Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaikki puolueet vaativat kuin yhdestä suusta omaishoitajien aseman parantamista viime eduskuntavaalien alla. Tämä muistetaan erinomaisen hyvin. Mutta miten kävikään? Hallitusohjelmassa omaishoidosta on vain muutama ympäripyöreä rivi, eikä budjettiesityskään millään tavalla vastaa omaishoitajien hätään. Suomessa on, kuten tunnettua, noin 300 000 omaishoitajaa, joista omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon piirissä on vasta noin 30 000 omaistaan hoitavaa.

Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokkaan työn tässä yhteiskunnassa. He hoitavat ympärivuorokautisesti läheisiään, pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria ja iäkkäitä omaisiaan. Tällä korvaamattomalla panoksella omaishoitajat keventävät merkittävästi muiden suomalaisten verotaakkaa. Kannattaisi joka päivä muistaa, mitä yhteiskunnalle merkitsisi se, jos omaishoitajien työpanos yhtäkkiä jäisi saamatta eli jos he joku kaunis päivä sanoisivat: "Nyt ympärivuorokautinen työ saa riittää, me emme enää jaksa." Suomalainen yhteiskunta ei yksinkertaisesti kykenisi järjestämään esimerkiksi vanhustenhoitoon niin paljon lisää erilaisia hoitopaikkoja kuin silloin tarvittaisiin. Ja mitä se merkitsisi hoitoa tarvitsevien kohdalla? He menettäisivät inhimillisen ja itselleen usein parhaimman hoitomuodon.

Meidän keskustalaisten mielestä vaalienaluspuheista pitää koko eduskunnan siirtyä tekoihin. Omaishoidosta on vihdoin tehtävä oikeudenmukaisempi vaihtoehto. Me haluamme omaishoidon tuesta verovapaan, ja me halusimme sitä jo ennen vaaleja. Jos me olisimme hallituksessa, tuo asia toteutettaisiin.

Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä vain 353 euroa ja 62 senttiä kuukaudessa, ja se on erittäin vaatimaton. En usko, että kukaan väittää, että se on kovin kova hinta tuosta työstä, eikä se vastaa missään nimessä yhteiskunnan omaishoidosta saamaa hyötyä. Omaishoidon tuen verovapaus vähentäisi valtion verotuloja vain noin 10 miljoonaa euroa — erittäin pieni summa. Suurin osa omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä, ja moni on yhtä iäkäs kuin hoidettava omainenkin. Noin neljännes omaishoitajista on työssä, ja loput ovat työttöminä taikka virkavapaalla. Kaikki he ansaitsevat vihdoin kädenojennuksen valtiolta muutenkin kuin juhlapuheissa. Tämän lisäksi hallituksen olisi kiireesti, kuten on luvattu noissa vaalipuheissa, yhtenäistettävä omaishoidon tuen saannin kriteerit koko maassa ja siirrettävä tuen maksatus vihdoin Kelalle.

Suuri osa omaishoitajista ei tällä hetkellä myöskään voi pitää lakisääteisiä vapaitaan, koska intervallihoitopaikkoja taikka kotilomitusta ei ole riittävästi saatavana taikka omaishoitajat eivät halua siirtää esimerkiksi muistisairasta läheistään vapaapäiviksi laitokseen. Tässä asiassa auttaa omalta osaltaan keskustan viime kaudella voimakkaasti ajama parannus, joka myös saatiin maaliin. Valmennettu perhehoitaja voi nyt lain mukaan lomittaa omaishoitajaa hänen kotonaan, mikäli omaishoitaja näin haluaa. Tässä tietenkin kuntien panos on merkittävä. Kuntien täytyy sitten myös pystyä järjestämään näitä valmennettuja perhehoitajia, rekrytoimaan heitä ja valmentamaan heitä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä laki tuloverolain muuttamisesta, ja se koskee keskustan eduskuntaryhmän tekemää aloitetta omaishoidon tuen säätämisestä verovapaaksi tuloksi. Omaishoidon tuki ei ole niin sanottu subjektiivinen oikeus. Omaishoitajia Suomessa on yli 300 000, ja omaishoidon tukea myönnetään noin 36 000 hoidettavan hoitoon.

Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella, ja sen suuruus on tämän vuoden alusta alkaen ollut 353 euroa 62 senttiä. Sitä on mahdollisuus saada myöskin sitten hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen saakka, jolloinka omaishoidon tuki on enintään 707 euroa 24 senttiä. Kyseessä on silloin yleensä joko saattohoitovaihe tai sitten toipuminen vakavasta leikkauksesta.

Tekemällä muutos tuloverolakiin mahdollistettaisiin se, että valtion kustannukset hoidettavista ihmisistä eivät nousisi eivätkä myöskään kuntien kustannukset. Tämä olisi merkittävä kädenojennus omaishoitajille, itse asiassa käytännöllisesti paljon merkittävämpi kädenojennus kuin muutamien kymppien korotus omaishoitoon. Hallitus pääsisi tässä varsin pienellä muutoksella, kunhan se vain hyväksyisi tuloverolakiin yhden lauseen, jossa todettaisiin, että veronalaista tukea ei ole omaishoidon tuesta annetun lain 937/2005 nojalla saatu omaishoidon tuki.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite omaishoidon tuen verovapaudesta on äärimmäisen merkittävä ja koko suomalaista yhteiskuntaa ajatellen ajankohtainen. Meidän vanhusväestömme määrä on käytännössä liki tuplaantumassa 20 vuoden aikana, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että me tarvitsemme sinne lisää voimavaroja. Tapahtuuko se sitten uusien satsausten kautta, vai onko se sitten verohuojennusta vai mitä, joka tapauksessa siellä on meillä yhteiskunnassa käytännössä suuri tarve ja voi sanoa, että tietyn tyyppinen yhteiskunnallinen epäkohta muhimassa kaiken aikaa.

Edustaja Soininvaara päivällä täällä todisteli, että on epäoikeudenmukaista, jos tällaisen verovapauden kautta sitten omaishoidon tukea ja koko asiaa parannetaan. Voi sitten kysyä, löytyykö hallitukselta niitä voimavaroja, joilla pystytään sitten tuota omaishoidon tuen määrää nostamaan tuosta vähimmäismäärästä, reilusta 350 eurosta ylöspäin. Jos siihen löytyy, niin mikäs sitten? Mutta tässä vaiheessa tuo keskustan vaihtoehtobudjetissa oleva verovapauskysymys olisi varmasti kaikkein helpointa toteuttaa. Kun sanotaan, että se ei kohdistu samalla lailla pienituloisiin, niin eihän se ole tämän asian ydin, vaan se on se ydin, että se toinen ihminen, joka monesti voi olla yhtä huonokuntoinen, kuitenkin saa siitä pientä tukea, jotta hänen kykynsä ja voimavaransa vaan jatkuvat mahdollisimman pitkään ja että hän voi hoitaa sitä omaa läheistään eikä sitten tuo kyseinen henkilö joutuisi niin helposti yhteiskunnan hoitoon ja eri hoitopaikkoihin. Siitähän siinä on kysymys eikä tämän veron kohdistumisesta aivan niin kuin sentin tarkkuudella.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä omaishoidon tuen mahdollinen verovapaus liittyy ihan yleiseenkin veropolitiikkaan ja siihen lähtökohtaan, miten me suhtaudumme erilaisten etuuksien ja palkkioiden verovapauteen yleensä. Tällä hetkellä suhtautuminen on ollut aika pidättyväistä.

Omaishoidon tukeen ja siihen liittyvään politiikkaan on pitkäaikaisesti liittynyt suuria kuntakohtaisia eroja, ja uskon, että me kaikki tiedämme ja koemme ne ongelmaksi. Tämä palkkion verovapaus ei todennäköisesti kohdistuisi kovin tehokkaasti esimerkiksi näiden alueellisten erojen pienentämiseen, ja ehkä lähtökohtaisesti sen pitäisi olla meidän ensisijainen tavoitteemme. Jos me haluamme kohdentaa omaishoidon tukeen lisävoimavaroja, niin muut keinot voisivat olla paremmin perusteltuja.

Haluan vielä muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu omaishoidon tuen verotuksen poistamisen arviointi ja sen lisäksi peruspalveluministeri on käynnistänyt omaishoidon kansallisen kehittämisohjelman ja siinä tarkastellaan paljon laajemminkin tätä ikääntyneiden ja muiden hoivaa tarvitsevien tilannetta.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä omaishoidon tuki on erittäin tärkeä asia. Tämä näyttää olevan molempien oppositiopuolueitten agendalla. Minä ilomielin kannatan keskustan esitystä, koska se on samansuuntainen kuin perussuomalaistenkin, eli toisin sanoen omaishoidon tuki siirretään Kelalle, ja myöskin olen sitä mieltä, että tällaiset pienet asiat voisivat aivan hyvin olla myöskin verotuksesta vapaita.

Sitten eräs asia, josta tässä yhteydessä ei ole puhuttu. Omaishoitajallahan on viisipäiväinen työviikko, lauantait ja sunnuntait eivät kuulu omaishoitajan hoitoajan piiriin. Tähän meidän pitäisi nyt keksiä kyllä täällä myöskin jotakin, millä tavalla tämä asia hoidetaan niin, että hoidettavalla on hoito myöskin viikonloppuisin, koska eihän se hoitotarve pakene minnekään viikonloppujen aikanakaan. Potilastahan, joka tarvitsee omaishoitoa, on hoidettava myöskin viikonloppuisin. Siinä meille on pikkuisen pohdiskeltavaa, mitenkä tämä järjestettäisiin ja toteutettaisiin sillä tavalla, että se olisi myöskin toteuttamiskelpoinen.

Antti  Lindtman  /sd:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä tässä yhteiskunnassa, jos sitä katsoo paitsi julkistalouden näkökulmasta myös inhimillisesti. Monelle sellaiselle ihmiselle, joka tarvitsee tukea, se, että saa olla omassa kodissa tuttujen läheisten ihmisten hoidettavana, on inhimillisesti katsoen tärkeä ja hyvä asia, ja tämä on niin tärkeä asia, että ilmeisesti tämä on semmoinen kysymys, että tästä on hallituskausista, hallituksessa olevista puolueista, oppositiossa olevista puolueista riippumatta aina kovasti väännetty peistä ja äänestetty. Ne edustajakollegat erityisesti sosialidemokraattisesta puolueesta, jotka täällä ovat olleet ennen minua, ovat kertoneet, että niin on tästä omaishoitajien asemasta viimekin kaudella äänestetty. Siltä osin voi ehkä todeta, että tämä on kaikkien yhteinen asia.

Mutta kun edellisessä asiakohdassa puhuttiin nimenomaan siitä, miten kohdistetaan tukea heihin, jotka kaikkein eniten sitä tarvitsevat, ja ketkä ovat niitä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat, niin olisi tietysti mielenkiintoista kuulla, miksi keskusta päätyi nimenomaan tähän verovapauteen sen sijaan, että olisi lähdetty korottamaan esimerkiksi näitä omaishoidon tuen alarajoja, sillä niin kuin tiedämme, esimerkiksi sellaiselle henkilölle, joka joutuu jättäytymään pois työelämästä hoitaakseen esimerkiksi puolisoa ja jolle omaishoidon tuki on lähes ainoa tulonlähde, se verovapaus ei paljon tunnu, kun taas siellä tuntuu, jos on esimerkiksi eläkeläispariskunta, jolla on tulot, ansiotulot, eläketulo on kova ja veroprosentti on esimerkiksi yli 20, lähempänä 30:tä, siellä se sitten taas tuntuu paljon enemmän. Eli olisi mielenkiintoista kuulla, minkä takia keskusta päätyi juuri tähän malliin ja erityisesti peilaten siihen edelliseen keskusteluun, ketkä sitä fiskaalista tukea tarvitsevat kaikkein eniten tässä yhteiskunnassa.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tilannetta on selvitetty jo moneen kertaan. Ministeri Risikko muun muassa viime kaudella teetti selvityksen muun muassa tästä maksatuksen siirtämisestä Kelalle ja yhtenäisten kriteerien luomisesta. Selvitys vietiin todella pitkälle.

Olen sitä mieltä, että nyt ei kannattaisi aloittaa kaikkia näitä selvityksiä jälleen alusta, vaan pökätä nyt asiaa kerta kaikkiaan eteenpäin, jos omaishoidon tilanne on teillekin tärkeä. Tämä olisi erinomainen ensimmäinen askel, tämä omaishoidon tuen verottomuus. Siitä voitaisiin lähteä, sitten tällä Kela-siirrolla ja yhtenäisillä kriteereillä koko maahan päästäisiin jo pitkälle, ja sen jälkeen kuntoutukseen ja vapaapäivien järjestämisen mahdollisuuteen, jota päätä on jo siis avattu, lisää paukkuja. Näin omaishoitajatkin pääsisivät edes jonkunlaiseen asemaan tässä yhteiskunnassa.