Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj voisi myöntää takuita kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Tämä esitys on erittäin hyvä ja elinkeinopoliittisesti korjaa sen epäkohdan, mikä suomalaisilla yrityksillä on tässä mielessä ollut verrattuna ulkomaisiin kanssakilpailijoihin.

Mutta sen verran tämän Finnvera Oyj:n roolista, kun se nyt ottaa vahvaa roolia ja riskiä myös ulkomaisen yritystoiminnan ja lähinnä viennin edistämiseksi tai suomalaisen yritystoiminnan edistämiseksi vientinäkökulmasta — se on hyvä asia — että ehkä jonkun verran kritiikkiä on tullut tämän Finnveran kotimaisesta toiminnasta koskien pk-yrityssektoria ja niitä takauksia, mitä siellä vaaditaan.

Luen pienen otteen Suomen Pankin "Rahoitusjärjestelmän vakaus" -julkaisusta, joka juuri on tullut. Täällä sanotaan, että "kritiikki kohdistuu etenkin pankkien pk-yrityksille myöntämiin lainoihin ja näiden lainojen vakuusvaatimusten kiristymiseen. Suomessa pankkiluottojen kasvuvauhti onkin hidastunut".

Nyt on ilmeisesti käynyt niin, että Finnvera, jonka pitäisi olla riskirahoittaja, valtion erityisrahoituslaitos, on sekin ottanut samanlaisen roolin kuin pankit. Se vaatii vakuuksia aika pitkälle, ja sillä on olemassa myös kova hinta, joten kun se pankkien filosofia on tällä hetkellä aika ankara yrityksiä kohtaan, vaatii vakuuksia, rahoitusta ei ole helppo saada, niin se sama tällä hetkellä näyttää olevan Finnverassa. Meillä on paljon pk-sektorin yrityksiä, joiden kassavirta on aika syklinen. Ne joutuvat pitkiä aikoja olemaan ilman kassavirtaa ikään kuin oman rahoituksen ehtoisesti rahoittamassa omaa toimintaansa, ja juuri tähän saumaan tämä Finnveran halpa raha ja riskiraha olisi erittäin tervetullut. Tätä pitäisi nyt arvioida nimenomaan TEMissä, onko tämä aivan oikein, että nämä pk-yritykset joutuvat kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen ilahtunut. Edellisen kerran, kun tämä sali käsitteli, viime keskiviikkona, monien monien miljardien mittaisia suomalaisen elinkeinoelämän rahoitukseen liittyviä asioita, paikalla oli silloin kaksi kansanedustajaa puhujan lisäksi. Nyt havaitsen teitä neljä. Minä huomaan, että elinkeinoelämän suuret asiat ja haasteet kiinnostavat nyt jo kaksinkertaisen määrän verrattuna siihen, mikä tilanne oli viime viikolla.

Arvoisa puhemies! Toinen kenties jonkun korvaan yllättävä asia liittyy siihen, että sanon, että tämä esitys on pääpiirteissään hyvä. Toki voin heti jo tässä alkuun sanoa, että yhdyn siihen paljossa, mitä edustaja Eestilä äsken sanoi. Se, mikä tästä puuttuu, on tietysti sitten huonompi ja sellainen asia, jossa korjauksia jatkossa tarvitaan. Mutta se asia, mihinkä tällä kajotaan, se kajoamisen kohde on mielestäni ihan hyvä. Olen ehkä pari kolme kertaa täällä viimeisen vuoden aikana käynyt läpi tämän erikoisen järjestelmän, mikä liittyy maailmassa ja Euroopassa viennin rahoitukseen, siihen liittyen viennin jälleenrahoitukseen, vientitakuisiin ja korontasausjärjestelmiin. Nyt tässä on kysymys siitä, että tässä Finnveralle tarjottaisiin mahdollisuutta Suomessa toimivien yritysten kotimaisten toimitusten edistämiseen, siis siihen, että Suomessa toimiva yritys, otetaan nyt esimerkki, vaikkapa Suomessa oleva Metso voisi myydä jotain konetta ja laitetta, vaikkapa Äänekoskelle rakennettavan, Metsä Groupin Metsä Fibren suureen miljardi-investointiin ja niin poispäin.

Minkä takia tämä on tärkeätä ja miksi tähän on menty? Ensinnäkin tähänkin saakka nyt on jo tilanne, että jos suomalainen yritys, vaikka Metso, vie vaikkapa Japaniin niitä samoja koneita, niin tämä suomalainen viejä pystyy neuvottelemaan Finnveran ja Vientiluoton kanssa järjestelyn, jossa Vientiluotto rahoittaa sen suomalaisen Metson paperikonehankkeen sinne Japaniin ja Finnvera antaa siihen vielä takauksen. Silloin, kun se toimitus tapahtuu ulkomaille, nykyisin valtiovalta voi tulla siihen omine rahoitusinstrumentteineen mukaan, mutta silloin, jos täsmälleen samanlainen toimitus tehdään omaan maahan — tässä tapauksessa Suomeen ja esimerkkini kaupunkiinkin, vielä pieneen kaupunkiin — nykyjärjestelmän mukaan tämä ei olisi mahdollista.

Vielä muutama vuosi sitten yleensäkään Euroopassa tällainen ei ollut mahdollista, mutta nyt tässä on Euroopassa eräät muutkin maat lähteneet vastaavaan menettelyyn. Mielestäni on erittäin tärkeää, että Suomi seuraa tässä mukana. Tästä katsannosta tämä esitys on ihan hyvä, kajoamatta nyt tässä yhteydessä sen enempää tähän. Kun ministeri ei ole paikalla, ajattelin omalta puoleltani kertoa, miten minä näen tämäntapaisen asian ration tai miten tämä istuu tähän suomalaiseen elinkeinoelämän tarpeistoon ja siinä ennen kaikkea tämän viennin ja teollisuuden tarpeisiin.

Vielä pari sanaa edustaja Eestilän esille ottamista asioista. Se on tasan tarkkaan näin, tänään viimeksi on kuultu Finnveran rahoituspäätöksistä, kuinka niin ja niin monikymmenprosenttisesti ne myönnetään ja niin poispäin. Totuus on se kuitenkin, että monet yritykset eivät koskaan pääse edes hakemaan sitä rahoitusta Finnveralta. Kynnykset ovat korkeat tällä hetkellä, marginaalit ovat nousseet. Itse se rahan hinta ei ole, kaikki tiedetään, kallis, mutta kaikki muut lisät siihen ovat aika kalliita. Ennen kaikkea sitten vakuusvaateet ovat, moneen kertaan täällä sanotusti, kasvaneet rahoittajalla ja vähentyneet sillä rahanhakijalla. Ja tästä seuraa tämä gäppi, ero, sen välillä, mikä on yrityksille mahdollista ja sen välillä, mitä rahoittajayhteisö vaatii. Gäppi näiden välillä kasvaa, ja siihen on ehdottomasti puututtava. Olen kyllä erittäin pahoillani, että hallitus tässä asiassa on mielestäni nukkunut.

Markku Eestilä /kok:

Anteeksi, puhemies, myöhäinen napin painallus. Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Pekkarinen puhui aivan oikein, että tämä lakiesitys on todella hyvä. Se asettaa suomalaiset yritykset samalle viivalle kuin ulkomaiset yritykset, kun puhutaan viennistä. Tähän saakka todella, kun Suomessa suomalainen yritys on investoinut sellaisen investoinnin, joka tähtää vientiin, se ei ole voinut saada tätä Finnveran takausta. Nyt se saa. Ja tällä tavalla tämä kansainvälisyys pitää joka toiminnassa ottaa huomioon.

Mutta palaan vielä tähän rahoitusjärjestelmään Suomessa. Kyllähän tämä tänäkin päivänä toimii. Mutta meillä on pieniä yrityksiä, joiden merkitys hintatasolle esimerkiksi energiapuun korjuussa saattaa olla hyvinkin merkityksellinen, ja kun heillä on tyypillisesti pitkä sykli ja he väliaikana joutuvat todellisiin rahoituksellisiin ongelmiin ja riski kuitenkin on kohtalaisen pieni, niin näissä tapauksissa Finnveralla pitäisi olla jonkin verran venymiskykyä, että he pystyisivät ilman suurempia vakuuksia rahoittamaan näitä yrityksiä. Koska jos nämä yritykset lähtevät markkinoilta pois, markkinoille tosiasiassa jää pienessä Suomessa niin vähän yrityksiä, että on olemassa selvä riski, että hintataso karkaa ja markkinat eivät toimi. Tämä on tällä tavalla strategisesti paljon suurempi asia kuin mitä pelkkä rahoituskysymys antaa ymmärtää.

Vielä tästä kansainvälisestä ja suomalaisesta rahoituksesta. Kyllähän korkotaso todella on alhainen, mutta täällä Suomen Pankin julkaisussa on tällainen lause: "Kansainvälisesti on jo selvästi havaittava ilmiö: pankkitoiminnan ulkopuolisen rahoituksen välityksen kasvu vahvistunee myös Suomessa." Eli meidän täytyy kohta arvioida, millä tavalla nämä yritykset saavat rahoitusta, jos pankki eikä Finnvera — jonka pitäisi olla valtion erityisrahoituslaitos, joka kantaa riskiä yritystoiminnasta Suomessa — hoida sitä tehtävää sillä tavoin kuin se olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista. Silloin yritykset, myös pienet yritykset, joutuvat hankkimaan eri mekanismeilta sitten rahaa markkinoilta.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Saattoi olla, että edustaja Eestilälle tuli pieni virhe. Sen takia ihan pöytäkirjaan vielä sanon, että kysymyshän tässä on siitä, että nyt ei ole kysymys tavallaan sen suomalaisen yrityksen viennistä, vaan jos se yritys myy suomalaiselle ostajalle sellaisia koneita ja laitteita, joita tämä ostaja tarvitsee, niin se myyjä voi sen rahoituspaketin tarjotessaan saada siihen mukaan tämän takauksen, siis tällä kertaa myös kotimaan toimintoihin, koska se yritys tähän saakka silloin, kun se on vienyt ulos, sen on voinut siihen saada, ja nyt se on ollutkin vähän erikoista, että sitten, jos se vie kotimaahan, ei voi saada, ja nyt tällä tätä ongelmaa poistetaan, kun tämä on lähtenyt liikkeelle muuallakin Euroopassa. Jos minä nyt oikein muistan, ei ole kovin monta vuotta sitten, kun tämä vielä ei ollut Euroopan komissionkaan suositusten mukaista, mutta nyt on. Minä luulen, että tämä pitää notifioida Suomenkin, mutta en usko, että tämän notifikaatiossa mitään suurempia vaikeuksia on.