Astrid Thors /r:

Värderade talman, värderade ministrar! Det här är ett ytterst gott förslag som framförs, att vi också inför de gemensamma europeiska reglerna om övervakningen av fartyg och om säkrare fartygstrafik, vilket olyckligtvis efter vissa olyckor i de europeiska haven är nödvändigt. Vi vet också att det blir en större rapporteringsskyldighet, vi har vissa vts-centraler som behöver kunskap, som behöver specialkunskap och som kan dirigera trafiken på annat håll.

Det är intressant att notera att utskottet godkänner förslaget som sådant, det tycker jag att är helt riktigt. Vi måste följa de internationella bestämmelserna som finns. Jag tror att det i ett senare skede finns ett behov att utöka den rapporteringsskyldighet som är förelagd fartygen i de internationella reglerna. Det finns mycket som säger att man också kunde ha en bättre uppföljning i det här sammanhanget av till exempel de avsiktliga utsläpp som sker i territorialvattnen eller utanför dem.

Det som jag fäste uppmärksamhet vid i samband med utskottets betänkade, utskottets överväganden, är att man här har framfört från vissa av de parter som hördes i utskottet, en oro för att Botnia-vts i Vasa inte skulle kunna fortsätta. Lyckligtvis har de här farhågorna visat sig överdrivna och jag är glad över att utskottet också har tagit avstånd från dem. Man kanske kunde till och med ha väntat sig ett kraftigare stöd för att vi skall ha en enhet inom systemet också i fortsättningen i Vasa. Men jag är glad att den här frågan har berörts, att den har klarlagts och att vi kan sända från riksdagen ett klart budskap. Enheten i Vasa är inte hotad, eftersom man inte där har en sådan trafikdirigeringsfullmakt som det är fråga om i det här sammanhanget.

Vi har ju också ytterligare det som vi kan notera, att tack vare kloka beslut i regeringen kommer den här myndigheten också i fortsättningen att finnas kvar. Tack vare goda myndigheter i samband med utlokaliseringsprogrammets genomgång av sjöfartsmyndigheterna så har också den här Vasaenheten kunnat garanteras på initiativ av Sfp-ministrarna. Däremot tycker jag också att det är en riktig lösning som vi har stannat för att man i en trafiksepareringsuppgift behöver ha en vaktstyrmans behörighet. Det förefaller helt riktigt att man skall ha den sakkunskap som uppgiften kräver när man skall trafikseparera, så den kompetensen bör hållas kvar vilket också utskottet har stannat för.

Som sagt, ett gott förslag som riksdagen verkar kunna godkänna med det snaraste med det här klarläggandet av att Vasaenheten har ett gott fortbestånd och att farhågorna har kunnat vara överdrivna. Här kan vi dessutom tillägga att andra åtgärder från regeringens sida också har kunnat trygga Botnia-vts framtid.

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin näin esittelynomaisesti muutama sana tästä lakiesityksestä ja valiokunnan yksimielisestä mietinnöstä ja sitten muutama kommentti vielä ed. Thorsille.

Ensinnäkin kysehän on siitä, että tällä lailla säädetään alusliikenteen valvontaa ja ohjausta koskevan alusliikennepalvelun perustamisesta. Tällaisia palveluitahan ovat tiedotukset, siis merenkulkijoille ohjattavat tiedotukset, navigointiapu, alusliikenteen järjestely, ja liikenne- ja viestintäministeriö on tässä se toimivaltainen viranomainen, joka perustaa tällaisen alusliikennepalvelun. Alusliikennepalvelua ylläpitää vts-viranomaisena se Merenkulkulaitoksen yksikkö, jolle tehtävä on laitoksen työjärjestyksessä määrätty. Tämä vts-viranomainen, joka vts muuten tulee sanoista vessel traffic service, voi ylläpitää alusliikennepalvelua myös yhteistyössä muiden viranomaisten ja satamanpitäjien kanssa. Tällä tavallaan ryhditetään sitä järjestelyä, joka tällä hetkellä on, ja siinä mielessä tämä on hyvin tärkeä laki merenkulun kannalta ja alusliikennepalvelun kannalta.

Valiokuntahan kuuli tässäkin esityksessä laajasti asiantuntijoita, ja oikeastaan ainoa kannanotto hallituksen esitykseen haluttiin kirjoittaa ulos tästä Botnia-vts:n asiasta. Siinähän me toteamme, että ensinnäkin Botnia-vts:n palvelutasona ovat tiedonantopalvelut, ne ovat tiedonantopalvelut, siis alemman tason palvelut kuin eräissä muissa vts-keskuksissa. Lakiehdotus mahdollistaa tiedotusten antamisen, alusilmoitusten vastaanottamisen ilman vahtiperämiehen kirjaa, ja tämä vahtiperämiehen kirjan pätevyysvaatimus on tavallaan se ydinkysymys. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että siirtymäsäännökset mahdollistavat lisäksi henkilöiden toimimisen nykyisissä tehtävissään ilman tätä vahtiperämiehen kirjaa, että se huoli siitä, että Botnia-vts:n toiminta olisi jossain suhteessa lakkautumassa, ei pidä paikkaansa. Sitä huolta ei ole olemassa, ja se turvaa nykyisen toiminnan jatkumisen.

Merivartioliittohan antoi valiokunnalle lausunnon ja totesi, että vahtiperämiehen pätevyyskirjan saaminen edellyttää niin pitkää käytännön harjoittelua, että sen hankkiminen ei ole Rajavartiolaitoksen palveluksessa mahdollista. Pätevyysvaatimuksena olevan vahtiperämiehen kirjan on lausunnossa, siis tässä Merivartioliiton lausunnossa, edelleen katsottu johtavan Botnia-vts:n nykyisen toiminnan lakkauttamiseen, mistä kyllä sitten asiantuntijakuulemisessa myös tämän liiton edustajan kanssa todettiin, että näin ei tule käymään. Mutta on aivan selvää, kuten asiantuntijakuulemisessa todettiin, että alkupätevyyden tulisi näissä vts-keskuksissa olla korkeampi, ja valmisteluvaiheessa on pidetty tärkeänä sitä, että navigointiapua ja alusliikenteen järjestelypalvelua antavalla alusliikenneohjaajalla on vähintään vahtiperämiehen kirja. Se on myöskin merenkulun turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätön koulutuksen taso näiden palvelujen tarjoamisessa. Näin valiokunta yhtyykin siihen hallituksen esityksen lähtökohtaan, että eri palvelutasojen edellyttämät alkupätevyysvaatimukset ovat hyvin tarkkaan harkittuja sekä toiminnan että henkilöstön kannalta ja tämä kirja ja sen saaminen edellyttää tiettyä merenkulullista osaamista, johon vaadittu erikoiskoulutus antaa tarvittavan lisäpätevyyden, ja tällaisia henkilöitä sitten näissä muissa vts-keskuksissa tulee toimimaankin.

Lopuksi vielä, herra puhemies, totean ed. Thorsin puheenvuoron johdosta, että tässä on taas hyvä esimerkki siitä, minkä takia toivoisin, että Rkp arvostaisi liikenne- ja viestintävaliokunnan työtä niin paljon ja siellä käsiteltäviä asioita niin paljon — siellä on myös erittäin usein merenkulkuasioita — että asettaisitte ja olisitte laittaneet sinne edustajan, edes varajäsenen paikalle, jolloin te pääsisitte mukaan asiantuntijakuulemiseen ja lausunnon ja mietintöjen tekemiseen jo siinä vaiheessa, kun valiokunta työskentelee. Tällaisia esimerkkejä, että joudutaan ikään kuin sitten jälkikäteen näitä vähän parsimaan tai keskustelemaan tai vielä erikseen sitten informoimaan, on tämänkin vaalikauden osalta ollut useita, ja siksi halusin tämän vielä teidän puheenvuoronne johdosta tähän loppuun todeta. Mielellämme näkisimme Rkp:n edustajan valiokunnan jäsenten tai varajäsenten joukossa.

Astrid  Thors  /r (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja! Olen hyvin kiitollinen siitä, että valiokunnan puheenjohtaja arvostaa Rkp:n toimintaa tällä lailla, ja voin todeta hänelle, että asia on useasti ollut Rkp:läisten keskuudessa esillä, mutta kukaan ei ole valmis edes antamaan meille tässä vaiheessa, eikä aikaisemminkaan ... (Välihuutoja) — Siitä ehkä ei ole kysymys, ja siinä ei ole ... (Välihuutoja) — Mutta joka tapauksessa tämä asia on ollut useasti esillä ryhmäjohtajien kesken, eikä ole mitään ratkaisua saatu, mutta minä uskon, että valiokunnan puheenjohtaja Laukkanen ja muut aktiiviset jäsenet varmaan voivat edesauttaa tämän ratkaisua. Monta jäsentä meiltä on merenkulusta kiinnostuneita.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Ajattelin, että ihan paikaltani kommentoin tätä ensimmäisessä käsittelyssä olevaa esitystä, mutta ehkä aika ei olisi aivan riittänyt, koska tämä äskeinen ed. Thorsin esiin nostama seikka on kyllä aika uusi minulle. Minä olen nimittäin tämän eduskuntakauden alussa ollut neuvottelemassa paikoista ja tiedän ihan varmasti sen, mikä oli syy siihen, että teillä on perustuslakivaliokunnassa kaksi paikkaa. Niin kuin te varmasti tiedätte, millä perusteilla täällä kuitenkin ryhmille annetaan valiokuntapaikkoja, minulle jäi sellainen käsitys, että ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä katsoi paremmaksi sen, että heillä on kaksi paikkaa perustuslakivaliokunnassa kuin edes varajäsenyys liikennevaliokunnassa. Tällainen käsitys ainakin minulle tuli silloin, kun olen ollut mukana niissä neuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessähän kumotaan nyt voimassa oleva vesiliikennelainsäännös. Puheenjohtajalle toteaisin, kuulinko väärin: Tässähän liikenne- ja viestintäministeriö on se toimivaltainen viranomainen ja sitten taas tämä vts-viranomainen on Merenkulkulaitos. (Ed. Laukkanen: Kyllä, kyllä, juuri näin!) Arvoisa puhemies! Saattoi olla, että kuulin väärin, mutta ikään kuin ... (Ed. Laukkasen välihuuto) — Kyllä, perustaa, mutta se on viranomainen tässä tarkoituksessa.

Arvoisa puhemies! Itse ajattelin vaan, kun tämä on yksimielinen ja kannatettava esitys mutta kun tämä on jälleen kerran näitä EU:n direktiivien esiin tuomia asioita, että haluaisin kiinnittää siltä osin huomiota, että vaikka tämä nyt on aika yksinkertainen hallituksen esitys, niin tällä hetkellä Suomi on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, koska on nostettu kanne Suomea vastaan siitä, että tätä valvontadirektiiviä ei ole saatettu voimaan sillä tavoin kuin se edellyttää. Jotenkin tuntuu siltä, että meillä Suomessa joissakin asioissa mennään etunojassa harmonisoimaan mutta sitten taas joissakin sillä tavoin, että mennään sen jälkeen kun on nostettu kanne tuomioistuimessa. Minun mielestäni silloin, kun on todella kansainvälisistä eduista kyse, niin kannattaisi noudattaa vaikka vähän samanlaista taktiikkaa kuin tässä on noudatettu, vaikka itse en näe niin suurta merkitystä sillä, koska meillä on voimassa oleva vesiliikennelain säännös ja myöskin kansainvälisiä velvoitteita merenkulunkin tiedottamisen osalta.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Niin hallituksen esitys kuin mietintökin on tullut tässä perusteellisesti läpikäydyksi. Kiinnitän huomiota vain yhteen ainoaan yksityiskohtaan, joka tässäkin nyt itse valiokunnan kannanotossa on lähes kaikki, nämä pätevyyskirja-asiat. Meidän pitää tietysti pitää meriturvallisuudesta kiinni, vaalia sitä ja edesauttaa sitä, mutta aina saa semmoisen käsityksen, kun näitä merenkulun tämmöisiä hallintoesityksiä tulee, että aina on jotakin vikaa pätevyyskirja-asioissa, aina joudutaan näitä vekslaamaan jnp. Täällä on ed. Saarikangas paikalla, ja hän pystyy varmasti sanomaan, minkä ihmeen takia näitä ei ennakkoon saateta kuntoon niin, ettei aina eduskunta joutuisi puuttumaan näihin ja olemaan eräänlaisena välitystuomioistuimena näissä asioissa. Tuskin tämä on merenkulun edun mukaista, että näin on asianlaita.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun tulkitsen, että ed. Thors puuttuu juuri tähän Botnia-vts-asiaan, kun olin tuossa käytävällä, niin voin kertoa sen, että ministeri Luhtasen kanssa keskustelimme tästäkin asiasta ja nimenomaan siitä, vahvistuuko nyt Botnia-vts:n asema vai heikkeneekö se tämän uudistuksen myötä ja myös näistä pätevyyskirjoista johtuvien seikkojen myötä. Hän kyllä totesi siinä puheenvuorossaan, että päinvastoin tämä asema vahvistuu, ja siihen kai meidän on luottaminen, kunnes toisin tapahtuu. Tähän me luotamme myöskin nyt.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä todellakin täsmennyksenä tästä toimivallasta. Siis on hyvä vielä toistaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on se toimivaltainen viranomainen, joka perustaa alusliikennepalvelun. Tässä ed. Vistbacka oli aivan oikeassa. Mutta sitten taas se ylläpitävä viranomainen, siis se vts-viranomainen, on se Merenkulkulaitoksen yksikkö, jolle tehtävä on sitten laitoksen työjärjestyksessä määritelty. Sitten kun puhutaan tästä Botnia-vts:stä, niin siellähän on Rajavartiolaitos suorittamassa niitä tehtäviä, jotka ovat kuitenkin enemmän tiedonantopalveluita, kuten täällä on todettu. Siinä suhteessa Botnia-vts:n toimikenttä on hieman suppeampi kuin näillä muilla vts-keskuksilla on.

Mitä tulee taas näihin pätevyysvaatimuksiin, näinhän se juuri on niin kuin ed. Pulliainen täällä sanoi, paineita ja vaateita tulee kaiken aikaa, mutta se, missä tietysti pitää olla johdonmukainen, on se, että niistä ei tingitä. Niistä ei tingitä, koska silloin, kun puhutaan merenkulun turvallisuudesta, niin täytyy olla ihan sama tinkimätön asenne, kuten myöskin ilmailun ja junaliikenteen puolella pätevyysvaatimustaso on osoittanut.

Lopuksi vielä tähän keskusteluun, ed. Thors, jossa todettiin tästä toiveesta. Teillä Rkp:n piirissä on hyvin paljon harrastusta merenkulkuun ja merenkulun asioihin, näin olen ymmärtänyt. Vielä toistan sen, että olisi todella suotavaa, että teidän kontribuutionne ja teidän asiantuntemuksenne merenkulussa voisi tulla sitten myöskin valiokunnan käyttöön.