Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa ruuan verotus on eurooppalaisestikin vertaillen edelleen erittäin korkealla tasolla. Tästä kärsivät kaikki pienituloiset, mutta erityisen paljon ruuan korkea hinta syrjii lapsiperheitä, koska niiden menoista ruoka vie selvästi muita suuremman osuuden. Ruokavero on yleisesti Euroopassa, kuten täällä on esille jo tullutkin tänään, noin 6—7 prosenttia.

Kun nostamme kulutusveroja, on erittäin tärkeää, että teemme sen oikeudenmukaisesti. Nykyisistä hallituspuolueista ainakin kokoomus ja sosialidemokraatit väittivät kivenkovaan, että ruuan alvin alennus ei menisi ruuan hintaan, kun edellisen kerran alensimme ruokaveroa. Nyt ei enää tarvitse väitellä tästä asiasta. Ruuan hinta laski arvonlisäveron alennuksen ansiosta vuonna 2009. Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys osoitti tämän, ja alennus näkyi edelleen ruuan hinnoissa vuoden 2011 helmikuussa. Koska raaka-aineiden hinnat maailmanmarkkinoilla ja Suomessa ovat rajusti nousseet, olisi ruokakorin hinta Suomessa kuluttajille nyt kalliimpi kuin ilman tuota ruokaveron laskua.

Arvoisa puhemies! Kampaamojen ja pienkorjaamojen verokannan me keskustalaiset haluamme pitää 9 prosentissa, koska kyseessä ovat työvoimavaltaiset yritykset. Kataisen hallitus vaikeuttaa tietoisesti ammatinharjoittajien ja pienyrittäjien mahdollisuutta yrittää ja samalla työllistää, jos se nyt lopettaa matalamman verokannan voimassaolon. Juhlapuheissa hallitus puhuu kyllä pienten pk-yritysten ja myös mikroyritysten elinmahdollisuuksista, mutta käytäntö näyttää jälleen kerran olevan toista.

Erittäin huono on myös Kataisen hallituksen esitys tilattujen lehtien arvonlisäverotuksen korottamisesta 0:sta 9 prosenttiin. Ihmettelen, tässäkö on vastaus kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamiseen. Päivittäiset lehdet ovat erittäin olennainen osa suomalaisten sivistystä. Arvonlisäveron korotus vähentää lehtien tilaamista, aiheuttaa työttömyyttä ja lisää tietenkin lehtien ahdinkoa. Maakunta- ja paikallislehdet ovat erityisen suurissa vaikeuksissa tämän operaation jälkeen.

Keskustan ollessa hallituksessa saatiin demokratian edistämisessä aikaan paljon hyvää. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla luotiin uusia tapoja osallisuuteen ja vahvistettiin kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttamisen mittarit ovat Suomessa jo pitkään näyttäneet punaista verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Nyt Kataisen—Urpilaisen hallitus vain lisää sekä taloudellisen, sivistyksellisen että yhteiskunnallisen vallan keskittämistä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntakäsittelyssä on nyt lakialoite, joka koskee arvonlisäverolain muuttamista, ja aloite perustuu keskustan eduskuntaryhmän aloitteeseen muuttaa eräitä arvonlisäverokantoja. Keskityn tässä puheenvuorossani nyt vain yhteen arvonlisäverokantaan, ja kyse on tilattavien lehtien arvonlisäverosta.

Hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä on esitetty, että tilattavat lehdet, siis aikakauslehdet ja sanomalehdet, tulisivat arvonlisäveron piiriin 1.1.2012 alkaen. Tällä hetkellä Suomessa kyseiset lehdet eivät ole arvonlisäverollisia, mutta suoramyynnissä olevista tai irtonumerolehdistä maksetaan 22 prosentin arvonlisävero. Näin ollen kokonaisverotus tulee nousemaan 13,2 prosenttiin lehtien osalta.

Tällä arvonlisäverotuksella tulee olemaan todella suuret vaikutukset. Ensinnäkin Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien Liitto ovat arvioineet, että toimialalta saattaa poistua 2 000—3 000 työpaikkaa. Sen lisäksi arvonlisäveron tulemisella on suuret vaikutukset levikkien laskun myötä Itellan tilanteeseen, ja Itellan pääjohtaja on arvioinut, että heidän osaltaan kyse on noin 1 000 vuosityöpaikasta eli se tulisi koskemaan noin 1 000:ta, kenties 1 500:aa, työntekijää, koska heillä on aika paljon osa-aikaista työntekijäväkeä. Sen lisäksi tämä tulisi vaikuttamaan yleensä lukemisen kulttuuriin ja kaventaisi kansalaisdemokratiaa. Tämä tulisi myöskin pienentämään lehtitilausten hintajoustoa, tämän ovat alan toimijat arvioineet.

Myöskin digitaalisten sisältöpalveluiden osalta pohdittavaksi tulee se, miten se rahoitus sitten jatkossa saataisiin perittyä, koska tällä hetkellä lähes kaikki tiedotusvälineet lähettävät ainakin jonkinsisältöisenä digitaalisesti ilmaiseksi tätä sisältöä.

Tämä hallituksen esitys tuli aikanansa hyvin kehnon valmistelun tuloksena. Sanomalehtien Liitolla ja Viestinnän Keskusliitolla olisi ollut valmista tutkimustietoa yleensä hintamuutosten vaikutuksista tilausmääriin. Viisi suurinta sanomalehtiyhtiötä ovat omissa laskelmissaan päätyneet laskelmiin, jotka osoittavat, että 4 prosentin hinnankorotus laskee levikkiä noin 6 prosenttia ja 9 prosentin hinnankorotus laskee levikkiä jopa 15 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kansantaloudelliset merkitykset ovat myöskin huomattavat näissä yhteyksissä. Herääkin kysymys siitä, tavoitteleeko hallitus siirtymistä yhä vahvemmin digitaaliseen maailmaan. Mikäli näin on, se on hyvin huolestuttavaa, sillä digitaaliseen maailmaan meno tarkoittaa sitä, että tiedotusvälinebisnes menee maailmalle, jossa on kansainväliset toimijat. Meillä suomalaisilla ei juurikaan ole kansainvälisiä digitaalisen sektorin toimijoita, joten silloin eurot virtaavat meidän maamme ulkopuolelle. Olisikin äärimmäisen tärkeää toimia sillä tavalla, että tätä arvonlisäveron ulottamista sanoma- ja aikakauslehtiin vielä hallituksen keskuudessa pohdittaisiin. Tämä aikataulukin on sinällään äärimmäisen haasteellinen, ensi vuoden alusta, koska millään lehtitalolla ei laskutusjärjestelmissä ole sellaista järjestelmää, että tätä arvonlisäveroa tilattavista lehdistä voitaisiin periä. Alan ohjelmavalmistajat ovat arvioineet, että se vie useamman kuukauden, kun tällaiset järjestelmät luodaan.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakialoitteen arvonlisäverolain 8 §:n muuttamiseksi yhteydessä on helppo todeta, että kyllähän tämä vaihtoehtobudjettikeskustelu on tuonut selviä eroja. Hallitus panostaa Kreikkaan, (Antti Lindtman: Ohhoh!) perussuomalaisten oppositio haluaa vähentää kehitysapua, ja keskusta panostaa yrittäjyyteen, suomalaiseen työhön, kuntapolitiikkaan ja palveluiden turvaamiseen. (Aila Paloniemi: Ja sivistykseen!)

Arvoisa puhemies! Kun ei ole aiemmin ollut tilaisuutta sanoa tätä, niin käytin tilaisuuden hyväkseni ja totesin asian. Itse tämä arvonlisäverokysymys on tietysti verotuksen kannalta erittäin mielenkiintoinen, koska siihen sisältyy myös keskustan hyvin rehellinen vaihtoehtobudjetti, rehellinen siinä mielessä, että me olemme näyttäneet, mistä ne tulot tulevat, ei niin, kuten demarit viime kierroksella tekivät, että ryöstettäisiin Suomen Pankki, tai niin, että todetaan, että harmaan talouden kautta tulee lisää rahaa. Siis Suomen Pankin tuloutuksen kautta tai sitten harmaan talouden tuloutuksen kautta tulevat rahasummathan ovat kaikki sellaisia summia, jotka eivät oikeastaan perustu suoraan sentyyppiseen tienaamiseen, mitä myös eduskunnan pitäisi miettiä yhä enemmän: kuinka me pystymme luomaan suomalaisen työn kautta sellaista varallisuutta, jolla me sitten saamme sitä dynaamisuutta; kuinka me pystymme luomaan työpaikkoja ja sitä kautta pystymme viemään koko yhteiskuntaa eteenpäin, varsinkin tilanteessa, jossa koko Eurooppa on ja näyttää koko maailmakin olevan tietyistä syistä erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Voi olla, että hallitus joutuu, arvoisa puhemies, tekemään vielä — jo varsin pian, ensi keväänä — muutoksia talousarvioon, koska myös hallitusohjelmassa on selkeästi mainittu perälauta siitä, jos kokonaisuudessaan yhteiskuntamme talous ei ole sillä lailla kestävällä pohjalla, että se näillä rakenteilla pystyy toimimaan. No, tämä on spekulaatiota, mutta katsotaan sitten, mikä todella tulee olemaan lopputulema.

Kun vaihtoehtobudjettia on rakennettu, niin se, että keskusta on ilmoittanut avoimesti, että me olemme valmiit korottamaan yleistä arvonlisäveroa, on selkeä viesti siitä, että kyllä suomalaiseen yhteiskuntaan täytyy saada myös tuloja. Mutta se, että me olemme yhtä aikaa valmiita tekemään verotuksen sisällä olevia muutoksia, kertoo myös siitä, että haluamme kohdentaa tuon verotuksen niin, että se on oikeudenmukainen sosiaalisesti ja alueellisesti ja myös luo niitä dynaamisia vaikutuksia.

Kaupparuuan eli elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen on johdonmukaista. Me laskimme viime kaudella elintarvikkeiden arvonlisäveroa 5 prosenttiyksiköllä, ja nyt sitten 4 prosenttiyksikön laskuesitys sisältyy keskustan vaihtoehtobudjettiin. Se on täysin loogista, se on nähty, että se menee hintoihin. Siitä toki eduskunta näyttää jatkuvasti tuota väittelyä käyvän, mutta se ei olisi edes noilla lukemilla niillä eurooppalaisilla tasoilla, millä ruuan verottamisen pitäisi olla. Tietysti, jos halutaan, että ruuasta otetaan korkea vero yhteiskunnalle, kyllä minä ainakin lasken niin, että pienituloisiin se koskee paljon enemmän kuin suurituloisiin. Siinäkin mielessä se on ilman muuta sosiaali- ja yhteiskuntapoliittisesti oikeudenmukaista toimintaa.

En myöskään ymmärrä sitä, kun tilattujen lehtien verotuksesta on ajateltu, että se tuottaa yhteiskunnalle voittoa, kuinkahan se tulee tuottamaankaan. Jo nyt lehtitalot pistävät väkeä pois ihan juuri tästä arvonlisäverosyystä. Se tulee kääntymään miinusmerkkiseksi. Kun kustantajat ovat ilmoittaneet, että heidän arvionsa on, että noin 2 500 toimittajaa ja lehtitaloissa työskentelevää tulee saamaan lopputilin ja jakelun puolella vielä tuhannen verran, niin kyllä se kääntyy hyvin armottomasti tämän yhteiskunnan tappioksi.

Parturit, korjaajat, nuo korjaamot, kun haettiin tietty kori, jossa myös pystyttiin tietyllä lailla ehkä saamaan sitä verotusta enemmän läpivalaistuksi ja julkisuuteen, joutuvat taas uudelleen siihen vanhaan tilanteeseen, ja näin siinä vaan tulee käymään, että yhteiskunta tulee tässäkin tapauksessa häviämään. En jaksa ymmärtää sitä enkä myöskään sitä, että vaikkapa kotitalousvähennystä halutaan selkeästi heikentää, juuri sitä aluetta, minnekä on pystytty luomaan runsaasti uusia työpaikkoja, varsinkin naistyöaloille, ja saatu monilla ympäri Suomea olevilla paikkakunnilla uutta toimeliaisuutta aikaan.

Verotuksen sisällä täällä on monta sellaista asiaa, joissa keskusta omalta osaltaan haluaa ohjata sitä uudella lailla. Tuloja me tarvitsemme, mutta me hyvitämme niin, että pienituloiset eivät sitten tässä ihan kärsi. Keskusta on ilmoittanut selkeästi, että suurin piirtein kansanedustajan palkasta alkaen ylöspäin meillä on varaa maksaa korkeampaa veroa. Uskon, että sosialidemokraatitkin nyökyttelevät, näin ovat kanssani samaa mieltä.

Palveluihin. Voi sanoa, että keskusta on valmis panostamaan niihin kuntapalveluihin, jotka liittyvät peruspalveluihin, eli olemme pelastamassa palveluita oman vaihtoehtobudjettimme kautta. Velkaannumme vähemmän, ja luomme 20 000 työpaikkaa ja teemme sen vielä sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. On paljon sellaisia asioita, joihinka tämän vaihtoehtobudjetin kautta ja nimenomaan arvonlisäveron korotuksen kautta ja siellä tapahtuvien sisäisten muutosten kautta tulee panostaa ja pystytään panostamaan. Siellä ovat niin homekoulut kuin myös monet sellaiset palvelut, jotka liittyvät juuri tärkeisiin peruspalveluihin ja kuntien kautta ihmisten saamiin palveluihin. 8 000 esimerkiksi on se työvoiman määrä, joka, voi sanoa, opettajia, sairaanhoitajia, lastentarhanopettajia pystytään tämän ohjelman kautta enemmän kunnissa työllistämään. Siinä mielessä, kun me olemme halunneet olla vaihtoehtobudjettia tekemässä ja myös yleistä arvonlisäveroa nostamassa, vaikka keskustaa nyt siitä moititaan, kyllä se vaan niin tietysti on, että jostakin ne tulotkin pitää tienata, jotta niitä voidaan sitten kohdentaa.

Arvoisa puhemies! Tässä mielessä kyllä tämä keskustan kokonaisuus niin arvonlisäverotuksen kautta kuin muutoinkin on mielestäni kohdallaan ja oikeudenmukainen kaikkia suomalaisia kohtaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ruuan hintaan vaikuttaa paljon enemmän se, kuinka paljon kaupan osuus on sen lopputuotteen hinnasta, eli siihen pitäisi ennemmin panostaa, sen rajoittamiseen, minkä nämä suuret elintarvikeketjut tai välittäjäketjut tästä välistä nappaavat. Kampaamoiden ja muiden käsityöpainotteisten erittäin työllistävien alojen alvin lasku näytti sen, että sillä oli työllistävää vaikutusta ja se on vaikuttanut piristävästi näihin aloihin. Sitä pitäisi ehdottomasti jatkaa. Mainittakoon vielä tässä yhteydessä, että hallitus ei todellakaan ole kaikkia välillisiä vaikutuksia minun mielestäni kunnolla laskenut ja pohtinut. Sen osoittaa jo tämä lehtien alvin nosto. Sitä ei ole kokonaisuutena mietitty. Siinä luullaan saatavan paljon hyvää, mutta loppujen lopuksi tuloksena on työttömyyttä.

Verotus on joka tapauksessa kokonaisuus. Itse en nostaisi yleistä alvia noin paljon, mitä tuolla nyt tehdään, vaan tekisin sen aivan eri tavalla, ja meidän suomalaisille parempi budjettimme, vaihtoehtobudjettimme, on siitä esimerkki. Yhteenvetona: sen pitää olla oikeudenmukaisesti jaettu ja verot kohdennettu maksukyvyn mukaan.

Antti  Lindtman  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen painotti työllisyysvaikutuksia työvaltaisten alojen alv-helpotuksen perusteena. "- - kokeiluluonteisen alv-alennuksen työllistämisvaikutukset eivät olekaan kiistattomia - -", perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti, sivu 8. Perustelette tätä nimenomaan pienyrittäjien tulotasolla ja pärjäämisellä jne. Nekin ovat tietenkin hyviä asioita. Mutta kun tiedämme, missä tilanteessa Suomessa tällä hetkellä olemme, niin valintoja on valitettavasti tehtävä. Ja niin kuin tiedämme, tämän arvonlisäveron alennuksen maksavat muut arvonlisäveron maksajat. Ja ilmeisesti tämä oli se ajatus, kun — niin kuin pääministeri Katainen täällä totesi — yhdessä edellinen hallitus päätti, että tätä kokeilua ei jatketa, niin kuin tänään täällä pääministerin suusta kuulimme.

Sitten täytyy todeta, että on hienoa, että te, edustaja Rossi, olette löytänyt omantuntonne — tai tietysti se teillä on aina ollut, mutta keskusta nyt ilmeisesti edustaja Rossin suulla on löytänyt omantuntonsa — kun on tullut tämä niin sanottu Wahlroos-vero tähän keskusteluun mukaan. Kyllähän se nyt on niin, että jos olisitte edes sen viimeisen veronalennuskierroksen edellisellä hallituskaudella jättäneet tekemättä, niin mahdollisuutemme paikata valtiontaloutta, vähentää velkaantumista ja parantaa kaikkien pienituloisten asemaa olisivat paljon paremmat. On toki niin, että jotkut näistä olivat niin kuin elvytysmielessä järkeviä, mutta se iso linja oli väärä. Se kertoo siitä, että vaikka elvytys oli Euroopan voimakkainta, niin sen tulos bruttokansantuotteella mitattuna oli kaikkein huonoin.

Sitten mitä tulee vielä tähän ruuan arvonlisäveroon, niin kyllä Vattin tutkimus kertoi jo etukäteen, että yksi kolmasosa siitä alennuksesta menee kaupan katteisiin. Ja sitten kun te sanoitte, edustaja Rossi, että teidän ajatusmaailmassanne, kun pienituloisten tuloista menee enemmän ruokaan, tämä koskee enemmän pienituloisia kuin isotuloisia, niin sama tutkimus kertoo, että suurituloisten hyöty oli isompi kuin pienituloisten, noin 10 euroa kuussa, pienituloisten hyödyn ollessa noin 5 euroa kuussa, siis vaikka se olisi mennyt vielä näitten jälkeenkin hintoihin. Ja tosiasiahan on, että ruuan hinta on tällä hetkellä korkeampi kuin se oli ennen arvonlisäveron alennusta.

Mutta se, mikä tekee tästä vielä sosiaalipoliittisesti ongelmallisen, on nimenomaan se, että tämä hyöty pienituloisilta leikataan pois pienempinä indeksikorotuksina. Ja tämän takia, jos tässä teidän veromallissanne ajatellaan nimenomaan sitä, että te haluatte tukea pienempituloisia, varmasti tällä hinnalla löytyy paljon, paljon tehokkaampia keinoja. Se on eri asia, jos te haluatte nimenomaan tukea tätä sektoria ja elinkeinoa.

Mitä tulee vielä tähän hintaan, niin te olette arvioineet, että tämän alv-laskun kustannus ruuan osalta olisi 380 miljoonaa, kun tosiasiassa se kustannus olisi noin 460 miljoonaa. Ja niin kuin tiedämme, se vaikutus siellä kaikkein pienituloisimmissa olisi todella pieni tämä kokonaisuus huomioiden. Tässä suhteessa en pidä tätä esitystä järkevänä.

Markku  Rossi  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä vaikuttaa siltä, että SDP on ruuan himoverottaja. Muistuupa mieleeni sekin aika aikoinaan, jolloin sanottiin, että Suomen kannattaisi ostaa kaikki ruoka jostakin muualta, siis tuoda kaikki ruoka, se olisi suomalaisille kaikkein helpointa. Edustaja muistaa vielä varmaan tai ainakin tietää näitä aikoja myös, eikä niistäkään nyt niin hirveän monta vuosikymmentä ole, 1970-luvulla.

Joka tapauksessa jokaisen valtion pitää pystyä mahdollisimman pitkälle tuottamaan perusravinto, perusruoka. Samalla on kysymys myös siitä, kuinka paljon sitä verotetaan ja kuinka kansalaisilla on mahdollisuus sitä ostaa. No, totta kai, tietysti jos joku hyvätuloinen ostaa kallista pihviä ja tätä kautta laskee, kuinka paljon saa siitä etua alv:n alennuksen myötä... Silloin te muuten tunnustatte, että se alv-etu on siirtynyt hintoihin. Tämä on historiallinen hetki nimittäin, enpä ole ennen kuullut, että SDP:n kansanedustaja tunnustaa salissa, että se onkin siirtynyt hintoihin. Nythän te juuri kerroitte, että hän saa sen suurimman hyödyn, mutta kyllä se pienituloinenkin saa sen hyödyn. Kiitoksia, edustaja Lindtman, tämä oli arvokas tieto minullekin, koska koskaan aikaisemmin en ole vielä kuullut sitä, että tunnustetaan se, että se on mennyt ja voi mennä myös sitten hintoihin.

Omastatunnosta on aina vaikea mennä puhumaan, varsinkaan toisten omastatunnosta. Mutta taas minulle tulee vanha juttu mieleen. Kun varallisuusverotusta alennettiin, niin se oli sosialidemokraattinen ministeri, joka tuon asian esitteli. Ja siinä voi olla se yhteiskunnan yksi kulminaatiokysymys, kenenkä verotusta sitten oikeasti kevennettiin. Eihän näillä tuloverotuksen asteikoilla päästä koskaan niihin lukuihin, mihin pitäisi oikeasti päästä, jos meinataan, että yhteiskunta olisi verotuksen kautta tasavertainen. Tässä suhteessa pitää löytää ihan uusia lääkkeitä.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Nuoruus on sairaus, josta kyllä takuulla pääsee iän myötä eroon, ja tässä kohtaa se nyt näkyy siinä, että en ollut tällä 1970-luvulla kuulemassa niitä ajatuksia, että lopettaisimme suomalaisen ruuantuotannon.

Mutta kun nyt otitte asian esiin, niin kertokaapa, edustaja Rossi, että kun tämä oli se peruste tai yksi osa, niin mikä osa tästä ruuan arvonlisäveron alennuksesta meni viljelijälle, sille alkutuottajalle, kuinka paljon. Kysykää MTK:sta, tai voimme mennä vaikka yhdessä kysymään, mikä oli hyöty, jos me nyt nimenomaan tätä alkutuotantoa ajattelemme.

Sitten mitä tulee siihen, menikö tämä hintoihin vai ei, niin siteerasin Vattin tutkimusta, jossa laskennallisesti katsottiin, mikä tämä osuus oli. Tässä suhteessa, niin kuin sanottu, kovin oli kyllä nopea tämä muutos, mikä liittyi nimenomaan tähän verotukseen keskustan osalta.

Ja vielä tähän varallisuusveroon. Kaipa se keskustalainen Olavi Ala-Nissilä on tunnustanut, ketä tästä saa syyttää. Mutta täytyy vielä — en nyt lähde sen enempää palaamaan tähän varallisuusveroon — vain todeta, että silloin saatiin osingot verolle, mikä tuotti moninkertaisesti enemmän kuin tämä itse varallisuusvero, jota oli vielä kaiken lisäksi helppo kiertää.

Markku  Rossi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä, että siitä varallisuusverosta tuli luopua, koska se oli hyvin pitkälti keinotteluvero eikä se tuottanut yhteiskunnalle sillä lailla kuin monet ehkä kuvittelevat.

Kun tullaan siihen, mitä tämä arvonlisävero on sitten tuonut viljelijöille kenties tai näin edelleen, niin perusmaatalouden kannalta sillä ei ole juurikaan merkitystä. On tietysti aloja, vaikkapa puutarhatalous, joilla se näkyy ja toimii eri lailla, mutta tämä vaatii jo sitten ihan eri asiantuntijat tähän keskusteluun.

Joka tapauksessa tilanne on myös niin, että kuluttajatutkimusten kautta on selkeästi voitu havaita ja todeta se, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus on mennyt hintoihin, ja se on siellä myös nähtävissä. Hinnat kehittyvät ja muuttuvat, eiväthän ne koskaan jää paikalleen, ei pidäkään jäädä. Meillä on tuossa itäpuolella valtio, joka lakkasi olemasta suorastaan. Siellä pidettiin 50 vuotta leivän hintaa paikallaan, entisellään, ja lopuksi kävi niin, että loppui pöydästä leipä.