Täysistunnon pöytäkirja 61/2005 vp

PTK 61/2005 vp

61. TORSTAINA 26. TOUKOKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen

Kauko  Juhantalo  /kesk:

Herra puhemies! Vanhasen hallituksen ohjelmassa sanotaan muun muassa täsmällisesti: "Luodaan kattava toimenpideohjelma ylivelkaantumisongelmien syntymisen ja niiden syvenemisen estämiseksi sekä maksukyvyttömyystilanteiden joustavaksi ja tehokkaaksi hoitamiseksi." Viittaan tässä muun muassa ed. Kimmo Kiljusen lokakuussa 2003 jättämään aloitteeseen, joka koskee rahalainojen vanhentumista 15 vuodessa.

Kävimme tästä oikeusministerin kanssa täällä pitkän dialogin runsas vuosi sitten ulosottolain uudistamisen yhteydessä vainajan velasta, velkavastuusta. Silloin oikeusministeri lausui muun muassa henkilökohtaisesta konkurssista, näistä tulevista toimenpiteistä, että nämä jo tehdyt toimenpiteet ovat olleet hyviä, mutta kaikki tietävät, että ne ovat olleet tehottomia, meillä on kymmenintuhansin ylivelkaantuneita ...

Ensimmäinen varapuhemies:

Pyydän kysymystä.

Puhuja

... ihmisiä. Selvitystyö valmistuu tämän vuoden mittaan, ja sen jälkeen tulee hallituksen esitys. Olen (Puhemies: Aika!) kärsivällisesti nyt odottanut puoli vuotta, milloin esitys tulee. Onko oikeusministeriö mieluummin ulkomaisessa omistuksessa olevien kovaotteisten perintätoimistojen asialla kuin ylivelkaantuneiden kymmenientuhansien suomalaisten asialla?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Olen velkaisten, varmaankin yli 2 miljoonan suomalaisen asialla. Kaikissa näissä ylivelkaongelmien ratkaisuissa pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että ei aiheuteta uusia ongelmia esimerkiksi velan saatavuudessa tai velan korkojen nousussa sellaisille velallisille, joiden kohdalla arvioidaan riskit muita isommiksi. Tällainenhan yksi riskitekijä on, jos me täysin muista maista poiketen säädämme esimerkiksi velan lopullisesta vanhentumisesta tai lavennamme kovin pitkälle tätä niin sanottua henkilökohtaisen konkurssin asiaa. Tästä huolimatta kaikki se, mitä hallitusohjelmassa on luvattu, on tehty. Selvityksiä on tehty. Velkahallintaohjelma ja nämä tuossa ed. Juhantalon viittaamassa keskustelussa viitatut lainmuutokset, jotka koskevat velan kohtelua tämän ulosoton enimmäiskeston päätyttyä, ovat tulossa eduskuntaan hyvissä ajoin tämän vaalikauden aikana ja ehditään saada myös voimaan hyvissä ajoin ennen kevättä 2008.

Kauko Juhantalo /kesk:

Herra puhemies! Minusta näitä selvityksiä on tehty nyt yllin kyllin. Tuo laki, joka hyväksyttiin, oli susi; sitä kannatti vain ed. Pulliainen hyvän sanonnan vuoksi. Mutta muun muassa lakivaliokunnan puheenjohtaja Brax ja ed. Salo esittivät erittäin paljon niitä mielipiteitä tukevia käsityksiä, jotka korkeatasoinen ryhmä lausui jo silloin: Ulosottolain uudistamisen yhteydessä tehdyissä selvityksissä on todettu, ettei yli 15 vuotta vanhoille saataville käytännössä kerry ulosotossa suorituksia. Vanhojen saatavien turhat perintäyritykset aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle ja ulosottolaitokselle toimintakuluja. Vanhojen saatavien selvittämisestä aiheutuu tuntuvia kuluja ja työtä etenkin talous- ja velkaneuvonnalle.

Minusta tämä vaan ei etene minnekään. Hallitusohjelmassa on täsmällinen sanonta tästä, ja te, herra ministeri, olette luvannut. Milloin tämä seuraava hallituksen esitys on tulossa, kun nyt puoleen vuoteen ei ole tullut mitään, vaikka on luvattu?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kaikki tahot, myös näitä ylivelkaisia edustavat, vaikeimpiakin tahoja edustavat, myöntävät, että paras reitti on tehdä velkasovintoja, tehdä velkajärjestelyjä, ja niiden määrä on lisääntynyt tuon velkasovinto-ohjelman kautta. Useita tuhansia perheitä on päässyt valoisammille päiville niiden avulla. Sitten viimeisenä porttina on tuo ulosoton enimmäiskesto. Sen jälkeistä tilannetta, joka on tämmöinen olemassa oleva hypoteettinen velka, koskeva lainmuutos on tulossa, mutta siinäkään ei vapauteta niitä, jotka ovat epärehellisillä tavoilla keinottelemalla velkaantuneet ja aiheuttaneet velkojille vahinkoa. Sinne jää se pieni ryhmä, joiden osalta velkoja voi aktiivisesti jatkaa tuota perintäaikaa, mutta valtaosalle elikkä 99 pilkku jotakin prosentille velkaongelmaisista nämä olemassa olevat keinot plus sitten se ennen vuotta 2008 säädettävä lainmuutos tuovat täyden avun.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä velkasovintojärjestelmä ei kuitenkaan ole tuottanut lähellekään sellaisia määriä ratkaisuja kuin odotettiin. Toisaalta velkajärjestelylain viimeinen muutos oli kuitenkin pettymys; ei ole tullut velkajärjestelyjäkään niin paljon kuin silloin ehkä odotettiin. Tämän takia meillä on edelleen tuhansia, ehkä kymmeniätuhansia, vanhojen, 10—15 vuotta vanhojen velkojen orjia, jotka ovat edelleen täysin sidottuja yhteiskunnassa, eivät voi yrittää, eivät saa edes vakuutuksia.

Herra ministeri, te totesitte, että ulosoton määräaikaisuus ratkaisee ongelmia. Ei se ratkaise. Virallinen ulosotto loppuu, mutta yksityinen ulosotto jatkuu, koska velka on olemassa.

Mitä te aiotte tehdä, että todella, niin kuin ed. Juhantalo nosti esille, tämä mennyt ongelma ratkaistaisiin lopullisesti? Tulevia ei ole syytä antaa (Puhemies: Aika!) liian helpolla tapahtua, mutta menneet pitäisi selvittää.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kolmannen kerran: Hyvin armelias lainmuutos on tulossa, jossa tämä ulosoton enimmäiskesto käytännössä lopettaisi saatavan, ellei sitten ole tätä esimerkiksi rikollista menettelyä, jolla on aiheutettu velkojille vahinkoa, joka sitten velkojan vaatimuksesta voisi pidentää tuota ulosoton kestoa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskinen totesi, että on varottava, ettei tule lisäongelmia. Tällä hetkellä asuntopoliittinen tilanne on se, että korot ovat alhaalla, pankit tarjoavat erittäin pitkiä laina-aikoja ja vuokra-asuntotilanne on se, että aravatuotanto on romahtanut muutamaan tuhanteen asuntoon. Hallitus ryöstää Asuntorahastosta noin 100 miljoonaa nettomääräisesti vuodessa valtion budjetin yleiskatteeksi niitä rahoja, jotka ovat muun muassa korkeiden korkojen ja vuokrien muodossa rahastoon kertyneet.

Näkeekö pääministeri tai ministeri Koskinen tässä riskiä — meillä tällä hetkellä on matalat korot, mutta jatkuuko tämä aina — muodostaako tämä valtava asuntovelkakanta ja nuorten sitoutuminen monta kymmentä vuotta pitkiin asuntolainoihin riskin ylivelkaantumisen kannalta tulevaisuudessa?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Olen itse varoitellut ja näkyy muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen varoitelleen tästä ongelmasta. Toki euroalueeseen liittyminen toi olennaisesti vakaammat korot eikä sellaista äkkinäisen kovan koron piikkiuhkaa ole kuin ennen markan aikaan, mutta kuitenkin reaaliset korot voivat nousta merkittävästi. Ehkä vielä suurempi riski on siinä, että henkilön tai perheen oma tulotaso romahtaa, jolloin tällainen iso velka muodostuu valtavaksi taakaksi, eikä ole sanottu, että tämä varsinkin Pääkaupunkiseudun erittäin korkealle hilautunut asuntojen hintataso pysyisi täältä ikuisuuteen. Silloin on hyvin suurella joukolla näitä nuoria asunnonhankkijoita velkaloukun vaara edessä. Tämä vaatii jatkuvaa valistusta ja tämmöistä asennemuokkausta. Sinänsähän pankkien omassa luotonannossa on kai aika hyvin noudatettu sitä 70 prosentin sääntöä, että (Puhemies koputtaa) ei täyteen määrään ostohintaa luottoa annettaisi.

Ed. Matti Ahde merkitään läsnä olevaksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun vilkaistaan pikkuisen laman jälkeiseen historiaan, niin me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa ensimmäiset näistä suurista velkaantumisongelmista ajoittuivat vuosiin 1990—91. Elikkä 15 vuotta alkaa olla kulunut ensimmäisistä, ja kohta seuraavista viidettoistavuodet täyttyvät aivan seuraavan vuoden aikana. Minä olen ymmärtänyt, että tässä tällä 15 vuodella on ollut hyvin merkittävä osuus. Minä olen täysin samaa mieltä oikeusministerin kanssa siitä, että nämä koijaritapaukset ja epärehellisyystapaukset on siilattava tästä pois. Mutta, arvoisa ministeri, nehän tiedetään, nehän tiedetään nuppiluvuilta suurin piirtein kaikki. Ne muutamat oikeusprosessit ovat vielä käynnissä, mutta ne muut tiedetään.

Eikö tässä voitaisi ajatella semmoista reipasta velka-armahdusta, jolla hoidetaan nämä tapaukset, joissa syy ei varmasti ollut niissä, jotka ylivelkaantuivat, vaan syy oli tässä yhteiskunnassa ylipäätään ja kasinotaloudessa?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ajatella voidaan, mutta (Ed. Soini: Realisti ei!) asianmukaisesti lukuisien lainmuutosten jälkeen, velkajärjestelyn helpottamisen, korkojen sovittelun, ulosoton enimmäiskeston ja tulevan lopullisen velan päättymisen kautta, on päädytty hyvin samaan tilanteeseen ja näissä on kuitenkin se yksilökohtainen mahdollisuus, että ei hutkimalla tehdä vääryyttä taas muille esimerkiksi samanlaisen velan maksaneille tai takaajille tai muille yhteiskunnassa. Tässä kaiken aikaa pitää tällainen oikeus ja kohtuus kuitenkin pitää yllä. Varmasti jos nyt tietäisimme sen, mitä emme tienneet 80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa, niin olisi kovinkin toisenlaisiin ratkaisuihin päädytty niin pankkikriisin hoidossa kuin näitten velkaongelmien ratkaisuissa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.