Arvoisa herra puhemies! Ympäristöstä piittaamattoman ahneuden seuraukset näkyvät nyt Meksikonlahdella. Täällä Suomenlahden läpi kulkee öljyä yli 150 miljoonaa tonnia vuodessa ja määrä on kovassa kasvussa. Tämä merkitsee 400 000 tonnia öljyä tästä ohitsemme joka päivä. Muu laivaliikenne kasvaa vauhdilla ja onnettomuuden riski samoin. Tiedämme naapureidemme öljyntorjunnan puutteet. Suomi on hankkinut ja hankkimassa öljyntorjunnan aluksia, mutta onko hallitus tietoinen niistä puutteista, joita öljyntorjunnassamme edelleen on. Arvoisa ympäristöministeri:

Onko meillä riittävästi avomeripuomeja öljyonnettomuuden rajaamiseksi, vai onko hallitus tältä osin laiminlyönyt öljyntorjunnan nopean aloittamisen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Meillä on pitkäjänteinen suunnittelu lähtenyt siitä lähtökohdasta, että meillä olisi hyvä valmius reagoida noin 30 000 tonnin öljyhaveriin. Sillä tavalla tämä pitkäjänteinen investointiohjelma on tehty. Suomen öljyntorjuntavalmius on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä varsinkin, jos sitä verrataan Itämeren rantavaltioihin, mutta mehän olemme lukuisilla investoinneilla tälläkin kaudella, ja investointisuunnitelmalla, myös koko ajan parantaneet sitä paitsi erilaisilla monitoimialuksilla niin myös perinteisten alusten varustamisella öljyntorjuntakeräys- ja torjuntavälineistöin. Tätä ei tietenkään ole vielä riittävästi, mutta tässä on määrätietoisesti edetty monenlaisin harppauksin ja mennään edelleen eteenpäin. On hyvin tärkeää, että muutkin Itämeren rantavaltiot, ennen kaikkea tietysti Venäjä mutta myöskin Viro, ovat ilmaisseet lisäävänsä öljyntorjuntavalmiuttaan Itämerellä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ympäristöministeri! Meiltä puuttuu noin 10 kilometriä avomeren öljyntorjuntapuomeja. Alaskan yliopiston professori Richard Steiner totesi Suomenlahden öljyonnettomuuden olevan vain ajan kysymys. Kyse ei ole siitä, tapahtuuko Suomenlahdella öljyonnettomuus, vaan kyse on siitä, milloin se tapahtuu. Arvoisa pääministeri Vanhanen:

Vaaditteko pääministeri Putinilta hänet tavatessanne Lappeenrannassa Venäjän öljytulojen suuntaamista Suomenlahden ja Itämeren suojeluun, erityisesti öljyntorjuntaan? Tiedämme Pietarissa rakenteilla olevasta öljyntorjuntaan osallistuvasta jäänsärkijästä, mutta tuliko muuta esille, ja vaaditteko todella, että noita miljoonia öljydollareita käytetään Suomenlahden ja Itämeren öljyntorjuntaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olemme Venäjän kanssa pitkään puhuneet siitä, että telakkayhteistyö pitää myös pystyä aloittamaan, niin että jääolosuhteissa toimivia öljyntorjunta-aluksia myös on. Tätä koskeva sopimus solmittiin pääministeri Putinin vierailun aikana, ja se kertoo siitä, että Venäjä on valmis, halukas investoimaan öljyntorjuntakapasiteettiin. Puhuimme tästä aiheesta, puhuimme myös siitä tarpeesta, että meidän pitää saada myös Itämeren muut reunavaltiot tähän työhön mukaan, mutta vähintään yhtä tärkeää kuin tämän kapasiteetin lisääminen on itse asiassa ennalta ehkäistä nämä ongelmat, ja siihen meillä on mahdollisuus käyttämällä nykyaikaista tekniikkaa. Viimeisessä Itämeren valtioiden huippukokouksessa reilu viikko sitten nostin tämän asian erittäin painokkaasti esille. Norja otti siitä selkeän kopin (Puhemies: Minuutti!) tulevalla puheenjohtajakaudellaan, ja meillä on Suomesta lähdössä idea siitä, miten tämä olisi toteutettavissa.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2000 Suomenlahden yli kulki vain 40 miljoonaa tonnia öljyä, ja kuten ed. Tiusanen totesi, nyt tuo luku on 150 miljoonaa tonnia, ja ennustetaan, että vuoteen 2015 mennessä Suomenlahdella seilaavan öljyn määrä tulee nousemaan 250 miljoonaan tonniin. Vaikka kehysbudjetissakin parannetaan öljyntorjuntavalmiutta ja lisäkalustoa on hankittu, niin siitä huolimatta, jos kaksikin alusta törmäisi yhteen Itämerellä, mereen valuvan öljyn määrä voisi olla niin suuri, että edes Itämeren yhteinen kalusto ei joidenkin asiantuntijoiden mukaan pystyisi torjumaan sitä. Haluaisinkin kysyä ministeri Lehtomäeltä ja pääministeriltä: Mitä valmiuksia meillä on tai millaisia mahdollisuuksia meillä on neuvotella Itämeren maiden kanssa yhteisen lisäkaluston hankinnasta ja mitä muita toimenpiteitä voidaan tehdä nimenomaan onnettomuuden ennaltaehkäisemiseksi torjuntakapasiteetin lisäämisen lisäksi?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Niin kuin kysyjät ovat tässä kuvanneet, niin tämä öljykuljetusten massiivisuus Itämerellä, ennen kaikkea Suomenlahdella, on tietysti erittäin suuren mittaluokan potentiaalinen ympäristöriski. Helcomin piirissä ja yhteistyössä Euroopan unionin kanssa meillä on nyt käynnistynyt sellainen projekti, jossa katsotaan todellakin kaikkien Itämeren rantavaltioiden kanssa sitä, mikä se kapasiteetti on, ja katsotaan yhdessä vähän siitä suuntaa eteenpäin, että millä tavalla sitä itse kunkin pitää lisätä, jotta myöskin suuren mittaluokan haveriin on riittävä valmistautuminen olemassa. Tässä tietysti yhteistyö rantavaltioiden kanssa on erittäin keskeinen, ja siinä mielessä todella olemme onneksi saaneet myöskin myönteisiä uutisia, mutta ennaltaehkäisyn rooli on hyvin keskeinen ja siinäkin on edetty, ja meillähän on kokemustakin jo siitä, että erityisesti se, että nämä nykyiset vaatimukset edellyttävät tuplapohjaa näiltä tankkereilta, niin se on jo ainakin jossain määrin pelastanut meitä isoilta havereilta.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Täydennän näitä edellisiä puheenvuoroja siltä osin, että tämähän on meillä kotimaassakin yhteistyötä. Tässä on Syke mukana, ja sitten kalusto oli ennen varustamoliikelaitoksella, ja nyt on Arctia Shipping Oy. He ovat tehneet sopimuksen taas Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa, aluksi kolmelle vuodelle ja sitten kolmelle optiovuodelle siitä, että tämä pohjoisen Itämeren meriturvallisuus- ja öljyntorjunta-asia olisi kunnossa. Niin kuin tämä keskustelu osoittaa, niin tässä on erittäin monia toimijoita. Korostan sitä, että meidän tehtävä on nimenomaan saada näitä muita Itämeren reunavaltioita mukaan siihen, että he myös investoivat tähän öljyntorjuntakalustoon.

Mitä tulee tähän pääministerin puheeseen tästä ennalta ehkäisevästä työstä, niin muistutan siitä, että teimme tällä vaalikaudella hallituksen meriturvallisuusohjelman ja siinä on käyty aika yksityiskohtaisestikin läpi sitä Gofrep-järjestelmää ja sen edelleen kehitettäviä järjestelmiä, joilla ennalta ehkäistään (Puhemies: Minuutti!) alusten törmäämistä.

Arvoisa herra puhemies! Suomenlahti on hyvin herkkä merialue, ja me tiedämme, että jos öljyonnettomuus tapahtuisi tuolla herkällä alueella, niin juuri Suomella olisi kaikista eniten hävittävää, koska rannikkoalue on niin rikkonainen. Yhdyn kyllä siihen näkemykseen, joka täällä on esitetty tästä ennaltaehkäisyn merkityksestä, mutta haluaisin tiedustella sitä, että kun esimerkiksi kansainvälisen merenkulkujärjestön Imo:n rooli on monissa näissä ennaltaehkäisyn kysymyksissä erittäin merkittävä, niin onko hallituksella ollut tai onko olemassa jonkinlainen strategia siitä, millä tavalla tuolla Imo:n piirissä tätä vaikuttamistyötä tehdään? Käsitykseni mukaan se kaipaisi hieman parannusta.

Sitten haluaisin kyllä kysyä myös sitä, että kun ymmärsin, että ympäristöministeriö ehdotti tällaista koordinaatiohanketta Itämeren pelastamisen turvaamiseksi myös muilta osin, ja sille ei ilmeisesti valtiovarainministeriö lämmennyt, (Puhemies: Minuutti!) että mikä on tämän hankkeen tilanne.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Huovinen viittasi, niin on juuri näin, että Imo on erittäin tärkeä toimija kokonaan täällä meriturvallisuuden alueella, ja tähän meidän meriturvallisuusohjelmaan liittyen on tehty erillinen toimenpideohjelma, ja totta kai ne toimenpiteet, joita otetaan käyttöön, on hyväksyttävä myös siellä Imossa, ja näin tullaan tekemään. Minulle on kyllä uusi tieto, että meillä olisi ollut ongelmia siinä, että emme olisi olleet riittävän aktiivisia sinne suuntaan.

Arvoisa puhemies! Suomenlahden öljy- ja kemikaalikuljetukset ovat jo tällä hetkellä erittäin suurella tasolla, ja kasvu myös lähivuosina on erittäin voimakasta, liikenne on todella vilkasta siellä. Ja valitettavasti ison onnettomuuden riski on koko ajan suurempi. On kaikin keinoin pyrittävä ehkäisemään semmoisen tapahtuminen.

Arvoisa puhemies! Suunnitteilla on ollut pienenä osana tätä kokonaisuutta öljyntorjuntakeskuksen perustaminen Porvooseen, mikä varmasti on hyvä sijainti sille. Tämä hanke on kuitenkin edennyt jostain syystä hitaasti. Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä: Mikä tämän hankkeen tilanne tällä hetkellä on ja koska se oikein on käytössä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Me olemme hallitusohjelman mukaisesti tätä hanketta nyt valmistelleet, tai Suomen ympäristökeskus on sitä käytännön työtä tehnyt nyt jo pidemmän aikaa, mutta meillä on ollut siltä osin ongelmia, että se sijainti ja se paikka, johon olimme sitä ajatelleet, ei olekaan nyt toimiva vaihtoehto, ja tällä hetkellä neuvotteluissa ollut konsepti on kustannusvaikutukseltaan suurempi kuin mihin me olemme varautuneet, ja sen takia tässä on nyt vielä viivästystä mukana. On kuitenkin syytä todeta, että tämä öljyntorjuntakeskuksen viivästyminen ei millään tavalla ole heikentänyt meidän öljyntorjuntavalmiutta, että Suomen ympäristökeskuksen piirissä tätä koordinaatio- ja myös koulutustyötä tehdään.

Liittyen vielä tähän Itämeren alueen yhteistyöhön, niin siinä on hyvä muistaa, että alueelliset pelastuslaitokset tekevät omien kollegojensa kanssa myöskin kansainvälistä yhteistyötä käytännön pelastustyön onnistumiseksi, jos jotain sattuu.

Herra puhemies! Suomalaiset asiantuntijat ovat kehittäneet nyt erittäin hienon järjestelmän näitten reititysten parantamiseksi sillä tavalla, että jos tällainen öljyalus menee väärään suuntaan, niin pystytään ohjaamaan se hyvin nopeasti oikealle reitille ja antamaan jopa vaihtoehtoisia reittejä. Otin tämän asian esille Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajien kokouksessa, koska sain hyvin mielenkiintoista tietoa suomalaisilta asiantuntijoilta. Nyt tämä on ollut kai koekäytössä meillä viime aikoina. Ministeri, varmasti olette tästä tietoinen. Tämähän olisi merkittävä lisä, koska jos tämä reititys pystytään saamaan vielä paremmaksi kuin tällä hetkellä, se auttaa valtavasti tässä asiassa.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tämä reititysjärjestelmähän tunnetaan myös nimellä Gofrep, ja siinä ovat mukana Venäjä ja Viro. Mutta samanlaista järjestelmää olisi järkevää saada levitettyä koko Itämeren alueelle, ja se on hallituksen yksimielinen tavoite. Sitten tiedämme sen, että EU:n puolella on omia suunnitelmia myös siitä, miten saataisiin ennaltaehkäisevyyttä parannettua. Me olemme tarjonneet tätä meidän omaa järjestelmäämme tällaiseksi perusjärjestelmäksi. Sen puolesta kyllä teemme kovasti töitä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se, mikä vielä puuttuu, on se, että alukset Itämerelle tullessaan ilmoittaisivat ennakkoon koordinaatti koordinaatilta suunnittelemansa reitin, jota sitten näillä järjestelmillä voidaan seurata, koska suuri osa onnettomuuksista tapahtuu inhimillisen virheen takia, on koordinaattivirheitä, lukemisvirheitä ja vastaavia. Mikäli poiketaan ennalta ilmoitetulta reitiltä, viranomaiset voivat välittömästi ottaa yhteyttä alukseen ja korjata sen.

Esimerkiksi tässä vuonna 2007 Suursaaren tällä puolella olevalle matalikolle ajamisessa oli 100 000 tonnia öljyä kyseessä. Onneksi oli kaksoispohja. Sekin oli ymmärtääkseni puhdas inhimillinen virhe. Alus ajautui väärälle reitille, joka olisi pystytty tällä yhteispelillä etukäteen estämään. Sen tähden pidän kyllä tätä ennalta ehkäisevää järjestelmää, joka on kaiken lisäksi erittäin halpa, ylivoimaisesti tehokkaimpana. Sen jälkeen pitää olla turvana vielä riittävä öljyntorjuntakapasiteetti.

Vaikka on kyse kansainvälisestä, vapaasta, avoimesta merestä, tämä pitää pystyä tekemään, (Puhemies: Minuutti!) ellei muuten, niin ehdollistamalla, että Itämeren satamiin eivät ne alukset pääse, jotka eivät sitoudu tähän.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tämä suomalainen innovaatio, jota pääministeri tässä kuvasi, on pilottina kokeilussa tällä hetkellä ainakin joillakin Nesteen tankkereilla. Myös ympäristöministeriö on ja itse henkilökohtaisesti olen yhdessä yksityisen sektorin kanssa osallistunut siihen, että suuriin öljynkuljettajiin Itämeren alueella ollaan suoraan yhteydessä ja pyritään näille suurille tankkeriomistajille ja öljynkuljettajille markkinoimaan tätä ajatusta, koska se olisi tuntuva lisä tähän ennaltaehkäisyn tasoon. Kysymys on vähän samanlaisesta järjestelmästä kuin lentoliikenteessä on, kun sitä ohjataan maasta, että kaikki kulkevat oikealla reitillä.