Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakialoitteessa on kyse alkoholin haittojen hillitsemisestä tarjontaan vaikuttamalla. Pähkinänkuoressa: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia siten, että alkoholin anniskelu kello 1.30:n jälkeen kielletään ilman mahdollisuutta harkinnanvaraiseen jatkoaikaan, sekä siten, että alkoholin anniskelu lasten ja nuorten suosimissa tiloissa kielletään.

Tavoitteena on hillitä alkoholin tuomia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Alkoholi on pysynyt vuosikymmeniä merkittävänä kuolinsyynä Suomessa. Vuonna 2008 alkoholiperäisesti kuoli 2 136 suomalaista, suurin piirtein yhtä monta kuin edellisenä vuonna. Yli 2 000 alkoholikuolemaa vuodessa kuvaa laajempaa kansanterveydellistä ja taloudellista ongelmaa. Kuolemantapausten lisäksi moninkertainen määrä ihmisiä kärsii alkoholismista tai alkoholiperäisistä sairauksista. Terveys on vain yksi osa-alue, jolla alkoholi aiheuttaa yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Miltei kaikki perheväkivaltatilanteet ovat sellaisia, joissa alkoholi on keskeisesti mukana. Alkoholin haitat eivät pitkän aikavälin tarkastelulla ole Suomessa vähentyneet valistuksesta ja terveyskasvatuksesta huolimatta. Pikemminkin päinvastaista kehitystä kuvaa se, että alkoholikuolemien määrä on 20 viime vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Kuvaan vielä tiiviisti lakialoitteen sisällön. Nykyisessä laissa pääsääntönä on, että alkoholin anniskelun tulee loppua kello puoli kaksi yöllä, ja jatkoanniskeluajan myöntämisestä kolmeen tai neljään yöllä on kuitenkin tullut maan tapa poikkeusten sijaan. Nykylainsäädännössä pääsääntönä on myös, että lasten ja nuorten suosimissa tiloissa ei tule tarjoilla alkoholia. Luvan myöntäminen on kuitenkin harkinnanvaraista. Niinpä useissa lasten ja nuorten suosimissa kohteissa ja tilaisuuksissa, kuten huvipuistoissa ja urheilutapahtumissa, alkoholia anniskellaan.

Lakialoitteessa ehdotetut muutokset koskevat alkoholilainsäädännössä jo esiintyvien normien harkinnanvaraisuuden poistamista. Muutokset eivät ole suuria, kun ajatellaan lakitekstin ja viranomaisten velvollisuuksien muutosta, mutta niiden vaikutukset alkoholin haittojen vähentämisessä voisivat olla merkittäviä, koska muutokset pureutuvat humalahakuiseen juomiseen sekä alkoholinkäytön mallioppimiseen. Lakimuutoksella olisi myös vaikutus ravintoloiden työntekijöiden työaikojen muuttumiseen. Jatkuva yötyö on monelle lapsiperheelle ja erityisesti yksinhuoltajalle erityisen hankalaa, ja monet joutuvat tämän takia luopumaan työstään. Samoin ravintoloissa työskentelevät artistit ovat ilmaisseet tukensa tälle lakialoitteelle, koska se muuttaisi myös heidän työolojaan inhimillisemmiksi sillä tavalla, että voisivat aloittaa työnsä ennen puoltayötä ravintoloissa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Tuula Väätäisen aloitteessa on monta hyvää näkökulmaa, ja kannatan näitä siinä mielessä, että kun ajatellaan tätä pitkälle jatkuvaa ravintola-aukioloa, sehän tarkoittaa sitä, että ei varmasti monikaan näistä ihmisistä ole sitten työkykyinen seuraavana aamuna, ja se opettaa semmoiseen väärään käyttäytymiseen. Minusta voisi jopa niinkin päin tehdä, että puolenyön maissa suljetaan kello 24, ei kun luukut kiinni ja kapakka tyhjäksi, jolloin nukkuma-aikaa jäisi hyvin siinä. Juhlimisen voi aloittaa vähän aikaisemmin, ei jatkaa sinne aamuyölle asti. Se on sitten eri asia, että omassa kodissaan jokainen voi juhlia mutta ei tämmöisissä julkisissa tiloissa.

Sitten toinen asia, tämä nuorten mallioppiminen. Se tuntuu aika ihmeeltä, kun itsekin aika paljon käyn pesäpallo-otteluissa tai tilaisuuksissa, joissa paljon nuoria on, että siellä jostain ihmeen syystä pitää olla tarjolla jotain tämmöistä alkoholipitoista juomaa. Se opettaa luontaisesti nuoret ja lapset siihen, että se kuuluu niihin tapahtumiin. Jotenkin tässä on hyvin vääristynyt kuva siinä mielessä, ja tämä pitäisi saada jollakin tavalla poikki. En tiedä, onko siihen rohkeutta ja halua sitten, koska urheiluseurat voivat saada tuloja siitä myyntihommasta. Voi olla, että sieltäkin tulee jonkun verran vastustusta. Mutta olen sitä mieltä, että terveisiin elämäntapoihin pitäisi meidän pyrkiä. Kun ottaa huomioon kuitenkin, mikä suomalaisten ikärakenne on, että on tarve hyvästä työvoimasta, niin näillä tavoin tapahtuu ainakin sillä tavoin, että osa siitä luisuu. Niin kuin tuossa puhuttiin peliriippuvuudesta, niin tässä tulee alkoholiriippuvuus ja samalla tavalla voi joutua sivuun ja työkyvyttömäksi ennen aikojaan.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Niin mielelläni näkisin oman nimeni täällä edustaja Väätäisen aloitteen lopussa, mutta jotakin vauhdikasta työelämää oli siinä kohdassa, että nimi jäi laittamatta, vaikka sitä minulta kyllä ystävällisesti pyydettiin. Mutta sen minä ainakin muistan, että en aamuyölle ravintolassa ollut, vaan siinä on ilmeisesti ollut joku työreissu tai muu.

Joitakin näkökulmia tästä asiasta johtuen siitä, että nimenomaan lasten ja nuorten ja tällaisen mallioppimisen kannalta tämä on erittäin tärkeä asia ja aloite, joka tässä on nyt käsillä. Lääkäriliitto on ottanut kantaa, että alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain jopa miljardin euron välittömät kustannukset. Erityisesti riskikulutus vaikuttaa sairauksiin, tapaturmiin, perhe- ja muun väkivallan ilmenemiseen, jopa invaliditeettiin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja ennenaikaisten kuolemien esiintymiseen. Alkoholinkäyttö voidaan myös yhdistää mielenterveyden ongelmiin, ja alkoholi vaikuttaa sosiaaliseen ja terveydelliseen epätasa-arvoon kaiken kaikkiaan.

Alkoholin riskikuluttajat ja alkoholistit aiheuttavat näkyvän osan kulutuksen aiheuttamista ongelmista. Samalla täytyy kuitenkin huomioida se, että suurin osa alkoholin väestölle aiheuttamista haitoista liittyy niin kutsuttuun kohtuukäyttäjien liialliseen ja karkaavaan juomiseen. Juuri tähän kohtuukäyttäjien liialliseen juomiseen voidaan puuttua sääntelemällä alkoholin saatavuutta esimerkiksi anniskeluaikojen rajoituksilla.

Yhteiskuntatieteellinen ja lääketieteellinen alkoholitutkimus on tunnistanut alkoholijuomien kokonaiskulutuksen tason ja alkoholihaittojen tason välisen yhteyden. Lisääntyvä kokonaiskulutus lisää yleisesti alkoholihaittoja ja esimerkiksi humalajuomista. Vastaavasti kokonaiskulutuksen väheneminen johtaa alkoholihaittojen vähenemiseen. Oikeusministeriön rahoittama alkoholihaittoja selvittänyt työryhmä totesi vuonna 2005 antamassaan raportissa, että alkoholin terveydelle ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi tulisi pyrkiä ensisijaisesti etsimään keinoja alentaa alkoholin kokonaiskulutusta. Samalla työryhmä totesi, että tämän tavoitteen saavuttaminen ei onnistu yksinomaan ter-veydenhuollon keinojen ja voimavarojen avulla, vaan tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien toimintaa, siis myös lainsäädäntöä ja sitä kautta keppiä ja porkkanaa.

Tehokkaimmaksi tavaksi vähentää alkoholin kulutusta työryhmä tunnisti alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin vaikuttamisen. Näenkin, että tämä markkinointi on myös asia, johon meidän jatkossa tulisi paneutua ja katsoa sitä kriittisesti ja uudella tavalla. Yhtenä keinona kokonaiskulutuksen vähentämiseen mainittiin työryhmän raportissa juuri anniskeluaikojen rajoitukset, eli tyhjästä ei aloite lähde vaan ihan selvitysten pohjalta.

Vaikka tilastot osoittavat alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun pysähtyneen ja jopa kääntyneen hienoiseen laskuun vuonna 2009, täytyy muistaa, että kokonaiskulutuksen taso on yhteiskunnan kannalta edelleen kestämättömän korkealla tasolla. Kulutuksen laskuun tähtäävät toimenpiteet ovat vielä osoittautuneet riittämättömiksi. Alkoholin haittojen tiedostamisesta huolimatta on alkoholilla perusteettoman myönteinen imago tässä meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme. Alkoholin positiivisen imagon ja arkipäiväistymisen seurauksena alkoholinkäyttö onkin levinnyt yhä uusiin käyttöyhteyksiin. Siinä missä 1980-luvun kosteat lounaat ovat nyt harvinaistuneet työkulttuurissa, on alkoholinkäyttö yleistynyt yleisillä paikoilla noin muuten ja yleisissä tilaisuuksissa, kuten urheilu- ja kulttuuritilaisuuksissa, kesäfestivaaleilla, erilaisilla terasseilla, puistoissa ja ihan tuolla kadulla taivasalla ylipäätään.

Ongelmallisinta minusta tässä käyttöympäristön laajenemisessa ja muuttumisessa ja käyttökulttuurin muutoksessa on se, että siellä missä alkoholia käytetään, on paikalla usein lapsia ja nuoria, alaikäisiä, joille anniskelu ei sinänsä kuulu. Ihan tästä nyt esimerkkinä äärimmilleen on vietynä se, että sitä anniskelua on esimerkiksi huvipuistossa, joka nyt perinteisesti on kohdistunut erityisesti lapsille. Tämän kaiken kautta lapset tottuvat, turtuvat alkoholin läsnäoloon kaikkialla. Tämän kautta ei siis liene yllätys se, että kun on tutkittu 13—16-vuotiaiden peruskoululaisten asennetta alkoholiin ryhmähaastattelujen kautta, näissä tutkimuksissa on korostunut se, että nuoret kokevat päihdekulttuurin erääksi merkittäväksi sosiaaliseksi tapahtumaksi. Päihteiden käyttöä ja humaltumista arvostetaan ja pidetään jopa tavoiteltavana. Tämä on aika surullista.

Kasvava tieteellinen todistusaineisto osoittaa, että alkoholinkäytöllä ennen aikuisiän saavuttamista on haitallisia vaikutuksia nuoren kehitykseen niin ajattelun, tiedon kuin sosiaalisen kehityksen osalta. Alkoholiriippuvuuden syntyyn myös alkoholinkäytön aikaisella aloitusiällä on merkitystä. Lasten ja teini-ikäisten alkoholinkäyttö on vahvasti riippuvainen myös vanhempien ja yhteisön roolimalleista, mistä syystä heidän eli vanhempien ja yhteisön aikuisten alkoholinkäytön vähentäminen vaikuttaa myös siis tulevan polven alkoholikäyttäytymiseen ja kulutuksen sääntelyyn.

Alkoholinkäytön aloitusiän nostaminen ja kulutuksen vähentäminen pienentävät riippuvuusriskiä, ja yhteiskunnan tulisi kyllä kaikin tavoin ponnistella tähän maaliin, että meillä päästäisiin eroon riippuvuuksista alkoholiin. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on poistaa harkinnanvaraisuus alkoholin anniskeluun lasten ja nuorten suosimissa tiloissa. Alkoholin nauttimistilanteisiin ja nauttimisympäristöihin vaikuttamisen kautta voidaan vähentää ja ehkäistä liiallista alkoholin nauttimista sekä vaikuttaa siihen, että lapset ja nuoret eivät altistu alkoholille paikoissa, joihin alkoholi ei yksinkertaisesti kuulu. Edelleen mainitsen esimerkkinä tässä nyt urheilutapahtumat ja sellaiset, joissa lapset ja nuoret ovat aktiivisesti läsnä.

Nauttimisympäristöjen rajaamisella on asenteita muokkaava vaikutus. Yhteiskunnassamme tulee olla täysin normaalia ja hyväksyttyä se, että tietyt tilanteet ja tapahtumat ovat alkoholista vapaita.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Yhtenä lakialoitteen allekirjoittajana pidän monessakin mielessä lakialoitetta hyvänä ja kannatettavana. Tulee vaan mieleen kultainen 1970-luku, kun silloin tuli ravintolassa käytyä ja valomerkki tuli hyvissä ajoin puoli yhdeltä tai yhdeltä korkeintaan. Siitä vielä kerettiin aamulla töihin ja ihan hyvissä sielun ja ruumiin voimissa ja voitiin näin antaa yhteiskunnalle oma työpanoksemme. Nyt roikutaan aamulla tuonne neljään viiteen saakka ravintolassa, ja tästä on sitten seurauksena se, että päivä menee sitten nukkuessa ja selvitellessä sitä omaa tilaansa. Elikkä näen, että tällä esityksellä olisi myös alkoholin haittavaikutuksiin merkittävä hyöty, jos valomerkki tulisi lain mukaan puoli yhdeltä tai yhdeltä viimeistään. Elikkä tässä on nyt tämä harkinnanvaraisuus ryöstäytynyt pääsäännöksi ja tästä pitäisi nyt, niin kuin lakialoitteessa esitetäänkin, tämä harkinnanvaraisuus poistaa ja tehdä tiukka periaate tuosta laista, että toteutetaan sitä lain perussääntöä. Kannatan tätä lakiesitystä eteenpäin vietäväksi.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Aikanaan lakimuutos jatkoanniskeluajan myöntämisestä johti perinteeseen, jossa ihmiset menevät tänä päivänä kapakoihin myöhemmin. Tömpsytellään ensin kotosalla ja tullaan sitten baareihin puolen yön jälkeen kuuntelemaan musiikkia ja istumaan iltaa.

Jos se jäisikin siihen, mutta kun tahtoo olla niin ... Oma kokemus järjestyksenvalvontahommista on se, että kello kahden jälkeen alkaa myynnissä olla jo sitten räyhäviina elikkä täytyy ruveta tappelemaan. Jos eivät sitten nyrkit riitä, niin tapellaan puukoin ja puntarein, ja tuollakin omassa perukassa, missä asun, tahtoo olla tuohon kellonaikaan poliisikin vähän tiukassa saada sitten paikalle jelppaamaan järjestyksenvalvontahenkilöstöä. Siinä vaiheessa sitten, kun siellä on teräaseita käytössä, tahtoo olla niin, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin lyödä ravintolan ovet kiinni ja antaa porukan tapella sitten katkeraan loppuun asti.

Tämä tuskin on ollut suuressa viisaudessa niiden ihmisten tavoitteena, jotka ovat tämän lakimuutoksen tästä jatkoanniskelusta aikanaan tehneet. Tuskin he ovat myöskään pyrkineet siihen tavoitteeseen, että entistä useampi suomalainen viettää entistä pidempään aikaansa kapakoissa nautiskellen runsaasti alkoholia, koska harva siellä selvin päin istuu ja katselee ja keskustelee, vaan kyllä siellä tahtoo useampikin törppö kumoutua illan aikana.

Tuen lämpimästi edustajakollega Väätäisen tekemää aloitetta ja ylipäätänsäkin sitä ajatusta, että Suomessa alkoholianniskelu kiellettäisiin lasten ja nuorten suosimissa paikoissa, ja ennen kaikkea härskiltä tuntuu tämä huvipuistojen tilanne. (Puhemies: 2 minuuttia!) Kyllä niille aikuisillekin pitää se leppäkerttukärry riittää, eikä kaljatuoppia tarvita.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ravintoloitten pitkiä anniskeluaikoja on osin perusteltu sillä, että siellä asiakkaat juovat valvotuissa olosuhteissa. Olin vajaat pari vuotta sitten Kuopion poliisin mukana perjantai-iltana katsomassa sitä elämää ja oikeastaan hämmästyin, kun poliisit sanoivat, että joka aamu puoli kolmesta puoli neljään he päivystävät tiettyjen ravintoloitten ulkopuolella katsomassa, missä kunnossa ihmiset tulevat ulos. Siinä sitten tehtiin selontekoa: kuka lähti Kysille, kuka lähti putkaan, kuka lähti kaverin kanssa, ja tavallaan ihmisiä saateltiin kotiin, ja he olivat todella huonossa kunnossa. Elikkä se ei pidä paikkansa, että ravintolassa alkoholin juominen olisi säännösteltyä, vaan kyllä siellä humalahakuista juomista tapahtuu todella paljon, ja erityisesti tämä aamupuolelle kääntyvä ravintolassa oleminen johtaa siihen, että ihmiset päihtyvät kohtuuttomasti ja sitten menevät kotiin ja ensimmäiset perheväkivaltatilanteet tulevat sitten kello 6—7 poliisille ilmoituksena, eli mennään kotihälytyksille selvittämään tilanteita. Eli ei ole mitään perusteita näin pitkille aukioloajoille joka ainoassa suomalaisessa ravintolassa, mitä tällä hetkellä tapahtuu.