Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Israel on saartanut Gazan ja kurjistanut sen
1,5 miljoonan asukkaan elämän. Saarto menee paljon pidemmälle
kuin aseviennin ja -tuonnin estäminen edellyttäisi.
Israel käytti suhteetonta väkivaltaa tämän
laivasaattueen pysäyttämiseksi, jonka kansalaisjärjestöt
ja aktivistit olivat koonneet, jotta saadaan ihmisille välttämättömyystarvikkeita.
Yhdeksän siviiliä kuoli. He olivat aseettomia,
ja estäjät taas olivat aseellisia sotilaita.
Eikö nyt olisi syytä ryhtyä tehokkaisiin
toimenpiteisiin tämän saarron purkamiseksi? Eikö olisi
syytä esittää, että Israel laitetaan
kauppasaartoon niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, kunnes
tämä Gazan saarto on saatu purettua? Oletteko
valmis esittämään Israelin kauppasaartoa?
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Suora vastaus kysymykseen: en ole.
Kauppasaarrot eivät ole missään tapauksessa
hyödyttäneet. Meidän kantamme tässä kysymyksessä on
ollut erittäin selkeä alusta saakka. Ensimmäinen
on se, että me tuomitsemme kaiken väkivallan ja
me tuomitsemme tapahtuneen. Toinen on se, että tämä kauppasaarto
ja saarto, joka kohdistuu Gazaan tällä hetkellä,
on välittömästi lopetettava. Kolmas on
se, että on saatava aikaan itsenäinen ja kansainvälinen
tutkimus siitä, mitä loppujen lopuksi tapahtui.
Ja kaikista tärkeintä tässä vaiheessa
on, että vältetään kaikkia ylilyöntejä,
pidetään rauhanneuvottelut liikkeellä.
Se on meidän peruslähtökohtamme ja vahva
tuki kaikille niille kannanotoille, jotka on otettu YK:n turvaneuvostossa
ja Euroopan unionissa.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Haluaisin kysyä puolustusministeri
Häkämieheltä: Suomi on nyt valmistautumassa
lähettämään Afrikan rannikolle
miinalaivan turvaamaan laivakuljetuksia siellä. Nyt Gazaan
ei voi lähettää lääkkeitä tai
elintarvikkeita ilman, että joutuu Israelin armeijan yöllä kansainvälisillä vesillä
taivaalta
putoavien sotilaiden uhriksi. Eikö olisi syytä pikemminkin
lähettää miinalaiva Välimerelle
turvaamaan humanitaarisen avun perillemeno Gazaan?
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Lienee
kysymys, joka on kohdistettu kuitenkin ulkoasiainministerille. Vastaus
tähän on, että ei tässä vaiheessa.
On herätetty kysymys siitä, että Gazaan
voitaisiin lähettää rauhanturvajoukkoja.
Muun muassa ed. Haavisto on tämän kysymyksen pöydälle
pistänyt. Pidämme tätä ajatusta
sinänsä hyvänä mutta tällä hetkellä valitettavasti
epärealistisena, koska siihen tarvitaan myös osapuolten
hyväksyntä, ja minun on hirveän vaikea
uskoa, että esimerkiksi Israel, saati sitten Palestiina,
saati sitten Egypti, tässä vaiheessa omille rajoilleen
rauhanturvaajia vastaanottaisi. Se, että nähtäisiin
jonkinnäköinen vaihtokauppa Atalanta-operaation
ja tällaisen uuden operaation välillä,
niin ei. Kyllä me katsomme jokaista operaatiota ihan erikseen,
omana itsenäisenä yksikkönään.
Mutta muuten olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Lapintie
näistä peruslinjoista. Tämä on
traaginen, suorastaan katastrofaalinen tapahtuma, ja kansainvälisen
yhteisön on jollain tavalla reagoitava, ja sen reaktion
on tapahduttava nyt. Nyt on oikeastaan se mahdollisuuden ikkuna,
jolla Gazan saarto saadaan lopetettua.
Erkki Tuomioja /sd:
Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb on hyvin kiitettävästi
muiden EU-ministereiden tavoin reagoinut tähän
tapahtumaan ja suhteettomaan voimankäyttöön,
ja eurooppalainen vaatimus on tämän Gazan saarron purkaminen
ja sen aiheuttaman inhimillisen hädän lopettaminen.
Hän on myöskin oikeassa siinä, että kauppasaarrot
eivät tehoa, se on nähty myöskin Iranin
tapauksessa. Mutta kuitenkin odottaisin, että Euroopan
ministereillä ja Euroopan unionilla pitäisi olla
valmiuksia harkita pidemmällekin meneviä toimenpiteitä,
koska me olemme olleet niin monta kertaa aivan samanlaisessa tilanteessa,
jossa yksi valtio ei piittaa lainkaan kansainvälisen oikeuden,
YK:n turvaneuvoston päätöksistä tai
muista tällaisista käyttäytymissäännöistä,
joiden pitäisi koskea kaikkia valtioita. Sen vuoksi esitän,
että ministerikin voisi harkita kollegoittensa kanssa sitä,
että vähintäänkin aseyhteistyö,
asetekninen vienti- ja tuontiyhteistyö, Israelin kanssa
asetettaisiin kriittiseen tarkasteluun, koska se voisi olla se seikka, joka
kannattaisi ottaa käyttöön, jos edistystä ei muuten
tapahdu.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Kaksi huomiota.
Ensimmäinen on se, että EU:n piirissä olemme
totta kai olleet erittäin läheisessä yhteydessä myös
korkeaan edustajaan Catherine Ashtoniin. Olemme miettineet erilaisia
vaihtoehtoja, millä tavalla voitaisiin saada Gazan saarto
lopetettua, koska todellakin se mahdollisuuden ikkuna on tällä hetkellä.
Olemme myös pohtineet sitä, että Gazaan
yritetään lähettää joukko
EU-ulkoministereitä. Olen valmis itse menemään,
jos tehtävä annetaan EU:n puolelta. Tämä voisi
edesauttaa asiaa.
Sitten toinen huomio, joka tulee asevienteihin. Nämähän
harkitaan niin sanotusti tapauskohtaisesti EU:n asevientitoiminnan
pohjalta. Suomi on sinänsä ollut aika restriktiivinen
omassa niin sanotussa aseviennissään. Me emme
suoranaisesti ole mitään niin sanottuja aseita
sinne vieneet. Olemme olleet erittäin tiukkoja. Mutta voisin
hyvin kuvitella, että tähän suuntaan
keskustelua viedään. Itse toivoisin, että EU
järjestäisi mahdollisimman nopeasti, ei vasta
14.6., ylimääräisen ulkoasiainministereiden
kokouksen.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä ministeri
Stubb ja edustaja Tuomioja sanoivat, että kauppasaarrot
eivät toimi. Meillä yhdeksän päivän
päästä alkavat jalkapallon MM-kilpailut
Etelä-Afrikassa. Se on yksi esimerkki siitä, miten
kauppasaarrolla saatiin lyötyä apartheid polvilleen.
Arvoisa puhemies! Vaikka tässä ministeri Stubb
sanoi, että Suomella ei ole mitään merkittävää roolia
Israelin aseviennin suhteen, Suomi on vuosien 2004—2007
välillä ollut toiseksi merkittävin ohjusteknologian
viejä Israelille. Samoina vuosina Suomi on ollut yhdeksänneksi merkittävin
kaikkien asemateriaalien viejä Israeliin. Israelista tuodaan
myös merkittävissä määrin
aseteknologiaa Suomeen, mikä hyödyntää israelilaista
aseteollisuutta. Monet EU-maat, kuten Iso-Britannia ja Norja, ovat
jyrkästi irtisanoutuneet kaikenlaisesta asekaupasta Israelin
kanssa Gazaan hyökkäämisen jälkeen.
Miksi, ministeri Stubb, Suomi on valmis syömään
israelilaista veriappelsiinia? Miksi Suomi on valmis myymään
ja ostamaan israelilaisia aseita?
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tuli mieleen "mixing oranges and apples".
Nyt en oikein ymmärtänyt veriappelsiinien ja aseviennin
ihan suoranaista yhteyttä, mutta voin toki omasta puolestani
vastata, että — vuosina 2004—2007 en
itse ollut ulkoministeri vaan Euroopan parlamentin jäsen — se
asevientipolitiikka, jota omalla kaudellani on viety eteenpäin
Israelin suuntaan, on ollut erittäin, erittäin
restriktiivinen. Olemme ylivoimaisesti konservatiivisimmasta päästä.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Herra puhemies! Suomi noudattaa aseiden viennissä ja tuonnissa
luonnollisesti kansainvälisiä sopimuksia tinkimättömästi,
ja Israel ei tällä hetkellä kuulu YK:n
tai EU:n kieltolistoille. Mitä tulee sitten käytännössä Israelin
kanssa tapahtuneeseen vientiin tai tuontiin, niin tällä vaalikaudella
se on ollut aika vähäistä. Viennin arvo
on alle 10 000 euroa, mitä Suomesta on viety Israeliin.
Sieltä on tuotu Suomeen kenttäradioita 17 miljoonalla
eurolla. Tämä on tämän vaalikauden
saldo. (Ed. Laakso: Entäs Sveitsin ja Saksan kautta?)
Edellisellä vaalikaudella oli tämmöinen
saksalais-israelilainen iso hankinta, 150 miljoonaa euroa, mutta
se on jo siis toteutettu, eli tämän vaalikauden
saldo niin viennissä kuin tuonnissa on hyvin vähän.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ainakin meidän ryhmässämme
olemme sitä mieltä, että toivomme, että rakettien
ampuminen Gazasta Israeliin loppuisi mahdollisimman pian. Me olemme
myöskin sitä mieltä, että saarto
loppuisi mahdollisimman pian.
Tässä on pääasiallisesti
puhuttu saarrosta. Miksi on saarto? Sitä tietenkin pitäisi
pohtia ja pikkasen miettiä, miksi ammutaan raketteja Gazasta
Israeliin. Siihenkin on syitä.
Voisiko hallitus ajatella sellaista ratkaisua, että painostettaisiin
myöskin sitä toista osapuolta olla ampumatta raketteja
edes kuukaudeksi, ja katsottaisiin kuukauden kuluttua, jos ei yhtäkään rakettia
ole tullut, voidaanko sitten siirtyä seuraavaan vaiheeseen
eli asteittain purkaa tuo saarto? Eli kysymykseni ydin on siinä,
että ollaan aktiivisia niin, että rakettien ampuminen
myöskin loppuisi. (Ed. Laakso: Kalliksen rakettitiedot ovat
vähän vanhentuneita!)
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Meidän päätavoitteemme on
rauhanomainen ratkaisu ja se, että rauhanneuvottelut Israelin
ja Palestiinan välillä tuottaisivat tulosta. Valitettavasti
tässä bernsteinilainen prosessi ei riitä,
vaan täytyy saada jonkin näköinen tulos.
Tämä tarkoittaa sitä, että osapuolet,
siis palestiinalaiset mukaan lukien Fatah ja Hamas, pitää saada
neuvottelupöytään ja neuvottelemaan nimenomaan
Israelin kanssa.
Olen itse huomannut, että tämän koko
prosessin aikana asenteet ovat vain koventuneet. Koko tämä konflikti
nähdään täysin mustavalkoisena, kun
se kerta kaikkiaan ei sitä ole. Tämä tarkoittaa
joustoa kaikilta osapuolilta. Viimeaikaisimmat raketit, jotka on
ammuttu, eivät ole niin sanotusti Hamasin ytimestä vaan ääriliikkeestä. Tämän
kauppasaarron perusongelma on se, että se lisää hätää ja
samalla hätä lisää ääripäitä ja
väkivaltaa, ja sen takia me emme pääse
tästä mihinkään ratkaisuun.
Nyt meillä on mahdollisuus siirtyä eteenpäin,
ja tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväkseen.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrynen
esitti paneelissa tässä äskettäin
huolestumisensa Lähi-idän kriisistä ja
esitti ajatuksena, että Nobelin palkinnon saaja Martti
Ahtisaari voisi ryhtyä välittämään
näissä kysymyksissä. Olisin tiedustellut
ulkoministeri Stubbilta, onko tämä realistinen
ajatus ja onko hän siinä tapauksessa valmis ajamaan
sitä, että Martti Ahtisaari ryhtyisi etsimään
rauhaa tähän konfliktiin.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Ei varmaankaan ole yhtään
kriisiä maailmassa, jonne emme ole valmiita lähettämään
Martti Ahtisaarta, myös tähän kriisiin.
Jos kutsu käy, olemme ilman muuta valmiita keskustelemaan
presidentti Ahtisaaren kanssa. Vielä tämän
tyyppisiä keskusteluja ei ole käyty. Martti Ahtisaaren
toiminta rauhanvälityksessä ja Suomen toiminta
rauhanvälityksessä minun mielestäni avaisivat
mahdollisuuden ikkunan sille, että Ahtisaari voisi tämän
tyyppisessä konfliktissa toimia, mutta niin kuin hyvin
tiedämme, tällä hetkellä ei
välttämättä olla siinä tilanteessa,
että yhtä yksittäistä rauhanvälittäjää pyydettäisiin.
Niitä tunnustelukeskusteluja, rauhanneuvottelukeskusteluja,
joita käydään, tällä hetkellä välittää aika
pitkälti kvartetti ja sen johdossa Yhdysvallat ja erityisedustaja
George Mitchell. Mutta jos tämän tyyppistä niin
sanottua kuhinaa nurkissa on, niin olemme totta kai valmiita keskustelemaan
Ahtisaaren kanssa.