Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, taannoisiin
ilmatilan louk-kauksiin liittyen te annoitte suurelle yleisölle
koneiden tunnistamisesta tietoa, joka osoittautui vääräksi.
Tämä kävi ilmi, kun muun muassa tasavallan
presidentti toi julkisuuteen asian oikean tolan.
Pääministeri, missä vaiheessa teille
kävi selväksi, että olitte antanut julkisuuteen
väärän todistuksen, ja miksi ette oma-aloitteisesti
korjannut tuota väärää informaatiota
ja tuonut pikaisesti oikeaa informaatiota julkisuuteen?
Pääministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Oikeastaan tämä kaikki on jo moneen
kertaan julkisuudessa todettu, eli Utvan kokouksessa perjantaina,
oliko se nyt 23. päivä vai mikä, tiedostin
tämän. Miksi en korjannut: ihan hyvin olisin voinut
korjata, mutta minä en osannut arvioida, että se
metodi, jolla koneita tunnistetaan, on näin tärkeä.
Minä en muista, että kertaakaan tässä salissa olisi
aikaisemmin puhuttu, tai ainakaan yksikään kansanedustaja
ei ole minulta koskaan kysynyt, että millä metodilla
ilmatilan loukkaus on tunnistettu. En siis ihan aidosti osannut
arvioida, että se on kiinnostavaa. En myöskään
muista poliittisen urani aikana, että tästä metodista
olisi koskaan näin paljon keskusteltu. Jos olisin tiennyt,
niin sitten olisin varmasti ilmoittanut sen.
Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on erittäin
vahva perinne ja kulttuuri siitä, että me luotamme
siihen, että siihen, mitä pääministeri
sanoo, voi luottaa, varsinkin kun se väite esitetään
aika painokkaasti vaalikeskustelussa. Te olette itsekin korostanut
koko toimikautenne ajan avoimuutta, ja siksi hieman hämmästyttää,
mitä vahinkoa siitä olisi syntynyt, että olisitte
korjannut tämän tiedon. Mainitsitte, että ette
muista, että tässä salissa olisi koskaan
puhuttu tunnistamisen metodeista, mutta tässä salissa
on puhuttu paljon siitä, voiko ministereiden ja pääministerin
sanaan luottaa.
Arvoisa pääministeri, onko matkan varrella sattunut
muitakin tapauksia, joissa olette tullut antaneeksi julkisuuteen
väärää tietoa mutta sitten arvioinut
sen vähäpätöiseksi ja ollut
korjaamatta sitä, kun ulkopuoliset tahotkaan eivät
ole asiaan tarttuneet?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puheenjohtaja! Ei tule mieleen tuommoista tilannetta.
Minä olin tietoinen, niin kuin koko valtiojohto, alkuun,
että koneet tunnistettiin ilmasta. Sen jälkeen
tieto korjattiin, ja koska kysymys oli siitä, että asiat
ovat hoidossa eli koneet, jotka Suomen ilmatilaan tulivat, oli tunnistettu
eli meillä ei ollut mitään erityistä ongelmaa
sen asian suhteen, niin en osannut ajatella, että tästä metodista
olisi koskaan kukaan ollut kiinnostunut. En tiedä, kuinka
moni kansanedustaja on perehtynyt siihen, kuinka monta kertaa Hornetit
ovat käyneet tunnistamassa koneita.
Eli meillä on monenlaisia tapoja tunnistaa koneita,
ja ne tavat toimivat, ja tänne ei kukaan salaa pääse.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On syytä todeta
se, että ilmatilalouk-kausten tunnistaminen sujui
tälläkin kertaa kyllä luotettavalla tavalla,
se on syytä todeta, siis Puolustusvoimien Ilmavoimien tekemänä,
ja se on tietysti turvallinen ja hyvä tieto. Sählinkiähän
oli tämän tiedonvälityksen osalta, mihin
edustaja Lehtomäki omassa puheenvuorossaan viittasikin,
ja tehän sitten, herra pääministeri,
kerroitte tämän asian oikean laidan, kun siinä oli
tavallaan pakko kertoa, kun julkisuus hiukan "prässäsi", että mikä tässä on
oikea tieto. Hyvä, että kerroitte sen sitten,
myös tämän oman näkemyksenne, oman
tietonne siitä, kuinka asiat kulkivat.
Tässä on kyllä tämä luottamuksen
puoli, jota edustaja Lehtomäki kysymyksessään
koko ajan ajaa takaa, eikä sitä sovi vähätellä,
vaikka itse tämä asia onkin niin sanotusti kondiksessa.
Tätä luottamuksen puolta ei kannata ollenkaan
vähätellä tämäntyyppisissä asioissa
eikä muutoinkaan. Koetteko te, herra pääministeri,
että tämä valitsemanne toimintatapa oli
teidän mielestänne oikea tapa rakentaa luottamusta
tällaisten vähän vaikeitten ja herkkien
asioitten käsittelyssä (Puhemies koputtaa) uteliaitten
kansalaisten ja hallituksen toiminnan välille?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jos olisin tiennyt, että tämä metodi
on niin tärkeä asia, niin olisin voinut sen ihan
hyvin korjata. Mutta en sitä ymmärtänyt,
että se on, koska aikaisemminkaan tästä ei
ole käyty keskustelua.
Minusta on huomionarvoista se, että yksikään kansanedustaja
ei ole myöskään ollut minuun eikä esikuntaan
yhteydessä kysyäkseen asiasta, enkä ole
saanut kyllä muutakaan palautetta. Minä ymmärtäisin,
että niissä asioissa, jotka ovat syvästi
huolestuttavia... Nyt puhutaan, niin kuin edustaja Kääriäinen
puhui, luottamuksesta. Minä luulen, että teilläkin
on minun kännykkänumeroni. (Seppo Kääriäinen:
Ei ole!) — Jos ei ole, niin varmaan tiedätte,
mistä sen saa. (Välihuutoja) — Jos te
olisitte soittanut, niin me olisimme voineet ihan hyvin jutella,
ja kertoa tämän asian. Jos te olisitte vaikka
sanonut, että tämä on iso asia, joka pitää ehdottomasti
julkisuudessa korjata, niin sekin olisi voinut auttaa.
Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Suomen ilmatilaloukkaukset herättävät
kansalaisissa aivan ymmärrettävästi huolta.
Krimin ja Ukrainan vaikea tilanne lisää tapahtuman
ajankohtaisuutta entisestään.
Suomen ilmatilaa on loukattu viimeisen kymmenen vuoden ajan
24 kertaa. 9 kertaa asialla on ollut venäläinen
kone. Arvoisa puolustusministeri, nyt on varmasti paikka kertoa
Suomen kansalle, että Suomen ilmatilaa valvotaan hyvin
ja asianmukaisesti myös jatkossa.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tosiaan, edustaja Kari hyvin kuvasi sitä,
että aika ajoin tapahtuu tämmöisiä ilmatilaloukkauksia.
Ne ovat vakavia, niihin pitää suhtautua vakavasti,
ja niin on myös tällä kerralla. Sitten
tosiaan, niin kuin tässä on jo puitu julkisuudessa
laajasti ja tässä kysymyksessäkin pääministeriin
kohdistuneena, tätä tiedotuspuolta voidaan varmaan
parantaa.
Mitä tulee näihin ilmatilanloukkauksiin, niin on
hyvä mieltää se, että tuo Suomenlahti
on erittäin kapea ja on olemassa aika luonnollisia syitä sille,
minkä takia aika ajoin käy niin kuin nyt kävi,
ja on ilmeistä, että muun muassa sääolosuhteet
ovat vaikuttaneet näihin tilanteisiin melkein joka kerta,
kun tämmöisiä on ollut, joten on myös syytä pitää nyt
vähän malttia tässä, ei ylidramatisoida
asioita eikä myöskään vedetä — vaikkakin ymmärrän,
että Ukrainan kriisi johtaa siihen — semmoisia
johtopäätöksiä, joissa oletetaan
tai arvioidaan, että kansainvälinen turvallisuustilanne tai
muu olisi vaikuttanut näihin, koska semmoista tietoa tai
faktaa ei ole olemassa, joka viittaisi siihen.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ilmatilavalvonta on Puolustusvoimien ja Ilmavoimien
vastuulla. Ne ovat kaikki tapahtuneet ilmatilanloukkaukset aina
tunnistaneet, identifioineet. Sen jälkeen sitten tapauksen tutkiminen
siirtyy Rajavartiolaitokselle, ja kun se on sen toimittanut, niin
ulkoministeriö sitten ulkomaiden osalta ryhtyy toimenpiteisiin.
Näin on kaikissa tapauksissa tehty, ja
nämä kaikki ta-paukset, nämä 24
tässä vajaan kymmenen vuoden aikana, on selvitetty.
Ja minusta on tärkeätä todeta se, että näiden
selvittelyjen jälkeen ei ole jäänyt pienintäkään
viittausta siihen, että kyseessä olisi ollut minkäänlainen
Suomeen kohdistunut sotilaallinen tai poliittinen uhka.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Tämä venäläiskoneiden
käynti Suomen ilmatilassa on herättänyt
valtavaa keskustelua ja kiinnostusta, ja mielestäni tämä pitäisi
kyllä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.
Kuten ministereiden vastauksista ja muistakin puheenvuoroista
on käynyt ilmi, näitä sattuu aika ajoin,
noin viisi kertaa vuodessa, ja näitä varten on
olemassa ihan toimiva järjestelmä, miten tarkistetaan,
mikä kone on ollut kyseessä. Eli mielestäni
tämä tapahtunut ei missään tapauksessa perustele
puolustusmenojen kasvua, ja se pitäisi tässäkin
yhteydessä ottaa huomioon. Sen sijaan (Hälinää) — Ja
kun tiedetään vielä, että kyse
on ollut ennalta tunnistettavista rahtikoneista, jotka ovat käyneet
rajan yli.
Mutta sen sijaan tämä kyllä herättää keskustelua
siitä, onko meidän Puolustusvoimilla ihan liiankin
suuri halu salata tietoja. Olisiko kansalaisten ja meidän
kansanedustajien ja ylipäätänsä yhteiskunnallisen
keskustelun vuoksi kaikkein tärkeintä, että vähän
vähennettäisiin niitä salausleimoja ja
pidettäisiin asiat julkisesti (Puhemies koputtaa) kansalaisten
käsittelyssä?
Puolustusministeri Carl Haglund
Niin, voin ensiksi ilahduttaa edustaja Lapintietä sillä, että minäkin
yhdyn siihen, että tämän johdosta ei puolustusmenoja
tarvitse nostaa, mutta on muita hyviä syitä nostaa
niitä.
Mitä tulee sitten tähän tiedotuspuoleen,
niin on varmasti niin, että niin valtioneuvoston kansliassa
kuin Puolustusvoimissa on hyvä käydä nyt tämä tapaus
läpi niin, että otetaan siitä opiksi, mutta
tässä nyt ei ole niinkään salailusta
kysymys, vaan väärinkäsityksistä.
Mitä tulee tähän prosessiin muuten,
käsittääkseni meidän puolustusvaliokunta
on aika seikkaperäisesti käynyt tätä asiaa
läpi, myös ulkoasiainvaliokunta, ja johtopäätös
kai oli se, että asia on mennyt ihan ok. Sitten tämä mediapuoli
ei mennyt hyvin, mutta itse asia on hoidettu ihan normaalin kaavan
mukaan. Lähtökohtaisesti Puolustusvoimat ei salaa
semmoisia asioita, joita ei ole syytä salata, eikä tässäkään
nyt ollut salainen tieto se syy, minkä takia tästä nyt
on syntynyt tämmöinen mediajupakka, vaan muut
asiat ja tekijät, joita nyt varmasti on puitu sen verran,
että ne ovat kansanedustajillakin hyvin tiedossa.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! Tässä tapauksen yhteydessä on
käynyt ilmi, että eri viranomaisten välisessä tiedonkulussa
on ollut ongelmia ja suoranaisia virheitäkin. Kysyisin,
että minkälaisiin toimiin nyt aiotaan ryhtyä tämän
asian selvittämiseksi, jotta vastaisuudessa — kun
tällaisia varmasti tapahtuu joskus taas, näitä sattuu
aika usein — tiedonkulku olisi sitten täsmällisempää ja
selkeämpää.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian yksikkö ja Puolustusvoimat
ovat käyneet jo keskustelua tästä. Kysymys
oli viestin tulkintavirheestä.
Mutta haluan korostaa sitä, että molemmissa viesteissä,
siis alkuperäisessä virheellisessä ja sen
korjaavassa viestissä, oli yksi ja sama oikea uutinen:
eli koneet on tunnistettu. Olen joitakin puheenvuoroja kuullut,
joissa on mietitty, mitä jos olisi ollut jokin vakavampi
kriisi ja sitten olisi tullut väärää tietoa.
Voin kyllä nyt ihan suoraan sanoa, että jos on
vakavampi kriisi, niin sitä tietoa ei välitetä tekstiviestin
kautta, ainakaan ainoastaan. Jos koneita ei tunnistettaisi tai täällä olisi
jotain muita ongelmia, niin aivan kuin tähänkin
saakka, meillä kyllä tieto kulkee, tarvittaessa
TP-utva kokoontuu hyvinkin nopealla varoajalla, ja näihin
pystytään reagoimaan.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä asiassa on sanottu,
että syy siihen, että koneet eivät nousseet,
ei ole se, että puolustusmenoja on leikattu. On sanottu,
että syy siihen, että koneet eivät nousseet,
olivat ylityöt, joita oli aikaisemmin tehty. Ministeri
Haglund: ettekö todellakaan näe näiden
ylitöiden tai muiden harjoitusten ja sen, että koneet
eivät nousseet, välistä yhteyttä,
kustannusyhteyttä, joka siinä on?
Toinen asia, jota ihmettelen tässä asiassa
nimenomaisesti, on se, että — kun kerta tuli tällainen
virhe ja pääministeri antoi ulos virheellisen tiedon,
olipa syy mikä tahansa — olen ymmärtänyt,
että teillä, ministeri Haglund, olisi ollut mahdollisuus
korjata tämä virhe hyvin pikaisesti, jopa samassa
tilaisuudessa, missä pääministeri on
ollut. Miksi te ette tehnyt sitä? Ettekö tekään tiennyt,
mikä oli asiaintila?
Puolustusministeri Carl Haglund
Aloitetaan tuosta viimeisestä. En aikanaan rekisteröinyt
sitä, että pääministeri on lausunut
asiasta virheellisesti, ja niin kuin hän äsken
itse kertoi, sitten jo perjantaina hän itsekin mielsi,
että oli lausunut hieman epätarkasti asiasta.
Sen sijaan muun muassa teidän puolueenne puheenjohtaja,
edustaja Soini vaalitentissä lausui virheellisesti, ja
sen huomasin ja korjasin heti tentin jälkeen hänelle
ystävällisesti. En sen sijaan viitsinyt suorassa
lähetyksessä häntä korjata,
koska arvostan suuresti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa.
Hyvä on siis huomata se, että jos olisin tiennyt,
että pääministeri oli väärän
tiedon varassa, olisin tietenkin häntä korjannut.
Mitä tulee sitten tähän ensimmäiseen
kysymykseen, on nyt tärkeää alleviivata
sitä, että tällä tapahtumalla
ei ole mitään yhteyttä Puolustusvoimien
resurssivajeeseen. Meillä on vakava resurssivaje, mitä tulee
investointimäärärahoihin, mutta tämä ei
liittynyt siihen, vaan tämä liittyi siihen, mikä todettiin
täällä aikaisemmin. Ne koneet oli tunnistettu
jo aikaa sitten käyttäen muita teknisiä tunnistimia,
joten tässä ei ollut tarvetta niitä tunnistaa
Hornetien avulla. Siitä tässä oli kysymys.
Tämä Savon Sanomien uutinen, johon viittaatte,
on melkein kaikilta osin virheellinen.