Täysistunnon pöytäkirja 62/2001 vp

PTK 62/2001 vp

62. TORSTAINA 17. TOUKOKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 7 §:n 3 kohdan kumoamisesta

 

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on lakialoite konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 7 §:n 3 kohdan poistamisesta. Konserniavustuksesta verotuksessa annettu laki on tullut voimaan tammikuussa 1987. Lain mukaan konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle muuna kuin pääomasijoituksena antamaa avustusta, joka olisi verotuksessa vähennyskelvoton yleisten sääntöjen mukaan. Kysymyksessä on eräänlainen voitonsiirto yhtiöitten välillä. Laissa säädetyt ehdot täyttävä konserniavustus on sen antajalle verotuksessa vähennyskelpoinen erä ja saajalle veronalaista elinkeinotuloa. Pankit ja muut luottolaitokset sekä vakuutus- ja eläkelaitokset eivät ole kuuluneet konserniavustusjärjestelmän piiriin koko konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain voimassaoloaikana.

Konserniavustuksen puuttuminen on huomattavasti heikentänyt mahdollisuuksia pankkikonsernin sisäiseen tuloksen tasaukseen. Tarpeetonta veronmaksua syntyy muun muassa suomalaiselle pankkikonsernille, jonka emoyhtiöllä on tytäryhtiön osakkeiden hankintahinnasta johtuvia korkokuluja ja joka saa tulonsa pelkästään osinkotuloina. Vero olisi vältettävissä, mikäli emoyhtiö voisi tytärpankiltaan saamansa sille vähennyskelpoista konserniavustusta hyväksikäyttäen kattaa oman vähennyskelpoisen korkokulunsa. Veromenetys aiheutuu siitä, että konsernien sisällä vähennyskelpoinen meno ja veronalainen tulo ovat eri yhtiöissä ja että tulon siirtäminen tytäryhtiöstä emoyhtiöön voi tapahtua vain osinkona veroa maksamalla. Konserniavustuksesta huolimatta yhdenvertainen verotus toteutuisi yhtiöveron hyvitysjärjestelmän perusperiaatteitten mukaisesti.

Luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten verotus poikkeaa eräässä suhteessa merkittävästi muiden yritysten verotuksesta. Nämä laitokset saavat esimerkiksi tehdä melko runsaasti verotuksessa vähennyskelpoisia varauksia. Niiden veropohja säilyi keskeisiltä osin ennallaan myös silloin, kun muiden yhtiöitten veropohjaa laajennettiin vuoden 1993 alusta poistamalla verotuksessa vähennyskelpoiset varaukset siirryttäessä alhaiseen yhtiöverotuskantaan.

Konserniavustuksia antamalla pankki ja vakuutuskonsernit voisivat esimerkiksi hyödyntää niiden käytössä olevia erilaisia varauksia tavalla, joka ei ole mahdollista muuta toimintaa harjoittaville yrityksille. Pankkitoiminnassa on tapahtunut konsernivakuutuslain säätämisen jälkeen olennaisia muutoksia. Pankkikonsernien holding-yhtiörakenteet ovat yleistyneet, esimerkkeinä Nordia ja Sampo. Kilpailu on kiristynyt ja ulkolaiset pankit ovat muodostuneet suomalaisten pankkien pahimmiksi kilpailijoiksi. Pankkien kilpailijoina toimivat yhä enemmän toimialan ulkopuoliset yritykset, joilla on mahdollisuus konserniavustuksen käyttöön. Suomen järjestelmä poikkeaa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa käytössä olevista konserniverotusjärjestelmistä.

Nykyinen laki on pulmallinen kansainvälisessä toimintaympäristössä, koska konserniavustus myönnetään lain sanamuodon mukaan vain suomalaisessa omistuksessa oleville Suomessa rekisteröidyille yhtiöille. Verotuskäytännössä lakia joudutaankin soveltamaan syrjintäkieltosäännösten johdosta sanamuodon mukaisesti myös ulkomaalaisomistuksessa oleviin yrityksiin.

Toisin sanoen, jos konserniavustuslaki poistettaisiin, 7 §:n 3 kohta, se merkitsisi sitä, että pankkien ja muiden luottolaitosten ja vakuutusyhtiöitten tytäryhtiöitten kotipaikka määrää sen, voiko konserniavustusta käyttää hyväksi. Mikäli tämä poistettaisiin, olen vakuuttunut siitä, että Suomen valtio saisi yli miljardi markkaa vuodessa lisää verotuloja. Sen takia, että Ruotsissa konserniavustus on vähennyskelpoinen, sinne esimerkiksi moni vakuutusyhtiö tulevaisuudessa siirtää tytäryhtiönsä ja jopa pääkonttorinsa. Minä tässä asiassa luulen olevani aikaani edellä, kun tämmöisen esityksen teen, ja toivon, että tämä lakialoite menee eduskunnassa läpi.

Kalervo Kummola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos joidenkin edustajien mielestä ed. Kuosmanen oli äskeisessä keskustelussa väärässä, niin tässä hän on varmaan oikeassa. Kannatan tätä. Tämä on kannatettava esitys tämä Kuosmasen esitys. Nimittäin nykyinen lainsäädäntö johtaa todella siihen, että varsinkin yhteispohjoismaiset ja vielä laajemmalti kansainväliset yhtiöt siirtävät konttorinsa pois Suomesta, ja varsinkin pääkonttorit pohjoismaisella tasolla eivät tule jatkossa pysymään Suomessa, mikäli me emme saa lainsäädäntöön muutosta.

Keskustelu päättyy.