Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, me olemme Suomessa äärimmäisen vakavan tilanteen edessä. Ihmiset ovat huolissansa siitä, mitä tapahtuu terveydenhuollossa, koska sairaanhoitajien työtaistelu työvoiman saatavuuden puolesta ja oman palkkakuoppansa purkamisen puolesta uhkaa kärjistyä joukkoirtisanoutumisiin. Myöskään kuntatyönantajalla ei ole taloudellisista syistä kovin paljon liikkumavaraa tässä neuvottelussa, ja meillä on myös poikkeuksellinen tilanne syntynyt siinä mielessä, että hallitus on tietyllä tavalla puuttunut työmarkkinatilanteeseen ennen neuvotteluja omilla lupauksillansa. Nyt kun tämä tilanne kärjistyy, hallituksen on myös toimittava, jotta tähän löytyy ratkaisu. Kyse on siitä, millaisella kompromissiratkaisulla voidaan laukaista tämä äärimmäisen vakava tilanne ja varmistaa se, että meidän terveyspalvelumme toimivat. Hallituksen on lisättävä panostustansa ja oltava aktiivinen, (Puhemies: Minuutti!) jotta nämä joukkoirtisanoutumiset voidaan ehkäistä.

Mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen laukaisemiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! 90 prosenttia kuntien työntekijöistä järjestöjensä kautta on tehnyt jo oman sopimuksensa, ja hallitus toivoo, että myös loput löytäisivät tien sopimukseen. Hallitus ja valtio omalta osaltaan on tehnyt päätöksen siitä panoksesta, jolla se kuntien taloutta tukee osana tätä sopimusta. Se on se 150 miljoonaa euroa, joka viimeksi viime perjantaina vahvistettiin luottamusäänestyksessä tässä salissa. Samoin muut kuntien työntekijäjärjestöt neuvotellessaan omia sopimuksiaan halusivat tietysti tietää, mikä on se summa, ja he kuulivat sen saman summan, ja muuta ei ole tulossa. Nyt asiassa vain kuntatyönantajan ja työntekijäjärjestön pitää keskenään löytää ratkaisuja. On luonnollisesti selvää, että hallitus toivoo, että mitään työtaisteluja ei synny.

Arvoisa puhemies! Työtaistelukeinona joukkoirtisanomiset ovat äärimmäinen väline, ja sitä vastaan on vaikeampi turvautua, koska esimerkiksi hätätyön tai lakkorajojen tai muiden käyttäminen tällaisessa tilanteessa on mahdotonta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että hallitus toimii aktiivisesti tämän tilanteen estämiseksi. Ajattelemme, että yksi mahdollisuus löytää tällaista pidemmän aikavälin ratkaisua voisi olla se, että olisi useamman vuoden palkkaohjelma. Hoitajat käyttävät äärimmäistä keinoa, koska näyttää siltä, että tässä on vain tällainen kerran elämässä -tilanne saada korjausta palkkoihin.

Miten hallitus suhtautuu siihen, että etsittäisiin kompromissia ja vastausta tällaisesta useamman vuoden toivoa antavasta ohjelmasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuntuu varmaan vähän kuivakkaalta se vastaus, kun sanon, että tämä on nyt työnantajan ja työntekijöiden välinen asia. Hallitus luonnollisesti suhtautuu myönteisesti erilaisiin pitkän ajan ohjelmiin, mutta meidän panoksemme, jonka hallitus ja valtiovalta erikseen tähän on antanut, on todettu, se on päätetty, ja se on olemassa. Se on kaikkien tiedossa ja kohtelee tasapuolisesti kaikkia kunta-alan järjestöjä. Tässä suhteessa ei kannattaisi myöskään täällä eduskunnassa nyt enää viime viikon välikysymyskeskustelun ja -äänestyksen jälkeen luoda sellaista mielialaa, että nyt sitten vielä viime viikon jälkeen olisi löydettävissä jotain uutta.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt vaikuttaa hyvin pitkälle tämmöiseltä Pilatuksen käsienpesulta tämä operaatio, jota pääministeri joukkueineen nyt haluaa viedä eteenpäin. Teillä on hallitusohjelmassa maininnat siitä, että turvataan kuntien työntekijöiden asema, turvataan kuntien vetovoima työnantajana, henkilöstöön viitataan monta eri kertaa. Eihän se nyt, pääministeri, näin voi onnistua, että te vetoatte välikysymyskeskusteluun ja sanotte, että täällä on päätetty 150 miljoonaa. Täällä päätettiin hallituksen luottamuksesta, ei 150 miljoonasta.

Herra pääministeri, on aivan selvä, että kuntien rahoituspohja ei kestä enää tätäkään ratkaisua, joka on tehty. Sinne on turvattava lisää rahaa. Miten te aiotte sen hoitaa, kuuluu kysymys. Ei se riitä nyt vastaukseksi, että hallitus ei tee enää mitään.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä asia nyt on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä. Hallitus ei ole tässä osapuoli. Välikysymykseen, jonka te teitte, hallitus vastasi. Vastauksessa otettiin kantaa myös siihen, mikä on se valtion panos, ja siitä kovimmalla mahdollisella tavalla luottamuslauseäänestyksen muodossa eduskunta teki päätöksensä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisilta tulee kyllä erittäin vahva huoli siitä, mitä meidän terveydenhuollolle tapahtuu sen jälkeen, jos laajamittaisesti sairaanhoitohenkilöstöä irtisanoutuu tehtävistään. Tilanne on erittäin hälyttävä.

Kysymys kuuluu, että hallitus kuitenkin joutuu vastaamaan kaikesta siitä, mitä maassa tapahtuu, ja kun katsoo tätä erimielisyyden suuruutta osapuolten välillä, näkee, että tässä tarvitaan myös ulkopuolista apua. Tuntuisi kohtuulliselta, että hallitus tapaisi osapuolet ja katsoisi, mitä se voi tehdä terveydenhuollon peruspalvelujen turvaamiseksi ja myös tämän riidan ratkaisemiseksi. Opposition puolelta on sanottu, että me olemme valmiit olemaan mukana pidemmän ajan kuntataloutta vakauttavassa ohjelmassa, joka antaisi kunnille näköalan myös yli vaalikauden.

Pääministeri, oletteko valmiit tällaiseen keskusteluun, jossa katsottaisiin kuntatalouden toimintamahdollisuuksia hiukan pidemmällä aikaa ja haettaisiin sieltä ratkaisua siihen, että kunnat voisivat nähdä, että niillä on taloudessa mahdollisuuksia huolehtia myös terveydenhoidon tarpeista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen koko kuntapolitiikka tähtää tähän pitkäjänteisyyteen. Olemme selkeät pelisäännöt koko neljälle vuodelle tehneet, meillä on peruspalveluohjelma, meillä on järjestelmä sen kyvyn kannalta, miten kunnat voivat arvioida omaa taloudellista tulevaisuuttaan. Hallitus toimii äärimmäisen johdonmukaisesti ennustettavalla tavalla, ja tiedetään vuosia etukäteen ne ehdot, joilla toimitaan. Tässä suhteessa hallitus toimii pitkällä tähtäimellä kuntatalouden auttamiseksi, ja tässä mielessä ei tarvita uusia ohjelmia. Hallitusohjelmaa pitää toteuttaa. Ne mittavat lisäykset, joita kuntatalouteen myös valtionosuuksien kautta tehdään, tullaan toteuttamaan johdonmukaisella tavalla, aivan kuten hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä on päätetty. Tässä suhteessa hallitus toimii juuri sillä tavalla kuin ed. Heinäluoma äsken esitti.

Toiseen kysymykseen: Hallitus on aina luonnollisesti valmis erilaisten työkiistojen osapuolet tapaamaan. Niin on tehty aina, ja olemme luonnollisesti aina siihen valmiita myös jatkossa.

Puhemies! Hallituksen taholta on annettu ymmärtää, että poliitikot ovat tämän sotkun aiheuttaneet. En tee kysymystä, eikö niin, mutta näin te olette väittäneet. Yleensä on sellainen periaate, että se, joka on sotkun aiheuttanut, myöskin korjaa sen kuntoon. Kysyn nyt pääministeriltä:

Oletteko te todella sitä mieltä, niin kuin on annettu ymmärtää, että kun poliitikot ovat tähän lusikkansa panneet, niin tämä ongelma on kasvanut, ja oletteko te myöskin valmiit korjaamaan tämän sotkun?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta poliittisen järjestelmän ei pidä mennä liian syvälle palkkapolitiikkaan. Se toivottavasti näistä kaikista vaikeuksista myös laajalla rintamalla on opittu, ja se kannattaa aloittaa välittömästi. Hallitus keväällä hallitusohjelmaa neuvoteltaessa sopi sen, mitä tehdään ja minkä mukaan toimitaan. Eli hallitus on keväästä alkaen toiminut hyvin johdonmukaisesti. Kaikki me nyt tiedämme tämän tilanteen vaikeuden, varsinkin, jos joukkoirtisanoutumisiin mennään. Näissä vaikeuksissa nyt kyllä vetoan myös eduskuntaan, että ei lisätä tätä vaikeutta. Tähän pitää ruveta löytämään myös ratkaisuja, ja niiden ratkaisujen hakemista ei helpota se, mikäli täältä jatkuvasti luodaan sitä kuvaa, että asia olisi jotenkin valtion lisärahalla ratkaistavissa. (Välihuutoja — Hälinää)

Kuntien palkkaratkaisu on 90 prosentin osalta jo tehty, muut järjestöt ovat tehneet sopimuksen sillä odotuksella, että hallitus pitää oman sanansa, 150 miljoonaa euroa, ja siitä pidetään kiinni. Me emme sotke tätä neuvottelujärjestelmää sillä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että pettäisimme nämä muut järjestöt.

Arvoisa puhemies! Jos ihminen ei viihdy työpaikallaan, jos ei hän koe, että hänen arvokasta työtään arvostetaan palkalla, niin hänellä on oikeus irtisanoa itsensä. Siinä mielessä on täysin ymmärrettävää, että sairaanhoitajat ovat ottamassa näin radikaalin ratkaisun, kun käytännössä politiikan retoriikka heidän työnsä arvostamisesta ei näy siellä työpaikalla palkkana. Kyse on kuitenkin suomalaisten kannalta erittäin keskeisestä perusoikeudesta ja peruspalvelusta, jonka suhteen perustuslakimme lähtee siitä, että julkisen vallan vastuu asioiden toteutumisesta on jakamaton ja se vastuu perustuslakimme mukaan on sekä hallituksella, eduskunnalla että kunnilla, jotka tuottavat käytännössä näitä peruspalveluita.

Tarkoittaako pääministeri Vanhasen ensimmäinen vastaus sitä, että perustuslakimme ei enää olekaan voimassa silloin, kun kyse on niin perustavaa laatua olevasta perusoikeudesta kuin ihmisten terveydestä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Julkisella vallalla on juuri se vastuu, mikä lainsäädännössämme on asetettu, ja tämä hallituksen vastuu on hyvin kattava. Tällä kattavuudella tarkoitan sitä, että se kattaa hyvin laajasti ne toimenpiteet, joihin hallitus ryhtyy. Niissä otetaan huomioon kaikki eri sektorit, myös se sopimuskokonaisuus, joka tässä kaikkiaan on syntynyt. Hallituksen pitää toimia johdonmukaisesti ja reilusti samoilla pelisäännöillä kaikkien kanssa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Tällä hetkellä terveydenhuollon palvelujen saanti jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti kuin eri sosiaaliryhmien välillä. Hoitotakuu ontuu. Ihmiset eivät saa palveluja luvatussa ajassa. Lisäksi terveydenhuollon henkilöstöä ei ole riittävästi. Lakkouhka on päällä.

Mitä hallitus tekee, jotta julkisen terveydenhuollon palvelujen saanti ja henkilöstön riittävyys taataan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen oikeastaan viime viikolla annettiin erittäin laaja vastaus ja käytiin laaja keskustelu välikysymyksen puitteissa. Hallituksen ohjelma ja kehyspäätökset tunnetaan, mitä lisäresursseja ne antavat kunnille. Sen lisäksi luonnollisesti hallitus koko talouspolitiikallaan pyrkii luomaan sellaiset edellytykset talouskasvulle, jotka lisäävät myös kuntien omaa tulorahoitusta tuntuvasti. Ja näin on käymässä, kuntien resurssit ovat kasvaneet, ja se auttaa myös kuntien taloutta selviämään niistä haasteista, joita on paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa, kaikilla muillakin sektoreilla. Mutta, arvoisa puhemies, jos sopii, viittaan laajemmin siihen vastaukseen, joka viime viikolla välikysymykseen annettiin.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus ei ole kovin aktiivisesti ajamassa ennalta ehkäisevää ratkaisua näihin joukkoirtisanomisiin, vaan te vetäydytte vastuusta ja siirrätte nyt ikään kuin kaiken vastuun työmarkkinajärjestöille. Vaikka tuossa välikysymyskeskustelussa selvästi hallitus otti pisteitä siitä, että se on saanut tämän ratkaisun aikaiseksi 90 prosentilla kuntien henkilöstöstä, jolla palkat nousevat, niin voisitteko te sitten kertoa, miten te turvaatte suomalaisen terveydenhuollon siinä tilanteessa, kun nämä joukkoirtisanoutumiset realisoituvat? Hätätyö ei ole mahdollista, lakkorajoja ei voida asettaa. Itse asiassa meillä on hyvin vähän välineitä, joilla ihmisten irtisanoutumista estetään. Siellä toimii sama lainsäädäntö kuin normaalissa irtisanoutumistilanteessa. Silloin ei pystytä ajoittamaan näitä irtisanoutumisia eikä myöskään valitsemaan niitä henkilöitä, jotka irtisanoutuvat.

Peruspalveluministeri  Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Potilasturvallisuus taataan aivan varmasti. Meillä on nyt perustettu sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä, joka seuraa tilannetta yhteistyössä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten kanssa. Olemme lähettäneet tänä päivänä lääninhallituksille kirjeen tästä seurannasta, ja siitä, mitä aiomme tehdä, lisää maanantaina. Me emme pysty tekemään mitään toimintasuunnitelmaa ennen kuin me näemme, mitä Tehy aikoo tehdä. Me odotamme kaikessa rauhassa ja sitten toimimme. Maanantai-iltapäivällä meillä on toimintasuunnitelma.