Matti  Kangas  /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani ehdotetaan kunnallista eläkelakia muutettavaksi niin, että pelastuslaitosten palomiehistö, alipäällystö ja operatiiviseen toimintaan osallistuva päällystö saisivat takaisin vanhan eläkesäännön mukaisen oikeutensa 55 vuoden eläkeikään.

Palomiesten nykyinen eläkeikä on eläkejärjestelmissä tehtyjen muutosten takia 65 vuotta. Ammatilliset eläkeiät poistettiin kunnallisesta eläkejärjestelmästä vuonna 1989, mikä asetti palomiehet kummalliseen tilanteeseen. Useimpien virassa olevien palomiesten eläkeikä nousi muutosten seurauksena.

Palomiesten toimintakykyä ja työssä jaksamista on tutkittu monella taholla ja moneen kertaan. Muun muassa Työterveyslaitoksen tutkimuksissa selvisi, ettei 54-vuotias palomies yllä keskimäärin palomiestestien minimikuntovaatimuksiin. Jos 54-vuotiaat eivät testeissä pärjää, niin miten voidaan olettaa yli 60-vuotiaitten palomiesten pärjäävän?

Kaikki selvitykset on tehty, nyt tarvitaan toimia. Jos pelastuslaitosten valmiusteho halutaan säilyttää, palomiesten eläkeikää on alennettava. Monilla paikkakunnilla eletään tällä hetkellä riskirajoilla, toimitaan alle minimivahvuuden ja rikotaan pelastuslakia. Olin itse 12 vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna työpaikalla, jossa oli oma palokunta, ja tapasin myös paljon ammattipalomiehiä. Näin omin silmin, miten raskasta ja kuluttavaa työ on. Muistutan vielä, että muualla Euroopassa palomiesten yleisin eläkeikä on 55 vuotta. Suomi on tässä asiassa takapajula. Ammatillisten eläkeikien lakkauttaminen oli virhe, joka on nyt mahdollista korjata, jos tahtoa löytyy. Aloitteeni kävi allekirjoittamassa 54 kansanedustajaa. Kiitos kaikille allekirjoittaneille, mutta lisää tukea tarvitaan, että palomiesten eläkeasia saadaan vihdoin kuntoon.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Palomiesten eläkeiän uudelleenarvioinnista on hallitusohjelmassa merkintä: "Turvataan pelastuslaitoksen toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta mm. tarkistamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset. Hallitus ratkaisee pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen." Varsin hyvää ja oikean suuntaista tekstiä, koska siinä puhutaan toimintakyvyn ja palvelukyvyn uudelleenarvioimisesta. Tämä on kaikkein tärkeintä juuri tällä hetkellä.

Oleellinen asia tässä palomiesten eläkeiän arvioinnissa tällä hetkellä on se, että tällä hetkellä ei ole palomiehillä edes teoriassa mahdollista saavuttaa eläkeikää, joka on 65 vuotta. Se on taas aika historiallista Suomessa. Se jättää palomiehet tavallaan koko eläköitymisessä kaikkien muiden ryhmien varjoon. Samalla se tekee työskentelystä todella vaarallista, koska pitää koko ajan odottaa, missä kohtaa se oma raja tulee vastaan. Tiedämme myös, että jo tällä hetkellä palomiehet jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle noin 50 vuoden iässä.

Tästä johtuen huolenaiheeni on, että jos jatkamme näin, niin palolaitoksilla on edessä se, että ne joutuvat laskemaan omaa palvelustasoaan. Palokunnat ovat kohta pakotettuja mitoittamaan oman palvelutasonsa henkilöstön suoritustason mukaan eivätkä niin kuin tänä päivänä, että mitoitus on tehtävien mukaan.

Työterveyslääkäritkin ovat huomanneet tämän ongelman. Ikääntyneitä palomiehiä, joilla on huono työkyky, on ihan liikaa tällä hetkellä palolaitoksilla. Työterveyslääkärit ovatkin alkaneet kirjoittaa vapautuksia tietyistä työtehtävistä, elikkä tätä kaikkein vaativinta savusukellusta eivät tänä päivänä kaikki palomiehet enää suorita. Siitä huolimatta he ovat siellä palokunnissa. Kyse ei ole siitä, että he olisivat huonokuntoisia, vaan kyse on siitä, että he ovat ikäisekseen hyväkuntoisia, mutta heidän kykynsä tehdä työtä turvallisesti tai toimia turvallisesti yksikön osana on heikentynyt. Tiedän, että ratkaisuksi on tarjottu, että sieltä löytyisi muita työtehtäviä, kuljettajan tehtäviä. Mutta kysynkin, onko se nyt sitten kuljettajan paikka. Jos näkö ja kuulo ovat heikentyneet ja reaktioaika on pidentynyt, niin laitetaan sellainen ihminen sitten kuljettajaksi ja toivotaan parasta. Tällä hetkellä kuitenkin tilanne on se, että palokunnissa näitä vanhempia miehiä ei ole pidetty enää kuljettajan tehtävissä, koska se vaarantaa taas jo monen muunkin hengen.

No, mitä tästä seuraa, jos tämä asia jatkuu tällä tavalla? Olen itse semmoisessa palokunnassa ollut töissä, jossa nuorin mies tällä hetkellä on 39 ja vanhin on 43. Kymmenen vuoden päästä nämä samat miehet ovat siinä samassa työvuorossa ja ovat kymmenen vuotta vanhempia, 20 vuoden päästä sama. Tietysti jos taas käy niin, että joudut lähtemään keskenaikaisesti sieltä eläkkeelle, se on eri asia. Mutta silloin palokunnat tulevat siihen tilanteeseen, että tiettyjä toimenpiteitä ei voida aloittaa.

Tästä yhtenä esimerkkinä varmaan muistetaan vuoden 1996 tapaninpäivä, kun Lahdessa oli kerrostalopalo seitsemännessä kerroksessa. Se jäi varmasti monelle mieleen siitä, että silloin tyttö joutui hyppäämään sieltä parvekkeelta alas ja hän kuoli. Mutta me emme muista sitä, että 46 ihmistä tuli omatoimisesti pois sieltä ja 25 palokunta kantoi tai raahasi ulos sieltä rappukäytävästä. Yhdeksän näistä joutui sairaalaan. Jos tämä tilanne jatkuu näin, että tämä eläkeikä pysyy samana, niin meidän palokuntiemme keski-ikä nousee koko ajan. Tämmöisiin suorituksiin, mitä Lahdessa tehtiin, ei pystytä enää tulevaisuudessa. 25:tä ihmistä ei pystytä enää näillä samoilla vahvuuksilla tuomaan ulos sieltä.

Arvoisa puhemies! Kysymys on pitkälti siitä, minkä tasoisia pelastuspalveluita me haluamme kansalaisillemme tuottaa ja kuinka turvallisesti ne tuotamme. Palomiesten ammatillisen eläkeiän määrittäminen on ehdottoman tärkeää, ei sen pelkkä tutkiminen, vaan myös sen korjaaminen. Puheiden ja tekojen tulisi tässäkin kansalaisille tärkeässä asiassa kohdata paremmin. Pidän ed. Kankaan esitystä hyvänä ja kannatan sitä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sen jälkeen, kun kyseinen eläkelain muutos tehtiin tässä salissa äänestyksen jälkeen, tämän suuntaisia lakialoitteita on ollut erittäin paljon ja myötätuntoa on ollut. Muistan viime kaudella, kun Helsingin Kallion paloasemalla järjestettiin seminaari, jossa eri puolueitten edustajat esittelivät omia näkökantojaan, mutta en muista, että kukaan olisi tämän suuntaista esitystä vastustanut.

Kun tosiasiat puhuvat sen puolesta, mitä täällä edustajat Kangas ja Larikka jo toivat esille, eli kun tosiasiallinen eläkeikäkin rupeaa näillä henkilöillä olemaan noin 50 vuotta, tuntuu käsittämättömältä, että heitä pidetään kuitenkin siihen viimeiseen saakka siellä ja sitten pitäisi vielä osallistua toisten ihmisten pelastamiseen. Kun itse olen hieman selvittänyt tätä tilannetta ystävieni piirissä, jotka ovat näissä tehtävissä, tuntuu joskus oudolta, että uskalletaan edes määrätä näitä henkilöitä niihin tehtäviin. Juuri niin kuin ed. Larikka täällä totesi, henkilö joutuu itse arvioimaan, uskaltaako hän mennä pelastamaan toisen ihmisen niissä tehtävissä, jotka hänelle kuuluvat.

Minun mielestäni hallituksella olisi kyllä selkänoja myöskin työjärjestö Ilon linjauksissa, kun täällä lakialoitteessa on todettu, että pitäisi tällaisten palomiesten olla oikeutettuja täyteen eläkkeeseen merkittävästi nuorempina nimenomaan tämän ammatin raskauden ja vaarallisuuden vuoksi. Sen johdosta minä ihmettelen, minkä johdosta asianomainen ministeri ei määrää virkamiestä valmistelemaan tämän suuntaista lakiesitystä, koska selvityksiä ei tarvitse enää, siitä olen aivan varma, että niitä on jo riittävästi. Nyt on vaan tahdosta kiinni, millä tavoin asianomainen ministeri suhtautuu siihen ja valtioneuvosto päällikkövirastona. Ministeri määrää, mitä virkamiehet tekevät, ja uskon näin, että kyllä hallitukselta kokonaisuudessaan löytyy myötätuntoa, kun sellainen esitys vain asianomaisen ministerin osalta tuodaan. Eduskunnassa se varmasti menee läpi.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Palomiehen ammatti on arvostettu kansalaisten keskuudessa, ja se kyllä perustuu siihen, että näkyy, että Suomessa palomiehillä on erittäin korkea ammattitaito, ja toisaalta ihmiset odottavat, että yhteiskunta turvaa kansalaistensa turvallisuuden. Siitä on kysymys myös pelastustoimessa ja palomiesten eläkeikäasiassa. Olen allekirjoittanut tämän aloitteen ja olen hyvin iloinen siitä, että myös ed. Larikka hallituspuolueen edustajana tuli tähän kannattajien riviin. Toivoa sopiikin, että nyt hallitus ohjelmansa mukaisesti hoitaa tämän kysymyksen niin, että tapahtuu niin, kuten ed. Vistbacka totesi, että kerta kaikkiaan annetaan tehtäväksi valmistella laki, jolla palomiesten eläkeikää alennetaan. Ja tässä lakialoitteessahan on jo lähtökohtaisesti hyvät perustelut.

Sitten vielä ed. Larikka kuvasi minusta hyvin myös sitä, mitä ongelmia syntyy, jos palomiehet siirretään ikäännyttyään toisiin tehtäviin. Helsingissähän on toki runsaasti virkoja ja tehtäviä ja tahtoakin olisi ollut tällaisen järjestämiseen, mutta voin todeta, että se ei vaan toimi. Ei hyvin omaan työhönsä koulutettuja ja orientoituneita ihmisiä voi, sitten kun he ovat jo väsyneitä ja eläkeikäkelpoisia, ottaa ja kouluttaa uusiin tehtäviin. Ennemmin tai myöhemmin tämä vaikuttaa myös siihen, miten nuoret hakeutuvat tähän ammattiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä palotaistelijoiden eläkeiän nostaminen oli täysi virheliike, niin kuin tässä on tullut aikaisemmin todettua jo muidenkin puhujien suusta. Nyt minä kyllä odotan sitä, että hallitus todella ryhtyisi toimiin. Nimittäin tiedän sen, jotta jos olisi semmoinen hallitus, missä olisi ed. Rajamäki mukana, niin tämä varmasti tulisi tapahtumaan. Nimittäin ed. Rajamäki aika selkeästi oli sitä mieltä, että se tullaan muuttamaan, mutta valitettavasti tässä tapahtui hallituspohjan muutos ja ilmeisesti se pikku viive tulee, mutta kun ed. Larikkaa kuuli, niin toivon mukaan löytyy sitten kokoomuksen puolelta tähän — kun on työväen puolueesta kuitenkin kyse siellä oikeallakin siivellä — tämmöinen ajattelumuutos siinä, että tässä todella ryhdytään näiden ihmisten osalta toimenpiteisiin ja palautetaan se eläkeikä siihen 55 ikävuoteen.

Tässä on tullut esille monia hyviä seikkoja, ja yksi asia, mikä tuossa ed. Larikan puheenvuorossa tuli esille, on tämä, riittävätkö nämä palomiehet. Se on tänä päivänä jo jossakin ongelma.

Ja yksi kysymys, mikä meidän pitäisi hoitaa tässä salissa, ja toivon mukaan hallitus herää siinäkin — siitäkin on riittävästi aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä tehty tässä matkan varrella, ilmeisesti ne pitää uudistaa, että tämä nykyinen hallitus joutuisi vastaamaan kanssa niihin — on tämä työttömyysturvaongelma. Elikkä kun näissä VPK:issa, taikka yleensä palo- ja pelastustehtävissä, tulee hälytys, onpa se missä hyvänsä, niin sehän on jokaisen kansalaisen velvollisuus lähteä, kun kuulee sen hälytyksen, silloin auttamaan sinne. Nyt siinä käy vaan sillä tavalla, että monessa tapauksessa, kun on työtön ihminen, joka kuulee hälytyksen, niin hän äkkiä lähtee mahdollisesti kävelemään toiseen suuntaan, koska hän tietää, että hänen työttömyysturvansa katkeaa siinä, menee sovitteluun se pieni raha, mikä siitä tulee, 10 euroa tai 20 euroa. Tai sitten jos sattuu olemaan VPK:ssa ja joutuu harjoituksiin, niin se se vasta on katkera pala, kun senkin takia katkeavat kaikki jutut ja joutuu odottamaan sitä työttömyysturvaa taas pitkän aikaa.

Minusta tämä on kuitenkin sillä tavalla, että ne korvauksethan, mitä tästä saadaan, ovat suhteellisen pieniä, muutamia euroja tai muutamia kymppejä, ja siitä menee vielä vero, mutta sitten, kun se vielä kaiken lisäksi leikkaa työttömyysturvaa ja vaikuttaa hidastavasti työttömyysturvan saantiin ja kun tämä on kuitenkin ikään kuin yleishyödyllistä työtä, niin tämä pitäisi kyllä saada eriytettyä koko tästä järjestelmästä siten, jotta se on yleishyödyllistä palkkaa ja sillä sipuli ja se ei vaikuta näihin etuuksiin, ei mihinkään etuuksiin, koska näitä ihmisiä tullaan tarvitsemaan ja on hyvä, että kaikki ovat valmiina lähtemään rivissä eivätkä mene nurkan taakse katsomaan, ketä sinne nyt meni, kun palopilli soi.

Olen nimittäin nähnyt ihan oikeasti tapauksia. Rääkkylässä sattui semmoinen tapaus, että kirkossa sattui hälytys ja kaveri tuli sinne ja sanoi, että ei hän viitsi lähteä, kun taas se työttömyysturva katkeaa. Onneksi siellä ei ollut tulipalo, vaan siellä olivat jotkut sammutuslaitteet menneet epäkuntoon. Tämän tyyppinen hälytys oli vähän yli kaksi vuotta sitten talvella.

Sitten yleisesti ottaen näistä tapauksista, kun palomiehet joutuvat pelastamaan tosi vaikeissa tilanteissa. Lahden tapaus on hyvä esimerkki, mutta niitä on sattunut, Kajaanissa oli joku tapaus ja ympäri maata noissa kerrostaloissa. Se kuvaa myös sitä, että meillä on jollakin tavalla vajavaiset nämä pelastautumisjärjestelmät olemassa. Siellä voi olla ihan terveitä ihmisiä, mutta kun joutuu loukkuun, niin sieltä ei pääse parvekkeen kautta millään pois. Siellä ei ole semmoisia systeemejä, että sieltä voisi laskeutua ulkokautta ulos. Jos käytävä on savua täynnä, niin sieltä ei vaan voi tulla, koska voi olla tulta, voi olla häkää ja voi olla semmoinen tilanne, että ei pääse ilman suojaimia tai happilaitteita tulemaan.

Ja sen takia minusta toinen iso seikka on, että nämä järjestelmät pitäisi tehdä sellaisiksi, jotta rakennusmääräyksissä velvoitetaan, että sieltä ulkopuoleltakin voidaan tulla alas. Ymmärrän, että semmoiset liikuntavammaiset henkilöt ja huonompikuntoiset eivät voi tulla, mutta edes terveiden pitäisi päästä tulemaan ulkokautta pois. Järjestelmienhän pitää olla sellaiset kuitenkin, että sinne eivät sitten taas nämä sorkkarautamiehet pääse nousemaan, vaan niistä voi tulla poispäin, mutta eivät ne mitään lasten leikkipaikkoja eivätkä tikkaita voi olla eivätkä tämmöisiä, vaan sieltä ylhäältä päin laskettavia, ovatko ne pelastautumistikkaita tai tunneleita. Mutta olisi saatava tämmöinen järjestelmä, että jos kerrostalossa syttyy tulipalo, joudutaan sieltä tulemaan muuta kautta kuin niitä käytäviä pitkin ja hissejä pitkin alas, niin silloin siinä pitää olla yksi mahdollisuus tulla ulkokautta. Tämmöisiä meillä Suomessa ei ole rakennusmääräyksissä vielä olemassa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Kankaan lakialoite on erinomaisen tarpeellinen, niin kuin ne monet ovat olleet tässä vuosien aikana, että tämä asia on keskustelussa, sitä nostetaan esille. Se ei ole mitään jonkinlaista propagandaa taikka muuta sen tyyppistä, vaan tarpeellista kansanedustajan työtä.

Muistamme toki, kuka oli silloin päättävänä ministerinä, kun tämä eläkeikä nostettiin, ja minkälainen hallitus silloin oli. No, sen jälkeen on ollut useampi hallitus, ja asia olisi pitänyt saattaa oikealle tolalle ja tämä eläkeikä laskea siihen, missä se oli silloin 90-luvun alkupuolella tai jo sitä ennenkin, mutta näin ei ole tehty. Eli tässä on paljon tekemättömäksi jäänyttä työtä.

Todella palomiehen, savusukeltajan ja muiden tehtävät ovat äärimmäisen tärkeitä. Jos tämä tilanne johtaa siihen, että meillä on palolaitoksissa yhä enemmän osatyökykyisiä ihmisiä ja keski-ikä nousee, ei pystytä myöskään palkkaamaan uutta väkeä sinne sisään, vaan on ikään kuin täynnä se kiintiö. Tällöin joudumme tilanteeseen, että, niin kuin ed. Larikka totesi, toimintakyky on lamautunut.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä tuesta, mitä täällä olen saanut tälle aloitteelle. Tosiaan vuonna 1999, kun tulin kansanedustajaksi, olin heti niissä joukoissa täällä mukana, jotka totesivat, että tämä on epäkohta. Silloin olin hallituspuolueen jäsen ja olin ajamassa, ja nyt olen oppositiopuolueen jäsen ja olen ajamassa. Se on vaan tämmöinen asia ja epäkohta, mikä pitää korjata. Se ei ole mikään semmoinen siitä riippuva asia, kuka on hallituksessa ja kuka ei. Siinä on monen värisiä hallituksia ollut ja olisi mahdollisuus ollut korjata, mutta näin ei ole käynyt. Toivon, että se nyt saa vihdoin viimein päätöksen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun palomiesten eläkeikää nostettiin, se oli selvä virhe, se on syytä tunnustaa ja nähdä. Siinä mielessä operatiivisessa toiminnassa olevien palomiesten eläkeikää tulisi reilusti alentaa nykyisestä sinne aikaisemmalle tasolle, jotta paloturvallisuus ja palomiesten työturvallisuus voitaisiin turvata. Suomihan on siinä mielessä ikävä esimerkki, että meillä palokuolemia on suhteessa tavattoman paljon. Meillä on paljon tulipaloja ja paljon aiheutuu palokuolemia. Sitäkin taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että meillä on hyvät palokunnat ja hyvät miehitykset näissä palokunnissa. Toisaalta tietenkin on nähtävä myöskin se, että meidän pitää kehittää rakennusmääräyksiä niin, että voidaan tulipaloja ja näitä onnettomuuksia estää ennakolta, koska se on kaikkein tärkeintä. Mutta jos tulipalo pääsee syttymään, niin kyllä se pitää pystyä myöskin sammuttamaan, ja siihen tarvitaan nuoria, työkykyisiä, hyvän ammattitaidon omaavia palomiehiä. Ikävä kyllä on todettava se, että ikä kyllä rassaa sitä kuntoa, oli sitten kuka hyvänsä, ennemmin tai myöhemmin. Palomiesten kohdalla tätä eläkeikää tulisi ehdottomasti laskea.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ei todellakaan ole minulle mikään puoluepoliittinen kysymys, koska jos se torppa palaa, niin se ei kysy puoluekirjaa, vaan sitten siellä potkii kekäleitä ihan jokainen omalla tavallaan.

Tuohon ed. Lahtelan kysymykseen kerrostalojen paloturvallisuudesta totean, että kyllä ne ovat ihan paloturvallisia. Sieltä ei pitäisi vaan lähteä yhtään mihinkään. Kyllä se palokunta on suunniteltu kaupunkialueille niin, että jos sinne on kerrostaloja rakennettu, ne pystytään sammuttamaan, jos kaikki on kunnossa. Sinänsä ne kerrostalot eivät ole vielä millään tavalla vaarallisia.

Mutta se, että pelastajat ja pelastettavat alkavat mennä kohta sekaisin, alkaa olla kyllä todellinen ongelma, sillä kattotyöskentelyyn ei saada kohta enää miehiä, koska ei sinne uskalla laittaa ketään. Tämä todellakin on koulutuspoliittinenkin ongelma. Tällä hetkellä alkaa olla kohta vaikeuksia saada tarpeeksi kunnollista väkeä töihin ja koulutettavaksi. Se on oikeasti ongelma, jos tiedetään se, että voit olla siinä kyllä 50 vuoteen, mutta sen jälkeen sinut laitetaan sieltä pois, kun ei sinua eläkkeellekään voi siirtää. Se tieto on jo kyllä tämän hetken nuorilla miehillä.