovat pienentyneet, ja sitä kautta kirjastojen hankintamääräresurssit pienenevät. Perusteltua huolta on esitetty nyt kaavailtujen peruspalveluitten valtionosuusuudistuksen myötä.

Mutta takaisin otsikkoon mennäkseni, kyllä meidän pitää todellakin olla ylpeitä Eduskunnan kirjastostamme, joka on vielä palannut kotiinsa.

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Pyrkimättä mitenkään hammastelevaan keskusteluun sanoisin kuitenkin — siitä huolimatta, että arvoisa hallituksen puheenjohtaja tasavallan arvokkaimmalta puhujafoorumilta esittikin oman näkemyksensä siitä, että voidaan edustaja Heinosen puheenvuoron kaltaista puheenvuoroa vähätellä ottamatta siihen mitään asiallista kantaa — että edustaja Heinosen esittämällä näkemyksellä on erittäin perusteltu paikkansa tässä keskustelussa, ja oikeastaan oudoksun sitä, että Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja asettaa sen ikään kuin humoristisiin puitteisiin. Minua se hämmästyttää, enkä oikein kuullut minkäänkäänlaista perustelua sille, miksi näin pitäisi toimia — tilanteessa, jossa itse asiassa tämänkaltainen arvokaskin haastattelusarja pitäisi jopa yhdistää jollakin tavalla Turun yliopiston puitteissa olevan Eduskuntatutkimuksen keskuksen toimintoihin ja saada sille myöskin tämäntyyppistä tieteellistä kantavuutta entistä vahvemmin.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia arvoisille edustajille Eduskunnan kirjaston toimintaa tukevista puheenvuoroista.

Edustaja Heinonen nosti jälleen esille kysymyksen istuvien konkarikansanedustajien haastattelemisesta ja nosti erikoisesti esille nimet Zyskowicz, Kanerva ja Tuomioja. Ajatus on kannatettava, en näe siinä mitään vastustamista, mutta, kuten omassa puheenvuorossani totesin, kyse on pitkälti resursseista, ja kyse on niukkenevista Eduskunnan kirjaston resursseista. Tämä on siis peruste tälle, ja tämä edustaja Kanervalle saatettakoon tiedoksi.