Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa niin sanotun työelämän trendityöryhmän väliraportin. Sen mukaan voimakkain muutostrendi on erilaisten itsensä työllistäjien, kuten yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrän nopea kasvu. Yhteinen ongelma tälle jopa 150 000 ihmisen joukolle on puutteellinen sosiaaliturva. Hallitusohjelman mukaisesti asiaa on luvattu selvittää ja korjata muun muassa sosiaaliturvaan liittyvät epäkohdat. Työryhmän väliraportissa ei kuitenkaan näitä konkreettisia parannusehdotuksia ole. Kaiken kukkuraksi muutostyöryhmän työskentelyaikaa on jatkettu aina hallituskauden loppuun asti.

Kysynkin vastaavalta ministeriltä: miten hallitus aikoo konkreettisesti parantaa itsensä työllistävien sosiaaliturvaa hallitusohjelman kirjausten mukaisesti vielä tämän hallituskauden aikana?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! On juuri niin kuin edustaja Harkimo sanoo: on tehty erittäin laadukas ja mittava, ehkä laajin, arvio suomalaisten työmarkkinoiden toimivuudesta ja erilaisten pätkittyvien työsuhteiden tilasta ja näköaloista. Siinä oli pari isoa viestiä.

Toinen oli se, että tässä pääsuhteessa pätkittyvien työsuhteiden ja kokoaikaisten työsuhteiden kesken ei ole kymmenessä vuodessa mitään isoa keskinäistä muutosta tapahtunut. Karkeasti 25 prosenttia on erimuotoisia pätkittyviä työsuhteita, mutta näiden sisällä kasvua on tapahtunut eniten juuri itsensä työllistävien kohdalla. Tähän liittyen on valmisteltu toimenpiteitä tähän raporttiin, joka on muuten valmisteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä, koska eivät nämä asiat myöskään vain poliittisilla päätöksillä etene. Siellä on todettu, että sekä määräaikaisien, osa-aikaisien, vuokratyövoiman suhteen heidän sosiaaliturvaansa liittyvät käytännön ongelmat koetetaan ratkaista, mutta myös itsensä työllistäjien sosiaaliturvaongelmat otetaan nyt työn alle ja tähän liittyvän rahoituksen järjestäminen, mikä ei tule olemaan helppoa sen takia, että siellä ei ole takana kaikilla palkkatyösuhdetta. Tästä työstä vastaa nyt ja tätä vetää sosiaali- ja terveysministeriö mutta yhteistyössä työ- ja elinkeino-ministeriön kanssa. (Puhemies: Nyt taitaa kello kolkutella!) Työ on laitettu liikkeelle, ja me toivomme, että tällä vaalikaudella saadaan myöskin konkreettisia tuloksia tähän.

Arvoisa puhemies! Yksilön kannalta hankalinta on järjestelmän ennakoimattomuus silloin, kun putoaa itsensätyöllistävyyden ja yrittäjyyden välimaastoon, koska yksilön itsensä on mahdotonta tietää, miten järjestelmä tulkitsee: tuleeko järjestelmä tulkitsemaan sosiaaliturvassa niin, että henkilö on palkansaaja, vai niin, että henkilö on yrittäjä? Tästä syystä esimerkiksi Suomen Journalistiliitto on ehdottanut, että itsensä työllistävien asemaa pitäisi lainsäädännössä parantaa sillä tavalla, että heidät tulkittaisiin lainsäädännössä pikemminkin palkansaajiksi kuin yrittäjiksi eli lainsäädäntöä tällä tavalla täsmennettäisiin hyvin konkreettisella, täsmällisellä tavalla. Kysynkin, työministeri Ihalainen, näkemystänne siitä, olisiko tämä oikea tapa pikaisella aikataululla parantaa itsensä työllistävien asemaa lainsäädännössä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että työn teettämisen ja tekemisen muodot ovat kovasti muuttuneet, ja palkkasuhteen ja yrittäjäsuhteen välimaastossa on tämä alue joka on vaikeasti määriteltävissä. Tämän raportin arvion mukaan on noin 34 000 sellaisia ihmisiä, jotka tähän välimaastoon tulevat: eivät ole yrittäjiä, eivät oikein palkansaajiakaan. Ei ole lainsäädäntöön järkevää rakentaa uutta kategoriaa palkkatyösuhteen ja yrittäjäsuhteen välille, ja sen takia pitäisikin sitten hakea se malli, mihin näitä sovelletaan. Minunkin mielestäni valtaosa liittyy enempi lähemmäksi palkkatyösuhdetta kuin yrittäjäsuhdetta, mutta tämä rajanveto on erittäin vaikea, ja sen takia tätä työtä täytyy nyt jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tässä itsensä työllistävien joukossa on hyvin monenlaisia ryhmiä. Siellä on esimerkiksi yliopistoissa toimivia apurahoilla työskenteleviä ihmisiä, jotka maksavat esimerkiksi työhuoneestaan vuokraa, mutta heidän eläkekertymänsä ei sitten kartu. Samoin siellä on paljon esimerkiksi maahanmuuttajanaisia, jotka mielellään ryhtyvät yrittäjiksi, ja muita tämänkaltaisia ryhmiä. Onko esimerkiksi suvausta ajateltu käyttää tai tehdä näitten ryhmien suhteen, ja millä tavalla esimerkiksi näitten akateemisten pätkätyöläisten tilannetta on aiottu parantaa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Näissä toimenpide-ehdotuksissa ei tällaista perinteistä tasa-arvosuvausta konkreettisesti ole sanottu, mutta kaikissa tämäntyyppisissä asioissahan meidän pitäisi tämä arvio aina tehdä, miten se vaikuttaa miesten ja naisten työmarkkinoihin, myös näiden itsensä työllistävien osalta. En nyt ulkomuistista muista, kuinka paljon tästä 34 000:sta on naisia esimerkiksi, mutta oletan, että valtaosa joka tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Se on tietysti kaiken lähtökohta, että työnteon pitää aina olla kannattavaa ja yrittäjyyteen pitää kannustaa. Tämä on erittäin ansiokas raportti, joka on nyt tehty, ja toivoa sopii, että se muuttuu konkreettisiksi lainsäädäntöehdotuksiksi mahdollisimman nopeasti todellakin, kuten ministeri totesi, tämän vaalikauden aikana. Työtä on syytä kiirehtiä.

Yksi mielenkiintoinen huomio tuosta raportista oli myös nuorten naisten asema, jossa Suomi poikkeaa erityisellä tavalla juuri määräaikaisten työsuhteiden osalta. Tässä julkinen työnantajakaan ei ole aivan viaton. Mitä, työministeri, kommentoitte tähän asiaan, julkisen sektorin rooliin määräaikaisten työsuhteitten perusteettomuuden osalta?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Suomessa on määräaikaisia työsuhteita EU-maihin nähden kohtuullisen paljon ja osa-aikaisia kohtuullisen vähän verrattuna moniin muihin maihin ja nämä kasautuvat naisille ja nämä kasautuvat erityisesti julkiselle sektorille. Siellähän on tehty paljon nyt tämmöisen ketjuttamisen ja pyörittämisen pyörittämiseksi, ja tässä mielessä myös tässä toimenpide-ehdotuksessa, joka seuraa tästä raportista, on kohta, jossa myös arvioidaan määräaikaisessa työsuhteessa olevien ihmisten etujen parantaminen. Mutta mihin toimenpiteisiin tässä päädytään, se jää sitten näitten jatkoneuvottelujen varaan, mutta edustajan esittämä huoli on hyvin perusteltu ja tärkeä.

Arvoisa puhemies! Itsensä työllistäminen on monessa tapauksessa henkilön oma ratkaisu ja ihanneratkaisu, joka antaa vapauksia toteuttaa itseään ja omia lahjojaan. Mutta valitettavan monessa tapauksessa itsensä työllistäminen ei ole oma ratkaisu vaan pakkoratkaisu, pakkorako, joka tulee työelämästä, ehkä työantajan toiveesta. Haluaisin kysyä työministeri Ihalaiselta: minkä pitäisi muuttua, millä tavalla työelämän pelisääntöjä pitäisi uudistaa, että itsensä työllistäminen ei koskaan olisi pakkoratkaisu?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kaikissa pätkittyvissä työsuhteissa olisi hyvä lähtökohta, että ne liittyvät ihmisen elämäntilanteeseen, ne ovat vapaaehtoinen valinta, ja tätäkin on paljon osa-aikaistyössä niin kuin voi olla tässä itsensä työllistämisessä tai jopa määräaikaisissakin työsuhteissa, joita tarvitaan muun muassa sijaisuuksien suhteen. Mutta lähtökohtaisesti, kun ne sopivat ihmisen elämäntilanteeseen, niin silloin ne ovat perusteltuja. Sitten meillä on valitettavasti tätä vähän pakkoyrittäjyyttä, ja sitten meillä on paljon esimerkiksi osa-aikatyöntekijöitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtunteja tullakseen ylimalkaan toimeen, lisätunteja, mutta joutuvat olosuhteiden pakosta vain tekemään osa-aikatyötä. Sitten jonkun elämäntilanteeseen sopii hyvin osa-aikatyö ja siinä työsuhteessa haluaa olla tyytyväinen, ja nämä pitää osata erottaa.

Arvoisa puhemies! Muun muassa työ- ja elinkeinotoimistoissa saattaa olla tilanne, että yksittäinen virkailija tekee tulkinnan muun muassa freelancerin kohdalla niin, että tulkitsee freelancerin yrittäjäksi, vaikka hän ei koskaan yritystä olisi perustanutkaan. Toinen virkailija saattaa tehdä tulkinnan, että hän on työntekijä. Kysymykseni kuuluu: mihin toimiin hallitus on ryhtynyt, jotta viranomaisilla olisi käytännössä yhteiset kriteerit itsensä työllistävien henkilöiden tunnistamiseksi ja heidän yhdenvertaisen kohtelunsa takaamiseksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia. Nyt kun tässä yritetään määritellä niitä itsensä työllistä-jien kriteereitä, tämä on palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa, niin siinä ne kriteerit pitää meidän määritellä ensin ja sen pohjalta antaa sitten ohjeita, miten niitä tulkitaan. Varmaan nyt on käynyt niin, että kun nämä ovat oleet vähän epäselvät, se rajanveto on vaikeaa, niin annetaan eri te-toimistoissa erilaisia tulkintoja, ja se on sen ihmisen kannalta, asiakkaan kannalta, huono asia. Kyllä meidän pitää tässä tapojamme koettaa parantaa. Olette siinä oikeassa.