Arvoisa herra puhemies! Ministeri Stubb, te totesitte Kauppalehdessä 5.6. kannattavanne eurobondeja eli Euroopan laajuisia yhteisiä velkakirjoja, siis yhteistä velanottoa, ilmeisesti vain pitkällä tähtäimellä, mutta sekin on jo sinänsä koomista. Onko yhteinen velanotto joku tavoite, ja mikä mahtaa olla kokoomuspuolueen kanta? Eurobondithan tarkoittavat velkojen sosialisointia. Miten kokoomus tällaista voi kannattaa? Onko kokoomuksesta tullut sosialistinen puolue? Kerrottiinko EU-kansanäänestyksen alla, että Suomi on aikanaan valmis maksamaan muiden EU- ja Emu-maiden velkojen korot? Ei muistaakseni.

Arvoisa puhemies! Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Tilanne pahenee. Onko tämä euron menestystarina todella sellainen tarina, että velatkin ovat yhteisiä?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini, velat eivät ole yhteisiä. Jos te olisitte lukenut sen haastattelun kokonaisuudessaan, minkä toivon, että olette tehnyt alleviivaten, niin huomaatte myös, että puhuimme siinä haastattelussa eurobondeista teoreettisena mahdollisuutena jossain tulevaisuudessa. Tämänhetkiseen kriisiin eurobondit eivät tietenkään ole ratkaisu.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen linja on hyvin selkeä, ja se linja on se, että jokainen maa vastaa itse omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Tämän linjan mukaisesti olemme toimineet tämän Eurooppaa vaivaavan talouskriisin hoidon jokaisessa käänteessä. Mitä tulee eurobondeihin, niin sekä hallituksen että myöskin eduskunnan vahvistama kanta on, että Suomi suhtautuu kriittisesti eurobondeihin.

Arvoisa herra puhemies! EU on usein salaisuuksia, salailua, mutta nyt loppuu salailu ainakin Suomessa, koska emme voi käsittää sitä, että on tulossa huippukokous ja vain suuri valiokunta pääsisi käsittelemään näitä asioita. Jätämme huomenna välikysymyksen, jotta jo-kainen kansanedustaja pääsee ottamaan kantaa eurobondeihin, pankkitukiin, pääomittamisiin, kaikkiin näihin asioihin. On täysin selvää, että kun huippukokous on kuun lopussa, niin koko kansan valitsema eduskunta olisi tästä pimennossa ilman sitä. Toivottavasti, ja kysyn hallitukselta: onko mitään mahdollisuutta, että jos Saksa taipuu, niin tekin taivutte, vai voinko olla levollisin mielin ja odottaa välikysymyskäsittelyä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Soinin kanssa siitä samaa mieltä, että on tärkeää, että koko eduskunta pääsee keskustelemaan Eurooppa-kysymyksistä ja tämän talouskriisin hoitoon valituista työkaluista mahdollisimman paljon. Voin sanoa, että se on ollut kyllä tämän hallituksen vankka tahto. Siihen olemme pyrkineet. Olemme pyrkineet mahdollisimman avoimesti informoimaan kansanedustajia niistä talouskriisin eri vaiheista, joihin olemme hallituksena ja valtiona myöskin joutuneet ottamaan kantaa.

Mitä tulee tuohon huippukokouksen valmisteluun, tuo valmistelu on vielä hyvin pahasti kesken. Sitä kautta myöskään hallitus ei ole vielä voinut ottaa lopullisesti kantaa pöydällä oleviin asioihin, mutta tulemme sen tekemään siinä vaiheessa, kun tuo agenda huippukokoukseen tulee vahvistumaan. Totta kai myöskin sen jälkeen pääministeri hakee mandaattia eduskunnalta niihin kantoihin, jotka hallitus on ottanut.

Arvoisa puhemies! EU:n perussopimuksen vastainen yhteisvastuu velkamaiden veloista sen kun laajenee. Peräti 1 437 920 000 euroa veronmaksajien rahoja upotetaan nyt lisäbudjetissa velkamaiden ja pankkien tukemiseen. Muistamme, kun edellinen hallitus ei antanut edes 2:ta miljoonaa euroa reumasairaalan pelastamiseen. Nyt tuolla pois annettavalla rahalla pelastettaisiin 700 reumasairaalaa.

Arvoisa hallitus, nämä rahat ovat pois kansalaisten hyvinvointipalveluista. Leikkaako hallitus kansalaisten perusturvasta, hoitopalveluista, koulutuksesta, tiemäärärahoista, vai nostetaanko edelleen verotusta? Kansalaisten tulee tietää, mistä Eurooppaan kiidätettävät rahat otetaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pietari Jääskeläinen, ei leikkaa. Tämä hallitus ei leikkaa menoja sen takia, jotta me voimme osallistua Euroopan talouskriisin hoitamiseen. Me osallistumme Euroopan talouskriisin hoitamiseen sen takia, että meillä on siihen hyvin vahva kansallinen intressi. Suomi on viennistä riippuvainen maa, ja me tiedämme, että meidän keskeiset vientimarkkinat ovat Euroopassa, joten se, mitä Euroopassa tapahtuu, mitä Euroopan taloudelle tapahtuu, vaikuttaa suoraan suomalaiseen vientiin, suomalaisten hyvinvointiin, suomalaisiin työpaikkoihin. Sen takia me olemme aktiivisia eurooppalaisen talouskriisin hoitamisessa, mutta emme millä tahansa ehdoilla, ja se on hyvin tärkeää huomioida. Me olemme koko tämän kriisin ajan korostaneet sitä, että pankkien ja sijoittajien vastuuta pitää kasvattaa, suomalaisten veronmaksajien vastuita pitää rajata.

Mitä tulee tähän pysyvään kriisimekanismiin, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, me pidämme sitä parempana työkaluna tämän talouskriisin hoitamiseen kuin käytössä olevaa väliaikaista kriisimekanismia esimerkiksi sen takia, että siinä sijoittajavastuu toteutuu paremmin ja siinä myöskin sitä kautta myönnetyt lainat ovat ensisijaisia, joten veronmaksajien asema turvataan paremmin. Tästä syystä olemme olleet aktiivisia tämän pysyvän kriisimekanismin käyttöönoton vaatimisessa.

Arvoisa puhemies! Tunnustan virheeni ja myönnän, että olen joskus äänestänyt kokoomusta. Se loppui aikoinaan siihen, kun Alexander Stubb ilmoitti haikailevansa Marokkoa ja Algeriaa EU:hun.

Nämä euroa puolustelevat taloustieteilijät väittävät, että euro toimisi, jos olisi talousunioni ja eurobondit. Ei toimisi. Samaa valuuttaa käyttävän yhteistalousalueen tekee toimivaksi ainoastaan se, että mukana olevat maat pelaavat samoilla säännöillä ja ovat yhtä vahvoja. Yhteisvaluutta-alue ei toimi niin pitkään, kun Alppien eteläpuoliset alueet ovat siinä mukana. Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta: oliko siellä Bilderberg-kokouksessa yksityishenkilöiden välisiä keskusteluja siitä, että tuleva yhteisvaluutta-alue muodostettaisiin suunnilleen keisari Trajanuksen 100-luvulla saavuttaman rajan koillis- tai pohjoispuolelle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unioni ja euroalue voi toimia vain silloin, jos me pystymme valtioina luottamaan toinen toisiimme. Se luottamus edellyttää sitä, että kaikki maat toimivat samoilla pelisäännöillä. Valitettavasti näin ei ole nyt toimittu, ja se on myöskin osasyy siihen, että osassa euromaita on tällä hetkellä erittäin suuri velkakriisi, joka heijastuu koko Euroopan talouteen epävarmuutta lisäävänä tekijänä.

Sen takia on hyvin tärkeää, että tätä euromaiden välistä luottamusta pystytään palauttamaan. Sitä ei palauteta sillä, että lisätään yhteisvastuuta, vaan sitä palautetaan sillä, että jokainen maa tekee itse kansallisesti sellaisia toimia, joilla ta-loutta laitetaan kuntoon, joilla yhteiskuntarakenteita uudistetaan niin, että kilpailukykyä lisätään ja sitä kautta myöskin luodaan edellytyksiä talouskasvulle. Tämä on ollut Suomen valtion linja, ja tätä linjaa me jatkossakin edustamme eri yhteyksissä, niin epävirallisissa yhteyksissä kuin virallisissa kansainvälisissä kokouksissa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Nyt en ihan tarkkaan muista koskaan ehdottaneeni Algerian tai Marokon liittymistä Euroopan unioniin, joten toivon, että edustaja Eerola voi uudelleen äänestää kokoomusta.

Arvoisa puhemies! En ole koskaan äänestänyt kokoomusta. (Naurua)

Edustaja Soinin välikysymysajatus on kyllä paikallaan ja tarpeen. Vaatimukset Saksan pankkien suorasta pääomittamisesta, eurobondit, yhteinen pankkiunioni, elvytyksen rahoittaminen yhteisin voimin — Eurooppa tulvii tällä hetkellä ideoita ja esityksiä yhteisvastuullisista taakoista, niiden lisäämisestä. Saksa on sanonut "ei" tähän saakka, mutta viimeisen kahden kolmen päivän aikaan Saksan linja on vähän muuttunut. Saksa sanoo "ei" edellyttäen, ettei integraatiota syvennetä. Saksa sanoo, että vain silloin, jos rakennetaan finanssiunioni ja poliittinen unioni, vasta silloin Saksa on valmis uusien taakkojen kantamiseen.

Arvoisa puhemies! Seuraako Suomi jälleen kerran Saksaa? Onko Suomi menossa mukaan liittovaltiotielle yhteisvastuitten lisäämiseen, ja jos on tuolle tielle harkitsemassa, onko hallitus valmis, että asiasta suoritetaan Suomessa kansanäänestys? Suomalaisten on mielestäni päästävä sanomaan sanansa siitä, onko Suomi valmis menemään suoraan liittovaltiotielle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että tällä hetkellä käydään hyvin vilkasta keskustelua sekä kansainvälisessä mediassa että myöskin jonkin verran kotimaan mediassa siitä, mihin suuntaan Euroopan unionia pidemmällä tähtäimellä ollaan kehittämässä. Minä pidän tätä keskustelua kyllä pelkästään positiivisena. (Timo Soini: Konkurssin suuntaan!) Minusta se on demokratian kannalta tärkeää, että myöskin kansalaiset pääsisivät osallistumaan tähän keskusteluun, koska sillä, minkälaiseksi Euroopan unioni pitkällä tähtäimellä muodostuu, on totta kai vaikutusta jokaisen meidän elämään.

Mitä tulee Saksan linjaan tai Suomen linjaan, minun tiedossani ei ole, että Saksan linja olisi jollain lailla muuttumassa (Mauri Pekkarinen: Tänään viimeksi Merkel sanoi!) ja he olisivat ottaneet positiivisen kannan yhteisvastuun lisäämiseen.

Mitä tulee Suomen hallituksen kantaan, myöskään Suomen hallitus ei ole ottanut uusia kantoja, vaan lähdemme siitä periaatteesta, joka on koko EU:n perussopimuksen periaate, että jokainen maa vastaa itse omasta taloudestaan ja omista veloistaan, (Timo Soini: No niin!) ja minusta tämä periaate on sellainen, jota on syytä tulevaisuudessakin kunnioittaa.

Arvoisa herra puhemies! Euroopassa ja etenkin Espanjassa puhutaan jälleen pankkituen tarpeesta. Kyseessä on tämä too big to fail -ilmiö, eli ei ole varaa päästää systeemisesti merkittäviä pankkeja kaatumaan, koska ne tekisivät koko maan taloudelle ja käytännössä muidenkin maiden taloudelle liian suurta vahinkoa. Tämä tilanne on veronmaksajien kannalta sietämätön. Kun pankeilla menee hyvin, omistajat saavat osinkonsa ja johtajat saavat niin sanottujen kannustimiensa avulla miljoonatulot. Mutta kun pankeilla menee riittävän huonosti, veronmaksajia huudetaan apuun ja maksumiehiksi. Ministeri Urpilainen, mitä Suomen hallitus tekee Euroopan unionin ja globaalilla tasolla sen hyväksi, että tästä too big to fail -ilmiöstä päästäisiin eroon? (Jouko Skinnari: Mitä tekee pankkivaltuusto?)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Espanjan tilanne on tällä hetkellä hyvin epävarma, (Timo Soini: Ei voinut tulla yllätyksenä!) ja tämä taloustilanne kaikkinensa ja tämän kriisin vaihe tällä hetkellä on huolestuttava. Siihen liittyy monia eri näkökulmia. Yksi on Kreikan vaalit, jotka käydään puolentoista viikon päästä, mutta toinen liittyy juuri Espanjaan ja Espanjan pankkisektoriin. Nyt on tärkeää odottaa tuota ulkopuolista arviota, joka on Espanjan pankkisektorista valmistumassa parin viikon sisään, jotta me saamme aidosti tietää, missä kunnossa Espanjan pankkisektori tällä hetkellä on. Varmasti sen jälkeen me myöskin tiedämme, pystyykö Espanja selviytymään oman pankkijärjestelmänsä kuntoonsaattamisesta yksin vai tarvitseeko se siihen kansainvälistä apua.

Pankkijärjestelmän toimivuus on taloudessa aivan olennaista. Se pitää huolen ikään kuin siitä, että veri kiertää. Sen takia meidän tulee kaikin mahdollisin tavoin estää tuon pankkikriisin leviäminen Euroopan laajuiseksi pankkikriisiksi, ja uskon, että tästä tullaan käymään keskustelua seuraavassa euroryhmässä ja varmasti sitä ennenkin, ja se on myöskin Suomen intresseissä, että tätä keskustelua käydään.

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että täällä kävi selkeästi ilmi, että Suomen linja suhteessa muun muassa eurobondeihin on hyvin tiukka. Jokainen maa vastaa omista veloistaan, aivan kuten ministeri Urpilainen täällä sanoi. (Hälinää)

On myös hyvin tärkeää, että Suomen linja velkakriisin hoidossa tiukentui tämän hallituksen aikana — se on muuten syy, miksi minä olen äänestänyt aina sosialidemokraatteja, koska me haluamme, että suomalaisen veronmaksajan vastuuta rajataan. Kaikki varmasti tunnustavat, että ei ole yhdentekevää, että Kreikan toisessa tukipaketissa Suomi sinnikkäästi neuvotteli itsellensä vakuudet veronmaksajien suojaksi (Timo Soini: 20 prosenttia!) ja samoin sijoittajavastuu toteutuu tulevissa tukipaketeissa, jos sellaisia tulee, ja kriisirahastoissa eritoten.

Puhemies! Kysyisin ministeri Urpilaiselta, miten arvioitte tällä hetkellä riskejä suomalaisen veronmaksajan suhteen, kun verrataan Kreikka-ykköstukipakettia, jonka edellinen hallitus toteutti, toiseen tukipakettiin, jossa Suomen osalta on vakuudet.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kreikan tilanne on tällä hetkellä hyvin haastava, ja me olemme tällä hetkellä minun mielestäni silleen aika erikoisessa tilanteessa, että me emme oikeastaan Kreikan suhteen voi kuin odottaa. Aikaisemmin Suomi ja muut euromaat ovat olleet aktiivisia toimijoita ja meillä on ollut valittavana erilaisia työkaluja Kreikan tilanteen korjaamiseksi, mutta tällä hetkellä meillä ei niitä ole. Me voimme vain odottaa, mitä puolentoista viikon päästä kreikkalaiset tulevat äänestämään, ja se hyvin paljon myöskin ratkaisee, miten tästä mennään eteenpäin.

On selvää, että Kreikasta Suomelle aiheutuvat riskit kiteytyvät pitkälti juuri ensimmäiseen Kreikka-pakettiin, josta ehdittiin myöntää Kreikalle suoria lainoja noin miljardin euron verran. Näihin lainoihin meillä ei ollut vakuuksia, ja sen takia suurin riski kohdistuu juuri tähän erään. Toisesta paketista on myöskin maksettu Kreikalle jo noin 70 miljardia euroa, mutta tähän toiseen pakettiin Suomen lainaosuuteen sisältyvät vakuudet, ja sitä kautta meidän asemamme on turvattu.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on kysymys siitä, osallistuuko Suomi vai eikö osallistu muiden velkojen maksuun, ja Suomella ei ole mitään pakkoa maksaa muita velkoja eikä ottaa niistä vastuuta. Kun me hylkäämme EVM-sopimuksen, niin asia on sillä selvä.

Toinen asia: Jos Suomi on kolmen A:n luottoluokitettu maa, millä meidät potkittaisiin eurosta pois? Ei millään. Kun täällä kurjistetaan tai otetaan velkaa lisää, jotta sääntöjen rikkojat saavat rahansa ja pösöpankkiireita pelastetaan maailmanlaajuisesti, jossain vaiheessa tulee raja vastaan, se on aivan selvä. Tämä kriisi ei mene tällä ohi. Niin kauan kuin rahaa lapioidaan tähän järjestelmään, niin kauan Lontoo pelaa sen puolesta, että nämä kaatuvat. Pankit pitää siellä pääomittaa niiden maiden veronmaksajien toimesta, jotka ne omistavat. Eikö niin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Soinin kanssa samaa mieltä siitä, että pankkien ja sijoittajien vastuuta pitää kasvattaa. Se on kerta kaikkiaan moraalinen velvoite. Näin on myöskin tehty, muun muassa siinä, että Kreikan toisen lainaohjelman yhteyteen sisältyi historiallisen suuri yksityisten sijoittajien velkojen leikkaus. Se on ollut juuri tapa, jolla muun muassa yksityisten sijoittajien vastuuta tämän kriisin hoidosta kasvatetaan, mutta, edustaja Soini, eivät ne ongelmat katoa sillä, että me panemme silmät kiinni ja ikään kuin ajattelemme, että sulkeudumme rajojen sisäpuolelle (Timo Soini: Ei siitä ole kysymys!) ja sitä kautta nämä ongelmat Euroopasta poistuvat.

Suomi, joka on itse hoitanut omaa talouttansa hyvin ja on ollut monella tapaa mallioppilas, on tällä hetkellä myöskin erittäin arvostettu kansainvälinen toimija. Meidän sanaamme kuunnellaan, meidän vaikutusvaltamme on Euroopassa tällä hetkellä ehkä suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja sen takia minusta meidän pitää olla myöskin aktiivisia tämän kriisin hoitamisessa, hakea liittolaisia, kumppaneita omalle linjallemme ja sitä kautta hakea Euroopan talouskriisiin sellaista ratkaisua, joka turvaa myöskin meidän taloutemme tilanteen ja rajaa suomalaisten veronmaksajien vastuita mahdollisimman hyvin.