Arvoisa puhemies! Venäjän pääministeri Putin vieraili eilen Suomessa, ja huhtikuussa Suomessa vieraili presidentti Medvedev. Tämä korostaa erinomaisesti Suomen ja Venäjän suorien kahdenkeskisten suhteiden merkittävyyttä täydentämässä sitä yhteistyötä, jota Suomi harjoittaa Euroopan unionin kautta EU:n Venäjä-politiikassa. Monia teemoja otettiin esille, ja pääministeri keskusteli muun muassa tästä kaasuputkesta ja kaasuputken ympäristöongelmista, jotka ovat kuitenkin tässä vaiheessa teoreettisia. Itämerta kuitenkin uhkaa tällä hetkellä konkreettisia ongelmia, muun muassa rehevöitymisen ongelma. 15 prosenttia Pietarin kaupungin jätevesistä lasketaan vielä suoraan Suomenlahteen. Puhuttiinko tästä teemasta?

Toinen kysymys koskee vakavaa öljytankkeririskiä. Onko keskusteltu Venäjän kanssa siitä, että edellytettäisiin Venäjän satamiin tulevilta laivoilta kaksoisrunkoa ja jääluokitusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Itämeren kysymyksistä keskusteltiin hyvin laajasti ja käsiteltiin myös Pietarin jätevesien puhdistamisen rakentamista, jossa oikeastaan vaan kannustimme jatkamaan sitä hyvää yhteistyötä, joka on tuottanut tuloksia. Tuloksia on aidosti syntynyt, mutta aivan niin kuin ed. Kimmo Kiljunen totesi, osa jätevesistä on vielä puhdistamatta.

Samoin tämä, voi sanoa, öljyonnettomuuksien torjuntaan liittyvä kysymyksenasettelu oli esillä. Samoin muistutin siitä, että Kansainväliseen merenkulkujärjestöön liittyen myös tämä laivojen käymälävesien mereen laskun kielto pitäisi toteuttaa Itämerellä myös Venäjän osalta. Edelleen nostin esille Pietarin alueen nopeasti kasvavan karjatalouden, sen aiheuttaman riskin fosforipäästöjen kasvusta ja sen, että meillä olisi kiinnostusta olla hillitsemässä ja hallitsemassa sitä kasvua. (Puhemies: Minuutti!).

Ylipäätään myös vastaanotto Venäjän puolella on näihin teemoihin liittyen ollut erittäin rakentava. Kiitimme myös Venäjää aktiivisuudesta sen alkaneella Helcom-puheenjohtajakaudella.

Arvoisa puhemies! Itämeri on maailman saastunein merialue. Itse asiassa tästä rehevöitymisongelmasta vain alle 20 prosenttia aiheutuu Venäjän päästöistä. Yli 80 prosenttia tulee Euroopan unionin alueelta, siinä on sekä yhdyskuntajätteitä että maatalouden päästöjä. Tutkimusten mukaan itse asiassa Suomi ja Ruotsi henkeä kohden typpi- ja fosforipäästöjen osalta olivat suurimmat Itämeren rehevöittäjät ja saastuttajat.

Mitä hallitus on tehnyt oman pesämme puhdistamiseksi? Mitä on tehty Euroopan unionin tasolla sen suhteen, että Itämeri todella saataisiin puhtaaksi? Onko Euroopan unionia käytetty hyväksi Venäjän-suhteissa, jotta Itämeri olisi keskeisesti esillä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Puhemies! Euroopan unionin jäsenmaiden osalta tietysti yksi haaste liittyy siihen, että tuohon jätevesien käsittelyä koskevaan direktiiviin esimerkiksi Puola on saanut siirtymäaikaa pitkälle ensi vuosikymmenelle, elikkä siinä mielessä nämä investoinnit jätevesien puhdistukseen eivät tapahdu niin nopeasti kuin Itämeren kannalta olisi tarpeellista.

Se, mitä täällä kotimaassa on tehty, niin on pyritty kohdentamaan toimenpiteitä kaikkiin niihin lähteisiin, joista ravinnekuormitusta kertyy. Niistä varmasti ensi keskiviikkona täällä eduskunnassakin Itämeri-selonteon yhteydessä tarkemmin keskustellaan. Tehostetaan yhdyskuntajätevesien puhdistusta, parannetaan jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla ja sitten jatkossa maatalouden ympäristötuen kohdennusta vesiensuojelun näkökulmasta parannetaan tuntuvasti.

Arvoisa herra puhemies! Helcom on myös asettanut erittäin hyvän suosituksen, joka koskee niin matkustus- kuin rahtilaivojen jätteitä, siitä, että näitä käymäläjätteitä ei enää päästettäisi Itämereen. Tästä oli olemassa rannikkovaltioiden kesken jo yksimielinen päätös, johon Venäjäkin oli alun perin sitoutunut, mutta nyt sitten viime metreillä Venäjä tästä hyvästä aloitteesta vetäytyi pois. Oliko tämä asia esillä, ja jos oli, niin miten asia etenee?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jo pääministerien kahdenvälisissä keskusteluissa olivat nämä käymäläjätteet myös esillä, mutta tähän nimenomaiseen kysymykseen pääministeri Putin ei antanut vastausta tällä kertaa. Mutta uskon, että asian esillä pitämisellä ja heidän rohkaisemisellaan myös sitoutua asiaan on toivottavasti vaikutusta.

Arvoisa puhemies! Olisin tiedustellut pääministeriltä:

Kun kävitte keskustelua tästä kaasuputkesta ja sen ympäristövaikutuksista, niin millainen vaikutelma teille tuli siitä, miten vakavasti Venäjällä näihin ympäristövaikutuksiin suhtaudutaan? Nähdäänkö ne riskit, joita täällä Suomessa putken osalta nähdään, ja miten prosessi menee tästä eteenpäin täällä Suomessa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kävimme tästä laajan keskustelun, ja tämä hanke on tietysti sen yhtiön hanke, mutta Venäjän suhtautuminen samoin kuin tämän yhtiön suhtautuminen näihin ympäristövaikutuksiin on erittäin vakava. Oikeastaan pääministeri Putin korosti sitä, kuinka tässä ympäristövaikutusten arvionnissa tämä yhtiö on tehnyt ehkä perusteellisimman Itämeren pohjatutkimuksen, mitä koskaan on tehty, ja taisi mainita, että tähän tutkimustoimintaan on 100 miljoonaa euroa jo käytetty, ja korosti, että heidän puoleltaan ollaan valmiit tekemään kaikki mahdollinen näiden ympäristöhaittojen estämiseksi, eli suhtautuminen on äärimmäisen vakavaa.

Tämä prosessi tästä eteenpäin tulee olemaan se, minkä kerroinkin eilen, eli siltä osin kun tässä vaaditaan valtioneuvoston myötävaikutusta eli valtioneuvoston suostumusta oman talousvyöhykkeemme käyttämiseen liittyen, on laskettu näiden eri lausunnonantovaiheiden jälkeen, että työ- ja elinkeinoministeriö tulee tuomaan tämän suostumuksen valtioneuvoston käsittelyyn syys—lokakuussa, todennäköisimmin syyskuun lopussa. (Puhemies: Minuutti!) Mutta sitten tähän varsinaiseen vesiluvan mukaiseen lu paan, joka on ympäristöviranomaisten antama lupa, siihen ei hallitus mitään aikataulutavoitteita ja -ohjeita anna. Se ei ole poliittinen ratkaisu, vaan ympäristöviranomaiset käyttävät sen käsittelyyn sen ajan, minkä asianhaarat vaativat.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tämä hyvä prosessi on tämän kaasuputken osalta selvästi toiminut näiden kuluneiden parin vuoden aikana sillä tavalla kuin hyvän prosessin kuuluukin toimia. Tämä projekti ja sen toteuttamistapa on kehittynyt tämän prosessin aikana esimerkiksi siltä osin, että se tapa, jolla putki ajatellaan laskettavaksi tuonne merenpohjaan, on muuttunut, että se lasketaan sellaisten tukien päälle, jotta merenpohjaa ei tarvitsisi niin paljon sitten siellä koskea. Myöskin valmiuksia on siihen, että Suomenlahdella tuo laskeminen tehtäisiin aluksesta, jota ei ankkuroida pohjaan vaan joka jonkunlaisella ponttonisysteemillä toimii. Kaikki nämä ovat vähentämässä näitä kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Mutta todellakin valtioneuvoston talousvyöhykelain mukainen suostumus on syksyllä edessä ja sitten ympäristölupavirastolle on tulossa kaksi vesilain mukaista lupahakemusta elikkä yksi tähän miinanraivaukseen ja toinen varsinainen rakennuslupa.

Arvoisa puhemies! Tosiaan Itämeri on maailman pilaantunein meri. Ikävää on se, että kaikki muut Itämeren maat ovat saaneet vähennettyä nyt päästöjä ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan mutta Suomen päästöt, typpipäästöt erityisesti, eivät ole vähentyneet. (Ed. Laukkasen välihuuto) — Kokonaisuudessaan päästöt ovat vähentyneet ensimmäistä kertaa.

Mutta, arvoisa puhemies, kysyisin tästä kaasuputkesta vielä. Pääministeri sanoi, että Venäjä on ottanut erittäin vakavasti nämä ympäristövaikutusten arvioinnit. Haluaisin kysyä vielä sitä, kun joka tapauksessa tuo kaasuputki aiheuttaa ympäristöhaittoja Itämerelle, niin eikö olisi hyvä ja olisiko mahdollista, että Suomi vahvemmin voisi ajaa sitä, että jos tuo kaasuputki toteutetaan, niin saataisiin myöskin Venäjä sitoutumaan vahvemmin siihen, että sen puolelta sitouduttaisiin näihin Itämeren suojelutavoitteisiin, joihin on ollut kovin vaikea Venäjää saada. Saisimme Venäjän myöskin mukaan taloudellisesti korvaamaan niitä haittoja, joita tuo putki tulee joka tapauksessa lisäämään Itämeren osalta.

Eikö tässä olisi mahdollisuus saada Venäjä vahvemmin pelastamaan Itämerta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän ajattelutavan, että voitaisiin jotenkin nämä asiat kytkeä toisiinsa. Taas oikeusvaltion kannalta tähän ajattelutapaan liittyy se ongelma, että kun tämä lupahan saattaa mennä lopulta tuomioistuimeen asti ratkaistavaksi Suomessa, niin suomalaiseen järjestelmään ei kuulu se, että poliittinen johto antaisi tuomioistuimelle ohjeen tai määräyksen, että pitää lupa myöntää, koska toinen osapuoli on täyttänyt ne poliittiset ehdot, joita on asetettu. Kaikessa tämmöisessä pohdinnassa, että aihe pitäisi kytkeä johonkin toiseen asiaan, pitää muistaa se, että tätä asiaa ei Suomessa ratkaista poliittisesti, vaan tämä on ympäristökysymys, mitä alusta alkaen on korostettu. Ympäristöviranomaiset ratkaisevat tämän, ja valitusten kautta tämä saattaa mennä tuomioistuimen ratkaistavaksi, eivätkä tuomioistuimelle eivätkä myöskään näille ympäristöviranomaisille poliitikot anna ohjeita, mikä ratkaisu pitää tehdä.

Herra puhemies! Tämä ed. Kimmo Kiljusen alkuperäinen kysymys koski näitä Suomen ja Venäjän suhteita. Viime aikoina julkisuudessa on paljon ollut tämä pienen Anton-pojan lapsikaappaustapaus. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen, vaan Suomen ja Venäjän välillä on ollut näitä lapsikaappaustilanteita aikaisemminkin. Kysyisinkin nyt:

Onko Suomen hallitus valmis neuvottelemaan kahdenkeskisen sopimuksen Suomen ja Venäjän välillä näitä lapsikaappaustilanteita koskien tällaisessa tapauksessa, että Venäjä ei ole halukas monenkeskiseen sopimukseen, kuten esimerkiksi tämä Haagin lapsikaappaussopimus?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Suomi on sekä nootissaan että nyt myös keskusteluissa pitänyt esillä niitä järjestelyitä, että Suomen ja Venäjän yhteistyötä ja kahdenkeskisiä järjestelyitä väliaikaisesti tiivistetään. Mutta EU-jäsenenä EU:n linja on se, että on erittäin tärkeätä, että Venäjäkin liittyy Haagin lapsikaappaussopimukseen. Olen keskusteluissa Venäjän oikeusministerin kanssa kaikkina kertoina korostanut tätä. Juhannuksen alla tapaan todennäköisesti, toivottavasti, hänet myös Norjassa. Nyt perjantaina Luxemburgissa EU:n oikeusministerit käyvät lounaskeskustelun taas tästä samasta asiasta, kuinka tärkeätä on, että Haagin lapsikaappaussopimukseen liittyisivät muun muassa Venäjä ja monet myös Afrikan maista. Tämä on se päätavoite, mutta sen päätavoitteeseen pääsyn välillä toki voimme tiivistää hyvin monella tavalla yhteistyötä ja tässä olemme olleet erittäin aktiivisia Venäjän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tämän pääministeri Putinin vierailun kokonaissaldo tuntuu nyt jäävän jotensakin vähän harmaan puolelle. On ollut paljon julkisuudessa arvioita — viimeksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen — siitä, että tulokset neuvottelusta olivat kovin laihoja. Kun katsoo tätä ilmettä, niin tuntuu, että jotain on tapahtunut, koska näin tylyjä repliikkejä, mitä pääministeri Putin eilen sanoi, ei ole kyllä yleensä kuultu Suomen ja Venäjän tapaamisista.

Sitten isot meille tärkeät talousasiat roikkuvat, odottavat. Tämä kysymys puutulleista on edelleenkin täysin auki. Ilmeisesti aika on kulunut ohi. Konttiliikenneasiassa ei myöskään tapahtunut mitään.

Pääministeri, onko Suomen ja Venäjän suhteissa tapahtunut jotain semmoista, että ilmapiiri todellakin on niin erilainen kuin se oli hetki sitten, kun presidentti Medvedev vieraili täällä presidentti Halosen vieraana?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aiheet, joita käsiteltiin näillä eri vierailuilla, olivat erilaiset. Konttiliikenteen osalta me otimme tämän, voi sanoa, ennalta ehkäisevässä mielessä esille, koska tästä ei ole Venäjän hallituksen esitystä vaan tullilaitoksen ehdotus, jota duumassa tavalla tai toisella käsitellään. Mutta otamme vakavasti, että riski on siihen, että ne vievät tämän tyyppistä suunnitelmaa eteenpäin, ja halusimme korostaa, mitä ongelmia siihen tulee liittymään. Tällaiset asiat pitää hoitaa yhdessä yhteistyössä, ei millään äkillisillä toisen tekemillä ratkaisuilla.

Puutullien kohdalla todettiin, että vuoropuhelua, keskustelua jatketaan. Itse asiassa aiheesta on jo tänään komissioedustajan ja Venäjän talousministerin välillä keskusteluja jatkettu. Asia on edelleen ratkaisematta. Meidän pitää saada myös meitä tyydyttävä tulos. Nämä neuvottelut pääministerien välillä järjestetään puolivuosittain. Tässä on oikeastaan jatkuvasta neuvotteluprosessista kyse. Nyt on pöydällä lukuisia suuria ratkaisemattomia kysymyksiä. (Puhemies: Minuutti!) Niihin ratkaisut tulevat sen jälkeen, kun löytyy sisältö, joka tyydyttää molempia.

Herra puhemies! EU:han julkistaa nyt aivan lähiaikoina Itämeri-strategiansa. Siinä on sellainen ongelma, että jotta tähän Itämeri-projektiin saataisiin riittävästi tehoa, se jää kaipaamaan niitä taloudellisia ratkaisuja, jotka EU:n piirissä tehdään muun muassa maatalouspolitiikan osalta joskus 2012—2013:n tienoossa. Se on kyllä liian kaukana ajatellen Itämeren pelastusoperaatiota. Kysynkin:

Onko Suomen hallituksella suunnitelmia siitä, että käynnistettäisiin joku tehokkaampi prosessi Itämeren valtioiden piirissä, jossa Suomi voisi olla aloitteellinen tai ainakin merkittävä operaattori ja jossa voitaisiin keskustella hieman nopeammin näistä isoista muutoksista? Tämän kysymyksen esittäisin pääministerille taikka jollekin asianomaiselle ministerille.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tätä työtä tehdään erityisesti Itämeren, voisi sanoa, merellisen luonnon pelastamiseksi luonnollisesti muuallakin kuin EU:n piirissä. EU:lla on nyt tietyissä asioissa omat aikataulunsa. EU:n Itämeri-strategiaan liittyen meillä on se tavoite — kun siinä on muistaakseni viisitoista tällaista erilaista toimintasektoria, joissa pitää toimia — että Suomi tavoittelee ehkä jopa kolmen lohkon koordinointi- ja vetovastuuta, joista yksi tulisi muistaakseni olemaan rehevöitymiseen liittyvät kysymykset. No, se jo kertoo siitä, että nämä ovat meille hyvin tärkeitä kysymyksiä ja meille myös tuttuja.

Meillähän Suomessa peltoalasta esimerkiksi 95 prosenttia on ympäristöohjelmien piirissä, kun Itämeren eteläosissa on vain noin neljännes. Tähän tarvitaan kyllä myös EU:n maatalouspolitiikan muuttamista, mutta jo ennen sitä — olen samaa mieltä ed. Salolaisen kanssa — ilman muuta kaikilla sektoreilla pitää toimia, muun muassa Helcomin toimintaohjelma pitää kaikkialla täytäntöön panna.

Arvoisa herra puhemies! Itämeren pelastaminen on todellakin ollut aivan liian hidasta ja jäänyt liian paljon hyvien aikeiden ja puheiden varaan ja vaatii nopeampaa ja tiukempaa säätelyä koko valuma-alueella aina Valko-Venäjää myöten. Toki Venäjä on saatava tähän mukaan.

Mielestäni ed. Sarkomaan esittämää kytkentää Suomenlahden kaasuputken poliittisen hyväksynnän ja sitten toisaalta Itämeren tiukemman ja nopeamman suojelun välillä ei tulisi haudata kokonaan. Tässä asiassa mielestäni poliittista vastuuta ei pidä täysin paeta nyt juridiikan taakse vaan ottaa nämä molemmat asiat neuvottelupöydälle, koska nyt on se hetki, jolloin voidaan hyvin vakavasti ottaa tämä Itämeri-kysymys kokonaisuudessaan esiin. (Puhemies: Minuutti!)

Otitteko tässä mielessä eilen keskustelussa asian esiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä arvelisin, että jos kaksi tällaista asiaa kytkettäisiin toisiinsa, silloin myös vastapuoli edellyttäisi sitä, että sana pitää. Haluanpa löytää tästä salista sellaisen, joka lähtee suomalaiselle tuomioistuimelle sanomaan, että kun Venäjä on täyttänyt oman osansa poliittisesta diilistä, niin teidän pitää tehdä näin. Se ei vaan oikeusvaltioon kuulu. Kyllä tämä prosessi pitää miettiä loppuun saakka. Kuten sanoin, Suomi on alusta alkaen korostanut, että putken lupa-asia on meille ympäristökysymys. Se tullaan määrittämään lopulta vesilain mukaisessa ympäristöluvan käsittelyjärjestelmässä, siitä on valitusoikeudet, ja viime kädessä tuomioistuin tekee päätöksensä. Oikeusvaltiossa poliitikot eivät sano tuomioistuimelle, mikä päätöksen pitää olla.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin tähän keskusteluun liittyen huomiota myöskin siihen, että kaasuputken luvan hakijana on kansainvälinen, yksityinen yritys, ei Venäjän valtio. Myöskin siitä syystä on vähän hankala panna näitä asioita rinnakkain. (Ed. Zyskowicz: Pääministerin vastaus oli parempi!)

Mutta sitten kiinnittäisin huomiota myöskin siihen, että vaikka Itämeren suojeluhaasteet Venäjällä ovat merkittävät, niin ei pidä luoda semmoista kuvaa, ettei siellä mitään tehtäisi. Ensi viikon tiistaina vietämme Pietarissa Suomen ja Pietarin vesiyhteistyön 20-vuotisjuhlaa. Siellä on lähdössä käyntiin yli 320 miljoonan euron investointi siihen, että kokoomaviemäri saadaan kuntoon, minkä jälkeen käytännössä kaikki Pietarin jätevedet tulevat käsittelyn piiriin.

Me teemme hartiavoimin töitä yhdessä venäläisten kanssa, että löydetään ratkaisu myöskin Leningradin alueen voimakkaasti kasvavan karjatalouden ja kotieläintalouden lantaongelmiin, etteivät sieltä valu ravinteet Itämereen.

Kaliningradin jätevesikäsittely on sitten se seuraava, jota pitää ruveta voimalla työstämään, koska sieltä menevät jätevedet melkein kaikkinensa käsittelemättä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin ja Venäjän integraation syventäminen on Euroopan kohtaloiden kannalta erittäin tärkeä, ja tässä kaasuputken onnistuminen on merkittävässä roolissa. Totta kai siinä ovat ympäristökysymykset juridiikkaa, mutta kyllä se tuntuu olevan myös poliittinen kysymys. Suomi pitää tärkeänä EU:n ja Venäjän yhteistyön lisäämistä, mutta minulla on jotenkin sellainen tunne, että tässä kaasuasiassa Suomen nykyisen johdon rooli on ollut aika matala, matala profiili. Lipponen, aiempi pääministeri, on pannut itsensä likoon, (Ed. Hautala: Kyllä!) mutta nyt ollaan vaan niin kuin juridiikan piirissä. (Välihuutoja) Kuitenkin muissa EU-maissa on yleensä odotuksia, että Suomi käyttää historiansa tuomia opetuksia hyväkseen ja edistää integraatiota. Ulkoministeri on yleensä hyvä korkean profiilin mies, mutta näissä asioissa on semmoinen hipsuttelun tuntu. Miksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt vuosien ajan myös selväksi sen, että me ymmärrämme ja pidämme tärkeänä sitä, että lisää kaasuputkiyhteyksiä saadaan Keski-Eurooppaan. Tämä on iso eurooppalainen hanke, Keski-Eurooppa tarvitsee lisää kaasua. Se parantaa Euroopan energiaturvallisuutta. Olemme nähneet, mitä vaikeuksia on niiden putkien osalta, joissa on kauttakulkumaita. Energiaturvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan kaasuhankinnan eriyttämistä eri ilmansuuntiin ja vaihtoehtoisia putkireittejä. Tämän olemme tehneet hyvin selväksi, mutta teemme sen sellaisella tavalla, ettei siitä synny sellaista mielikuvaa, että me olisimme näillä poliittisilla tekijöillä ohjaamassa itse ympäristövaikutusten arviointia (Ed. Tennilä: Ei tietenkään!) ja sen pohjalta annettavaa ympäristölupaa.

Arvoisa puhemies! Jos voin vielä palata tähän puutullikysymykseen. Niin kuin kerrottiin, komission edustaja ja Venäjän talousministeri ovat keskustelleet tänään asiasta. Onko ulkomaankauppaministeriöllä enemmän nyt tietoa niiden keskustelujen tuloksesta, koska ne haitat eivät kohdistu vaan suomalaiseen puuta jalostavaan teollisuuteen, vaan myös merkittävästi, niin kun on nähty, myöskin Venäjän puolelle?

Toiseksi, arvoisa puhemies, kun Medvedev ja presidentti Halonen tapasivat Suomessa, he siirsivät tämän maakauppakysymyksen pääministereiden tapaamiselle. Nyt arvoisa pääministeri kysynkin:

Millä tavoin tämä maakauppojen vastavuoroisuuskysymys nyt sitten oli esillä pääministerien tapaamisessa, ja minkälaisia lupauksia tämän vastavuoroisuuden toteutumiseksi pääministeri Putin Venäjän puolelta meille antoi?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Pietarista saadut tiedot ovat rohkaisevia siinä mielessä, (Ed. Kallis: Niin ne olivat vuosi sittenkin!) että on käyty hyvässä hengessä neuvotteluja ja Venäjällä näyttää olevan nyt tahto tämän vuoden aikana tämä Wto-kysymys ratkaista. Neuvottelujen lähtökohtana ovat ne keskustelut ja neuvottelut, joita käytiin reilu vuosi sitten. Tältä pohjalta näköpiirissä voisi olla nykyistä alempi vientitullien taso. Tämä on todella, kuten ed. Laukkanen sanoi, molemmille maille tärkeä asia, että näistä vientitulleista päästäisiin eroon tai näitä voitaisiin merkittävästi alentaa. Tässä on kysymys siitä, että koivun käyttö sellun raaka-aineena on itse asiassa vaakalaudalla. Kysymys on metsäteollisuuden standardista, tuotemerkistä tai tuotelajista, joka liittyy koivukuidun käyttöön. Jos se poistuu markkinoilta ja mennään eukalyptuskuituun, lyhytkuituun, niin sen jälkeen myöskään Venäjän koivuvaroille ei ole (Puhemies: Minuutti!) enää käyttöä maailmanmarkkinoilla. Tämä on kohtalon kysymys meille molemmille.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tonttikauppojen vastavuoroisuus oli esillä. Suomi nosti sen esille. Asia ei tuntunut olevan kovin tuttu pääministeri Putinille, ja hän ei täsmällisesti aiheeseen ottanut kantaa. Lupasin, että tätä kysymystä selvitetään, eli tästä keskustelu tulee jatkumaan varmasti myös seuraavalla kerralla, mutta teimme selväksi sen, että tämä on suomalaisille tärkeä kysymys tässäkin asiassa. Vastavuoroisuus toimi siis täysin.

Puhemies! Kyllähän kaikesta vähän näkee, että hallituksella on puhti poissa. Kun näitä neuvottelutuloksia myös tarkastelee, niin oikeastaan kysyn nyt sitä, minkälaiset tavoitteet oli pääministerillä ja muilla, kun kohdattiin Venäjän pääministeri. Mehän suuressa valiokunnassa viikoittain käymme näitä läpi, kun me näitä EU-asioita käsittelemme, jos on tavoitteenasettelua. Mitkä teillä ovat olleet työllisyyden kannalta, työpaikkojen kannalta, Venäjän kaupan kannalta, tämän logistiikan kehittämisen kannalta ne tavoitteet tällä kertaa, koska ei näitä nyt niin usein ole näitä tapaamisia? Tässä oli kyllä, vielä toistan, puhti poissa sillä tavoin, että mitkä nämä tavoitteet ovat olleet. Tässä mielessä kaipaisi kyllä, että hallitus toisi myös tänne eduskuntaan vaikkapa nyt selonteon muodossa asiakirjan, jossa voitaisiin keskustella näistä tavoitteista, joita meillä Venäjän kanssa voisi yhteisesti olla koko Suomi huomioon ottaen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tavoitteenasettelua kuvaa muun muassa tämä, mitä konttiliikenteestä todettiin. Sehän on aihe, niin kun sanoin. Se ei ole vielä edes Venäjän hallituksen esitys, mutta me näemme sen, että siinä on erittäin iso piilevä riski muokata kuljetusjärjestelmiä sellaisella tavalla, johonka arki ei taivu heti. Viime vuonna kuljetettiin 200 000 konttia rajan yli, niistä vain 7 000 rautateitse. Millään puolen vuoden siirtymäajalla tällaista siirtoa ei pystytä tekemään. Sen jälkeenkin kun rautateitä kehitetään, niin on olemassa yritystasolla tarpeita suoraan myös kumipyörillä tapahtuvaan liikenteeseen. Tämän keskustelun osalta, muun muassa tämän neuvottelun tavoitteena, oli informoida Venäjän johtoa näistä meidän näkemyksistämme ja peräänkuuluttaa sitä, että tällaisia ratkaisuja ei yhtäkkiä tehdä meitä kuulematta.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäsenvaltioiden johtajat tapaavat Venäjän federaation johtajia, ja mielestäni voi oikeutetusti odottaa, että esitetään toiveita ja vaatimuksia sen suuntaan, että myöskin Venäjä noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien toteuttamiseksi. Haluaisinkin kysyä, olivatko nämä asiat millään tavalla esillä teidän tai presidentti Halosen kanssa käydyissä keskusteluissa Putinin kanssa.

Sitten haluaisin kysyä ulkoministeriltä, että kun nämä ihmisoikeusasiat jatkuvasti jäävät varjoon, niin olisiko tarpeen, että EU:n ja Venäjän väliset ihmisoikeuskeskustelut, joita pidetään puolivuosittain, nostettaisiin korkeammalle tasolle, että ne eivät aina jäisi sinne jonnekin sivulauseen ja viimeisen asiakohdan osalle, koska ne ovat kieltämättä erittäin tärkeitä, ja on tietysti outoa, että eduskunnassakaan tällaisessa keskustelussa niitä ei juuri haluta nostaa esiin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämänkertaisessa tapaamisessa ehkä tärkeimpänä ihmisoikeusasiana olivat juuri näitä erotilanteita koskevat lapsiin liittyvät kiistat. Se on erittäin iso, voi sanoa, ihmisoikeuksiin, ihmisten oikeuksiin liittyvä kysymys. Mutta pääsääntö pääministeritapaamisissa on se, että nämä ovat ennen muuta taloussuhteita käsitteleviä tapauksia. Myös valtuuskunnat on koottu sen pohjalta. Kun toimin unionin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana ja vedin EU:n ja Venäjän välisiä keskusteluja, silloin ihmisoikeuskysymykset olivat vahvasti esillä. Luontevinta onkin, että sitä agendaa käsitellään ennen muuta koko unionin voimin.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Meidän tavoitteenamme jatkuvasti Venäjän kanssa EU—Venäjä-dialogissa on laajentaa sitä asialistaa. Ei keskustella ainoastaan talouskysymyksistä tai ympäristökysymyksistä, ilmastonmuutoksesta, vaan levitetään sitä myös ihmisoikeuksien, oikeusvaltion suuntaan. Siinä mielessä, ilman muuta, mitä enemmän voimme näistä asioista venäläisten kanssa keskustella, sen parempi.

Arvoisa puhemies! Näille kyselytunneille on tullut ominaiseksi se, että ei vastata kun kysytään. Täällä oli useampiakin kysymyksiä, jotka liittyivät tämän Suomi—Venäjä-suhteen ilmapiiriin. Muun muassa ed. Heinäluoma ja ed. Skinnari viittasivat tähän. Onko todella tapahtunut niin, että meillä ilmapiiri on muuttunut, koska kun kuunteli, mitä pääministeri Putin eilen lehdistötilaisuudessa sanoi, sanat olivat yllättävän tylyjä. Ne eivät olleet normaaliin kanssakäymiseen liittyvää sanastoa. Oliko teillä jotain erityisiä jännitteitä, vai oliko todellakin tilanne sen kaltainen, että Suomen ja Venäjän suhteisiin ei paneuduta sillä vakavuudella kuin niihin pitäisi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Millä mitta-asteikolla ilmapiiriä pitäisi mahdollisesti mitata? Täällähän meillä on aina hirveän hyvä ilmapiiri olemassa, vaikka välillä väitelläänkin, ja oikeastaan Suomen ja Venäjän suhdetta kuvaa hyvin se nimenomaan, että me voimme ottaa hyvinkin tiukasti yhteen, ilman että se sinällään ilmapiiriä vie mihinkään. Ei kannata säikähtää tämmöisiä ilmapiirimittauksia. Suomen ja Venäjän välillä asiat puhutaan läpi aina. Joskus olemme samaa mieltä — emme aina ole — ja siitä ei pidä hiusten nousta pystyyn, vaikka välillä olisi tiukempikin ilme naapurilla.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Puhemies! Olen täysin samoilla linjoilla pääministerin kanssa. Sekä ed. Heinäluoman että ed. Kimmo Kiljusen kysymyksessä oli minusta sellaista uussuomettunutta ilmapiiriä. (Välihuutoja) Meidän suhteemme Venäjän kanssa ovat erinomaisella tolalla. Me voimme puhua naapurivaltion kanssa myös vaikeista asioista. Niin tehtiin eilen sekä pääministerin keskusteluissa että presidentin keskusteluissa, niin tehtiin myös Medvedevin keskusteluissa. Ei pidä säikähtää hiukkasen kovempaa retoriikkaa.

Arvoisa puhemies! Viime kesänä minulla oli mahdollisuus keskustella presidentti Medvedevin kanssa, mutta ilmapiiri oli hyvä. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa!) Mutta tuolloin ei ollut mahdollisuus kuitenkaan keskustella lyhyen ajan vuoksi rajanylityspaikkojen ongelmista. Toivon, että pääministeri on nämä asiat ottanut esille. Elikkä nyt väliaikaisestihan itärajalla ovat rekkajonot poistuneet, mutta se on väliaikaista, me tiedämme sen kaikki, koska kun taloustilanne paranee, sen jälkeen rekkajonot palaavat. Näin ollen kysyisinkin pääministeriltä, olivatko teillä nämä asiat esillä, kun kävitte keskustelua, ja jatkokysymys, mikä minulla oli, oli lähinnä tämä kuljetukset vesistöjen ja raiteiden kautta. Toivoisin tuohon rajatoimintaan vastauksen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin painopisteen pitää olla siinä, että mahdollisimman paljon kuljetuksia vesiteitse ja rautateitä pitkin. Mutta sen lisäksi meillä on kuljetustarpeita, jossa kumipyörät ovat luontevimmat. Ylipäätään rajan toimivuuteen liittyvät aiheet olivat erittäin merkittävässä roolissa keskustelussa. Meillä oli myös alan viranomaisia tullilaitosten johtajista alkaen paikalla, ja se kehitystyö, jota viime vuosina, oikeastaan siitä 2006 Suomessa pidetystä EU:n ja Venäjän huippukokouksesta alkaen, on tehty muun muassa näitten sähköisten järjestelmien kehittämiseksi, on edennyt. Siinä tullilaitokset tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä. Tähän rajan, voisi sanoa, joustavuuden lisäämiseen tarvitaan ennen muuta näiden käytäntöjen muuttamista. Sitä kautta joustavuutta on saatavissa tavalla, joka kuitenkin varmistaa sen, että salakuljetuksia ja väärennöksiä ei tapahdu. Molemmat maat toimivat sen puolesta, että tarrojen vaihtaminen saadaan kuriin, (Puhemies: Minuutti!) ja tämän periaatteen täytyy toteutua. Niin avoimeksi rajaa ei päästetä, että annetaan rikollisuudelle sijaa.