Täysistunnon pöytäkirja 60/2010 vp

PTK 60/2010 vp

60. TORSTAINA 3. KESÄKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Gazan saarron purkaminen ja Israelin asettaminen kauppasaartoon

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Israel on saartanut Gazan ja kurjistanut sen 1,5 miljoonan asukkaan elämän. Saarto menee paljon pidemmälle kuin aseviennin ja -tuonnin estäminen edellyttäisi. Israel käytti suhteetonta väkivaltaa tämän laivasaattueen pysäyttämiseksi, jonka kansalaisjärjestöt ja aktivistit olivat koonneet, jotta saadaan ihmisille välttämättömyystarvikkeita. Yhdeksän siviiliä kuoli. He olivat aseettomia, ja estäjät taas olivat aseellisia sotilaita.

Eikö nyt olisi syytä ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin tämän saarron purkamiseksi? Eikö olisi syytä esittää, että Israel laitetaan kauppasaartoon niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, kunnes tämä Gazan saarto on saatu purettua? Oletteko valmis esittämään Israelin kauppasaartoa?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Suora vastaus kysymykseen: en ole. Kauppasaarrot eivät ole missään tapauksessa hyödyttäneet. Meidän kantamme tässä kysymyksessä on ollut erittäin selkeä alusta saakka. Ensimmäinen on se, että me tuomitsemme kaiken väkivallan ja me tuomitsemme tapahtuneen. Toinen on se, että tämä kauppasaarto ja saarto, joka kohdistuu Gazaan tällä hetkellä, on välittömästi lopetettava. Kolmas on se, että on saatava aikaan itsenäinen ja kansainvälinen tutkimus siitä, mitä loppujen lopuksi tapahtui. Ja kaikista tärkeintä tässä vaiheessa on, että vältetään kaikkia ylilyöntejä, pidetään rauhanneuvottelut liikkeellä. Se on meidän peruslähtökohtamme ja vahva tuki kaikille niille kannanotoille, jotka on otettu YK:n turvaneuvostossa ja Euroopan unionissa.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Haluaisin kysyä puolustusministeri Häkämieheltä: Suomi on nyt valmistautumassa lähettämään Afrikan rannikolle miinalaivan turvaamaan laivakuljetuksia siellä. Nyt Gazaan ei voi lähettää lääkkeitä tai elintarvikkeita ilman, että joutuu Israelin armeijan yöllä kansainvälisillä vesillä taivaalta putoavien sotilaiden uhriksi. Eikö olisi syytä pikemminkin lähettää miinalaiva Välimerelle turvaamaan humanitaarisen avun perillemeno Gazaan?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Lienee kysymys, joka on kohdistettu kuitenkin ulkoasiainministerille. Vastaus tähän on, että ei tässä vaiheessa. On herätetty kysymys siitä, että Gazaan voitaisiin lähettää rauhanturvajoukkoja. Muun muassa ed. Haavisto on tämän kysymyksen pöydälle pistänyt. Pidämme tätä ajatusta sinänsä hyvänä mutta tällä hetkellä valitettavasti epärealistisena, koska siihen tarvitaan myös osapuolten hyväksyntä, ja minun on hirveän vaikea uskoa, että esimerkiksi Israel, saati sitten Palestiina, saati sitten Egypti, tässä vaiheessa omille rajoilleen rauhanturvaajia vastaanottaisi. Se, että nähtäisiin jonkinnäköinen vaihtokauppa Atalanta-operaation ja tällaisen uuden operaation välillä, niin ei. Kyllä me katsomme jokaista operaatiota ihan erikseen, omana itsenäisenä yksikkönään. Mutta muuten olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Lapintie näistä peruslinjoista. Tämä on traaginen, suorastaan katastrofaalinen tapahtuma, ja kansainvälisen yhteisön on jollain tavalla reagoitava, ja sen reaktion on tapahduttava nyt. Nyt on oikeastaan se mahdollisuuden ikkuna, jolla Gazan saarto saadaan lopetettua.

Erkki Tuomioja /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb on hyvin kiitettävästi muiden EU-ministereiden tavoin reagoinut tähän tapahtumaan ja suhteettomaan voimankäyttöön, ja eurooppalainen vaatimus on tämän Gazan saarron purkaminen ja sen aiheuttaman inhimillisen hädän lopettaminen. Hän on myöskin oikeassa siinä, että kauppasaarrot eivät tehoa, se on nähty myöskin Iranin tapauksessa. Mutta kuitenkin odottaisin, että Euroopan ministereillä ja Euroopan unionilla pitäisi olla valmiuksia harkita pidemmällekin meneviä toimenpiteitä, koska me olemme olleet niin monta kertaa aivan samanlaisessa tilanteessa, jossa yksi valtio ei piittaa lainkaan kansainvälisen oikeuden, YK:n turvaneuvoston päätöksistä tai muista tällaisista käyttäytymissäännöistä, joiden pitäisi koskea kaikkia valtioita. Sen vuoksi esitän, että ministerikin voisi harkita kollegoittensa kanssa sitä, että vähintäänkin aseyhteistyö, asetekninen vienti- ja tuontiyhteistyö, Israelin kanssa asetettaisiin kriittiseen tarkasteluun, koska se voisi olla se seikka, joka kannattaisi ottaa käyttöön, jos edistystä ei muuten tapahdu.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kaksi huomiota.

Ensimmäinen on se, että EU:n piirissä olemme totta kai olleet erittäin läheisessä yhteydessä myös korkeaan edustajaan Catherine Ashtoniin. Olemme miettineet erilaisia vaihtoehtoja, millä tavalla voitaisiin saada Gazan saarto lopetettua, koska todellakin se mahdollisuuden ikkuna on tällä hetkellä. Olemme myös pohtineet sitä, että Gazaan yritetään lähettää joukko EU-ulkoministereitä. Olen valmis itse menemään, jos tehtävä annetaan EU:n puolelta. Tämä voisi edesauttaa asiaa.

Sitten toinen huomio, joka tulee asevienteihin. Nämähän harkitaan niin sanotusti tapauskohtaisesti EU:n asevientitoiminnan pohjalta. Suomi on sinänsä ollut aika restriktiivinen omassa niin sanotussa aseviennissään. Me emme suoranaisesti ole mitään niin sanottuja aseita sinne vieneet. Olemme olleet erittäin tiukkoja. Mutta voisin hyvin kuvitella, että tähän suuntaan keskustelua viedään. Itse toivoisin, että EU järjestäisi mahdollisimman nopeasti, ei vasta 14.6., ylimääräisen ulkoasiainministereiden kokouksen.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Stubb ja edustaja Tuomioja sanoivat, että kauppasaarrot eivät toimi. Meillä yhdeksän päivän päästä alkavat jalkapallon MM-kilpailut Etelä-Afrikassa. Se on yksi esimerkki siitä, miten kauppasaarrolla saatiin lyötyä apartheid polvilleen.

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä ministeri Stubb sanoi, että Suomella ei ole mitään merkittävää roolia Israelin aseviennin suhteen, Suomi on vuosien 2004—2007 välillä ollut toiseksi merkittävin ohjusteknologian viejä Israelille. Samoina vuosina Suomi on ollut yhdeksänneksi merkittävin kaikkien asemateriaalien viejä Israeliin. Israelista tuodaan myös merkittävissä määrin aseteknologiaa Suomeen, mikä hyödyntää israelilaista aseteollisuutta. Monet EU-maat, kuten Iso-Britannia ja Norja, ovat jyrkästi irtisanoutuneet kaikenlaisesta asekaupasta Israelin kanssa Gazaan hyökkäämisen jälkeen.

Miksi, ministeri Stubb, Suomi on valmis syömään israelilaista veriappelsiinia? Miksi Suomi on valmis myymään ja ostamaan israelilaisia aseita?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tuli mieleen "mixing oranges and apples". Nyt en oikein ymmärtänyt veriappelsiinien ja aseviennin ihan suoranaista yhteyttä, mutta voin toki omasta puolestani vastata, että — vuosina 2004—2007 en itse ollut ulkoministeri vaan Euroopan parlamentin jäsen — se asevientipolitiikka, jota omalla kaudellani on viety eteenpäin Israelin suuntaan, on ollut erittäin, erittäin restriktiivinen. Olemme ylivoimaisesti konservatiivisimmasta päästä.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Herra puhemies! Suomi noudattaa aseiden viennissä ja tuonnissa luonnollisesti kansainvälisiä sopimuksia tinkimättömästi, ja Israel ei tällä hetkellä kuulu YK:n tai EU:n kieltolistoille. Mitä tulee sitten käytännössä Israelin kanssa tapahtuneeseen vientiin tai tuontiin, niin tällä vaalikaudella se on ollut aika vähäistä. Viennin arvo on alle 10 000 euroa, mitä Suomesta on viety Israeliin. Sieltä on tuotu Suomeen kenttäradioita 17 miljoonalla eurolla. Tämä on tämän vaalikauden saldo. (Ed. Laakso: Entäs Sveitsin ja Saksan kautta?)

Edellisellä vaalikaudella oli tämmöinen saksalais-israelilainen iso hankinta, 150 miljoonaa euroa, mutta se on jo siis toteutettu, eli tämän vaalikauden saldo niin viennissä kuin tuonnissa on hyvin vähän.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ainakin meidän ryhmässämme olemme sitä mieltä, että toivomme, että rakettien ampuminen Gazasta Israeliin loppuisi mahdollisimman pian. Me olemme myöskin sitä mieltä, että saarto loppuisi mahdollisimman pian.

Tässä on pääasiallisesti puhuttu saarrosta. Miksi on saarto? Sitä tietenkin pitäisi pohtia ja pikkasen miettiä, miksi ammutaan raketteja Gazasta Israeliin. Siihenkin on syitä.

Voisiko hallitus ajatella sellaista ratkaisua, että painostettaisiin myöskin sitä toista osapuolta olla ampumatta raketteja edes kuukaudeksi, ja katsottaisiin kuukauden kuluttua, jos ei yhtäkään rakettia ole tullut, voidaanko sitten siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli asteittain purkaa tuo saarto? Eli kysymykseni ydin on siinä, että ollaan aktiivisia niin, että rakettien ampuminen myöskin loppuisi. (Ed. Laakso: Kalliksen rakettitiedot ovat vähän vanhentuneita!)

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Meidän päätavoitteemme on rauhanomainen ratkaisu ja se, että rauhanneuvottelut Israelin ja Palestiinan välillä tuottaisivat tulosta. Valitettavasti tässä bernsteinilainen prosessi ei riitä, vaan täytyy saada jonkin näköinen tulos. Tämä tarkoittaa sitä, että osapuolet, siis palestiinalaiset mukaan lukien Fatah ja Hamas, pitää saada neuvottelupöytään ja neuvottelemaan nimenomaan Israelin kanssa.

Olen itse huomannut, että tämän koko prosessin aikana asenteet ovat vain koventuneet. Koko tämä konflikti nähdään täysin mustavalkoisena, kun se kerta kaikkiaan ei sitä ole. Tämä tarkoittaa joustoa kaikilta osapuolilta. Viimeaikaisimmat raketit, jotka on ammuttu, eivät ole niin sanotusti Hamasin ytimestä vaan ääriliikkeestä. Tämän kauppasaarron perusongelma on se, että se lisää hätää ja samalla hätä lisää ääripäitä ja väkivaltaa, ja sen takia me emme pääse tästä mihinkään ratkaisuun. Nyt meillä on mahdollisuus siirtyä eteenpäin, ja tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväkseen.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrynen esitti paneelissa tässä äskettäin huolestumisensa Lähi-idän kriisistä ja esitti ajatuksena, että Nobelin palkinnon saaja Martti Ahtisaari voisi ryhtyä välittämään näissä kysymyksissä. Olisin tiedustellut ulkoministeri Stubbilta, onko tämä realistinen ajatus ja onko hän siinä tapauksessa valmis ajamaan sitä, että Martti Ahtisaari ryhtyisi etsimään rauhaa tähän konfliktiin.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ei varmaankaan ole yhtään kriisiä maailmassa, jonne emme ole valmiita lähettämään Martti Ahtisaarta, myös tähän kriisiin. Jos kutsu käy, olemme ilman muuta valmiita keskustelemaan presidentti Ahtisaaren kanssa. Vielä tämän tyyppisiä keskusteluja ei ole käyty. Martti Ahtisaaren toiminta rauhanvälityksessä ja Suomen toiminta rauhanvälityksessä minun mielestäni avaisivat mahdollisuuden ikkunan sille, että Ahtisaari voisi tämän tyyppisessä konfliktissa toimia, mutta niin kuin hyvin tiedämme, tällä hetkellä ei välttämättä olla siinä tilanteessa, että yhtä yksittäistä rauhanvälittäjää pyydettäisiin. Niitä tunnustelukeskusteluja, rauhanneuvottelukeskusteluja, joita käydään, tällä hetkellä välittää aika pitkälti kvartetti ja sen johdossa Yhdysvallat ja erityisedustaja George Mitchell. Mutta jos tämän tyyppistä niin sanottua kuhinaa nurkissa on, niin olemme totta kai valmiita keskustelemaan Ahtisaaren kanssa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.