Säde  Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Puhun molemmista aloitteista eli toimenpidealoitteestani sekä myös korkotukilain muutoksesta, koska ne liittyvät läheisesti toisiinsa ja tukevat toisiansa.

Arvoisa puhemies! Ympäristöarvot ovat alkaneet voittaa alaa jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Se on hyvä asia. Kioton prosessi ja sitä seurannut keskustelu ovat herättäneet ihmiset voimakkaasti vaatimaan toimenpiteitä yhteisen maapallomme pelastamiseksi. Niitä todellakin tarvitaan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on toimintamme johdosta noussut 31 prosenttia teollistumista edeltävään aikaan nähden ja on korkeimmillaan tutkimusten mukaan 420 000 vuoteen. Aika lailla vaikuttavia lukuja, vai mitä?

Kestävän kehityksen nimiin on vannottu jo pitkään, mutta todellinen ideologinen sisäistäminen on ollut hidasta ja vie varmasti meiltä kaikilta aikaa. Suomalaisessa politiikassa kestävä kehitys sisältää Suomen kestävän kehityksen toimikunnan mukaan kolme toiminnallista ulottuvuutta: ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Ekologisesti kestävän kehityksen perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon resursseihin ja sietokykyyn. Ekotehokkuuden vaatimus koskee kaikkia elämän ja kuluttamisen osa-alueita.

Rakennus- ja kiinteistöalalla kestävä kehitys tarkoittaa huomion kiinnittämistä rakentamiseen ja rakennuskannan energiataloudellisuuteen, vesitalouteen ja jätehuoltoon, sisäilman terveellisyyteen sekä rakennuksen ja sen osien kestävyyteen ja käyttöikään. Rakennukselle asetetut toiminnalliset vaatimukset pyritään täyttämään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla resurssien käytöllä. Tällaiset ovat tavoitteet.

Ekologisesti kestävässä rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa tarkastellaan edellä mainitusti energian kulutusta, raaka-aineiden kulutusta, päästöjä ja jätteitä. Ekologisessa rakentamisessa rakennusmateriaalit ovat kierrätys- ja uusiutuvista luonnonvaroista saatuja. Niitä voivat olla muun muassa puu, savi, olki ja pellava. Rakentaminen tapahtuu paikan päällä pääosin käsityönä. Rakennusjätettä pyritään synnyttämään vähän tai ei juuri lainkaan, ja sitä kierrätetään tai muutetaan uusiokäytetään.

Myös energiavirrat otetaan huomioon ja rakennusten energiakulutus minimoidaan erilaisin ratkaisuin. Jätevedet puhdistetaan ja mahdollisesti kierrätetään, jätteet kierrätetään ja kompostoidaan. Lisäksi lämmön- ja energiantuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia biopolttoaineita esimerkiksi oman hakevoimalan avulla. Kaiken kaikkiaan ekologisessa asumisessa ja rakentamisessa on mukana vahvasti uskoa luontoa säästäviin ratkaisuihin.

Julkista rakentamista tuetaan nykyisin erittäin monipuolisesti ja kriteerejä on pyritty muuttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta tällä hetkellä yksittäisten omakotitalorakentajien — aloitteeni koskevat juuri heitä — on vaikea saada tukea ympäristöä suojelevalle ja säilyttävälle rakentamiselle. Kiinnostus ekologiseen rakentamiseen on kuitenkin lisääntynyt ja kaiken aikaa heräämässä myös omakotirakentajien osalta.

Maassamme rakennetaan vuosittain tuhansia omakoti- ja paritaloja. Ekotalon rakentaminen on keskimäärin 50 000—60 000 markkaa kalliimpaa kuin perinteisten omakotitalojen rakentaminen. Tästä syystä tavallinen rakentaja asettaa usein omat kustannussäästönsä ympäristönsuojelun edelle. Olen saanut tästä hyvin paljon palautetta ja tehnyt aloitteeni siitä, että luotaisiin järjestelmä, joka kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen ja joka mahdollistaa yhä kasvavan ekologisen rakentamisen määrän.

Toimenpidealoitteeni ja korkotukialoitteeni tähtäävät siis näihin tavoitteisiin. Lakialoitteeni sisältö tarkoittaa sitä, että talojen rakentamiseen voisi saada korkotukea, jolla tasataan ekologiseen rakentamiseen tarvittavista tavanomaiseen rakentamiseen nähden suuremmista lainamääristä koituvia kustannuksia. Järjestelmä voisi toimia esimerkiksi siten, että rakentaja ilmoittautuu jo rakennuslupaa hakiessaan kestävän kehityksen mukaiseksi rakentajaksi ja sitoutuu tiettyihin ekologisen rakentamisen ehtoihin. Ehtojen määrittelyssä voidaan rakennustuotteiden osalta käyttää hyväksi ympäristöselostemallia, joka on kehitetty ilmaisemaan rakennustuotteiden ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia. Varsinaisesti korkotuki voitaisiin myöntää vasta rakennuksen lopputarkastuksen jälkeen, kun on voitu todeta, että tarvittavat ehdot on täytetty.

Korkotukijärjestelmän rinnalle voisi luoda myös omarahoitusosuus- eli niin sanotun ekosäästöpalkkiojärjestelmän. Aikaisemminhan meillä on ollut nuorien asuntosäästäjien asuntosäästöpalkkiojärjestelmä. Tämä voisi olla saman tyyppinen järjestelmä. Lainanhakija voisi etukäteen säästää omarahoitusosuuden, josta hyvityksenä hänelle maksettaisiin bonus. Omarahoitusosuuden säästöt käytettäisiin ekologisen rakentamisen kehittämistyöhön. Malli olisi siis asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kaltainen kannustin.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan valiokunnat käsittelevät parhaillaan ilmastostrategiaa ja ottavat kantaa sen sisältöihin. Ilmastostrategia sisältää toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi niin energiapolitiikan, liikenteen, elinkeinojen kuin asumisen ja yhdyskuntarakenteen osalta. Rakentamisen ja asumisen suhteen linjaukset ovat yleispiirteisiä, mutta hyvin kannatettavia. Asumiseen liittyviä normeja aiotaan tiukentaa siten, että rakentaminen olisi entistä vähemmän energiaa kuluttavaa ja päästöjä tuottavaa. Ilmastopoliittisessa ohjelmassa luvataan myös kohdentaa korjausavustuksia ja lainoitusta entistä enemmän energiansäästötoimenpiteisiin. Strategian mukaan energiakatselmuksia lisätään, huoneistokohtaisia sähkön ja käyttöveden kulutusta seuraavia mittareita lisätään ja suositaan sekä muun muassa valaistuksen energian käytölle ja päivänvalon hyödyntämiselle aiotaan asettaa vaatimuksia.

Kansallisen ilmasto-ohjelman hyväksyminen on suuri edistysaskel. Sen toimeenpano saattaa kuitenkin olla kivuliasta. Jotta ihmisiä kannustetaan oikean suuntaisiin ratkaisuihin, tulee määräysten ja lakien luoda toimivia rahoitus- ja kannustusjärjestelmiä ekologisille ja säästäville vaihtoehdoille. Korkoavustukset voisivat olla keino kannustaa ihmisiä ekologiseen rakentamisen ja energian säästöön.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaisen aloite ekologisesta rakentamisesta on mielenkiintoinen, ja varsinkin jätevesien puhdistaminen kiehtoo minua. Nythän on ongelmana tänä päivänä, että tavarasta on oikeastaan vaikeampi päästä eroon, kun vertaa siihen, kuinka helppoa sitä on hankkia. Mielestäni on haaskausta, että esimerkiksi harmaata vettä, käsienpesuvettä, ei voida käyttää wc:n huuhteluun, ja miksi juomavedellä pestään katuja? Kun näki näitä ratkaisuja jo vuonna 1980 ensimmäisen kerran Japanissa ja näki, kuinka käsienpesuvedellä huuhdeltiin wc, se tuntui mielestäni ihan järkevältä.

Kun tiedustelin asiasta ympäristöministeriöstä, miksi näin ei Suomessa ole, todettiin, että vesi on Suomessa niin halpaa, että syntynyt säästö, joka tulee esimerkiksi harmaan veden käytöstä, on paljon pienempi kuin investoinnit, jotka aiheutuvat näitten järjestelmien rakentamisesta, joissa käytetään siis esimerkiksi harmaata vettä tai haetaan järvivettä katujen puhdistamiseen. Esimerkiksi järviveden käyttö laitteissa, joilla katuja puhdistetaan, on usein mahdotonta, koska ei ole sopivia suodattimia. Tietenkin nuukana ihmisenä toivoisin, että järkevä vedenkäyttö olisi mahdollista, vaikka meillä ei välttämättä siihen tarvetta Suomessa olekaan.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Käsiteltävänä oleviin aloitteisiin liittyy monia kannatettavia asioita. Energian käytön taloudellisuus ja myös bioenergian käyttö on asia, jota monin tavoin on jo nyt edistetty.

Sama koskee myös puurakentamista. Tämän osaltahan meillä on toteutettu myös koerakentamista ja on myös koulutettu perinteiseen rakentamiseen. Mielestäni meillä kuitenkin ollaan hukkaamassa paljon sitä osaamista, mikä aikanaan perinteisen maaseudun rakentamisen ja elämäntavan osalta on ollut arvokasta ja olisi edelleen arvokasta. On kuitenkin syytä korostaa, että todellisuuskin on tunnettava.

Äsken keskustelimme juuri väestöpolitiikasta ja alueellisesta väestökehityksestä. On tunnustettava ja tunnistettava se, että ihanteiden varassa ei voi elää tai toimia. Tarvitaan toimeentulo, tarvitaan palvelut, tarvitaan liikenneyhteydet. Ne kaikki ovat asioita, jotka ovat yhteiskunnallisesti hoidettavissa ja päätettävissä.

Siitä syystä mielestäni pitäisi nähdä tämän aloitekokonaisuuden yhteydessä myös yhteiskunnallisen ja alueellisen kehityksen kokonaisuus ja tukea tällä tavoin oikean suuntaisesti näiden asioiden esilläpitoa ja niitä koskevaa tiedottamista, kouluttamista ja ylipäätänsä sitä, että ihmiset voisivat omaksua terveellisemmän elämäntavan, terveellisemmän rakentamisen ja myös paikallista taloutta ja yrittäjyyttä tukevan rakentamisen nykyistä enemmän.

Säde  Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti vielä. Ed. Nurmi nosti erittäin tärkeän asian puheenvuoroni jälkeen esille. Tällä hetkellä meillä käytetään arvokkaita pohjavesivaroja wc:n huuhteluun, moniin muihin siivoustoimenpiteisiin ja tuhlataan niitä pohjavesivaroja, joiden on todettu monissa esimerkiksi YK:n raporteissa kaiken aikaa hupeneviksi ja väheneviksi varoiksi koko maailmassa. Me emme tajua tällä hetkellä, mikä puhtaan veden todellinen arvo on. Kannatan ed. Nurmen esille nostamaa asiaa, että muun muassa järvivettä alettaisiin enemmän käyttää ja puhdistamatonta pintavettä, sanottaisiinko, hukkavesi-investointeihin, joissa ei tarvita ihmisen kannalta puhdasta pohjavettä.