Tuija Nurmi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseinen lakialoite on alun perin allekirjoittaneen toimesta tehty jo vuonna 2000, juuri silloin, kun uusi perustuslaki astui voimaan, ja sitä on sitten täydennetty vielä muutama päivä sen jälkeen eri kantilta. Tämä asia, jossa kansanedustajille tulisi varamiesjärjestelmä, on herättänyt keskustelua jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Ruotsissa varamiesjärjestelmä on ollut tänään suullisesti saamani tiedon mukaan voimassa jo 1970-luvun alkupuolelta, kun meillä keskustelua on käyty kymmenen vuotta tuloksetta.

Kyseessä on lakialoite, jonka tarkoituksena olisi, että jos edustajantoimi keskeytyy yli kolmen kuukauden ajaksi, se johtaisi siihen, että poissa olevan kansanedustajan vaalipiiristä tulisi varaedustaja paikalle. Tosiaan, asiasta on käyty keskustelua 1990-luvun alkupuolelta. Tässä on pöytäkirjasta kopio. Silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen oli aloittanut keskustelun ottamalla esiin asian, että kansanedustajaministerin tulisi saada vaalipiiristään varamies. Sitä perusteltiin muun muassa Euroopan unionin tuomilla lisävaatimuksilla työssä.

Vastaava varamiesjärjestelmä on olemassa myös kunnanvaltuustoissa: jos kunnanvaltuutettu on poissa valtuustosta, paikalle kutsutaan varamies. Tämä järjestelmä pätee myös lautakuntiin kunnissa samoin kuin valiokuntiin eduskunnassa, tai ainakin niin tulisi toimia, että varamies kutsutaan paikalle, mikäli itse on estynyt saapumasta paikalle.

Mielestäni Suomen on uskallettava ottaa tässä asiassa oma malli. Siksi olenkin maltillisesti esittänyt aikarajaksi, jonka kansanedustaja on poissa tehtävistä, kolmea kuukautta. Tämähän on Ruotsissa 30 vuorokautta: jos edustaja on poissa 30 päivää edustajantoimesta, hänen tilalleen tulee varamies. Suullisen tiedon mukaan Norjassa tämä voi tulla voimaan jopa osaksi aikaa päivästä. Vastaava järjestelmä on myös voimassa Tanskassa.

Katsoin Internetistä MTV3:n listaa kansanedustajien poissaoloista valiokunnista vuodelta 2002. Sellaisia kansanedustajia, jotka olivat poissa alle 10 prosentista valiokuntakokouksista, oli noin 30 prosenttia. Taas sitten niitä, joilla oli yli 20 prosenttia poissaoloja, oli noin 16 prosenttia kansanedustajista. Eli toisin sanoen kansanedustajat olivat enemmän ahkeria kuin laiskoja.

Me joudumme kuitenkin avaamaan perustuslain, koska meille tulee viikolla 40 tai 41 hallituksen esitys laiksi Suomen perustuslain muuttamiseksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Nämä muutokset koskevat Suomen kansalaisten luovuttamista, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijaisen määräämistä ja Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan läsnäoloa eduskunnan täysistunnossa. Suomen kansalaisen luovuttamista Suomen ulkopuolelle koskevan esityksen taustalla on kansainväliset sopimukset ja terrorisminvastainen taistelu.

Mielestäni tässä samassa yhteydessä voitaisiin kansanedustajien varamiesjärjestelmä uudistaa. Haluan tuoda myös julki, että tämä on jo siis kolmas, taisin jo sanoa kerran, kyseiseen asiaan liittyvä aloitteeni, ja toivon, että kansanedustajilta löytyy rohkeutta ryhtyä toimeen, jotta voimme, ainakin ne kansanedustajat, jotka haluavat yrittää keskittyä kansanedustajan toimeen, tehdä työtä rauhassa ja tuloksekkaasti.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nurmen aloitteessa on kyllä jotain juonta. Se on ihan tarpeellinen siinä mielessä, että kun on pitkiä poissaoloja, vaikka äitiyslomia tai sairauslomia tai vastaavia tapahtumia, niin jotenkin tuntuu hassulta, että meillä ei ole tällaista järjestelmää olemassa. Mutta tähän pitäisi luoda selvät pelisäännöt, mitä se tarkoittaa siinä tilanteessa, kun joissakin vaalipiireissä ollaan vaaliliitoissa, tuleeko sen toisen puolueen edustaja mahdollisesti varamieheksi vai pitääkö varamiehen olla siitä puolueesta, kun vaaliliittosysteemi kuitenkin menee niinpäin, että se varamies tulee, joka sattuu olemaan ekana. Jos sattuu ekana olemaan toisen puolueen edustaja, niin se sitten tekisi tämmöisen ilmiön, joka voisi viedä voimasuhteita jopa hallitus—oppositio-linjan osalta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen allekirjoittanut ed. Nurmen aloitteen kansanedustajan varamiesjärjestelmästä. Lähden siitä, että kun meillä kuitenkin vuodesta toiseen 17 tai 18 kansanedustajaa siirtyy ministeriksi ja he kuitenkin sitten täällä eduskunnassa äänestävät hallituksen esityksistä, niin minun käsitykseni mukaan tulee jonkinmoinen jääviysaste näille ministeri-kansanedustajille varsinkin äänestyksissä. Siinä mielessä tämän allekirjoitin, että näkisin, että ministeri-kansanedustajan täytyy jo olla niin vahva, että hänen ei tarvitse pelätä sitä, että jos varamiesjärjestelmä otettaisiin käyttöön, häneltä menisi kansanedustajan paikka seuraavissa vaaleissa. Sekin tietysti on mahdollista, jos on huono kansanedustaja-ministeri.

Sitten kun täällä on paljon sairauspoissaoloja, pitkäaikaisia sairauspoissaoloja, saman puolueen oman vaalipiirin varahenkilö tulisi tänne hänen tilalleen siksi aikaa, jos sairaus jatkuu useita kuukausia.

Siinä mielessä tämä on pohtimisen arvoinen asia, että lainsäädäntöä voisi muuttaa, mutta epäilen sitä, tuntien nykyiset kansanedustajat, kun hyvin harva oli valmis allekirjoittamaan tätä ed. Tuija Nurmen aloitetta, koska pelkäsi tietysti oman paikkansa puolesta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän näitä ahkeria kansanedustajia, jotka uskalsivat ottaa tähän aika kuumaan aiheeseen kantaa. Puheenvuoron käyttäneet — luen tietenkin itseni pois ja tietenkin paikalla olevan ministerin — ovat tehneet niin tunnollisesti työtään, että ovat uusineet valtakirjansa kaksi kertaa, ovat kolmannella kaudella. Näkee, että ahkera työ ja toimiminen tuottaa tuloksia, ja uskon, että silloin kun työnsä on tehnyt kunnolla ja on puhtaat jauhot pussissa, uskaltaa sitten myös tukea näinkin rohkeaa aloitetta.

On päivänselvää, että — palaan toiseen asiaan, mistä ed. Kuosmanen puhui — sairaus pitää saada sairastaa ja parantaa kunnolla pois, että palaa terveenä takaisin työhönsä.

Vaaliliittoasiasta: Tämä on selkeä probleema. Tässä eivät saa suhteet keikahtaa, jos varamies tulee, mikäli vaaliliitto on kyseessä.

On päivänselvää, arvoisa puhemies, että tämän lakialoitteen perusteella ei voi lainsäädäntöä tehdä, kuten me kaikki ymmärrämme, mutta tämän onkin tarkoitus nostaa keskustelua ja edistää mahdollisen työryhmän perustamista, että asiaa voitaisiin kehittää yhteisen pohjoismaisen mallin mukaan, joka on siis muissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Toivoisin, että Suomi voisi siihen rintamaan liittyä.