Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen
ja laajemminkin vuokratyödirektiiviin liittyy lakialoite,
jonka minä ja edustaja Yrttiaho olemme allekirjoittaneet,
ja saman suuntaisen lakialoitteen jätti viime eduskuntakaudella,
muistaakseni vuonna 2007, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ryhmäaloitteena.
Valitettavasti ne keskeiset asiat eivät ole kovin paljon
edenneet, joita tuossa lakialoitteessa aikoinaan oli, ja siksipä on
paikallaan uudistaa se, kun tähän vuokratyödirektiiviin
liittyvät asiat nyt ovat tulleet hallituksen esityksen kautta
päätettäviksi.
Me esitämme tuossa lakialoitteessa hyvin keskeisiä,
suuria muutoksia vuokratyöntekijöitten asemaan.
Perusideana meillä on, että vuokratyötä tekevillä olisi
vuokratyökohteessa pääsääntöisesti
aivan samat palkka- ja työsuhde-edut kuin käyttäjäyrityksenkin
työntekijöillä, ja tämä pohjautuu
nimenomaan tähän keskeiseen syrjimättömyyden
periaatteeseen. Eli kyllä kaikilla työntekijöillä,
jotka tekevät samaa työtä samalla työntekopaikalla,
pitää olla myös samat työnteon
ehdot, ja oleellista tässä on myös se,
että vuokratyötä käyttämällä ei
siirretä yrittäjäriskiä enää enempää palkkasuhteisten
työntekijöitten kannettavaksi.
Ehdotuksen keskeisenä uudistuksena on se, että laissa
taataan vuokratyöntekijöille takuupalkka sekä toimeksiannon
mukaisessa vuokratyökohteessa että sen ulkopuolella.
Toinen oleellisin muutos, johon ei myöskään
tässä hallituksen esityksessä puututa
vieläkään, on se, että puututaan
määräaikaisten työsuhteitten
ketjuttamiseen. Olisi hyvä, jos lakia muutettaisiin niin, että voitaisiin
solmia työsuhde määräaikaisena pääsääntöisesti
vain yhden kerran ja sen määräaikaisen
työsuhteen kesto enimmillään olisi sen kuusi
kuukautta.
Arvoisa puhemies! Vuokratyöstä on aika hankala
keskustella sen takia, että sitä on hankala tilastoida
ja eri tietojen kerääjien luvut poikkeavat hyvin
paljon toisistaan riippuen erilaisista tutkimusmenetelmistä ja
siitä, mitä vuokratyöntekijöitten
joukkoa arvioidaan. Esimerkiksi työvoimatutkimuksessa vuodelta
2010, joka on siis Tilastokeskuksen keräämää aineistoa,
vuokratyöntekijöitten määräksi
vuositasolla saadaan 29 000 henkeä. Edellisvuoteen
siinä on kuitenkin neljäsosan kasvu.
Se, mikä on nyt ainakin kiistatta selvää,
on se, että vuokratyöntekijöitten määrä vaihtelee
hyvin paljon suhdanteitten mukaan. Mutta on myös semmoista
vuokratyövoimaa, jota käytetään
pysyvän työvoiman tavoin, ja silloin jos puhutaan, että vuokratyöllä näytetään
työntekijöitä uudessa työpaikassa
pysyvän työsuhteen saamiseksi tai että tasataan
ruuhkahuippuja, niin nämä perustelut eivät
kyllä päde. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön
tilastojen mukaan vuonna 2008 oli 100 000 vuokratyöntekijää,
4,5 prosenttia palkansaajien määrästä,
ja se luku on peräti kolminkertainen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
lukuihin nähden.
Jos katsotaan saman aineiston kerääjän
lukuja, niin työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan
vuokratyövoiman määrä vuodesta
1999 on kasvanut hyvin rajusti. Vuonna 1999 heitä oli 31 000,
mutta vuonna 2008 jo liki 100 000, ja enimmillään
vuosina 2005 ja 2006 tuo 100 000 työntekijän
raja ylitettiin. 2000-luvulla näiden vuokratyöyritysten
määrä kaksinkertaistui, liikevaihto nelinkertaistui
ja henkilöstön määrä kolminkertaistui.
Kun katsotaan, paljonko vuokratyöntekijöitä on
sitten maittain, niin Suomessa tämä ilmiö ei ole
vielä kasvanut kokonaan hallitsemattomaksi. Totta kai pitää tehdä tarkka
ero sen suhteen, ovatko nämä vuokratyöfirmat
suomalaisia vai ulkomailta tulevia ja onko niiden työvoima
suomalaista vaiko ulkomaalaista, ja tässä on aika
raju ero. Kun Suomessa oli tutkimusvuonna 2007 vuokratyöntekijöitä 1,1
prosenttia koko työllisten määrästä,
työntekijämäärästä,
niin Britanniassa määrä oli yli nelinkertainen.
Ainakin vuokratyö- ja palveludirektiivien kautta Suomessakin
työmarkkinoitten pelisääntöjä on
yritetty avata siihen suuntaan, että työmarkkinoitten
ja työntekijöitten oikeuksien valvonta tulisi
jatkossa vieläkin hankalammaksi. Meillähän
ongelma on jo se, että me emme kykene valvomaan edes Euroopan
unionin alueelta tulevaa ulkomaalaista työvoimaa, ja viime
kaudella oli pyrkimyksiä siihen suuntaan, että olisi avattu
työvoiman saatavuusharkinta myöskin kolmansista
maista tulevan työvoiman osalta. Kysymys kyllä kuuluu,
minkä takia kasata ongelmien päälle lisää uusia
ongelmia, jos aikaisempikaan tilanne ulkomaalaisen työvoiman
ja yritysten suhteen ei ole hallinnassa.
Vuokratyöntekijöitten asemahan poikkeaa vielä tämän
hallituksen esityksen jälkeenkin hyvin paljon niistä,
jotka muuten ovat suorassa työsuhteessa markkinoilla. He
ovat useimmiten töissä nollasopimuksella eli ainaisessa
lähtövalmiudessa ilman mitään
takuuta siitä, että saisivat edes sen yhden tunnin
viikkotyöajan, mutta valmiina pitää olla
koko ajan vastaanottamaan silloin, kun käsky käy,
lyhyetkin työsuhteet ja hyvin epävarmassa tilanteessa.
Yhtenä kysymyksenä pitää esittää se,
mihin perustuu sitten vuokratyövoiman käyttö,
kun vuokratyövoimasta sanotaan, että sen kohdalla sovelletaan
ihan samoja työehtosopimuksia ja työnteon ehtoja
kuin muuten samalla kohteella olevan pysyvän työvoiman
käytön osalta. Kyllä se vastaus on kuitenkin,
että vuokratyövoima on niin epävarmassa
asemassa työmarkkinoilla, että sen kohdalla on
helppo tinkiä sellaisista työsuhteen ehdoista,
jotka pysyvälle työvoimalle tulevat ihan automaattisesti.
Esimerkiksi nuoret on sellainen kohderyhmä, joka ei ole
tottunut valvomaan omaa etuaan, ja nuorten kohdalla on liiankin
helppo tinkiä semmoisista eduista, jotka vanhemmat työntekijät
saavat automaattisesti. Myöskin tästä määräaikaisuuden
jatkuvasta kierteestä kärsivät työmarkkinoilla
ne, jotka ovat muutenkin heikossa asemassa, useimmiten nuoret ja
naiset.
En sano sitä, etteikö vuokratyö voisi
olla ihan hyvä tapa näyttää itseään
työpaikalla, saada se ensimmäinen pysyvämpi
työpaikka, tai etteikö silloin, kun vuokratyövoimaa
käytetään esimerkiksi ruuhkahuippujen
tasaamiseen, se ole joustava työkalu, mutta silloin sen
pitää kyllä perustua vapaaehtoiseen valintaan
ja siihen, että vuokratyövoima on laitettu näitten
työnteon keskeisten ehtojen kanssa samalle viivalle kuin
muukin työvoima.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi oikein toi tiettyjä seikkoja esille.
Keskittyisin tässä oikeastaan siihen yhteen asiaan,
kun toisaalta edellä kuullussa tuotiin se eriarvoisuus
erilaisissa työsuhteissa — onko se vakituinen
taikka ei — mutta toisaalta näissä yksityiskohtaisissa
perusteluissa hallituksen esityksessä on oikein todettu,
että vielä ei rinnasteta kuitenkaan kaikilta osin
vuokratyötä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen,
sillä meidän työlainsäädäntö kuitenkin
edellyttää, että lisääntyviä työmarkkinoita
ei voida siellä työpaikan sisällä käyttää,
jos on osa-aikaisessa työsuhteessa olevia ihmisiä.
Siinä mielessä tässä esityksessä on
hyvä, että se tiedottaminen vapautuvista työpaikoista
tulee, mutta tässä ei oteta kantaa siihen, ohitettaisiinko vastentahtoisesti
osa-aikaisessa työsuhteessa oleva henkilö. Joten
tämä on oikea linjaus. Ja työsopimuslain
uudistamisesta on kysymys, ollaan menossa erityisen hyvään
suuntaan oikealla askeleella ja tarvitaan tiukennuksia vielä,
mutta toivotaan, että hallitusohjelman harmaan talouden
kirjauksissa tilaajavastuulain myötä ja näitten
lainsäädäntöjen myötä pystytään
saamaan vielä paremmin tämä koko paketti
kasaan.
Pitää muistaa, että työehtosopimuslainsäädäntöä pitäisi
myös uudistaa, jotta me vältymme sellaisilta työehtosopimuksilta,
joita tekee työnantajapuoli molemmin puolin. Se on tämän
päivän arkipäivää Suomessa,
ja siihen ei tälläkään lainsäädännöllä pystytä puuttumaan
eli meillä työmarkkinoilla vallitsevia käytäntöjä tulee
edelleen kehittää. Tämä on oikea
askel, ja toivotaan, että tällä pystytään
parantamaan nimenomaan tätä tiedotuksen ja toimivuuden
menettelyä työpaikoilla.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tästä työsopimuslain
muuttamisesta sanoo, että lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia
muutetaan siten, että lähetetyt vuokratyöntekijät
saatetaan samaan asemaan Suomesta palkattujen vuokratyöntekijöiden
kanssa työehtojen määräytymisessä.
Tämä kuitenkaan tunnetusti ei täysin
toteudu, sillä me emme pysty valvomaan näitä lähetettyjä työntekijöitä,
esimerkiksi Suomenlahden toiselta puolelta tulevia työntekijöitä,
jotka Suomeen tulevat, sitä, mitä palkkaa heille
maksetaan. Meillähän on olemassa säädöksiä, että heidän
tulisi saada Suomessa olevien työehtosopimusten mukaista
palkkaa määrätyn maassaolojakson jälkeen,
mutta käytännössä sitä ei valvota
eikä pystytäkään valvomaan.
Olisin toivonut, että laissa olisi myös jollakin toisella
tavalla sanktioitu tämmöiset tahalliset rikkomukset,
joista on yleensä selkeästi havaittavissa, että ne
ovat kytkeytyneet harmaaseen talouteen, joka heikentää suomalaisen
työmiehen ja kuljetusalan työntekijän
työssä pärjäämistä.
Ei ole millään tavalla Suomen edun mukaista se, että maa
täyttyy halpatyövoimasta vain sen vuoksi, että meidän
lainsäädäntömme on niin heikko.
Se ei rankaise juurikaan kiinni jäänyttä, ja
kiinni jäämisen riski on niin pieni, että se
suorastaan yllyttää rikkomaan näitä lakeja.
Olisin toivonut hallitukselta vähän järeämpiä keinoja
saada tämä harmaa talous kuriin ja myös näitten
lähetettyjen työntekijöiden oikeudet
ajan tasalle.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski totesi aivan oikein, että jos työpaikalla
on jo työsuhteessa olevia osa-aikaisia, niin se lisätyö,
mitä työpaikalla on, pitää tarjota
näille jo työsuhteessa oleville työntekijöille, jotta
he saisivat riittävän tuntimäärän
viikkoa ja kuukautta kohden, ettei kävisi niin, että kun
tätä työsopimuslain kiistatonta kohtaa
kierretään, niin jotkut työntekijät
joutuvat ottamaan kokopäiväisen, kokoaikaisen
työn sijaan kaksi osa-aikatyötä.
Eurooppalaiset pyrkimykset ovat kyllä aika lailla kyseenalaisia.
Ei ole pitkä aika siitä, kun poliittisesti kytkettiin
yhteen kaksi täysin toisiinsa kuulumatonta asiaa: vuokratyödirektiivi
ja palveludirektiivi. Palveludirektiivissä olisi ollut käännettynä tämä vastuu
kokonaan niin, että Suomessakaan, jos tänne olisi
tullut palveluita myyvä yritys, ei olisikaan sovellettu
Suomen lainsäädäntöä vaan
sen maan lainsäädäntöä,
mistä yritys tänne tulee. Silloin tilanne suomalaisilla työmarkkinoilla
olisi karannut kokonaan käsistä, kun se on äärimmäisen
vaikea jo nyt.
Muistan Turun telakalta semmoisen tapauksen, missä oli
ulkomaalainen vuokratyöfirma, joka tuomittiin oikeudessa
työsyrjinnästä. Se koski liki 40:tä työntekijää,
ja tämän vilunkiyrittäjän rahallinen
hyöty oli ollut satojatuhansia euroja. Sitten kun hän
sai tuomion, niin hän sai 2 040 euroa maksettavaa
eikä tarvinnut maksaa edes sitä, kun hän
oli ehtinyt poistua jo maasta.
Keskustelu päättyi.