Arvoisa herra puhemies! Etelä-Suomen maatalouden tulevaisuuden kohtalonhetket ovat piakkoin käsillä, kun Euroopan unionin komissio tekee päätöksensä 141-tuen jatkosta. Tämä tuki on välttämätön eteläsuomalaisen kotieläintalouden, puutarhatalouden ja kasvinviljelyn jatkumiseksi. Erityistä ihmetystä on herättänyt se, kun Ruotsin keskustalainen maatalousministeri vaatii Etelä-Suomen maatalouden vakavien vaikeuksien tuen lopettamista tyystin. Kysynkin:

Eikö hallitus ole aiemmin käynyt riittävästi keskusteluja naapurimaan hallituksen edustajien kanssa niistä järkevistä perusteluista, jotka puoltavat tuen säilymistä? Euroopan unionin sokeripäätös oli raskas tappio maallemme. Miten hallitus aikoo nyt varmistaa, että Etelä-Suomen viljelijöiden kannalta välttämätön tuki säilyy edelleen tulevaisuudessa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäsen kysymys on hyvin ajankohtainen, ja voin kertoa, että on neuvoteltu Ruotsin maatalousministerin kanssa. Maanantaina syyskuun 25. päivä tein vierailun Ruotsiin. Kävimme nämä 141-artiklaesityksen perustelut läpi, ja keskustelut jatkuvat. Luxemburgin neuvostossa vajaan 2 viikon kuluttua tulen lounastamaan sekä Ruotsin että Tanskan maatalousministereiden kanssa. Tarkoitukseni on heille kertoa, että meidän 141-artiklan rakenne muuttuu nyt niin paljon, että ne huolet, jotka Ruotsilla on kananmunien viennistä ja erityisesti sen viennin markkinoiden sotkemisesta, poistuvat, koska nimenomaan sika-, siipikarja- ja kanataloudessa tuki ja tuotanto irrotetaan toisistaan dekoplaamalla. Eli tarkoitus on informaatiota jatkaa ja saada heidät ymmärtämään, että se huoli, joka heillä on, on aiheeton tämän hakemuksen hyväksymisen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Kanerva nimesi hiljattain maatalouden Suomen hallituksen ykköshuolenaiheeksi tämän sokeripäätöksen jälkeen. Kanervan mukaan tuleviin 141-neuvotteluihin on lähdettävä koko kentän miesvartioinnilla, ja hän lupasi myös pääministeri Vanhasen mukaan näihin kamppailuihin. Kysyn nyt pääministeri Vanhaselta:

Millä tavoin te aiotte olla mukana näissä neuvotteluissa? Eikö nyt kannattaisi ottaa aika lailla vahvat keinot käyttöön, kun kerran on kyseessä hallituksen ykköshuolenaihe? Heitän kysymyksen siitä, mitä ajattelette uhkauksesta Euroopan unionin perussopimuksen käsittelyn kyseenalaistamisesta tai jarruttamisesta. Jos taistelu 141-tuesta hävitään, niin tuskinpa kansalaistemme keskuudessa edes olisi kovin suurta intoa tukea tämän perussopimuksen sujuvaa käsittelyä joulukuun huippukokouksessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olen tässä 141-kierroksessa aivan samalla aktiivisuudella mukana kuin edelliselläkin kierroksella. Maatalousministerillä on pääministerin kaikki tuki, ja kaikissa niissä kontakteissa, joita pääministerillä on, asia on esillä. Maatalousministeri on luonnollisesti se, jonka toimesta komission kanssa varsinainen asiakeskustelu käydään. Pääministereiden ja pääministerin ja komission puheenjohtajan välillä käydään keskustelua enemmän tästä poliittisesta kysymyksestä. Tämä 141-artiklasta tehtävä päätös ei ole perinteinen klassinen neuvottelukysymys, vaan komissiolla on toimivalta tehdä yksipuolisesti siinä päätös. Silloin kun neuvottelimme jäsenyydestä 90-luvulla, kävi ilmi, että Suomen ja Ruotsin maataloudella on hyvin erilaiset intressit. Me olemme aika kovia kilpailijoita, ja ratkaisut ovat täysin erilaisia. On ollut hyvin tiedossa, että Ruotsilla on eri kanta ja ruotsalaiset ovat julkisuudessa lobanneet aktiivisesti tätä ratkaisua vastaan. Tästä on jo etukäteen Ruotsin pääministerin kanssa luonnollisesti keskusteltu. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Asiasta tullaan jatkamaan keskusteluja.

Herra puhemies! On aivan selvää, että kun tämä taannoinen sokeripäätös tuli ja nyt tämä erittäin voimakas, ja voi sanoa häiritsevä, hyvin paljon häiritsevä Ruotsin kanta on tullut esille, kyllä EU:ssa myös pitää muuttaa toimintatapoja suhteessa pieniin maihin. Siellä ei tunnisteta muun muassa huoltovarmuusasiaa laisinkaan suhteessa jäsenmaihin, eikä siellä myöskään noudateta niitä perusperiaatteita, joita unioni aikanaan on itselleen luonut. Kysyn pääministeriltä:

Millä tavoin voidaan ottaa esille nyt nämä asiat koko unionin tulevaisuuden kannalta? Nyt ovat kysymyksessä niin ratkaisevat asiat, kun puhutaan meidän perustuotantomme jatkuvuudesta, joka on taattu kaikissa niissä perussopimuksissa, joita unioni on tehnyt. Asia on erittäin vakava, ja täytyy käydä hyvin pitkälle myöskin Euroopan neuvostossa läpi, miten voidaan jatkaa tästä eteenpäin. Ei ainakaan näin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Unionissa on sovittu, että 2008—2009 katsotaan tämmöistä vähän niin kuin terveystarkastusta maatalouspolitiikassa. Emme usko, että se johtaa vielä varsinaisiin linjamuutoksiin, mutta se on valmistautumista 2013 alkavaan uuteen maatalouspolitiikan kauteen. Minusta se on ehkä meidän koko jäsenyysaikanamme ensimmäinen sellainen todellinen mahdollisuus muuttaa koko unionin maataloutta niin, että se yhteinen maatalouspolitiikka ottaa huomioon myös pohjoisten alueiden erityispiirteet. Nyt me toimimme vielä oman liittymissopimuksemme erityisjärjestelyjen mukaan, ja unionin vanhassa järjestelmässä on tämä cap-reformi, joka aikanaan tehtiin, kun Suomi ja Ruotsi eivät vielä olleet jäseniä, ja siinä ei otettu huomioon sitä, että täällä kasvukausi on lyhyempi, kasvu vähäisempää. Tässä seuraavassa suuressa maatalousreformissa ensimmäistä kertaa on mahdollista neuvotella siitä, että kun uusitaan isommin maatalouspolitiikkaa, niin silloin luodaan sellainen yhteinen politiikka, joka ottaa myös pohjoiset alueet kunnolla huomioon.

Puhemies! Meillä on tunnettu EU:n sokeripäätös, tilatukiasiaa käsitellään eduskunnassa EU:n edellyttämänä, maatalouden muistaakseni vuoden 2005 tupo, polttoaineen valmistevero odottaa ratkaisuaan EU:ssa. Vieläkään niitä ei ole maksettu.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyse kuitenkin keskustapuolueen pohjoismaisen veljespuolueen maatalousministerin lausunnosta, mikäli olen ymmärtänyt. Itse muistelisin, että silloin kun Suomi liittyi, annettiin ymmärtää, että artikla 141 on pysyvä. Onko totta nyt, mitä muun muassa väitöskirjassaan Anne Koski sanoo, että ennen kansanäänestystä esittämällä valheellista tietoa sopimuksesta saatettiin harhauttaa kansaa? Eikö tämä artikla 141 olekaan pysyvä, niin kuin annettiin ymmärtää?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin 141-artiklan tulkinnasta komissiolla ja Suomella on erilainen käsitys. Komissiossa lähdetään nyt siitä, että artikla on siirtymäkauden artikla ja sen pitäisi jossain vaiheessa loppua. Me kuitenkin pidämme tiukasti kiinni siitä tulkinnasta, joka on jäsenyysneuvotteluissa otettu. Tavoitteena on se, että jos meillä on jatkossakin, niin kuin varmasti on, vakavia vaikeuksia ja ne pystytään dokumentoimaan eli osoittamaan, niin silloin niihin pitää tukea ehdottomasti saada. Vuoden 2005 tupossa ollaan etenemässä. Lähiviikkoina siitä kuuluu uutta.

Herra puhemies! Tässä on selvästi nyt strategia epäonnistunut: mennään rastilta rastille sokeripäätöksestä 141:een. Ollaan jo valmistautumassa kansallisen maidon maakiintiön menetykseen, joka on työvaltaisen maatalouden kulmakivi Suomen osalta. Ei tätä Suomen maatalouden etua ole Ruotsin avulla tähänkään saakka varmistettu, vaan tämä on vahvasti Eurooppa-neuvostossa EU:n huippukokouksissa linjattu ja kirjattu, 1997 Luxemburgissa, 1999 Berliinissä, 2002 Brysselissä. Pääministeri Lipposen johdolla koko hallitus valvoi Suomen maatalouden kansallisia etuja, ja kirjattiin nimenomaan luonnonolosuhteiltaan vaikean Suomen oikeudenmukaisempi kohteluvaatimus.

Millä tavalla Eurooppa-neuvostossa on käsitelty Suomen maatalouden erityisvaatimuksia, ja eikö nyt pikaisesti pitäisi koko EU:n yhteisen maatalouspolitiikan peruslinjauksia ryhtyä myöskin miettimään? MTK:n johdolla on hirttäydytty EU:n epäonnistuneeseen maatalouspolitiikkaan. Pitäisi vaatia myöskin maatalouspolitiikan peruslinjan korjaamista EU:ssa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, maatalouspolitiikan perusremontti on edessä. Se ei ole vielä auttamassa tätä 141-neuvottelua, mutta nykyinen maatalouspolitiikan kausi päättyy vuonna 2013, ja silloin tehdään perusremontti. Silloin pitää saada aikaan sellainen yhteinen maatalouspolitiikka, joka sellaisenaan ottaa huomioon erilaiset olosuhteet koko Euroopan alueella, niin että tämmöisiä maakohtaisia erillisratkaisuja ei tarvittaisi, jotka ovat aina määräaikaisia, joka kerta uudelleen päätettävissä.

Herra puhemies! On aivan totta, että maataloutta on voitava harjoittaa myös EU:n pohjoisilla alueilla kuten Suomessa. Nyt ei kuitenkaan enää voida harjoittaa varmastikaan sokerintuotantoa ainakaan siinä laajuudessa kuin tähän saakka. Nyt taitaa käydä niin, että Etelä-Suomen kansallinen tuki, tämä 141 artikla, on myöskin vastatuulessa, mikä johtuu siitä, kuten täälläkin on todettu tänään, että meidän naapurimaamme Ruotsin kanta on niin kielteinen. Nyt kysynkin:

Ollaanko tässä koko rintamalla nyt käymässä tätä sotaa taikka rauhanprosessia, voisi sanoa? Onko pääministeri ollut aktiivinen Ruotsin virkaveljeensä päin tai onko mahdollisesti tämmöinen tulossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä ei oikein diplomatiassa ole tapana, että kaikkia keskusteluja avataan, joita pääministerit käyvät keskenään, mutta kun erikseen kysytään, niin kyllä olen pääministeri Reinfeldtin kanssa keskustellut 141:stä, ja tulemme jatkamaan tätä keskustelua. Huomenna käyn varta vasten Tanskassa, joka myös on tässä virkamiestasolla ollut hankala. Ennen muuta tämä Ruotsin kanta tässä on meidän kannaltamme hankala. Siis komissio tekee yksin päätöksen lopullisesti 141:stä. Komission tehtävänä on valvoa sitä, että kansalliset tuet eivät vääristä kilpailua. Jos naapurimaa väittää, että kilpailua vääristetään, niin se on herkkä paikka, arka paikka komissiolle, jonka pitää valvoa unionin peruspolitiikkaa. Sen tähden komission on vaikea tehdä ratkaisuja, jos sitä syytetään siitä, että se sallii vääristävät tuet. Pitää pystyä osoittamaan, että nämä tuet eivät vääristä kilpailua.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin päämiehet ovat todella linjanneet useamman kerran, että maataloutta on voitava harjoittaa myöskin vaikeimmissa olosuhteissa. Nyt tämä 141-kysymys on käytännön koetinkivi siinä, pidetäänkö näistä periaatteista kiinni. Mielestäni on erittäin hyvä, että pääministeri on ilmoittanut hyvin suoraan, että Suomi tulee harkitsemaan omaa Euroopan unionin politiikkaa ja linjaa, mikäli pieni maa jyrätään tässä. Siinä mielessä viesti on myöskin unionin suuntaan selvä, että ei pienikään maa voi sallia sitä, että jatkuvasti yli kävellään. Elikkä erittäin hyvää toimintaa hallituksen puolelta. Kysyisin ministeri Anttilalta:

Mikä teidän arvionne on nyt tästä lopputuloksen aikataulusta, kun neuvottelut ovat lähenemässä, ja milloin Suomi voi odottaa ratkaisua komissiolta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensi viikon aikana on tarkoitus niin sanotut tekniset neuvottelut saada päätökseen, ja tekniset neuvottelut tarkoittavat nimenomaan sitä, minkälainen on tuen muoto. Siihen läheisesti liittyvä rakennetuki, joka hallituksen esityksenä huomenna tulee eduskuntaan, on sidoksissa 141-sopimukseen. Aikataulullisesti tavoitteena on se, että tapaan komissaarin seuraavan kerran Luxemburgin neuvoston yhteydessä vajaan kahden viikon kuluttua ja sen jälkeen hyvin pian sovimme uuden tapaamisen Brysseliin ja siinä sitten loppuvääntö alkaa. Sen voin vakuuttaa, että tässä koko hallituksen tuki on. Täällä on epäilty sitä pääministeristä alkaen. Eri hallituksen ministerit ovat omalla tavallaan tässä asiassa olleet mukana ja ovat jatkossakin. Siinä mielessä olen erittäin tyytyväinen.