Täysistunnon pöytäkirja 64/2012 vp

PTK 64/2012 vp

64. TIISTAINA 12. KESÄKUUTA 2012 kello 14.08

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016

 

Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jyrki Kataisen hallitus teki lokakuussa 2011 ensimmäisen kehyspäätöksensä, jolla pantiin täytäntöön hallitusohjelma ja samalla myöskin tasapainotustoimenpiteitä kaiken kaikkiaan 2,5 miljardin euron arvosta vuoden 2015 tasossa. Kuitenkin talouden kehitys, joka oli kesäkuussa viime vuonna vielä kohtalaisen positiivinen, on viime vuoden elokuusta lähtien kääntynyt huonompaan suuntaan, ja tämän johdosta hallitus joutui arvioimaan tilannetta uudestaan. Maaliskuussa tehdyssä kehyspäätöksessä päätettiin 2,8 miljardin euron sopeutustoimenpiteistä vuodesta 2016 lukien, ja tätä kehyspäätöstä olemme tänään täällä eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta käsittelemässä.

Kaiken kaikkiaan näissä tasapainottamistoimenpiteissä olennaista oli se, että ne jakautuvat tasan sekä veroperustemuutoksiin että säästöihin. Veroperustemuutoksista tärkeimpiä ovat ansiotuloon ja arvonlisäveroon tehtävät muutokset, säästöistä kuntien valtionosuuksiin, lapsilisiin, yliopistojen valtionrahoitukseen, Puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksijäädytyksiin tehtävät säästöt. Tietysti pitää muistaa se, että mitä tulee kuntien valtionapujen säästöihin, ne eivät ole säästöjä julkisesta sektorista, vaan pelkästään valtion menoista.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tärkeätä tässä kehyspäätöksessä hallituksen osalta oli myöskin se, että tehtiin niin sanottuja myönteisiä päätöksiä, lisäpanostuksia, joilla pyrittiin edistämään toimia, joilla ehkäistään nuorten syrjäytymistä, aktivoidaan nuoria työllisyys- ja koulutuspoliittisilla toimilla, ja myöskin poliisin toimintaedellytyksiä parannetaan. Täytyy kyllä onnitella hallitusta siitä — kuten valiokunta tekeekin — että kahdessa kehyspäätöksessä tasapainottamistoimenpiteitä on tehty lähestulkoon 5 miljardin arvosta, joka on 10 prosenttia valtion budjettimenoista ja suhteessa kansantuotteeseenkin 2,5 prosenttia ja osoittaa sitä, että Suomessa on päätöksentekokykyä ja halua pitää myöskin valtionta-loudesta vakavaa huolta.

Valiokunta toteaa, että nämä sopeutustoimenpiteet ovat välttämättömiä ja perusteltuja, ja uskoo siihen, että näillä toimenpiteillä saadaan valtionvelan kasvu käännettyä pienemmäksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valiokunta korostaa, että hallituksen ohjelmassa on kolme tärkeätä kriteeriä, jotka ovat tämä velkasuhde, sen kääntäminen selkeään laskuun, kolmen A:n luottoluokitus Suomelle sekä se, että vuonna 2015 valtiontalouden alijäämä olisi enintään 1 prosentti bruttokansantuotteesta eli kaiken kaikkiaan noin 2 miljardia euroa. Vuonna 2016 valtionvelka olisi arvioiden mukaan 105 miljardia euroa, joka olisi 45 prosenttia bruttokansantuotteesta, joka verrattuna muihin eurooppalaisiin valtioihin on varsin turvallinen luku.

Kuitenkin valiokunta korostaa sitä, että olosuhteet saattavat muuttua, ja oikeastaan tällä viikolla ja varsinkin ehkä ensi viikolla tulemme näkemään, mihinkä eurooppalainen talouskehitys johtaa, mitä toimenpiteitä tarvitaan ja minkälainen vaikutus tällä on mahdollisesti taloudelliseen kehitykseen. Jos Euroopan talouskriisiä ei kyetä hillitsemään, jos ei esitetä vaihtoehtoja, joilla se voidaan tehdä, siinä tilanteessa tietysti valtiontalous joutuu erityisen suurien haasteitten eteen, ja valtionvarainvaliokunta korostaakin sitä, että tärkeätä olisi, että euroalueen velkakriisi kyettäisiin mahdollisimman nopeasti ratkaisemaan mahdollisimman kestävällä ja selkeällä tavalla niin, että Euroopassa tämän nykyisen negatiivisen kierteen sijasta saataisiin aikaan positiivinen kierre, tiedettäisiin, että ongelmat on ratkaistu ja nyt päästään vihdoinkin talouden kehittämisessä eteenpäin. Mutta kuten tiedämme, viimeiset uutiset Espanjasta ja Kreikassa odotetta-vissa olevat vaalit aiheuttavat meille kaikille huolta, ja tärkeätä on se, että hallitus asianmukaisella tavalla varautuu sitten niihin muutoksiin, joita sekä poliittisesti että taloudellisesti Euroopassa tässä suhteessa tapahtuu.

Mitä tulee menokehyksen painopisteisiin, valtiovarainvaliokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että kun joudutaan tasapainottamistoimenpiteisiin, samanaikaisesti pidetään huolta siitä, että kehyspäätöksiä pidetään oikeudenmukaisina. Tästä syystä hallitus pyrkii sekä köyhyyden, eriarvoisuuden että syrjäytymisen vähentämiseen ja pitämään huolta siitä, että kaikki suomalaiset ovat samassa veneessä mukana, että kannamme huolta kaikista, että syrjäytyminen olisi mahdollisimman vähäistä, ja sillä tavalla työntekijäpotentiaalistamme pidettäisiin mahdollisimman kattavasti huolta.

Meillä on kestävyysvaje suomalaisessa yhteiskunnassa, ja valtiovarainvaliokunta korostaakin sitä, että on kaksi uudistusta, joihinka hallituksen täytyy voimakkaasti panostaa. Toisaalta on kunta- ja palvelurakenneuudistus ja on työurien pidentäminen.

Mitä tulee kunta- ja rakenneuudistukseen, tältä osin hallitus on esitellyt tiedonannon eduskunnalle. Sitä on täällä käsitelty, ja se on täällä käsittelyssä, ja on tärkeätä, että tämä uudistus etenee, jotta voidaan tehostaa toimintoja. OECD:n selvitysten mukaan kunnallispalvelut ovat Suomessa suhteellisen tehottomasti tuotettuja, ja tuon tehokkuuden parantaminen antaa meille paremmat keinot hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Olennaista on se, että tavoitteena tulee olla, että kaikki suomalaiset saavat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut alueellisesti kattavasti.

Tärkeätä on myöskin sitten se, että työuria pidennetään. Tässä yhteydessä olennaista on se, että työmarkkinajärjestöt kykenivät sopimaan, hallituksen painostuksen ansiosta, kehyspäätöksen edellä toimenpiteistä, joilla työuria pidennetään. Päätösten vaikutuksista on erilaisia käsityksiä, mutta valtioneuvoston käsityksen mukaan työuria pidennetään nyt noin viidellä kuukaudella, joka 0,3 prosenttiyksikköä vähentää kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Täytyy sanoa, että työmarkkinajärjestöt jatkavat keskusteluja, ja on erityisen tärkeätä, että työuria pidennetään sekä alusta, keskeltä että loppupäästä mahdollisimman tehokkaasti ja että päätöksiä lähivuosina tältä osalta kyetään tekemään.

Mitä valtionhallintoon tulee, niin valtiovarainvaliokunta korostaa, että vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, joka on nykyisen, Kataisen hallituksen aikana käytettävissä, pitää pyrkiä ei pelkästään työpaikkojen vähentämiseen, vaan aidon tuottavuuden aikaansaamiseen. Joissakin tilanteissa voidaan työpaikka vähentää valtionhallinnosta mutta ostaa palvelut ulkopuolelta huomattavasti kalliimmalla, ja on täysin selvää, että tällaisissa toimenpiteissä ei ole mitään tarkoituksenmukaisuutta eikä järkeä, vaan pitää tuo kokonaistaloudellisuus kaikissa tilanteissa kyetä arvioimaan. Toimenpiteiden pitää edistää aidosti tuottavuutta.

Toinen asia, johonka valiokunta myöskin kiinnittää huomiota tässä yhteydessä, on nuorten syrjäytymisen vähentäminen ja nuorten työllisyys. Kataisen hallitus on erityisen voimakkaasti panostanut nuorten yhteiskuntatakuuseen, ja on tärkeätä se, että kukaan alle 25-vuotias tai koulusta valmistunut alle 30-vuotias ei jää vaille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa. Hallituksellahan on tavoitteena ja sitoumuksena se, että kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tällainen paikka nuorelle järjestetään. Valiokunta tässä yhteydessä korostaa myöskin sitä, että tämä koskee kaikkia nuoria, myöskin vajaakuntoisia ja vammaisia nuoria. Tärkeätä on myöskin se, että ei tehdä periaatepäätöksiä, vaan että näitä päätöksiä pannaan tehokkaasti täytäntöön niin, että näitä nuoria tarvittaessa vaikka kädestä pitäen ohjataan näihin työpaikkoihin, työpajatoimintoihin, niin että he eivät jää odottamaan jotakin tapahtuvaksi, vaan jotakin käytännössä myöskin tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on huolissaan Suomen kilpailukyvystä ja vaihtotaseesta. Nimittäin olemme siinä tilanteessa, että hyvin pitkään Suomen kauppatase ja vaihtotase olivat positiivisia, mutta nyt, yllättäen, olemme päätyneet tilanteeseen, tosin pitkän luisun jälkeen, jossa kauppataseemme on alijäämäinen. Tänä vuonna ja viime vuonna kaiken kaikkiaan se oli yhden miljardin alijäämäinen, ja sen seurauksena myöskin vaihtotase on jäänyt viime vuonna alijäämäiseksi. Tämä kyllä ehdottomasti edellyttää sitä, että koko yhteiskunnan on panostettava voimakkaasti vientiteollisuuteen ja pyrittävä edistämään vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Valiovarainvaliokunta korostaa kolmea osa-aluetta, joilla erityisiä panostuksia tarvitaan.

Ensinnäkin puuraaka-aineen hyödyntäminen on erittäin tärkeätä. Tältä osin halutaan korostaa elinkaarenaikaista jalostusastetta puuteollisuudessa ja myöskin designia ja sitä, että mahdollisimman suuri arvo tuosta puusta, joka Suomessa on kasvanut, saadaan.

Toinen alue, johonka valiokunta katsoo, että on syytä panostaa, on ympäristöosaaminen. Cleantech-konsepti, joka meillä on käytettävissä, on menestynyt varsin hyvin, saanut myöskin ulkolaisten huomiota, ja sitä on syytä vahvasti jatkaa.

Kolmas on kaivosteollisuus, joka Suomessa on vahvasti kasvamassa. Siitä on käyty voimakasta keskustelua, mutta on tärkeätä, valiokunnan kannan mukaisesti, että kaivosteollisuuden toimintaedellytykset turvataan hallitusohjelman mukaisesti. Se on tapa luoda hyvinvointia ja työtä tähän yhteiskuntaan, ja siihen on syytä panostaa.

Alueellisesti valiokunta tuo esille kaksi aluetta, joista toinen on Venäjä. Venäjä on meidän lähellämme, ja on tärkeätä, että Venäjä-strategialla pyritään edistämään suomalaisten tuotteitten vientiä Venäjälle. Toinen on kasvavat markkinat, ja erityisesti valiokunta ottaa esille Kiinan. Tältä osin on tärkeätä se, että siellä, missä on voimakas kasvu, niillä markkinoilla pyrimme edistämään suomalaisten yritysten toimintaa. Vielä ehkä on syytä todeta se, että mitään markkinaa ei kuitenkaan ole syytä unohtaa, ja niitä mahdollisuuksia, joita Afrikassakin on, pitää pyrkiä selvittämään.

Hallituksen kehyspäätöksessä on tiettyjä verokannustimia, jotka luvataan toteuttaa vuoden 2013 alussa. Niitä on muun muassa listaamattomien yritysten pääomahankintaa edistävä uusi verovähennys. On tärkeätä se, että Suomessa uskallettaisiin ottaa riskiä ja panostaa uusiin kasvaviin yrityksiin niin, että ne voisivat luoda työpaikkoja. Toinen innovaatio, joka hallituksella on kehyspäätöksessä, on niin sanottu t&k-vähennys kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi. Uskon, että sillä varmaan tulee olemaan myönteinen vaikutus. Sen tekninen toteuttaminen aiheuttaa selkeitä haasteita, mutta joka tapauksessa sen merkitys psykologisestikin on varsin huomattava.

Valiokunta vielä toteaa sen, että suomalaisten tuotteitten suomalaisuutta pitää pyrkiä edistämään ja sitä, että suomalaiset ostaisivat suomalaista, ja suomalaisuusbrändiä pitää myöskin tällä tavalla pyrkiä parantamaan.

Lopuksi, mitä tulee kilpailukyvyn parantamiseen, valiokunta toteaa, että on tärkeätä työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi se, että meillä kasvukeskuksissa on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta työvoiman on helppo liikkua.

Arvoisa puhemies! Koulutukseen on jouduttu tekemään säästöjä, mutta (Puhemies: Huomautan, että kohta tulee 12 minuuttia täyteen!) valtiovarainvaliokunta toteaa, että on tärkeätä, että jatkossa perustutkimukseen panostetaan erittäin voimakkaasti ja koulutuksessa otetaan huomioon koulutuksen laatu. Siitä pidetään huolta. Lisäksi valiokunta toteaa, että varhais- ja perusopetus ovat tärkeitä: jokaiselle suomalaiselle pitää antaa mahdollisimman hyvä peruskoulutus, jotta meillä kaikilla on edellytyksiä toimia täysipainoisina kansalaisina ja jotta myöskin me voimme saada hyvän palkallisen korvauksen siitä työstä, jota me teemme.

Mitä liikenneväylien rahoitukseen tulee, tältä osin valiokunta toteaa, että investointiohjelma kehyksissä on perusteltu, se edistää kilpailukykyä, mutta haluamme kuitenkin korostaa, että valtaosa liikenteestä kulkee maanteitse ja on pyrittävä pitämään huolta siitä, että perusväylänpidon rahoitustaso olisi riittävä ja että kyettäisiin osoittamaan lisärahoitusta jatkossa pieniin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tuo on valiokunnan toivomus.

Puhemies! Vielä aivan lopuksi, mitä maataloustuloon tulee, olemme huolissamme siitä, että aktiivitilojen ja nuorten viljelijöiden tulokehitys on ollut varsin huono, ja tältä osin on tärkeätä, että nimenomaan tuohon perustuotantoon kiinnitettäisiin erityistä huomiota.

Valiokunta toteaa lopuksi, että kehysmenettely on tarpeellinen ja luo vakautta varsinkin nykyisissä olosuhteissa ja myöskin uskottavuutta koko järjestelmään.

Puhemies! Hallitus on toiminut varsin vastuullisesti. Se on ottanut vastaan haasteet. Kuitenkin tasapainottamisessa saattaa olla jatkossakin haasteita. On tärkeätä, että Suomessa pidetään pankkisektorista huolta, ja tältä osin haluan viitata Suomen Pankin ehdotukseen siitä, että enintään 90 prosenttia annettaisiin lainaa siitä hankinta-arvosta, mihinkä laina myönnetään. Kasvun osalta meillä on edelleenkin haasteita niitten toimenpiteitten lisäksi, joita hallitus on toteuttanut. Ne liittyvät työn tarjonnan lisäämiseen, työn kannattavuuden lisäämiseen ja palveluiden tehostamiseen. Tärkeätä on se, että saisimme positiivisen kierteen Suomessa aikaiseksi, jota kautta sitten syntyisi lisää työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta sekä perussuomalaisten että keskustan toimesta, ja he tulevat omalta osaltaan esittelemään nuo vastalauseensa.

Raija Vahasalo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaiset odottavat meiltä päättäjiltä kykyä tehdä ratkaisuja, jotka luovat luottamusta tulevaan. Yhteisiä asioita on hoidettava siten, että huomenna on paremmin kuin tänään. Joskus tämä vastuu on meille tässä salissa istuville helpompi, joskus vaikeampi kantaa. Nyt elämme aikaa, jolloin huominen on sakeamman sumun peitossa kuin aikoihin. Eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa on alettu ymmärtää, että Suomi on suurten murrosten edessä. Huominen tuo mukanaan haasteita, jotka eivät enää ole ratkaistavissa eilisen reseptein.

Herra puhemies! Kataisen hallituksen kehyspäätös on rakennettu turvaamaan parempaa huomista. Tehdyillä sopeutuspäätöksillä valtiontalous saatetaan kestävälle uralle, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville.

Suomen valtionvelan korko on nyt historiansa alhaisimmalla tasolla. Kehyspäätöksen vastuulliset ratkaisut näkyvät konkreettisesti, kun tänäkin vuonna valtionvelan suunnitelluista korkomenoista säästyy yli 200 miljoonaa euroa. Sen sijaan, että tämä summa siirtyisi kansainvälisten sijoittajien taskuihin, on se nyt käytössä suomalaisen hyvinvoinnin — peruskoulujen, vanhainkotien ja terveydenhuollon — rahoittamiseen. Julkista taloudenhoitoa kohtaan tunnettu luottamus on todellakin kultaakin kalliimpaa.

Arvoisa puhemies! Parasta Kataisen hallituksen kehyspäätöksessä kuitenkin ovat sen uutta luovat toimet. Erityisesti pk-yritysten kasvua vauhdittamaan suunnatut, yhteensä 300 miljoonan euron panostukset, ovat adrenaliinipiikki uusien Angry Birdsien kasvattamiseksi. Kyse on tulevaisuuspanostuksesta, joka kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä. Huomisen Suomi tarvitsee ennen kaikkea vahvaa kasvuyrittäjyyttä.

Kuten valtionvarainvaliokunta mietinnössään toteaa, on Suomen tulevaisuuden suunnalle keskeistä se, miten jo käynnissä olevissa rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan. Kyse on siitä, että perustusten pettäessä emme voi keskittyä vain pieneen pintaremonttiin. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että rakennamme perustuksen entistä vankemmaksi.

Rakenteellisista uudistuksista keskeisin, kunta- ja palvelurakenneuudistus, otti viime viikolla suuren edistysaskeleen ja etenee nyt koko hallituksen vahva tuki takanaan. Myös työurat pidentyvät noin vuodella kehyspaketin yhteydessä tehdyllä työuraratkaisulla. Työtä on kuitenkin jatkettava ja samalla pidettävä huoli siitä, ettei kukaan jää tahtomattaan työelämän ulkopuolelle. Kokoomus iloitsee siitä, että kehyspäätöksessä panostetaan juuri nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, nuorten työllistämiseen ja patistamiseen koulun penkille. Varsinkin kun ikärakenteemme muuttuu radikaalisti jo lähitulevaisuudessa, on nuorten aseman kohentaminen koko kansakunnan etu.

Tulevaisuuspanostuksista puhuttaessa haluan nostaa esille myös sen tosiasian, että myös jatkossa Suomen menestys tulee rakentumaan korkean osaamisen ja laadukkaan koulutuksen varaan. Valtionvarainvaliokunta on aivan oikein mietinnössään nostanut koulutuksen yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että säästöpaineidenkin keskellä korkeaan osaamiseen ja koulutuksen laatuun on kiinnitettävä riittävää huomiota.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä meille huominen on jo pitkään ollut eilistä parempi. Suomi on noussut köyhyydestä kukoistukseen ja on nyt yksi maailman hyvinvoivimmista maista. Nyt kun rakennamme huomista tuleville sukupolville, on meidän harteillamme se, että myös he saavat nauttia siitä hyvinvoinnista, johon meidän sukupolvemme on tottunut.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen kehyspäätöksen linjauksiin. On siis tärkeää oivaltaa, että se on vasta alkusysäys sille uudelle suunnalle, jota Suomi nyt tarvitsee. Omalta osaltaan kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis tekemään työtä sen eteen, että kansalaisille annettu lupaus pitää — Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa.

Riitta Myller /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden ennustaminen juuri nyt on erittäin vaikeaa. Talouteemme vaikuttavista tekijöistä iso osa ei ole yksin omassa päätösvallassamme. On onnistuttava yhdessä Euroopan tasolla tekemään päätöksiä, jotka lisäävät luottamusta ja mahdollistavat kasvun koko EU:n alueelle.

Hallitus on onnistunut omassa talouspolitiikassaan. Euroopan kamppaillessa vaikeuksien keskellä Suomi on jopa kyennyt lisäämään luottamusta oman talouteensa. Hallitusohjelma, tämän vuoden talousarvio ja työmarkkinajärjestöjen raamisopimus ovat luoneet hyvän pohjan talouden kehitykselle.

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on onnistunut tekemään oikeudenmukaista tahtopolitiikkaa. Vuosien 2013—2016 valtiontalouden kehysesitys jatkaa kasvua, työllisyyttä, julkisen talouden vakauttamista ja oikeudenmukaisuutta edustavaa talous-, vero-, ja sosiaalipoliittista linjaa. Politiikka on kantanut jo hedelmää. Tuloerot ovat kääntyneet laskuun ensimmäistä kertaa sitten Rafael Paasion ensimmäisen hallituksen.

Meidän on oltava valmiita muuttamaan toimintatapojamme tehokkaammiksi, taloudellisimmiksi ja kansalaisia paremmin palveleviksi. Tästä on kysymys rakenneuudistuksissa, joista tärkein on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen. Uudistamalla palvelurakenteita vastaamaan tämän päivän tarpeita voidaan parhaiten turvata kansalaisten tarvitsemat laadukkaat ja alueellisesti kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä panostaa ennaltaehkäisyyn. Sillä, miten tässä onnistumme, on iso merkitys kestävyysvajeen selättämisessä.

Talouden pitkän tähtäimen kestävyyttä parannetaan monella muullakin tavalla. Yksi tärkeimmistä on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopima työurasopimus, jossa sekä kovemmilla että pehmeillä keinoilla pidennetään työssäoloaikaa yhteensä jopa vuodella. Erityinen huomio on kiinnitetty ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamiseen.

Sosialidemokraattien yksi keskeinen vaalitavoite oli nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Hallitusohjelman mukaisesti se toteutuu vuodesta 2013 alkaen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Velvoitteet koskevat kaikkia nuoria, myös vajaakuntoisia ja vammaisia. Onnistuneella yhteiskuntatakuun ja sitä täydentävällä koulutustakuun toteutuksella parannetaan suomalaisen nuoren asemaa ja nostetaan kokonaistyöllisyysastetta.

Tarvitsemme uusia työpaikkoja ja uutta työtä. Kehysesityksellä tuetaan kasvuyrittäjyyttä ja vahvistetaan kilpailukykyämme ja tuotannollista pohjaamme muun muassa t&k-kannustimilla ja tukemalla yritysten investointeja.

Seuraava EU:n rakennerahastokauden alku ajoittuu kehysvuosille. Suomen on neuvotteluissa varmistettava sekä maataloustukemme että pohjoisen harvaan asutun alueen tuki mahdollisimman korkeana. Koko EU:n aluetta on vahvistettava ohjaamalla varoja uusia työpaikkoja luovaan kestävään kasvuun.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittää ympäristöosaamista ja saada tätä kautta uusia vientituotteita. Uutta ympäristöosaamista ja sen käyttöönottoa tarvitaan erityisesti kaivostoiminnassa. Oman kaivosbuumimme on edistettävä kaivannaisteollisuuden maailmanlaajuisesti tarvitsemaa ympäristöteknologiaa, eikä Suomessa pidä avata kaivoksia ilman, että olemme varmistaneet tämän puolen.

Puuraaka-aineen elinkaarenaikaista jalostusastetta on nostettava ja luotava perusta kokonaan uusille puuperäisille tuotteille. Myös energiatehokkuus ja uusiutuvat energiat tarjoavat osaajille valmiita markkinoita niin lähellä kuin kauempanakin.

Uusien vientituotteiden kehittäminen vaatii koulutukseen ja innovaatioihin sijoittamista. Tämä ja korkea sivistystaso luovat hyvän pohjan Suomen menestymiselle jatkossakin. Siksi perustutkimuksen ja koulutuksen riittävä rahoitus on turvattava.

Arvoisa puhemies! Olemme odottaneet keskustan vaihtoehtoa jo lähes vuoden. Vastalause on hyvin ympäripyöreä, vaihtoehdoksi siitä ei ole. Perussuomalaisilla on vastalauseessaan koko joukko hyviäkin huomioita, jotka monin osin tukevat hallituksen linjauksia, mutta kun valinta vuosi sitten oli oppositioon, ovat perussuomalaiset linjansa vaikuttamisen suhteen valinneet.

Juha Väätäinen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eurokriisin seurauksena Suomen valtiontalous on vedenjakajalla. Suomi saa nyt markkinoilta lainaa alhaisella korolla, mutta kun hallituksen kriisimaille lupaamat miljardit tulevat maksuun, korkotaso nousee nopeasti. Tällöin hallituksella ei ole aikaa kehysriihiin.

Perussuomalaiset ehdottavat valtiontalouden sopeutukselle uutta mallia. Teemme vuoteen 2015 mennessä leikkauksia ja veronkorotuksia vuositasolla 2 miljardin edestä ja sovimme etukäteen miljardin lisäsäästöistä. Ne tulevat voimaan, jos Suomen lainansaanti sitä vaatii. Hätävarasopimus rauhoittaisi markkinoita niin, ettei sitä ehkä tarvitse koskaan käyttää.

Perussuomalaisten mielestä valtiontalouden tasapainottamisen vaatimat leikkaukset tulee tehdä niin, ettei siitä seuraa vahinkoa pieni- ja keskituloisille. Eläkeläisten ja yksinhuoltajien rahoja ei saa jakaa Euroopan pankeille.

Hallituksen kehyspäätöksessä todetaan, että sen tavoitteena on lyhyen jäädyttämisen jälkeen varmistaa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu. Tämä tarkoittaa, että suurimpia voittajia ovat korruptoituneet hallitukset ja yksinvaltiaat. Hallitus korottaa kehitysyhteistyön määrärahoja 500 miljoonalla. Varat tarvitaan Suomen hädänalaisille.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne tuottavampiin kohteisiin. Valtion tukimenoja säästyy 250 miljoonaa. Perussuomalaiset leikkaisivat suuryritysten tuista 150 miljoonaa ja osoittaisivat ne pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset paheksuvat hallituksen päätöstä korottaa kaikkia arvonlisäverokantoja prosenttiyksiköllä. Ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat tasaverojen korotuksia. Perussuomalaiset haluavat kehittää verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Nyt Suomessa jaetaan vuosittain 2 miljardia euroa verovapaata osinkotuloa. Näin tuloerot vain kasvavat.

Perussuomalaiset ehdottavat kaivosveron käyttöönottoa. Sen puolesta puhuvat kansanedustajat pääsevät äänestämällä näyttämään, kuinka tosissaan he ovat.

Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan riittävät resurssit. Perussuomalaiset lisäisivät 110 miljoonaa harmaan talouden torjuntaan. Panostus tuottaisi 450 miljoonaa vuodessa.

Perussuomalaiset katsovat, että valtiontalouden kehykset vuosille 2013—2016 eivät paranna julkisen sektorin edellytyksiä hoitaa velvoitteitaan. Valtiontalouden kehyksissä leikataan kuntien valtionosuuksia ja supistetaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä resursseja. Terveyserot rikkaiden ja köyhien välillä ovat viime vuosina revenneet. Suomesta ei voida puhua enää tasa-arvoisena yhteiskuntana. Toki miljardeja siitä huolimatta riittää Euroopan pankeille.

Perussuomalaiset toivovat, että ennalta ehkäisevistä palveluista ei säästetä. Korvamerkittyjen valtionosuuksien käyttöönotto olisi askel oikeaan suuntaan.

Perussuomalaisia huolestuttaa, että hallitus toisensa perään rankaisee lapsiperheitä. On käsittämätöntä, että hallitus päättää heikentää lapsiperheiden taloudellista asemaa. Ymmärtääkö hallitus, että lapsiperheissä kaikki menee elämiseen? Siinä säästetään väärästä paikasta.

Kehyspäätös heikentää kuntien kykyä selviytyä tehtävistään. Perussuomalaiset pitää huolestuttavana opetusministeriöön kohdistuvia jäädytyksiä. Ne heikentävät tätä alaa.

Ammatillisten aloituspaikkojen karsiminen asettaa tärkeiden koulutusalojen toiminnan vaakalaudalle. Suomen kilpailuvaltti on korkeaan osaamiseen perustuva ammattitaito. Hallituksen säästöpäätökset estävät talouskasvun ja lisäävät todellisuudessa nuorten syrjäytymistä.

Hallitus ei myöskään tiedosta liikenneyhteyksien merkitystä. Päätiet ja alempiasteinen tiestö luovat pohjan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Hallitus sysää korjausvastuun liikenneverkon rapautumisesta tulevalle hallitukselle. Kehyksissä esitetään rahaa tänne vasta 2016. Lisärahaa tarvitaan 150 miljoonaa, tänään.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.

Mika Lintilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen valuuttarahasto ennusti eilen, että Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna lähes olemattomiin. Euroalueen kriisi ja isojen eurooppalaisten pankkien heikko tilanne uhkaa koko maailmantaloutta. Tässä tilanteessa korostuu kotimaan asioiden hoitaminen. Kataisen hallitus asettikin itselleen kunnianhimoiset tavoitteet.

Vaalikauden aikana työttömyys piti painaa 5 prosenttiin, valtionvelka saada kuriin ja ikääntymisestä aiheutuva uhka julkiselle taloudelle torjua. Nyt väkisin puristetun sixpack-hallituksen omatkin ennusteet lähtevät siitä, ettei yksikään hallituksen kärkitavoitteista toteudu.

Valtionvelka kasvaa yli 7 miljardin vuosivauhtia, työttömyys tulee jämähtämään reilusti yli 7 prosenttiin, ja ikääntymisenkin takia julkista rahaa uupuu noin 7 miljardia. Kaiken kaikkiaan tämä hallitus on korkeintaan sellainen seiskan hallitus, kun tarvittaisiin kiitettäviä suorituksia.

Arvoisa puhemies! Tehdyt ratkaisut ovat kunnianhimoltaan riittämättömiä ja osin jopa väärän suuntaisia. Suomen luottoluokitus on vaarassa laskea ja suistaa Suomen kohti negatiivista kierrettä. Näköalattomuuden ja kotimaisen talouden laiminlyönnin vuoksi hallitus leikkaa rajusti suomalaisen tasa-arvon mahdollistavista kouluista ja terveyspalveluista. Palveluista saneerataan, ryhmäkoot kasvavat ja hoitojonot pitenevät.

Arvoisa puhemies! Suomen suunta on käännettävissä vain mittavilla toimilla kotimaisen talouden vahvistamiseksi. Avaimet ovat samat kuin millä Suomea on kautta historian rakennettu. Meidän on luotettava suomalaiseen työhön ja osaamiseen. Suomen nousuun tarvitsemme pitkäjänteisen kasvun ohjelman.

Ensinnäkin, meidän on synnytettävä uusia työpaikkoja vahvemmalla kotimaisella taloudella ja yrittämisellä. Biotalous on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Tämä tarkoittaa luottamista kotimaiseen puhtaaseen energiaan ulkomaisen saastuttavan sijaan sekä panostuksia kotimaiseen puuhun ja ruokaan.

Nyt Kataisen—Urpilaisen hallitus leikkaa uusiutuvasta energiasta ja vihreästä teollisuudesta. Keskustan johdolla sovitut 20 miljardin investoinnit kotimaiseen energiaan ovat vaarassa.

Rovaniemeltä kerrottiin terveisiä, että hallituksen päätöksistä johtuen 200 miljoonan investoinnit kotimaiseen energiaan ovat siellä vaihtumassa kivihiilen tuontiin Uralin takaa. Samoin hallitus kyllä puhuu kauniisti kotimaisesta ruuasta, mutta oikea käsi leikkaa siitä 100 miljoonaa euroa. Mitä teillä, arvoisa hallitus, on kotimaista puhdasta ruokaa ja energiaa vastaan? Vaihtakaa nyt jo ihmeessä tuo ulkomaista suosiva, halpa politiikkanne vahvempaan kotimaiseen talouteen.

Keinot ovat kyllä tiedossa. Suomeen on saatava nykyistä enemmän investointeja, yritysverotusta on kevennettävä ja kotimaista yrittäjyyttä vahvistettava voimakkaasti. Suomalaisesta työstä on maksettava verot Suomeen asettamalla kansainvälisten yritysten korkojen ja sisäisen hinnoittelun avulla tapahtuvalle verokeinottelulle rajat. Suomalaista työtä uhkaavat myös Kataisen hallituksen terveiset niin Durbanin ilmastokokouksesta, rikkidirektiivin aikataulusta kuin myös komission dieselverosta.

Toiseksi, kasvupolitiikan edellytys on, että meidän on nostettava useampi suomalainen mukaan työelämään tukemalla ihmisten omatoimisuutta. Syrjäytymiseen puuttuva ennaltaehkäisy on nostettava keskeiseksi toimintaohjeeksi ter-veydenhuoltoa, koulua ja perheturvaa uudistet-taessa. Sosiaaliturvaamme on uudistettava yksinkertaisemmaksi ja työhön kannustavammaksi. Työurien pidentäminen on välttämätöntä suomalaisten pitenevän eliniän vuoksi.

Kolmas kasvun tukipilari on, että meidän on uudistettava verovaroillamme toimiva julkinen sektori ohjenuoranamme terve säästäväisyys ja kohtuullinen verotus. Nyt ylisuuri byrokratia on yrittäjyyttä ja työllistämistä tukahduttamassa. Pelkästään parempi tietojohtaminen parantaisi palveluiden laatua ja toisi yli miljardin euron säästöt. Tavoitteena tulee olla, että julkinen sektori on kilpailukyvyn tekijä, ei sen este.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta puuttuu selkeä visio ja yhteinen näkemys siitä, millä keinoin Suomi nostetaan kuivalle maalle. Esitän, että Suomen talouspolitiikan suuntaa muutetaan radikaalisti ja että tähän liittyen eduskunta hyväksyy keskustan vastalauseesta ilmenevät kannanotot.

Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden kehykset perustuvat varovaisiin oletuksiin tulevien vuosien talouskehityksestä. Silti lähivuosien talouskehitys voi osoittautua ennustettua paljon vaikeammaksi, jos eteen tuleviin kriisiytyviin tilanteisiin ei reagoida ajoissa ja oikealla tavalla. Tästä olemme saaneet vakavan opetuksen juuri, kun valiokunnan mietintö valmistui.

Kreikasta alkanut Etelä-Euroopan myllerrys on nyt tuonut pintaan Espanjan pankkien ongelmat. Euromaiden valtiovarainministerit ovat puuttuneet tilanteeseen nopeasti, jotta Espanjan ongelmat eivät syöksisi koko Euroopan rahoitusjärjestelmää kaaokseen. Ilman määrätietoista puuttumista saattaisimme nähdä samanlaisen rahoitusjärjestelmän myllerryksen koko Euroopassa kuin vuonna 2008. Tuolloin Suomen vienti romahti ja työttömyys lähti kasvuun. Mutta palataanpa mietinnön sisältöön.

Valtion menot voivat merkittävästi ylittää tulot, milloin on tarve tasoittaa taantuman tai laman aiheuttamaa kuoppaa. Osa menoista on luonnollisesti ymmärrettävä tarpeellisiksi tuloa tuottaviksi investoinneiksi, kuten esimerkiksi panostukset koulutukseen, liikenneväyliin, tutkimukseen tai tuotekehittelyyn. Myös riittävä sosiaaliturva on nähtävä keinona taata yhteiskunnan vakaus ja ennustettavuus. Sosiaaliturva myös tukee kotimaista kulutusta, eli tässäkään ei ole kyse pelkästä budjetin menoerästä. Silti on selvää, että menot eivät voi olla mielin määrin ja pitkiä aikoja tuloja korkeammat. Tässä suhteessa kehysmenettely on tarpeellinen apuväline päätöksenteolle.

Kehyskautta pidemmän ajan kestävyysarviointeihin sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Oletusarvoista riippuen voidaan saada hyvinkin erilaisia kestävyyslukuja. Ei pidä sortua siihen, että kaikkein miellyttävin laskelma antaa tulokseksi, ettei meidän tarvitse varautua mihinkään. Toiveunissa elävä päättäjä tekee karhunpalveluksen kansalaisille. Näissä toiveunissa vaikuttaa elävän perussuomalaisten eduskuntaryhmä, joka vastalauseensa lukuisten lisäysesitysten perusteella näyttää ajavan Suomea Euroopan velkakriisimaiden joukkoon.

On realismia lähteä siitä, että väestön ikääntyminen tuo merkittävän haasteen muun muassa palvelujen rahoittamiselle. Realismia on myös tunnustaa, että olemme velkaantuneet voimakkaasti vuosikausien ajan. Totta on myös se, että Suomen teollisuus on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Lisäksi vuosikausia jatkunut veronalennuspolitiikka on rapauttanut valtion tulopohjaa ja lisännyt kansalaisten välisiä tuloeroja.

Arvoisa puhemies! Tämän kehyspäätöksen yhteydessä tasapainotetaan valtion menoja ja tuloja vielä siitä, mitä hallitusneuvotteluissa sovittiin. Emme tavoitelleet tätä lisäsopeutusta, mutta se on ollut välttämätöntä.

Keskustan linja kehysten suhteen on mielenkiintoinen, se on suorastaan jakomielinen. Keskusta on pitänyt hallituksen esittämää talouden tasapainotusta riittämättömänä. Toisaalta keskusta on vastustanut lähes kaikkia yksittäisiä tasapainottamistoimia.

Keskustan vastalauseeseen sisältyy liki tusina ehdotusta, joiden voi arvata merkitsevän tuntuvia menonlisäyksiä, mutta yhdenkään perässä ei ole mainintaa, montako sataa miljoonaa euroa ehdotus maksaa ja mistä tämä rahoitus tulee. Herää mieleen kysymys, onko tullut haetuksi talousoppia Ateenasta.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä hallituksessa on saavutettu tarpeellinen, tasapainoinen ja oikeudenmukainen sovitteluratkaisu: progressio kiristyy, solidaarisuusvero toteutuu ja työmarkkinatuen tarveharkinta poistuu. Tätä ennen saimme taisteltua myös työmarkkinatukeen tasokorotuksen. Lisäksi on kyetty panostamaan ratahankkeisiin ja lisäämään määrärahoja teiden kunnossapitoon.

Hallitus on kyennyt tekemään päätöksiä. Se on kyennyt löytämään tasapainon menojen uudelleenkohdentamisen, säästöjen ja tulonlisäyksien välillä, ja se on kyennyt sosiaalisesti kestäviin ratkaisuihin.

Hallituksen toimintakyky näkyy siinä, että korkokustannukset pysyvät alhaalla, kun taas monissa muissa maissa päättäjien kyvyttömyys ja hallitusten hajoamiset vaarantavat rahoituksen saannin ja korot uhkaavat nousta pilviin.

Kun talouden tilanne taas tulevaisuudessa helpottaa, on nyt rakennetulla pohjalla mahdollisuus edelleen korjata hyvinvoinnin aukkopaikkoja ja huolehtia tulevaisuuden palvelutarpeista. Vasemmisto haluaakin olla mukana turvaamassa kansakunnan tulevaisuutta lyhytjänteisen politikoinnin sijasta, ja siksi tuemme yhdessä saavutettua kehysratkaisua.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden vajausta ei pidä jättää nykynuorten ja lasten maksettavaksi. Siksi on tehty ratkaisuja, jotka taittavat valtionvelan kasvua ja parantavat työllisyyttä. Kehyspäätöksen jälkeen taloutta tasapainotetaan noin 5 miljardilla eurolla. Vihreä ryhmä on tyytyväinen siihen, että säästöissä painottuu oikeudenmukaisuus ja taakanjako maksukyvyn mukaan. Suurituloisten solidaarisuusvero on oikein. On myös reilua, etteivät työttömän aktiiviajan korotukset enää leikkaudu pois toimeentulotuesta eivätkä puolison tulot enää vähennä työttömyyskorvausta, mikä helpottaa monen köyhän perheen arkea.

Kehyspäätöksiä ei tehty juustohöylällä, vaan harkiten. Haasteena on Suomen heikko vaihtotase. Meille tuodaan enemmän tavaraa kuin viedään. Tarvitsemme uusia vientituotteita nykyisten lisäksi. Suomalaisten hyvinvointia turvataan kehittämällä ja kaupallistamalla uutta, puhdasta teknologiaa.

Tarvitaan vihreää taloutta. Suomella on kaikki mahdollisuudet tehdä cleantechistä menestystarina, mutta se edellyttää vahvoja kotimarkkinoita uusiutuvalle energialle. Siksi pidämme pieniäkin määrärahaleikkauksia vihreään talouteen valitettavina. Uusiutuvan energian tuista pidetään kiinni, ja lisäksi vihreä ryhmä kiirehtii elinkeinoministeriön nettomittarointiselvitystä. Nettomittarointia tarvitaan, jotta jokaisella pientuulimyllyn tai aurinkopaneelin omistajalla olisi mahdollisuus syöttää ylijäämäsähkö verkkoon ja saada tästä myös korvaus.

Kestävää kehitystä ei voi ulkoistaa eikä ilmastonmuutoksen torjuntaa siirtää tulevaisuuteen. Luonnon monimuotoisuus hupenee tässä ja nyt, joten hallitusneuvotteluissa sovitusta lisäpanoksesta luonnonsuojeluun emme tingi. On annettava elintilaa uhanalaisille eläimille, linnuille, kääville ja lahopuille. Myös ympäristönsuojelun viranomaisresursseista nipistäminen olisi todella lyhytnäköistä. Kaivosteollisuuden päästöt on saatava paremmin resursoidulla valvonnalla kuriin.

Arvoisa puhemies! On otettava kadoksiin ajautumassa olevat nuoret siipien suojaan. Työttömyys ja toimettomuus ovat usein tie syrjäytymiseen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Kehyksen lisäpanokset nuorten työllistymiseen ovat erittäin kannatettavia.

Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan ja työpajatoimintaa lisätään. Lisärahaa annetaan perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, iltapäivätoimintaan sekä kerhoille. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ehkäisevät syrjäytymistä ja koulupudokkuutta. Valtion kerhotoimintarahan turvin moni lapsi toteuttaa unelmiaan käsityö-, kokki- tai bändikerhoissa.

Koulutus tukee työllisyyttä, samoin tutkimus. Vihreä ryhmä painottaa, että valtion on turvattava innovaatiopolun alkupää eli perustutkimus. Esimerkiksi laktoositon maito on kaupallinen tuote, joka syntyi perustutkimuksessa löydettyjen ilmiöiden ansiosta.

Työllisyys paranee myös siten, ettemme ylläpidä karkeaa jakoa työtön, työllinen. Osatyökykyiset rikastuttavat työyhteisöjä. Pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lyhyempää työpäivää ja yhdistää työn ja perheen. Kun työtä riittää kaikille, se tarkoittaa parempaa vointia ja yhteenkuuluvuutta. Perheen ja työn yhteensovittaminen parantaa myös lapsen asemaa. Esimerkiksi Ruotsissa on mahdollisuus yhdistää osittainen vanhempainvapaa ja lyhennetty työpäivä.

Odotamme paljon pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeilulta. Siihen liittyy myös työllistymisbonus, eli pitkäaikaistyötön voi työllistyttyään pitää kuukauden työmarkkinatuen. Se kannustaa ottamaan vastaan lyhyenkin työn.

Kasvuyrittäjyydessä on kysymys teollisesta uusiutumisesta. Kehyspäätöksessä tuetaan kasvuyrittäjyyttä enkelisijoittajien verovähennyksellä ja t&k-vähennyksellä. Tämä antaa maallemme potentiaalia uuteen, yllättävään kasvuun, mutta myös perinteiset pk-yritykset ovat hyviä työllistäjiä, mikä tulee muistaa lainsäädäntö- ja verotuskokonaisuuksia harkittaessa. Vihreät korostaa pienten yritysten mahdollisuutta työllistää nuoria myös oppisopimuskoulutuksella.

Politiikan työkalupakissa ei enää ole markka-ajan devalvaatio- tai kellutusmahdollisuutta, vaan on euron kriisin tuoma epävarmuus. Se voi olla loputon suo, mutta suon yli voi rakentaa pitkospuut. Meidän on itse rakennettava uutta hyvinvointia, kuten esivanhempamme ovat tehneet. Perusturva on inhimillinen perusoikeus, ja sen riittävyyden eteen on tehtävä työtä. Vihreä ryhmä ei kaihda tai pakoile vastuuta. Säästöpäätöksissä jotain on otettu pois budjettivajeen kattamiseksi ja jotain on lisätty kasvun aikaansaamiseksi. Isänmaan ihmisten ja ympäristön asia on meidän, ja maapallo on yksi. Globaalia solidaarisuutta osoitamme kehitysyhteistyöllä. Nuuskamuikkusen sanoin: "Olisi kauheata, jos maapallo särkyisi, se on niin kaunis."

Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Svenska riksdagsgruppens ståndpunkt gällande statsfinanserna har varit konsekvent alltsedan regeringsförhandlingarna. Att öka låntagningen har inte varit, och är fortfarande inte ett alternativ för oss. Vi är därför nöjda med att rambeslutet innehåller en balanserad kombination av utgiftsminskningar och en ökning av skatteintäkterna. Dessa anpassningsåtgärder är dessutom av den storlek som vi krävde redan under förhandlingarna.

Regeringen har visat prov på sin funktionsduglighet då man, trots ett svårt utgångsläge, lyckats enas om de nödvändiga åtgärderna. Här har alla regeringspartier varit tvungna, men framförallt även varit beredda, att kompromissa.

Vårens rambeslut är alltså en bra utgångspunkt. Med tanke på den rådande ekonomiska osäkerheten i världen och i synnerhet i Europa är det dock viktigt att regeringen inte glömmer bort regeringsprogrammets skrivelse om att anpassningsåtgärdernas tillräcklighet årligen bör utvärderas. Om så krävs bör det finnas politisk vilja och beredskap till ytterligare åtgärder även i fortsättningen.

Arvoisa puhemies! Sopeutustoimet eivät yksinään tee autuaaksi. Suomi tarvitsee lisää työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Tämän vuoksi aivan perustava merkitys on sillä, että voimme vahvistaa kilpailukykyämme ja parantaa samanaikaisesti vaihtotasettamme.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kehyspäätös sisältää joukon hyviä aloitteita tämän toteuttamiseksi. Yksityisten sijoittajien väliaikainen verovähennys ja muut kasvuyritysten kannustimet ovat kaikin tavoin tervetulleita. Nämä yrittäjyyttä tukevat verokannustimet edistävät meidän pienten ja keskisuurten yritystemme mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja saada vienti jälleen vauhtiin.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottamisen lisäksi yhtenä suurimpana haasteenamme on juuri tällä hetkellä nuorten syrjäytymisen estäminen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tämän vuoksi erittäin tervetulleena ja merkittävänä nuorten yhteiskuntatakuun täysimääräistä toteuttamista vuodesta 2013 lähtien. Syrjäytymisen ja marginalisoitumisen riski vähenee, kun nuorillemme tarjotaan mahdollisuus työhön, koulutukseen ja tarvittaessa myös kuntoutukseen. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Syrjäytymisen vastaisessa taistelussa haluamme lisäksi korostaa etsivän nuorisotyön merkitystä. Tarjoamalla nuorelle tukea varhaisessa vaiheessa voimme estää ongelman kärjistymisen tai ehkäpä ylipäänsä sen syntymisen. Olemme tämän vuoksi tyytyväisiä siihen, että etsivän nuorisotyön määrärahat nousevat.

Värderade talman! Trots att rambeslutets anpassningsåtgärder är nödvändiga och därför bör välkomnas, innehåller beslutet också några orosmoln. Rambeslutet beräknas minska jordbrukarnas årliga inkomster med cirka 100 miljoner euro. Vi har därför i utskottsbehandlingen betonat vikten av att regeringen följer upp inkomstutvecklingen av särskilt de aktiva gårdarna och de unga jordbrukarna. Vid behov bör regeringen vidta åtgärder för att säkerställa jordbrukarnas verksamhetsförutsättningar.

Svenska riksdagsgruppen uttrycker även en viss oro över det sätt på vilket anpassningsåtgärderna drabbar utbildningsväsendet. Trots sparkrav får inte den högklassiga utbildningen och forskningen äventyras. Detta gäller såväl grundskolan, andra stadiet som högskolorna. Med tanke på att gymnasieutbildningen står inför betydande sparkrav är det ytterst viktigt att säkerställa också de små gymnasiernas ställning. Det bör finnas möjlighet till gymnasieutbildning i hela landet och nära elevens hem.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen stöder de nödvändiga anpassningsåtgärderna som regeringen nu föreslår. Lärdomarna från Grekland visar vad konsekvenserna av en icke hållbar offentlig ekonomi i allra värsta fall kan vara.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu Suomen ja laajemmin Euroopan taloudesta on tuonut selkeästi esille sen, että kaiken terveen talouden perustana ovat terveet arvot. Kun nopeiden voittojen tavoittelu sekä numeroiden ympärillä pyörivä talous ohittavat yhteiskunnan pitkäjänteisen rakentamistyön, voidaan varmuudella odottaa kuplia, jotka puhkeavat kivuliaalla tavalla. Tähän kuplan puhaltamiseen ei Suomessa kuitenkaan ole sorruttu, vaan nyt, kun talousnäkymät ovat viime vuosien aikana synkentyneet, on Suomessa sitouduttu tarvittaviin toimenpiteisiin.

Nykyinen hallitus on selvinnyt hyvin jo toisesta merkittävästä uurastuksestaan talouden kanssa. Hallitusneuvottelujen yhteydessä taloutta sopeutettiin merkittävästi, ja nyt uusi ohjelma takaa noin 5 miljardin sopeutuksen. Nämä yhteensä ovat noin 10 prosenttia valtiontaloudesta. Onko tämä oikea määrä, riippuu siitä, miten maailmantalous lähivuosina kehittyy. Tähänhän myöskin IMF viittasi: suurimmat uhkamme ovat ulkopuolisia.

Vielä emme tiedä vastausta talouden kehitykseen. Toisaalta oppositiollakaan ei vastalauseiden sisällön valossa näytä olevan vastausta tähän kysymykseen. Nyt on kuitenkin otettu tärkeä askel sen saavuttamiseksi, että velkasuhde kääntyy selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Arvoisa herra puhemies! Talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmista pahin, kestävyysvaje, on syntynyt pikkuhiljaa aikanaan oikeiden näkemysten puutteesta. Perhe- ja väestöpolitiikkaa ei ole kaikissa vaiheissa hoidettu kestävällä ja vastuullisella tavalla. Erilaisten tilanteiden myötä aivan liian moni nuori ja työelämän alkuvuosia läpi käyvä lähimmäisemme on syrjäytynyt elämän ja työelämän marginaaliin. Vastuumme terveiden arvojen ylläpitämisestä ja korjaavista toimenpiteistä on siksi tässäkin tilanteessa yhteinen. Valtiovarainvaliokunta muistuttaakin, että tehokkailla, ennalta ehkäisevillä palveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa.

Nuorten yhteiskuntatakuu tulee toteuttaa täysimääräisenä vuodesta 2013 alkaen. Näiden alle 25-vuotiaita nuoria ja alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita koskevien toimenpiteiden tulee koskea kaikkia, myös vajaakuntoisia ja vammaisia, niin kuin täällä ilokseni muissakin puheenvuoroissa on todettu.

Uusi verovähennys yksityissijoittajille sekä uusi t&k-vähennys kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi ovat hyviä, kohdennettuja ja määräaikaisia verokannustimia työpaikkojen luomiseen ja kasvun vahvistamiseen. Nämä ja vastaavat pitkäjänteiset toimet ovat välttämättömiä, jos haluamme huolehtia kasvusta ja yrittäjyyden kannattavuudesta.

Tarvitsemme uusia vientimarkkinoita, mihin mietintö antaa ohjeistusta. Samalla meidän on rohkeasti ja asianmukaisesti edistettävä kuluttajien tietämystä kotimaisen tuotteen valinnan merkityksestä.

Sosiaalinen vastuumme kaukaisista lähimmäisistä ei salli kehitysyhteistyön leikkaamista, vaikka niin ovat jotkut ehdottaneet, mutta sallii toiminnan kaikinpuolisen tehostamisen ja avun käyttämisen kumppanuusmaiden oman työskentelyn ja toiminnan aktivoimiseen.

Arvoisa herra puhemies! Ja myöskin arvoisa opetusministeri Gustafsson, joka täällä iloksemme jaksaa meitä sitkeästi kuunnella. Tutkimus- ja koulutusjärjestelmä on pidettävä vahvana. Ne ovat pohja korkeatasoiselle tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle yrityksissämme. On selvää, että vallitsevassa taloustilanteessa koulujen resurssit perusopetuksen toteutuksessa ovat kovilla. Meillä ei kuitenkaan ole varaa antaa periksi taitojen taantumiselle, vaan voimiemme mukaan on parannettava ja myös kohennettava varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua.

Arvoisa puhemies! Verotuksen muutoksissa korostuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mihin täällä on jo viitattukin, ja se, että parhaiten pärjäävät myös maksavat hieman nykyistä enemmän. Toivottavaa olisi tietenkin välttää kaikenlaiset veronkorotukset, mutta tässä tilanteessa indeksien jäädyttäminen ja maltillinen arvonlisäveron korotus antavat valtiontaloudelle tarvittavaa tasapainoa silti rasittamatta ketään kohtuuttomasti.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit pitävät valtioneuvoston kehysehdotusta tässä tilanteessa valtiovarainvaliokunnan enemmistön tavoin rakentavana ja vastuullisena tienä eteenpäin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi valtiovarainministeri Urpilainen, puhuja-aitiosta 5 minuuttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Kiitoksia hyvistä ryhmäpuheenvuoroista. Minusta niissä kaikissa välittyi sama huoli talouden tilasta ja tulevaisuudesta, jota tällä hetkellä henkilökohtaisesti ja koko hallitus jaamme.

Minä luulen, että kukaan meistä ei osannut vuosi sitten arvata tai aavistaa, miten vaikean taloustilanteen keskellä olemme tällä hetkellä. Tilanne Euroopan taloudessa on hyvin vaikea, ja olen samaa mieltä edustaja Lintilän kanssa siitä, että erityisesti tällaisina vaikeina aikoina on poikkeuksellisen tärkeää se, mitä me itse teemme oman taloutemme kuntoon saattamiseksi, eli teemme niitä tekoja, jotka ovat meidän käsissämme, jotta voimme hoitaa Suomen ja suomalaisten asioita hyvin ja oikeudenmukaisesti. Viimeksi eilen Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi myönteistä palautetta Suomen valtion ja hallituksen talouspoliittiselle linjalle.

Suomen malli koostuu kolmesta osasta:

Ensimmäinen osa on valtiontalouden sopeuttaminen. Teemme veronkorotuksia, menosäästöjä, jotta voimme taittaa valtion velkaantumisen. Mutta niin kuin monessa ryhmäpuheenvuorossa täällä on todettu, me teemme ne mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla niin, että yhteiskunnan vahvat ottavat myöskin verojen maksussa suuremman osuuden kannettavakseen.

Toinen osa Suomen mallia ovat rakenneuudistukset. On tärkeää katsoa aina politiikassa pitkälle tulevaisuuteen, ja se edellyttää myöskin vanhojen rakenteiden ravistamista. Me teemme lukemattoman määrän rakenneuudistuksia, ei vähiten kuntauudistuksessa, mutta se punainen lan- ka näissä rakenneuudistuksissa on nimenomaan työllisyyden vahvistaminen, työpanosten määrän lisääminen ja sitä kautta myöskin työllisyysasteen nostaminen. Olen erittäin iloinen, että niin moni teistä mainitsi nuoret ryhmäpuheenvuorossaan, koska uskon, että tässä meidän tahtotilam-me on yhteinen. Meidän tulee kantaa huolta lastemme ja nuortemme hyvinvoinnista, ja sen takia nuorten yhteiskuntatakuu on niin hyvä tuote, että siitä olisi mielestäni jopa kansainväliseksi vientituotteeksi muulle Euroopalle.

Kolmas osa suomalaista mallia ovat kasvupanostukset. Mielestäni Suomi on tässä eurooppalaisessakin ja ehkä kansainvälisessäkin keskustelussa oiva esimerkki siitä, miten talouskurin ja talouskasvun voi yhteensovittaa, miten samaan aikaan taloutta sopeutetaan, mutta kuitenkin luodaan edellytyksiä vahvemmalle kasvulle. Siitä esimerkkinä on tietenkin merkittävä infrapaketti, joka osana kehyspäätöstä hyväksyttiin, josta käsittääkseni tällä viikolla eduskuntakin pääsee keskustelemaan vielä tarkemmin, sekä myöskin nuo verokannustimet, joilla tuetaan suomalaisia yrityksiä, pk-yrityksiä, kasvamaan, luomaan uusia työpaikkoja, työllistämään ja sitä kautta menestymään.

Keskusta totesi omassa puheenvuorossaan ja on sen useaan otteeseen eduskuntakeskustelussa nostanut esille, että he kantavat huolta Suomen luottoluokituksen säilyttämisestä. Minä uskon, että tässä varmasti meidän tavoitteemme on yhteinen. Hallitus on kirjannut sen hallitusohjelmaankin, että me haluamme säilyttää parhaan, kolmen A:n luottoluokituksen. Mutta on hyvä noteerata, mikä on se suurin uhka, joka meidän luottoluokitustamme tällä hetkellä uhkaa. Se on eurokriisi, ja silloin, jos me haluamme aidosti säilyttää kolmen A:n luottoluokituksen ja huolehtia, että Suomi on jatkossakin taloudessa maailman parasta A-ryhmää, meidän pitää ratkoa eurokriisi, koska se on se suurin uhka, joka monen asiantuntijan ja luottoluokittajankin mielestä tällä hetkellä eniten uhkaa Suomen taloutta.

Perussuomalaiset totesivat puheenvuorossaan, että 2 miljardia euroa olisi oikea sopeutustoimi. Minusta tuo on oikeansuuntainen, mutta riittämätön, ja näillä perussuomalaisten esittämillä toimilla velkasuhteen kasvua ei saataisi pysähtymään, mikä on ollut hallitukselle kuitenkin se hyvin tärkeä tavoite.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: minusta ajat ovat niin vaikeat, että toivotan kovasti ja lämpimästi tervetulleeksi opposition yhteistyössä luomaan kasvua ja työllisyyttä, koska nämä ajat ovat sellaisia, että nyt sitä yhteistyötä todella tarvitaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko tämän jälkeen tarvetta debattiin? Näyttäisi jonkun verran olevan. — Edustaja Vahasalo.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän on todellakin yhteiskunnassa laitettava fokukseen korkeatasoinen koulutus ja sen laatuun panostaminen. Meillä tulee olla intohimo osaamisen kehittämiseen ihan varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka, vauvasta vaariin. Meillä pitää olla intohimoa, kannustava ja innostava ilmapiiri tässä yhteiskunnassa kehittää itseämme, koska jos me siitä luovumme, niin me luovumme kaikesta tärkeästä tässä yhteiskunnassa. Meillä pitää olla kannustavuutta yrittäjyyteen ja työntekoon.

Totta kai meidän tulee tunnustaa taloudelliset tosiasiat, mutta me emme saa heittää tuhkaa päällemme ja vajota synkkyyteen. Me olemme aina hyviä silloin, kun on haasteelliset tilanteet. Meidän tulee luottaa itseemme, ja olen varma siitä, että suomalainen kyllä aina selviytyy tässä yhteiskunnassa.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan puheenvuorossa sanottiin muun muassa, että ryhmäkoot tulevat suurentumaan. Tämähän ei pidä paikkaansa. Ryhmäkokojen pienentämistä varten on hallituksella varoja, ja tämä on sosialidemokraattien näkökulmasta aivan keskeistä koulutuspolitiikkaa, koska sillä, että saamme aivan sieltä varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta lähtien lapset tasa-arvon tielle, on iso merkitys heidän tulevaisuudelleen ja sille, miten he pärjäävät tulevaisuudessa.

Keskustan puheenvuorossa kannettiin myös huolta uusiutuvista energioista ja erityisesti biotaloudesta. Nyt on todettava, että tässä on otettu isoja askelia viime vuosien aikana. Kaksi biojalostamoa on tulossa Itä-Suomeen, ja tämä merkitsee sitä, että tämä mahdollistaa meille kehitystyön, osaamisen kehittämisen ja tästä myöskin vientivetoisen teollisuudenalan.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Haluaisin erityisesti tässä tarkastella vakavaa ongelmaa nuorisotyöttömyyden osalta. Tiedän, että nuorten yhteiskuntatakuu on mittava hanke, mutta opettajana olen valitettavasti sitä mieltä, että siellä on niin suuri ongelma, että sitä ei pikaisesti pystytä ratkaisemaan. Puhutaan kymmenistätuhansista nuorista. Ja sitten, riittävätkö nämä rahat vai siirtyykö velvoite kunnille? Sitä kautta sehän merkitsee kunnallisverojen nousua. Tämä supistus ammatillisen koulutuksen osalta minua, ei nyt raivostuta, mutta hämmästyttää, miten se on mahdollista. Sehän ei tule olemaan edullista. Täällä opetusministeri tietää tarkalleen tämän alan ihmisenä, että tähän täytyy löytyä ratkaisu ja nopeasti niin, ettei rahoja supisteta.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri kutsuu oppositiota mukaan kehittämään kansallista taloutta, ja toisaalta opposition puolelta kutsutaan myös hallitusta mukaan oikeastaan tämmöiseen kansallisuuskampanjaan, koska kotimaisen talouden tukevoittaminen on ehdottomasti tärkeintä, mitä seuraavina vuosina tulee tehdä.

Valitettavasti nyt vain — otan yhden esimerkin tästä — hallitus on ollut korottamassa merkittävästi turpeen verotusta, käytännössä tekemässä turpeen kilpailukyvyttömäksi korkealla verotuksella. Turpeen hankintahinta tällä hetkellä Suomessa on kaikkiaan noin 250 miljoonaa. Ainut jolla tämä voidaan korjata, on kivihiili, ja sen hinta on noin 350 miljoonaa. Me teemme välittömästi 600 miljoonaa taas vaihtotaseeseen miinusta. Mentäisiin sieltä kotimaisen puolelta.

Sitten tässä tuli solidaarisuusverosta. Älkää puhuko solidaarisuusverosta mitään, ennen kuin laitatte isoimmat osingot kiinni. Jos meillä oli vuonna 2010 kymmenen henkilöä, jotka ottivat osinkoja 120 miljoonaa, ansiotuloja alle miljoonan, ja heidän veroprosenttinsa oli suunnilleen 28 prosenttia eli sama kuin 3 500 euroa kuukaudessa tienaavalla, niin sitten kun sille teette jotain, (Puhemies: Nyt taitaa olla ajat pahasti täynnä!) niin sitten voitte puhua solidaarisuusverosta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen kuin tähän kehysriiheen mentiin, niin yksi merkittävä julkisuudessa ja taustapapereissakin mukana ollut säästökeino oli niin sanottu etuuksien jäädyttäminen. Tämä kuulostaa aika vaarattomalta ensi alkuun, mutta käytännössä se merkitsee kaikista pienituloisimpien ihmisten elintason laskemista. Meille oli erittäin tärkeää se, että tätä etuuksien jäädyttämistä ei tehty, ja se oli yksi keskeinen keino, miksi nämä veroratkaisut pystytään hyväksymään. Se, että indeksitarkistukset tehdään perusturvaan, ja se, että ne tehdään vielä etupainotteisesti, tulee takaamaan sen, että kaikista pienituloisimmilla suomalaisilla tulee jatkossakin olemaan käteen jäävää ansiota niin, että sillä pystyy maitokaupassa pärjäämään ja laskujaan maksamaan.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä perussuomalaisten vaihtoehdossa, heidän vastalauseessaan, ei juurikaan tasapainotettaisi taloutta, vaan esitetään lisärahaa kaikkeen hyvään. Toisaalta perussuomalaiset leikkaisivat tuulivoimasta ja kehitysyhteistyöstä, mikä ei ole solidaarista eikä tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua. Ilmastonmuutosta ei voi paeta, eikä ilmastonmuutoksen torjuntaa pidä laiminlyödä. Jokainen suomalainen tuottaa vuodessa 13 tonnia hiilidioksidipäästöjä, joten ympäristöministerin ilmastolaki on jatkossa todellakin tarpeen. Sillä voi seurata päästöjä ja suunnitelmallisesti vähentää niitä. Tässä kehyspäätöksessä muun muassa energiaverojen inflaatiokorotukset ja kilometrikorvausten leikkaukset ajavat ilmastonsuojelua.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä valitsi aika erikoisen esimerkin. Turvevero oli nimittäin edellisen hallituksen linjanveto, jota tämä hallitus vain jatkaa.

Lisäksi haluan sanoa, että liikennevaliokunta on omassa lausunnossaan huolissaan alemman asteisen tieverkon tulevaisuudesta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa tämän huolen, ja siksi me myös olemme tyytyväisiä liikennepoliittisen selonteon uudesta linjauksesta, missä me sanoimme, että painopistettä siirretään uudelleen liikenneverkkojen kehittämisinvestoinneista perusväy-länpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon, ja tästä saamme keskustella ensi viikon aikana.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tarpeen katsoa todella, mitä myöskin ulkopuolella meistä sanotaan. Tässä valtiovarainministeri joitakin näitä nosti esille. Ulkopuoliset ongelmat ovat meidän suurin uhkamme: Euroopan talouskriisi.

Vähän opposition vastalauseessa käy ilmi, tekeekö hallitus nyt oikean verran, tekeekö vähän liian paljon, vähän liian vähän. Minusta on olennaista, että hallitus tekee kaikkensa sen ymmärryksen mukaan, mikä hallituksella on, ja se ei ole vähän tehty, eikä sitä voi jättää jälkikäteen tehtäväksi. Se on tehtävä etukäteisesti.

Toinen on nämä kasvupanostukset, kasvun puute. Se on ongelma Suomelle. Se on haaste Suomelle. Sitä vastaan tulee taistella, laittaa liikkeelle prosesseja.

Sitten tämä kolmas, väestön vanheneminen, joka ei ole ongelma, vaan se, että me tarvitsemme käsiä, jalkoja erilaisiin palvelutehtäviin, hoitopuolelle ja muuhun. Minusta on lisäksi hyvin suuri ja paljon suurempi ongelma se, että kaikissa ikäryhmissä kaiken aikaa tapahtuu paljon syrjäytymistä. Se on asia, johon pitää aivan erityisesti paneutua, koska me tarvitsemme jokaisen suomalaisen.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmäpuheessa iloittiin siitä, että tuloerot ovat kääntyneet laskuun, ja väitettiin, että se on ensimmäinen kerta sitten Rafael Paasion ensimmäisen hallituksen. Minä olen kysynyt tätä monta kertaa aikaisemminkin ja kysyn nyt, onko tullut joitain uusia tutkimuksia tulonjakovaikutuksista, ja jos ei ole, niin tämä on aika lailla puhki kulunut hokema. Nimittäin 2011 talousarvioesityksen käsittelyssä esiteltiin Vattin kuusisivuinen selvitys, jossa ensimmäisessä ja viimeisessä kappaleessa sen työn tekijät sanoivat, että sitä tutkimusta ei voida käyttää tuloerojen kaventumisen kuvaamiseen, ja kehysratkaisussa yhden sivun tutkimus, jossa esitettiin, että tuloerot kaventuvat tuhannesosan puolikkaan, ja siinä tutkimuksessa ei ollut otettu kuin puolet mukaan kehysratkaisun tekijöistä eikä lainkaan välillisten verojen ja kuntaverojen vaikutusta siihen, mikä on pienituloisten ihmisten tilanne. Eli onko tullut uusia tutkimuksia?

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Nostan yhden asian esille tästä kehyksestä. Se on päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ja se, että niitä aiotaan käyttää hallituskauden puolessavälissä kehitysapuun. Tämä on mielestäni aika ihmeellinen linjaus. Silloin kun vihdoin viimein aletaan saada tuloja päästökaupasta, nämä annetaan pois. Näitä tuloja voisi aivan hyvin käyttää vaikkapa kansallisen kaivosyhtiön pääomana. Voitaisiin mennä lisenssipohjaiseen kaivostoimintaan ja ottaa vähemmistöosuuksia näistä kaivoksista.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä moneen kertaan kehuttu nuorten yhteiskuntatakuu on edelleen kannatettava asia. Toivon sen todellakin onnistuvan, eikä se saa jäädä pelkästään kosmeettiseksi toimenpiteeksi vaikka resurssipulaan vedoten.

Mutta kun nuorista puhutaan, niin itse kannan huolta myös yli 50-vuotiaitten työttömien asemasta. Heitä on kuitenkin lähes 100 000 Suomessa. Kysynkin, pitäisikö heilläkin olla jonkunlainen yhteiskuntatakuu, koska kun tullaan keskusteluun työurista, niin ei voida puhua työurista, jos ei ole työuraa. Pitää ensin olla työtä, että voi sitä uraa jatkaa. Tähän 50-vuotiaitten asemaan kyllä kiinnitän vakavaa huomiota.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri Urpilainen totesi, tilanne on äärimmäisen haastava, eikä kellään siihen taida olla mitään viisasten kiveä tarjota. Meillä on päällä Euroopan talouskriisi, mutta samaan aikaan meillä on myöskin oman teollisuutemme iso rakennemuutos. Me tarvitsemme kipeästi uusia työpaikkoja. Yksi alue, mistä niitä uusia työpaikkoja voisi löytyä, on biotalous, bioenergia. Tuolla Rovaniemellä tuli vierailtua viikonloppuna, ja kuulin siellä, että siellä on Mustikkamaan iso voimalaitoshanke pistetty jäihin, 200 miljoonaa investointeja ja parisataa työpaikkaa, hallituksen uusien linjauksien vuoksi bioenergia-alalla. Kysynkin ministeriltä: onko tämä bioenergian alasajo filosofinen kysymys, vai onko sille vielä tehtävissä jotakin?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden alkupuolella oli aika pirteää, hyvää talouskasvua, joka johtui raamisopimuksesta, jossa suomalaiset työntekijät saivat sataviisikymppiä. Sen lisäksi autokauppa kävi aika vilkkaana. Sen jälkeen tyssäsi. Jotta saataisiin oraita uudelle talouskasvulle nimenomaan Suomessa, se edellyttää investointeja ja yrittäjyyden uutta rohkaisua. Yrittäjiä pitää rohkaista. Monet nuoret kokevat, että ei kannata yrittää, sitä ei palkita, ja sen tähden siihen pitää panostaa verotuksella entistä enemmän.

Vaikka infrasta puhuminen on vanhaa, Suomi ei selviä talouskasvuun, ellemme me panosta nykyistä enemmän infraan. Niin se vain on. Kysynkin: Onko tarkoitus yrittäjyyttä innostaa verotuksella? Onko tarkoitus infraan lisätä nykyistä enemmän?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri totesi, elämme erittäin epävakaita aikoja, mutta kaksi asiaa on varmaa: mitä paremmin tasapainotamme oman taloutemme, sen paremmin pärjäämme talouden tyrskyissä, ja mitä paremmin panostamme suomalaiseen koulutukseen, osaamisen laatuun, sen paremmin Suomi tulevaisuudessa pärjää.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittikin huomiota ja esitti huolensa siitä, miten nämä erittäin mittavat säästöt, joita koulutussektorille suunnataan, onnistuisimme toteuttamaan niin, ettemme romuta suomalaisen koulutuksen laatua. Erittäin tärkeä on katsoa, ettei käy niin, että toisella kädellä annetaan, toisella kädellä otetaan. Toisaalta hallitus lupaa koulutus- ja yhteiskuntatakuun, mikä on ollut kokoomuksellekin tärkeä asia, mutta toisaalta sitten koulutukseen tulee isot säästöt, ja on erittäin taiten tämä yhtälö tehtävä, ettei tästä tule hölmöläisen peiton jatketta. Tässä on oltava tarkka.

Kysynkin, kun täällä on valtiovarainministeri paikalla: Huomasitte, että valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kannatamme sitä, että varhaiskasvatuspäivähoito siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön, mutta rahat jäivät sosiaali- ja terveysministeriöön. Tulevatko ne perässä, jotta meidän ei tarvitse olla huolissamme siitä varhaiskasvatuksen kehittämisestä ja laadusta?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen kauppatase ja sen matkassa myös vaihtotase on kääntynyt aika jyrkkään laskuun. Suomalaiset tuotteet ja palvelut eivät virtaa maailmalle enää entiseen tahtiin. Suomalaisten suurin puute on edelleen monta kertaa todettu markkinoinnin ja myynnin osaaminen. Tuotannon me kyllä osaamme, mutta myynti tökkii.

On hyvä, että hallitus on tässäkin yhteydessä tähän monella tapaa kiinnittänyt huomiota. Markkinoinnin ja viennin edistämiseen tarvitaan kuitenkin aivan uusia keinoja. Pk-yrityksiin tarvitaan nälkäisiä myyjiä ja varsinaisia myyntitykkejä. Meillä on nuoria, koulutettuja osaajia, ja valitettavasti suuri osa on heistäkin työttöminä. Näiden kahden ongelman yhteensovittamisen kautta saisimme maailmalle Suomi-myyjiä. Se onnistuu täsmäkoulutuksella lisäämällä yritysyhteistyötä. Olisiko mahdollista, että räätälöity oppisopimuskoulutuksen tapainen koulutus voitaisiin nopeasti hyvän peruskoulutuksen saaneille nuorille (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ottaa lisäkoulutuksena myyntityöhön?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että valtiovarainministeri korosti valtiovarainvaliokunnan lailla, että on vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti huolehdittava talouden kasvusta ja työllisyydestä, ja nimenomaan näissä olosuhteissa se tulee entistä tärkeämmäksi, yhtä lailla kuin kasvu-uralle pääseminen edellyttää nyt ennen kaikkea euroalueen velkakriisin uskottavaa ja kestävää ratkaisua Suomen valtiontalouden toimintaedellytyksiä vaarantamatta. Tässä on erittäin kova paikka, ja tähän toivottaa sosialidemokraattinen ryhmä menestystä.

Kaksi keskeistä asiaa esimerkkinä:

Syrjäytymisen vastainen toiminta: Se vaatii perusopetuksesta sosiaali- ja terveyspalveluihin mielenterveyden ja lasten ja nuorten psykiatrian katkeamattoman ketjun. Tähän on nyt osattava panostaa.

Toinen asia: Pitää olla myös poliittinen vastuu, kun menokehyksiä pannaan käytäntöön, myös sisäministerillä poliittinen vastuu, ei niin, että poliisiylijohtajalle annetaan pora eli Paatero-pora, joka upottaa liikkuvan poliisin veneet, ja operatiivisen poliisin toimintaedellytyksiä viedään alas. Kyllä pitää nyt nähdä, että myöskin poliittisesti on kannettava huolta siitä, millä tavalla toteutetaan menokehyksien käytäntöön soveltamista.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehykset sisältävät paljon tärkeitä asioita. Nuorten yhteiskuntatakuusta on puhuttu, vanhuspalvelulaki on yksi sellainen, ja toivoisin tietysti, että mielenterveyslain uudistus olisi myös tässä kehyksessä mukana hallitusohjelmakirjauksen perusteella.

Suomen talous ja koko Euroopan talous valtioitten näkökulmasta on kriittinen, ja tämä kehys on tehty muutama viikko sitten. Onko nyt nähtävissä tämän Espanjan kriisin vaikutuksia seuraavaan neljään vuoteen? Tuleeko meille näissä kehyksissä nyt sitten pulmia näitten hankkeitten osalta, lähinnä talouden ja rahoituksen riittävyyden näkökulmasta?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myller ryhmäpuheenvuorossaan antoi tunnustusta perussuomalaisten vastalauseelle, että siinä on hyviä ajatuksia, ja hämmästeli sitten vuoden takaista perussuomalaisten ratkaisua jäädä hallituksen ulkopuolelle. Oikeastaan edustaja Soinin välikysymyksen esittelyssä paljastuivat keskeisesti ne syyt, miksi jättäydyimme hallituksen ulkopuolelle. Me olemme johdonmukaisia eurokysymyksissä ennen ja jälkeen vaalien.

Arvoisa puhemies! Minä puolestani sanon, että hallituksella on hyviä alkuja, hyviä aloituksia asioihin. Hyviin asioihin hallitus tarttuu, mutta kun hallitus on näin laajapohjainen ja moninainen, niin ei oikein tule intohimoisia esityksiä, vain vesitettyjä kompromisseja. Valitettavasti monella tapaa hallitus myös sahaa omaa oksaa, ampuu omaan jalkaan. (Puhemies: Nyt taitaa tulla aika täyteen!) Puhutaan yhteiskuntatakuusta ja viedään nuorten opiskelupaikkoja.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan kertaan kysytty perussuomalaisten mallista, vaihtoehdosta. Olemme esittäneet 2+1-mallia, ja se tarkoittaisi sitä, että tekisimme vuoteen 2015 mennessä leikkauksia ja veronkorotuksia vuositasolla yhteensä noin 2 miljardin euron edestä. Samalla sitten sovittaisiin siitä, että tehtäisiin miljardin lisäsäästöt ja veronkorotukset, jotka tulisivat automaattisesti voimaan, jos Suomen kohtuuhintainen lainansaanti markkinoilla sitä vaatisi. Pelkkä tällainen hätävarasopimuksen olemassaolo rauhoittaisi markkinoita niin paljon, että sitä ei välttämättä tarvitsisi koskaan käyttää. Tällainen malli perussuomalaisilla on ollut, ja olemme sitä esittäneet aikaisemmin täällä, joten turha puhua, että perussuomalaisilla ei ole vaihtoehtoa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, teillä on hyviäkin asioita tuolla työkalupakissa, mutta meidän tärkeysjärjestyksemme asioille tuntuu olevan aivan erilainen. Siinä missä keskusta painottaa kasvua, yrittäjyyttä, työllisyyttä, tulevaisuutta, te aloitatte aina, että leikataan, leikataan ja tasapainotetaan. Me haluamme parantaa työllisyyttä ja taloutta yrittäjyyttä tukemalla, biotaloutta vahvistamalla, uusiutuvaa kotimaista energiaa edistämällä, jotta säästötarpeet olisivat mahdollisimman pienet.

Julkiseen sektoriin suhtautumisessa meillä on myös eroa. Me haluamme parantaa ja järjestää julkisia palveluita paremmin. Esitämme it-reformia, joka toisi miljardin liikkumavaran julkiseen talouteen muutaman vuoden viiveellä. Esitämme terveysuudistusta, joka varmistaa riittävällä väestöpohjalla hyvät terveyspalvelut. Te puhutte rakenneuudistuksesta, joka teille tarkoittaa toimivien rakenteiden tuhoamista kuntauudistuksessa ja terveyspuolella.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä debatissa on tullut ainakin yksi mielenkiintoinen yksityiskohta, joka kertoo, että päähallituspuolueitten näkemyserot ovat aikamoisia tai ainakin kaipaavat selvennystä. Kun edustaja Myller sanoi, että kehys merkitsee sitä, että ryhmäkoot eivät kouluissa kasva, niin jos näin on, onnittelut opetusministerille. Sitten edustaja Sarkomaa taas oli hyvin huolestunut siitä, miten käy koulutussektorin, opetuksen, ja kantoi huolta, että säästöt ovat liian suuria. Sitä mieltä mekin olemme. Jos näin on, silloin huolenaihe opetusministerillä on, että miten on tullut liian suuret säästöt tänne. Tässä mielessä tämä kaipaa hivenen täsmennystä, ja ennen kaikkea, jos molemmat ovat periaatteessa oikeassa, miten käy näiden sairaitten ja lasten ja vanhusten, joihin kohdistuu sitten pääosa näistä kuntasektorin merkittävistä säästöistä? Kaiken kaikkiaan noin 25 000 Sari Sairaanhoitajaa, tämä Sari lainausmerkeissä, jää työttömäksi tai vaille työtä näitten leikkausten kautta, mitä te olette tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin kohdentamassa. Olisi hyvä vähän täsmentää, onko teillä yhteinen linja tästä, mihin säästöt tulevat kuntasektorilla, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ja jos on, niin kertokaa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaalle totean, että totesin puheenvuorossani, että opetustoimeen tulevat säästöt ovat suuria. En todennut, että ne ovat liian suuria. Totesin, että erittäin taiten on toimittava tässä koko hallituksen, niin että nämä säästöt saadaan kohdennettua niin, kuten valtiovarainvaliokunta edellytti, että laadusta ei tingitä. Tämä on varmasti yksi suurimpia haasteita, joita hallituksella on. Sitä, ovatko ne sitten liian suuria, on tarkkaan katsottava niin hallituspuolueiden kuin opposition.

Sen varhaiskasvatuksen osalta totean, että kun hallitusohjelmassa todettiin, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon hallinto siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön, niin oli erittäin harmillista se, että rahat eivät siirtyneet, vaan htv:itä siirtyi kaksi. Tähän erityiseen huoleen valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota ja toivoi, että tässä ryhdytään toimenpiteisiin, että sitten siellä ministeri Gustafssonin puolella olisi voimavaroja valmistella esimerkiksi uusi varhaiskasvatuslaki, jota on odotettu jo melkein 30 vuotta.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Beslutet om ramarna utgjorde eldprovet för regeringen och dess handlingskraft och regeringen klarade det här eldprovet med glans, skulle jag våga påstå.

On mielestäni erittäin tärkeätä, että pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin tällä kehyspäätöksellä. On syytä todeta, että velanotto on suuri haaste, ja tämä yhdistettynä toiseen suureen haasteeseen, vanhenevaan väestöön, pakottaa meidät panostamaan koulutukseen, innovaatioihin ja luomaan hyvät toimintaedellytykset yrityksille. On mielestäni siksi erittäin tärkeätä, että hallitus on vaikeista taloudellisista päätöksistä huolimatta pystynyt edes jonkin verran ja tarkasti priorisoiden panostamaan edellä mainittuihin asioihin. Tämä jos jokin antaa suomalaiselle yhteiskunnalle liikkumavaraa tulevaisuudessa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa keskusta, kyllähän tässä varsin myönteistä oli se, että keskustan johtava talousasiantuntija, edustaja Lintilä kuitenkin kertoi, että tämä hallitus on seiskan hallitus. Nimittäin kouluarvosanoinhan nelonen on se hylätty ja vitonen on välttävä ja kutonen on kohtuullinen, mutta seitsemän on jo tyydyttävä. Siinä olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä, että vähintään tyydyttävän arvosanan tämä hallitus ansaitsee.

Puhemies! Vaikka edustaja Lintilä on hyvä mies kaikin puolin, niin yksi asia jäi silti vähän kiinnittämään huomiota. Nimittäin puheenvuoron loppuvaiheessa oli ristiriita tämän alkuvaiheen tyydyttävän, myönteisen näkemyksen kanssa, kun vaaditte samaan aikaan radikaalia suunnanmuutosta, mutta nyt minä ihmettelen, että minne. Nimittäin esimerkiksi muutama viikko sitten täällä toinen keskustalainen johtava talousasiantuntija Mauri Pekkarinen vaati esimerkiksi kulutuskysynnän leikkaamista, ja se oli minusta hämmästyttävää. Olisi kiinnostavaa tietää, mihin se radikaali suunnanmuutos sitten keskustan mielestä suuntautuu.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Tiilikainen kertoi äsken omassa puheenvuorossaan aika selkeästi sen: meillä on selkeä painotusero. Teillä tällä hetkellä raamissa enemmän painaa leikkauspuoli. Siellä ollaan esimerkiksi tekemässä merkittäviä leikkauksia, jotka vaikuttavat julkiseen sektoriin. Meillä on erittäin voimakas halu lisätä kasvua, työllistävyyttä ja sitä kautta (Kari Uotila: Halu ei riitä!) vahvistaa taloutta. Tämä kaikki lähtee siitä, että tämä ulkopuolinen talouspaine, joka tällä hetkellä kohdistuu meihin, tulee vain lisääntymään. Paras keino, millä me voimme siihen varautua, on se, että me pystymme saamaan kansallista kasvua ja vahvistamaan omaa talouttamme.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä oli juuri se, mitä minä hivenen ihmettelin. Nimittäin samaan aikaan, kun keskusta sanoo, että te haluatte kasvua, niin miten ihmeessä voi olla niin, että täällä muutama viikko sitten edustaja Pekkarinen vaati kulutuskyvyn leikkaamista? Sehän on tälle hallitukselle myrkkyä. Me emme missään nimessä halua esimerkiksi leikata pienituloisten ostovoimaa eläkeindeksijäädytyksin tai työmarkkinatukijäädytyksin, vaan päinvastoin tämän hallituksen talouspolitiikkahan on siinä mielessä ollut hyvin viisasta, että samaan aikaan kun tehdään vastuulliset sopeuttamistoimet, samaan aikaan panostetaan siihen kasvuun, panostetaan siihen työllisyyteen, tehdään tällaisia lisätalousarvioita, joissa on työllisyyspanostuksia, ja tehdäänpä se vielä kaiken kukkuraksi oikeudenmukaisella tavalla siten, että myös se suurituloinen osallistuu lamatalkoisiin jnp. Eli tämä talouspoliittinen yhtälöhän on hyvä, ja varmasti olemme siitä kohtuullisen samaa mieltä, kun kerroitte, että tämä on seiskan tyydyttävä hallitus, mutta ihmettelen juuri tätä keskustan näkemystä, pitääkö nyt sitten kulutusta leikata vai eikö, vai mikä tämä yhtälö mahtaa olla.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehyksissä on kuitenkin kysymys siitä, että tasapainotetaan valtiontaloutta. Perussuomalaisten vaihtoehdossa on nimenomaan nämä kaksi porrasta: ensimmäinen porras tämä 2 miljardia ja, jos tarvitaan, toinen porras 1 miljardi lisää. Mutta kyllä minä olen hämmästynyt siitä, että hallitus ottaa 1,44 miljardia tässä kuussa ulkolaista velkaa maksaakseen sen EVM:n peruspääomaksi. Edustaja Viitaselle tiedoksi, että tälle rahalle ei sitten saada minkäänlaista takuuta, kun aina jokaisessa puheenvuorossa kiität ministeri Urpilaista siitä, että Urpilainen on hommannut vakuudet.

Edustaja Kalliorinteelle: Kuuntelin sinunkin puheen äsken, ja te vastustitte hyvin räyhäkkäästi ennen vaaleja arvonlisäverokorotusta ja osallistumista Euroopan tukipaketteihin, ja te olette täydellisesti kääntänyt kyllä tältä osin takkinne. Semmoista pientä myötähäpeän tunnettahan tässä tulee.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan edustajaa, että sovittuihin puhuttelukäytäntöihin kuuluu teitittely.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän tuntuu siltä, että tässähän on semmoinen Pilatus-politiikka käsillä, että kun puhumme Euroopasta, niin on mukava pestä kädet ja kuvitella, että se paha menee pois. Mutta siitä annan kyllä hallitukselle tunnustusta, että se pyrkii tässä omassa kehysratkaisussaan vaikuttamaan niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissämme, ja Eurooppa-politiikassa pitämään huolta siitä, että meidän talouden eurooppalainen rakennelma kestää.

Lamassa on aina kolme aaltoa. Ensin romahtaa talous, sen jälkeen nousee työttömyys ja sen jälkeen, kun nämä kaksi asiaa ovat jo paremmalla tolalla, meille jää sosiaalinen lama. Mielestäni hallitus on tässä omassa kehysselonteossansa etsinyt tasapainoista ratkaisua, jossa se pyrkii säästöistä ja leikkauksistakin huolimatta tukemaan myös talouskasvua. Se ei ole kovin helppo ratkaisu, koska vääjäämättä veronkorotukset ja tietyt leikkaukset myös syövät työllisyyttä, mutta tässä paketissa on voimakas työttömyyttä alentava elementti. Se liittyy nuoriin, se liittyy pitkäaikaistyöttömiin ja se liittyy myös näihin työttömyysturvan uudistuksiin. Mutta kun me emme tiedä, millainen tulevaisuus meillä on käsissä, niin toivon, että hallitus on tietyissä tilanteissa myös valmis lisäbudjetteihin, jos maailma ei kuljekaan ihan niin suotuisasti kuin tällä hetkellä toivomme.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on mielestäni tärkeää, että panostetaan nimenomaan nuorten osaamiseen, sen vahvistamiseen, ja koulutukseen ja sellaiseen innovaatiotoimintaan, jolla luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja kaiken kaikkiaan viennille.

Valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään on nostanut tämän yhteiskuntatakuun toteuttamisen — mielestäni se on tärkeä tavoite, että se täysimääräisesti saadaan toteutumaan. Ja kun uhkana on näitten aloituspaikkojen vähentyminen, niin pidän myös tärkeänä, että kukaan ei jää vaille koulutuspaikkaa. On erittäin hienoa, että opetusministeri Gustafsson on täällä paikalla. Näkisin, että nyt etsitään todella monipuolisia ratkaisuja, paitsi ennalta ehkäisevänä, myös näihin koulutuspolkuihin. Ymmärtäisin, että esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen vahvistamisella voidaan myös — paitsi sitä, että pääsee koulutukseen — saada sitä vahvistumista myös siihen seuraavaan eli työuralle pääsemiseen, niin että se helpottuisi.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalle pitää antaa kyllä siitä tunnustus, että sillä on linja pitänyt sen suhteen, että ennen vaaleja se oli ainoa puolue, joka ei pystynyt nimeämään ainuttakaan säästökohdetta, eikä se ole pystynyt nimeämään myöskään vaalien jälkeen.

Mutta se on hyvin tärkeää, että tämän viennin rinnalle myöskin voidaan entistä enemmän käyttää kotimaisia tuotteita. On erittäin hyvä, että täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on erikseen korostettu sitä, että suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä parannetaan kotimaassa ja myöskin yritetään saada kuluttajat entistä enemmän tietoiseksi siitä, mikä on kotimaista. Esimerkiksi ruuan puolelta on hyvin tärkeää, että ne alkuperämerkinnät ovat olemassa, ja voi ostaa suomalaista halutessaan.

Energiapolitiikasta haluan sanoa sen, että kyllä tuulivoiman osalta on nyt myönnettävä, että ne hankkeet eivät toteudu niin nopeasti kuin on suunniteltu ja sen takia olisi ihan viisasta nyt vähäksi aikaa siirtää sieltä rahaa bioenergiaan, jotta päästäisiin näihin päästötavoitteisiin ja saataisiin tätä kotimaisuutta lisättyä. Valitettavasti niistä tuulivoimahankkeista tulee niin paljon valituksia, että ne viivästyvät huomattavasti.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tarraudun yhteen kohtaan, joka liittyy perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroon.

Te kritisoitte hyvinkin voimakkaasti vakauttamistoimenpiteenä arvonlisäveroa, jolla kuitenkin, 1 prosenttiyksiköllä, kerättiin noin 750 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti te sanotte, että pitäisi verovapaat osingot laittaa verolle. Tarkoitatteko te tässä tilanteessa nyt näitä yrittäjien yksinkertaisesti verotettuja osinkoja, joista on ollut suuri keskustelu ja jotka alennettiin 90 000:sta 60 000:een? Ja jos te sitä tarkoitatte, niin mikä tiedän käsityksenne on kannustavuudesta yritystoiminnassa, ja myöskin siitä määrästä, että onko se sama tilanne kuin tämän 1 prosenttiyksikön osalta? Nyt olisi hyvä keskustella kunnolla tämä asia, että mikä on teidän käsityksenne yrittämisen kannustavuudesta ja sitä kautta kasvusta ja työllisyydestä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vähäväkisen kansanosan edustajana tässä salissa olen huolissani parista asiasta.

Ensinnäkin se, että nykyinen hallitus tänä vuonna ja jatkossa kurittaa peruskuntia ja kunnan asukkaita vähentämällä valtionosuuksia tänä vuonna 631 miljoonaa euroa ja tällä kehyskaudella, loppukaudella, 3,4 miljardia.

Toinen asia on se, että me perussuomalaiset vaadimme verotusta maksukyvyn mukaan. Tuli mieleen asia, josta olen joskus puhunut tässä salissa: kunnallisvero tulojen mukaiseksi eli progressiiviseksi. Kädessäni on paperi, jossa lukee, että helmikuussa 2005 aiempi valtiovarainministeri Kalliomäki esitti, että kunnallisvero tulojen mukaan kiristyväksi, ja eräs hänen perustelunsa kuuluu seuraavasti: "Progressiivinen kunnallisverotus olisi valtiovarainministerin mukaan oikeudenmukaista. Hänen mukaansa verotuksen muuttaminen vaatisi valtion ja kuntien suhteiden järjestelemistä." Tämä on totta. Mitä mieltä on nykyinen valtiovarainministeri, voiko tämä toteutua? Viimeksi se kaatui kokoomukseen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskarille vastaisin, että perussuomalaisilla on ajatuksena puuttua tähän yritysveron hyvitysjärjestelmään, jossa verovapaata osinkotuloa jaetaan yrityksille noin 2 miljardia euroa vuodessa. Tämä 2 miljardia euroa kohdistuu tuon tuloluokan 10:een ylimpään prosenttiin, ja siitä ainoastaan 1 prosentti ottaa sitten tästä puolet. Me koemme enemmänkin tämän tämmöisenä oikeudenmukaisuuskysymyksenä, niin että myös näistä oikein suurista tuloista maksetaan veroa. Tämähän ei sinällään koske niinkään pk-sektoria, joka käytännössä ei tästä sillä tavalla hyödy. Sitten kun otetaan huomioon, mihin nämä työpaikat Suomessa syntyvät, niin viimeisen 10 vuoden aikana ne ovat suurissa yrityksissä vähentyneet mutta pk-sektorilla lisääntyneet vain, niin että tänä päivänä syntyvät työpaikat nimenomaan pk-yrityksiin.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä kommentti liittyen edustaja Sarkomaan esiin nostamaan asiaan, tähän varhaiskasvatuksen hallinnonalasiirtoon. Näin on todella tapahtumassa, ja tässä on hyvin erikoinen piirre se, että yksittäisenä asiana kotihoitoon ja kotihoidon tukeen liittyvät asiat jäävät meidän tietojemme mukaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Tämä on erikoinen linjaus sikäli, että varhaiskasvatukseen ei siis katsota kuuluvan jatkossa kotona tapahtuvaa kasvatustyötä.

Mitä tulee laajemmin tähän täällä käytyyn keskusteluun talouden epävarmuudesta ja yhteiseen huoleemme nuorista ja yhteiskuntatakuuseen heille, niin siihen kaksi näkökulmaa.

Ensinnäkin olemme huolissamme siitä, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset näyttävät olevan jotakuinkin vieläkin rajumpia kuin ammattikorkeakoulujen leikkaukset. Lähiopetuksen määrää on karsittu valtavasti ja näillä säästöillä tullaan karsimaan. Se lisää keskeyttämisprosenttia ja aivan taatusti ei ole omiaan vähentämään syrjäytyneiden nuorten määrää. Tästä on puhuttu aivan liian vähän, ja toivoisin ministereiltä kyllä selvitystä, että jos toinen käsi antaa ja toinen ottaa, niin yhteiskuntatakuu ei taida toteutua.

Toinen näkökulma: keskustan ajattelun mukaan...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Minuutti on täynnä! Se taitaa jäädä toiseen puheenvuoroon se toinen näkökulma.

Puhuja:

...tämä yhteiskuntatakuun toteuttaminen alkaa jo lasten ja perheiden tukemisesta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin Saarikolle kuin myöskin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroon: Siellä varmasti oli hyviä asioita joukossa, mutta oli siellä ainakin yksi puolitotuus, joka liittyy ammatilliseen koulutukseen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikkoja hallitus on kyllä lisäämässä noin 1 200, ja nehän kohdistuvat tänne Etelä-Suomeen, pääasiassa Uudellemaalle, ja täällä ovat myöskin ne ihmiset. Tämäkö ei ole teidän mielestänne sitten oikein, että kohdistetaan koulutuspaikkoja sinne, missä on ihmisiä ja missä on toimintaa ja missä on se syrjäytymisvaara kaikkein suurin?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten seuraavaksi edustaja Kerola, ja sen jälkeen valtiovarainministerin vastauspuheenvuoro.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus puhuu hanakasti kasvusta, mutta tämä mietintö näyttää kyllä toisenlaisia lukuja. Hallitus on iskenyt kyntensä, ihan niin kuin se täällä kirjoittaa, suurimpiin menosäästöihin, jotka kertyvät muun muassa yliopistojen valtionrahoituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksien indeksijäädytyksistä. Elikkä tänne on kirjattu suoraan sanottuna leikkauksia niistä kasvun elementeistä — joita muuten toteutettiin 90-luvulla, kun oli vähän samantyyppinen tilanne, silloin panostettiin nimenomaan kasvun siemeniin elikkä koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen — ja juuri näistä asioista on nyt leikattu. Kysymykseni kuulukin, että mikä mahtaa olla se kasvuala, johon hallitus tukeutuu ja jonka siemeniä se kylvää tämän mietintönsä mukaisesti. Elikkä ei löydy mitään sellaisia elementtejä.

Sitten edelliselle edustajalle näihin koulutuspaikkoihin: niitä ei muuten ole suunnattu tällä perusteella, vaan perusteet ovat olleet ihan muualla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Muutamaan asiaan kiinnitän huomiota, hyvää keskustelua on käyty.

Edustaja Tiilikainen viittasi puheenvuorossaan kasvuun ja työllisyyteen. Kävin tuossa omassa kommenttipuheenvuorossani läpi Suomen mallin, joka piti kolme elementtiä sisällään, joista kaksi liittyi työllisyyteen ja kasvuun. Mutta minun täytyy sanoa, että minä en ymmärrä keskustan logiikkaa siinä, että jos te kannatte huolta Suomen luottoluokituksesta, niin miten te ajattelette, että Suomen valtiontalouden uskottavuus säilyisi luottoluokittajien silmissä, jos me emme tasapainota meidän taloutta ollenkaan. Kyllähän meidän on pakko osoittaa selkeä polku, jolla me taitamme valtion velkaantumisen, mutta me teemme sen sen rinnalla, että me panostamme työllisyyteen ja talouskasvuun, ja tämä on hallituksen linja. Mutta en kyllä usko, että se, että me pelkästään tekisimme kasvu- ja työllisyystoimia, ehkä vielä velkavetoisesti, tässä tilanteessa lisäisi uskottavuutta Suomen talouteen ja sitä kautta myöskään lisäisi luottamusta meihin päätöksentekijöinä.

Sama koskee sitten tätä rakenteiden uudistamista. Minä olen eri mieltä siitä, että meidän sosiaali- ja terveydenhuolto tai kuntarakenne olisivat tällä hetkellä toimivia rakenteita, niin kuin te totesitte. Te totesitte, että hallitus on puuttumassa toimiviin rakenteisiin, kuten kuntauudistuksessa — näin te totesitte omassa puheenvuorossanne. Olen kiertänyt kaikissa Suomen vaalipiireissä viimeisten parin kuukauden aikana, ja se viesti, jota kansalaiset välittävät minulle valtiovarainministerinä ja puolueen puheenjohtajana, on se, että he ovat huolissaan eriarvoisuudesta, joka kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja juuri siihen kuntauudistuksella, sosiaali- ja ter-veydenhuollon uudistuksella, monilla muilla rakenneuudistuksilla pyritään vastaamaan, että me lisäämme tasa-arvoa kansalaisten keskuudessa, jotta he saisivat kaikki, riippumatta asuinpaikasta, riippumatta varallisuudesta, itsellensä laadukkaita palveluita, ja sen takia minusta rakenteita pitää uskaltaa ravistella.

Tähän liittyy myös sitten tämä koulutuskysymys. Minä luulen, että täällä salissa on hyvin laaja yksimielisyys siitä, että Suomi pärjää vahvalla osaamisella. Meidän pitää panostaa tutkimukseen, kehitykseen, laajalti osaamiseen sieltä esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Mutta ei kai voi olla niin, arvon kollegat, että koulutuksessa ei olisi mitään uudistamisen varaa? Itse sillä alalla työtä tehneenä tiedän, että myös koulutuspuolella on mahdollisuus rakenteita uudistaa, hakea niitä säästöjä muusta kuin itse opetuksesta. Sen takia mielestäni hallituksen linja, jossa säästöjä nyt haetaan rakenteiden kautta koulutuksen puolelta, mutta myöskin aloituspaikkoja karsimalla, kun ikäluokat pienenevät, on mielestäni perusteltu. Kaikki ymmärtävät, että jos ikäluokat pienevät, niin samaan aikaan myöskin aloituspaikkoja vähennetään. Siinä on ihan selkeä logiikka, ja minusta sen logiikan pitäisi kaikkien pystyä allekirjoittamaan.

Edustaja Lintilälle haluaisin todeta, että tämän hallituksen yksi punainen lanka, joka todetaan myöskin hallitusohjelmassa — se on meidän keskeinen painopistealueemme — on tuloerojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ja köyhyyden vähentäminen. Siihen liittyy myös se, että me pyrimme tekemään verotuksesta oikeudenmukaista. Te viittasitte solidaari-suusveroon. Se on hyvin tärkeä vero oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, että yhteiskunnassa ne, jotka ovat hyvätuloisia, jotka saavat korkeaa ansiotuloa, myöskin maksavat erityisesti tänä vaikeana taantuma-aikana, laman laskun maksun aikana, korkeampaa verotusta. Mutta sen ohella myöskin pääomatuloveroa on kiristetty, sitä kautta osinkojen verotusta on kiristetty yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla.

Nämä kaikki toimet on hyvin tarkkaan mietitty oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, mutta sitten samaan aikaan myös siitä näkökulmasta, että niillä olisi mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen.

Eli tältä osin mielestäni hallitus on tehnyt oman osuutensa tässä hyvin haastavassa taloustilanteessa. Nyt paljolti riippuu siitä, miten tämä eurokriisi tulee kehittymään, mikä tulee olemaan sitten meidän talouden tila tulevina vuosina, saammeko me toteutettua kaikki ne hyvät uudistukset, joita hallitus on kirjannut. Se jää nähtäväksi, ja se riippuu paljon siitä, miten eurokriisi kehittyy.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, valtiovarainministeri. Ministeri Gustafsson, pari minuuttia, olkaa hyvä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille siitä, että olette niin laajasti kantaneet huolta suomalaisesta koulutuksesta ja osaamisesta. Tässä vakavassa taloustilanteessahan hallitus jo hallitusohjelmaneuvotteluissa joutui toteamaan sen karun tosiasian, että myöskin koulutuksesta on säästöjä tehtävä, mutta aivan niin kuin valtiovarainministeri Urpilainen hetki sitten sanoi, niin pyrimme tekemään näitä säästöjä paljolti myöskin näillä rakenteellisilla uudistuksilla. Täällä edustaja Väätäinen itse asiassa käynnisti tämän keskustelun erityisesti koskien ammatillista koulutusta, ja tässä lyhyessä puheenvuorossani on pakko lähinnä keskittyä siihen.

Mutta aluksi sanon kuitenkin vielä sen, että näitten säästöjen rinnalla hallitus on tekemässä kolme merkittävää maalia: yhteiskuntatakuu, johon osoitetaan merkittävä summa, opetusryhmien koon pienentäminen — historiallinen summa 50,5 miljoonaa euroa — ja kolmantena tämä nuorten aikuisten osaamisohjelma, 130 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Nämä ovat poikkeuksellisen isoja panostuksia tilanteessa, jossa kuitenkin joudumme myöskin säästöjä tekemään.

No, tämä ammatillisen koulutuksen tilanne on siis senkaltainen, että tätä vajetta emme vuodessa kahdessa kykene korjaamaan, mikä on syntynyt alueellisesti. Niin kuin täällä edustaja Kärnä totesi, niin muun muassa tämän yhteiskuntatakuun ennakkopaikkoja tullaan kohdentamaan Uudellemaalle, koska täällä se epäsuhde on ollut kaikkein suurin eli eniten nuoria on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. Mutta voi sanoa, että tästä näkökulmasta nyt onneksi tämä ikäluokkien vähenemiskehitys helpottaa tässä säästötilanteessa niin, että tavoitteemme on se, että tämän hallituskauden aikana tämän yhteiskuntatakuun osana on koulutustakuu, jotta mahdollisimman moni nuori, joka haluaa, myöskin pääsee ammatilliseen koulutukseen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Gustafsson. Nyt voimme vielä hetken aikaa jatkaa debattia, ja ilmoitan linjanani olevan sen, että pääsääntöisesti seuraavat debattipuheenvuorot suunnataan edustajille, jotka eivät vielä ole päässeet ääneen tässä debatissa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, että nyt, kun eletään tilanteessa, jossa meillä on selkeä vaihtotaseen vaje, niin kotimaiseen tuotantoon ja kotimaisen tuotannon kulutukseen on panostettava merkittävästi. Silloin tietysti en-simmäisenä katseet kohdistuvat kotimaiseen ruokaan. Elintarvikeketjuhan työllistää noin 300 000 suomalaista, ja on erittäin tärkeää, että nämä työpaikat ja kotimainen tuotanto säilyisivät. Meillä on kuitenkin selkeitä uhkia nyt olemassa. Omavaraisuus esimerkiksi sianlihan tuotannon kohdalta on alenemassa, ja meillä olisi mahdollisuuksia esimerkiksi Venäjän-vientiin, jos meillä olisi enemmän tuotantoa.

Perusongelma on se, että tuottajan elinkeinon kannattavuus eli maatalouselinkeinon kannattavuus on erittäin heikko. Tämä heikkous johtuu siitä, että vaikka kuinka siellä ketjun sisällä tuotteeseen tulee hintaa lisää, koska elintarvikkeisiin on tullut myöskin hintaa lisää, niin se ei kohdistu alkutuottajaan saakka, koska keskittynyt kauppa ketjun vahvimpana lenkkinä ottaa siitä sen kaikkein suurimman katteen. Tätä taustaa vasten nyt pitää tehdä toimia, joilla voidaan sitä ketjussa syntyvää arvonlisää toisella tavalla kohdentaa. Siinä on kysymys (Puhemies koputtaa) myöskin tosiaan, niin kuin sanoin, aluetalouteen vaikuttavista asioista. Ruuan tuotannolla koko maassa on merkittävä aluetaloudellinen työllistävä vaikutus.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihin edustaja Rajamäki lopetti, elikkä poliisin rahoista. Me kaikki tiedämme sen, että terveyden hoitaminen on aina halvempaa ja ennen kaikkea mukavampaa kuin sairauden hoitaminen. Samoin rikosten ja oikeudenloukkausten ennalta estäminen on yhteiskunnallemme kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin poliisin määrärahoista leikkaaminen. 35 miljoonan euron säästö kehyskaudella merkitsee väistämättä myös poliisivirkojen vähentämistä ja sitä kautta suoraan turvallisuuden heikkenemistä ja rikosten ja oikeudenloukkausten lisääntymistä. Nämä lisäävät oikeuslaitoksen menoja ja kuluja. Totesin tuossa, että julkisen oikeusavun nettomenot vuonna 2011 olivat 84 miljoonaa ja vuonna 2010 vajaat 62 miljoonaa euroa, elikkä jos halutaan säästää valtion menoja, niin kannattaa toimia etupainotteisesti, elikkä lisätään poliisin virkoja ja sitä kautta me pystymme vähentämään näitä oikeuslaitoksen menoja.

Pauli  Kiuru  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtioneuvoston kehysselonteossa osoitetaan tasokorotus poliisin määrärahoihin. Se on täällä sivulla 13. Siitä kiitos hallitukselle.

Edustaja Arto Satonen äsken puuttui tuulivoimarakentamiseen, ja tähän liittyy minun mielestäni vakava ongelma, että meillä on kaavoitukseen varattu edistävää määrärahaa ja se lakkaa nyt vuonna 2014. Toisaalta meillä on vuoteen 2020 ulottuva tuulivoiman rakentamiseen liittyvä tavoite, joka toteutuessaan työllistäisi jopa 25 000 ihmistä ja pienentäisi puolestaan 300 miljoonalla eurolla energiantuontilaskua, ja tätä tavoitetta ei mielestäni saisi vaarantaa. Esimerkiksi Urjalassa 40 tuulimyllyä on vireillä ja pelkästään kunnalle kiinteistöverona se saattaa tuottaa noin 200 000 euroa. Olisin kysynyt ministeriltä, miten tässä asiassa edetään, että tavoite toteutuu. Mutta kun ministeri ei ole paikalla, niin en kysy.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ihan väliaikatietona, että valtiovarainministeri Urpilainen olisi mielellään ollut tämän debatin loppuun, mutta se aika, minkä hän oli varannut tähän, päättyi ja valitettavasti hän joutui lähtemään.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän suomalainen taloustilanne on jo, jos ajatellaan tätä kuluvaa vuotta, näyttäytynyt varsin haasteellisena. Lukemat ovat aika karua kertomaa. Jos miljardi säästetään, miljardi korotetaan veroja ja silti ollaan 7 miljardia miinuksella, niin tämän tietenkin tulisi soittaa tässä salissa joidenkin henkilöiden kelloja. Mutta vähän näyttää, kun näitä vaihtoehtoja katselee, mitä oppositiosta esitellään, että eivät kyllä ole kellot soineet. Ilmeisesti nämä miljardi, miljardi ja 7 eivät ole kaikille siis avautuneet, ja varsinkin tämä keskustan linjaus tässä kehyspäätöksen yhteydessä on kyllä minulle ainakin pettymys.

Perussuomalaisten vaihtoehtona on tässä salissa esitetty oikeudenmukainen verotus. Mutta minä olen täällä nyt, arvoisa puhemies, koettanut kysellä viime joulukuusta lähtien kysymystä, minkä takia perussuomalaiset eivät sitten äänestäneet suurimpien perintöjen verottamisen puolesta tässä salissa, jos te olette oikeudenmukaisemman verotuksen kannalla. (Puhemies koputtaa) Ei ole, puhemies, tullut vastausta vielä.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miten meidän talous ja vienti voi kasvaa? Siihen vaikuttaa liikenneverkko, ja kuljetuskustannusten osuus meillä on suurempi kuin kilpailijamailla ja yhä suuremmaksi tulee, kun rikkidirektiivi astuu voimaan. Valitettavasti hallituksen esitys valtiontalouden kehyksissä ei ole riittävä säilyttääkseen liikenneverkkoa edes nykyisessä kunnossa. Raideliikenteen kehittäminen sinänsä on hyvä asia, mutta tämä voimakas painopisteen siirto sinne ei ota huomioon sitä, että meillä tapahtuu kumipyöräliikenteellä kuitenkin merkittävästi rahti- ja henkilöliikennettä.

Nyt tämän kehysselonteon mukaan väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon ylläpitoon vuodesta 2016 lähtien, elikkä seuraavalle hallitukselle asetetaan tämä vaatimus. Se tuntuu siinä mielessä vähän hankalalta, että kustannukset ovat varmaan nousseet niin paljon, että silloin ei enää voida paljonkaan remontoida sillä samalla rahalla. Kysynkin, vaikka ensi viikolla on liikenneselonteko käsittelyssä: onko hallitus tietoinen, miten merkittävä on tiestön rooli viennille, kotimaanmarkkinoille ja myös niin sanotulle hajautetulle energiataloudelle?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttumatta mihinkään yksityiskohtiin mielestäni tulevia vuosia ajatellen pitäisi puuttua asiaan, joka ei välttämättä vaadi rahaa ainakaan vielä. Viimeisinä vuosina meitä ihmisiä on kannustettu kuluttamaan, kuluttamaan, ottamaan lainaa pankeista, varsinkin kun on tämmöinen matala korkotaso. Mutta nyt ainakin on maailmalla ollut huhuja, että korkotaso saattaa huomattavastikin nousta, ja sen seurauksena on, että etenkin asuntovelalliset entistä enemmän joutuvat ahtaammalle. Toivon, että myös hallituksen piiristä tämmöistä signaalia annetaan, että myös kotitaloudet rupeaisivat varovaisuuteen ja ettei nyt sitten otettaisi sitä halpaa rahaa. Aina laina on maksettava, niin kuin me perussuomalaiset olemme nähneet, että hallituskin innokkaasti kyllä rahaa ottaa lainaksi, että saa sitten näitten köyhien etelän valtioiden maksuja maksella.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä kehyspäätös on erittäin asiallinen ja vastuullinen tässä taloudellisessa tilanteessa. Ainoastaan kaksi kommenttia siitä.

Vaikka nuorten yhteiskuntatakuu on tärkeä asia, niin samalla meidän on muistettava, että sillä hoidetaan enemmän seurausta kuin syytä, koska syrjäytyminen alkaa päiväkodista ja koulusta, ja siksi on panostettava päiväkotiryhmien ja oppilasryhmien pienentämiseen, oppilashuoltoon ym. tämmöisiin asioihin, ja onneksi nämä on huomioitu tässä kehyspäätöksessä.

Perheiden tukeminen on myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, ja lastenneuvoloihin tulisi saada terveydenhoitajien työpareiksi perhetyöntekijöitä, jotka auttavat perhettä silloin, kun perheellä on syystä tai toisesta vaikeaa. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat vanhemmat eivät aina jaksa riittävästi huomioida lapsia, ja heidän tuekseen tarvitaan parempia ja tukevampia yhteiskunnan suojaverkkoja kuin tällä hetkellä on.

Toinen kommenttini koskee tutkimus- ja kehittämismäärärahoja. Olen pahoillani siitä, että niistä on jouduttu tinkimään, sillä tällaisessa yhteiskunnallisessa muutostilanteessa pitäisi erityisesti panostaa tutkimukseen ja (Puhemies koputtaa) hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja levittämiseen.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suurin ongelma on se, että te olette liian tyytyväisiä omaan toimintaanne. Hyvä esimerkki oli tämä edustaja Kiurun puheenvuoro hetki sitten, jossa olitte hyvin iloinen näistä poliisin määrärahoista ja samalla unohditte sen, että viime viikolla on linjattu, että poliisilaitosten määrä tullaan laskemaan alle kymmeneen, liikkuva poliisi lakkautetaan, krp:n tehtäviä siirretään mittavissa määrin paikallispoliisille. Haloo, ettekö ymmärrä, että tässä on erittäin suuri ristiriita?

Sama asia on myös esimerkiksi täällä rakenteellisella puolella liittyen työuriin. Hallituksen pitäisi itse etsiä myös omatoimisesti keinoja sen lisäksi, mitä työmarkkinajärjestöt ovat tehneet tässä työurasopimuksessa. Täällä ei kuultu mitään esimerkiksi siitä, miten opintoja voitaisiin nopeuttaa, otetaanko käyttöön kolmas lukukausi tai miten sosiaaliturvaa ja palkkatuloa yhteensovitetaan, että työhön meneminen on aina kannustavaa. Kehottaisin teitä hieman tutkimaan itsekriittisesti omia päätöksiänne ja tekemään rohkeampia ratkaisuja.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä poliisin määrärahoista: Jos liitetään tämä määrärahakeskustelu siihen yleiseen taloudelliseen viitekehykseen, missä me liikumme, pahimmillaan me puhuimme 700—800 poliisin vähentämissuunnitelmista, ja tällä ratkaisulla, mitä tässä puhutaan, pystymme turvaamaan ne noin 7 700 työpaikkaa. Jos tätä ajatellaan, niin sehän on kansalaisten turvallisuuden varmistamista. Se on myös sitä, että me varmistamme nuorien, vastavalmistuneiden poliisien työpaikat. Heitä on työttömänä ollut pari—kolmesataa henkeä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaikki täällä istuvat hallituksen kansanedustajajäsenet ovat kilvan suitsuttaneet sitä, kuinka paljon he välittävät nuorista. Se on niin muotisana puhua nuorten hyväksi, mutta kuitenkin esimerkiksi hallituksen yli 3 miljardin leikkaukset opetustoimeen ja kuntien valtionosuuksista osoittavat jotain aivan muuta, koska ne johtavat väistämättä koulutuksen tason laskuun, puhumattakaan heikompiosaisten lasten ja nuorten eriarvoistumisesta, joka ei korjaannu yhteiskuntatakuusta huolimatta. Korjaavaa työtä kyllä tehdään, mutta ennalta ehkäisevä työ puuttuu.

Edustaja Sasi mainitsi täällä, että pidetään syrjäytyneistä nuorista huolta. Myös ministeri Urpilainen mainitsi, että nuorisotakuusta saamme kansainvälisen vientituotteen. Nämä puheet ja lauseet kaikkiaan ovat aivan samaa toistoa kuin esimerkiksi se, että täällä istuvista 144 kansanedustajaa lupasi korottaa opintotuen 1.1.2012 alkaen eikä 1.9.2014 alkaen. Paljon puheita, mutta vähän tekoja.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Huovinen kaipaili täällä vastauksia selviin kysymyksiin, ja niin kaipailen minäkin kyllä. Esitin kysymyksen liittyen sosialidemokraattien ryhmäpuheeseen, kun siinä iloittiin siitä, että tuloerot kaventuvat Suomessa, ja kysyin, mitä ne uudet tutkimukset ovat, jotka näin osoittavat, mutta en kyllä saanut ministeri Urpilaiselta minkäänlaista vastausta.

Mutta toisena asiana, kun viitattiin pohjoiseen, Rovaniemen kaupungin historian suurimpaan yksittäiseen investointiin eli tähän voimalaitosinvestointiin, 200 miljoonaa euroa: kun se uhkaa mennä jäihin tämän turpeen ja puupolttoaineen kiikkulautaratkaisun vuoksi, niin riippumatta siitä, kuka tämän asetelman on rakentanut, luulisi olevan itsestään selvä, että hallituksessakin tunnustetaan, että tässä asetelmassa ei ole mitään mieltä, että aivan pohjoista myöten pakotetaan käyttämään ennemmin kivihiiltä kuin kotimaista puuta ja turvetta.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuloerojen kaventaminen on todellakin ensimmäistä kertaa ollut hallituksen tavoitteena sitten Paasion ensimmäisen hallituksen, ja tässä valtiovarojen mietinnössä todetaan muun muassa: "Valiokunta pitää lisäksi merkittävänä sitä, että nyt sovituissa, kuten viime syksynäkin toteutetuissa veroratkaisuissa painottuu myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kehysratkaisuissa on muutoinkin otettu huomioon mm. tavoite tuloerojen kaventamisesta."

Silloin 60-luvulla tuloerojen kaventaminen tapahtui pääsääntöisesti vahvan progressiivisen verotuksen kautta. Tällä hetkellä sitä haetaan hyvin pienistä puroista, kuten sillä tavalla, että nämä veroratkaisut ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Muun muassa silloin, kun alvia on korotettu, näitten indeksien, jotka tulevat kaikkein pienituloisimmille, voimaan astumista on aikaistettu. Eli joka askeleella on otettu huomioon tuloerojen kaventaminen. Ja Vatt omissa tutkimuksissaan kehysriihen jälkeen totesi, että näin on myös tapahtunut.

Outi  Mäkelä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos on hallitus seiskan arvoinen, niin kyllä oppositiokin nyt tällä kertaa sen seiskan ansaitsee. Ainakin määrällisesti on tullut paljon esityksiä, mutta keskiarvoa tosiaan hieman laskee se, että tämä matematiikka hieman ontuu. On tärkeää osata laskea paitsi nämä ehdotusten määrät myös se loppusumma, ja niin kuin edustaja Satonen täällä totesi, niin säästöesityksiä on varsin vähän.

Edustaja Vehviläinen täällä totesi, että ei pidä iloita asioista, mutta kyllä tässä on syytä myöskin olla tällaisessa tilanteessa iloinen niistä asioista, mitä vähänkään pystytään tekemään.

Eikä myöskään pidä vähätellä asioita, kuten edustaja Lintilä täällä on keskustelun kuluessa vähätellyt hallituksen panostuksia yrittäjyyden edistämiseksi. Tämä kehyspäätös pitää nimittäin sisällään melkoisen määrän panostuksia uudelle kasvulle: t&k-verovähennys, patentoinnin verokannustus, poisto-oikeuksien tuplaaminen, kasvuyrittäjyyden kannustin, hankintameno-olettaman muutos pääomasijoituksille jne., (Puhemies koputtaa) ja näillä tehdään pohjaa palveluille ja talouden tasapainon löytymiselle jatkossa. Ei näitä pidä väheksyä eikä unohtaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kohta alamme lopetella. Myönnän vielä seuraavat debattipuheenvuorot, en tässä järjestyksessä, mutta mainitsen, kenelle aion vielä myöntää: edustaja Vikman, edustaja Kantola, edustajat Tolppanen, Jalonen, Juvonen, edustaja Vehkaperä ja edustaja Kalli, ja sitten mennään puhujalistaan. Aloitetaan edustaja Tolppasesta.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työurien pidentäminen on varmasti semmoinen asia, mikä tässä maassa on hyvä asia, ja työuria pitää pidentää, ei kuitenkaan niin kuin nyt on esitetty elikkä nostamalla eläkeikää. Nimittäin karu tosiasia on sellainen, että tässä maassa yli 50-vuotiaista työttömänä on 95 000 ihmistä. Se on peräti 40 prosenttia kaikista työttömistä tässä maassa. Työttömyyseläkkeellä on 30 000 ihmistä, ja työkyvyttömyyseläkkeellä on 21 000 ihmistä. Työkyvyttömyyseläkkeistä toiseksi suurin osa tulee mielenterveyssairauksien takia, ensimmäiseksi suurin syy ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Me perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että näihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota. Se säästäisi tämän valtion rahoja, ja se toisi hyvinvointia myöskin sinne varttuneemmalle puolelle. Tällä hetkellä meillä valitettavasti on olemassa hyvin paha ikärasismi.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta valtiovarainministeri Urpilainen voisi vientituotteena mainostaa suomalaista nuorten yhteiskuntatakuuta ja koulutustakuuta, niin täytyy todeta, että vientituote on vielä tuotteistamisessa pahasti kesken. Keskusta on sivistysliike, sivistyspuolue, joka ei mistään hinnasta voi tämän kehyksen sisällä tapahtuvia koulutuksen ja opetuksen leikkauksia hyväksyä, niitä satoja miljoonia euroa, jotka revitään siitä, että esimerkiksi koulutuksen aloituspaikkoja ammatillisesta ja ammattikorkeakoulutuksesta leikataan. Minä olen huolissani niistä 5 000 nuoresta, jotka nyt ovat peruskoulunsa päättäneet ja joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa. Miten tämä yhteiskuntatakuun yhtälö oikein toimii?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutus on investointi tulevaisuuteen, kuten tässä keskustelussa on tullut esiin. Laadukas koulutus varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa työvoimaa. Koulutuksen ja sen tukipalveluiden avulla ennaltaehkäistään monia ongelmia sekä syrjäytymistä. Korkeatasoinen osaaminen ja tutkimus edistävät Suomen menestystä kansainvälisesti. Esimerkiksi lukiokoulutukseen kohdistuu kuitenkin mittavat säästöt. Samaan aikaan lukiokoulutuksessa meillä on vielä parannettavaa esimerkiksi siinä, että lukio valmentaisi paremmin korkeakoulutukseen.

Muistuttaisinkin opetusministeriä siitä, että jatkossa on myös tärkeää panostaa oppilaanohjaukseen ja opintojen ohjaukseen nykyistä enemmän, sillä se on edellytys myös yhteiskuntatakuun onnistumiselle. Kokonaisuutena on syytä olla tyytyväinen kehyspäätökseen, joka luotsaa Suomen suuntaa ja toimii hyvänä sysäyksenä ja alkuna sille kehitykselle, että Suomi on tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunta.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen sanoi, että panostaminen infran rakentamiseen on hyvä ja elvyttävä toimi. Ajatuksena hyvä, mutta se on aivan riittämätön. Esimerkiksi tiestön perusväylän rahat ovat huomattavan pieniä tiestön kuntoon nähden. Tämä hallitus leikkaa niistä rahoista vielä 55 miljoonaa ja toivoo, että seuraava hallitus korjaa jäljet. Tästä tuleva lasku on iso.

Olen kysynyt useasti luottoluokituksen laskusta. Se ei ole enää se olennainen kysymys. Nyt on kysyttävä, miten olette varautunut euron hajoamiseen.

Mutta tähän keskusteluun, mitä tässä on käyty opiskelupaikoista: Te leikkaatte niitä usealla tavalla. Viimeksi kun on paikkoja suurella kädellä leikattu, se tehtiin lääkärikoulutuksesta. Nyt meillä on lääkäripula. Miten te varaudutte seuraavaan, lainausmerkeissä, lääkäripulaan?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tätä kehyskeskustelua tällä kertaa käydään tavattoman suuren varjon alla. Paitsi Yhdysvaltain taloustilanne, niin ennen muuta tämä Euroopan rahoitustilanteen vaikeus on se varjo, joka meidän päällämme on. Siihen liittyvät Suomen talouden tulevaisuuden ennusteet ja se kaikki epävarmuus, joka sitten on taustana myös tälle kehysratkaisulle ja myös tietysti tälle keskustelulle.

On onnellista, että tämä hallitus on kyennyt edistämään kolmikantaista sopimista, ja suuri siinä kehysratkaisun alla saatiin sopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa, joka sitten hieman helpotti tätä kehyspäätöksen rakentamista.

Edustaja Vehviläinen täällä varoitteli hihkumasta ilosta turhan paljon ja on varmasti oikeassa, että tilanne on vakava. Mutta silti en malta olla viittaamatta poliisiylijohtaja Mikko Paateron haastatteluun Kaleva-lehdessä, jossa hän kiittelee kehysratkaisua siitä, että poliisien määrärahatilanne kuitenkin olennaisesti parantui kehysriihessä. Siitä on painettua sanaa, siitä ilosta, jota poliisiylijohtaja tässä asiassa on kokenut.

Arja Juvonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kehyspäätöksen mukainen 20 miljoonan euron vähennys kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta on säästötoimenpide, jonka vaikutukset tuntuvat hiljaisissa ja vähäosaisissa. Tämä summa on pois vanhuspalveluista, vammaispalveluista, perhehoidon, lastensuojelun, oppilashuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisestä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen peruspalveluihin kohdistama rasitus kasvaa, eikä todellisiin haasteisiin vastaavan toimivan vanhuspalvelulain aikaansaamisesta haluta ottaa vastuuta. Kehyspäätös ojentaa haparoivan käden maamme ikääntyvälle väestölle. Vanhuus aika kurjissa olosuhteissa näyttää todelliselta uhkakuvalta. Vanhuksen kotona asumista suositaan ja siihen tähdätään. Löytyykö kaikille hoitaja?

Kehyspäätöksen sinänsä hyvät verouudistukset, joista täällä puhuttiin, kuten perintö- ja lahjavero, uusi veroluokka suurille perinnöille sekä niin sanottu solidaarisuusveroluokka ylimmälle ansiotuloveroluokalle, ovat lähinnä symbolisia uudistuksia, joilla ei vaikuteta siihen, missä suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus todella toteutuu eli omaisuustuloihin.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallituksen ja keskustan välinen näkemysero tasapainottamisessa liittyy oikeastaan siihen, että me haluamme aikaan kasvua, sellaista kasvua, joka ei rasita vaihtotasetta. Haluamme suunnata kulutuskysyntää nimenomaan kotimarkkinoille niin, että suomalainen tuotanto, suomalainen yritystoiminta kykenevät tuottamaan suomalaiselle kuluttajalle ja sille ostovoimalle senkaltaisia tuotteita, jotka kiihdyttävät yritystoimintaa ja samalla parantavat vaihtotasetta. Tässä on se suuri erimielisyys. Sen tähden me painotamme kotimaista energiaa, kotimaista ruuantuotantoa, metsien moninaiskäyttöä ja yrittäjien tukemista niin, että syntyy innostusta ja innovaatioita. Tässä tämä suuri ero.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on pari kertaa otettu esille tämä puheenvuoroni tästä poliisihallinnon alasajosta. Kysymys ei ole kyllä pelkästään hallinnosta vaan siitä, että tähän maahan ollaan, Suomen kokoiseen maahan, ajamassa kahdeksan poliisilaitoksen mallia. Liikenneturvallisuudesta käytetään tässä salissa joka viikko lukuisia puheenvuoroja, nyt ollaan liikkuva poliisi lakkauttamassa. Samoin kannetaan huolta vakavasta rikollisuudesta, nyt ollaan esittämässä, että merkittävä osa keskusrikospoliisin tehtävistä hajautetaan muualle. Keskusta on moneen kertaan todennut sen, että tämän hallituksen linja on keskittävä linja ja palveluita keskitetään suurempiin ja suurempiin yksiköihin. Tämä on todella hyvä esimerkki. Viime viikolla tämä työryhmä nämä esityksensä toi julkisuuteen ja elokuussa budjettiriiheen mennessä jättää työnsä. Vetoan kyllä voimakkaasti sosialidemokraatteihin, joille ainakin ennen on ollut tärkeää se, että Suomessa joka puolella on olemassa jonkinlaista poliisipalvelua ja ihmisten turvallisuutta tuetaan, että keskeytätte tämän hankkeen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten puhujalistaan.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ja muiden ryhmäpuheenvuorojen sisällössä olisi ruotimista paljonkin. Mutta tämän päivän perusongelmasta hallitusryhmät kieltäytyvät keskustelemasta asiallisesti ja analyyttisesti, ja se perusongelma on rajoittamattoman kapitalismin systeemikriisi, joka runtelee euroaluetta. Mutta missäpä on kapitalismikritiikki? Ei tämä talouskriisi muihin maihin Kreikasta levinnyt. Se oli jo ennestään järjestelmän sisällä, mutta ei sitä kapitalismikritiikkiä kuulunut kyllä keskustan tai perussuomalaisten puheistakaan. Eurokriisi on jo vaikuttanut hallitusohjelman sisältöön niin kuin kahteen kehystarkasteluunkin. Siitä huolimatta hallitus pakenee eurouskovaisuuteen. Taloudelliset tosiasiat kiistetään ja analyyttisen talouspuheen sijaan käytetään lähes uskontunnustuksen kaltaisia puheenvuoroja. Europapit eivät Suomen taloutta oikealle tolalle saa, vaikka usko olisi kuinka vahva.

Valiokunnan mietinnössä kyllä todetaan kriisimaiden ja koko euroalueen vaikea tilanne, mutta kun pitäisi pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja, niin hallitusryhmät käpertyvät sisäänpäin ja näkevät Suomen vain sopeutujan, ei aktiivisen ja omaehtoisen toimijan roolissa. Yli vuosi sitten sanoin, kuten myös edustaja Yrttiaho, että ei hallitusohjelma vielä tässä ole. Varoitimme, että myös muissa maissa kuin Kreikassa ja Portugalissa on sisäänrakennettu ongelma, esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa, ja se taas johtaa koko euroalueen kriisin syvenemiseen. Yhtä lailla varoitimme siitä, että hallitusohjelmaan ympätyt talouslausekkeet käynnistävät uudet leikkaukset ja veronkorotukset. Tämä on tapahtunut jo kaksi kertaa, ja lisää tulee, kun eurokriisi syvenee. Ei ole meidän vikamme, jos ennustus osui kohdalleen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä mainitaan suurimmiksi menosäästöiksi kuntien valtionosuudet sekä lapsilisät, yliopistojen valtionrahoitus, Puolustusvoimien materiaalihankinnat ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuudet indeksijäädytysten kautta.

Näyttää sitä rahaa kuitenkin riittävän Nato-yhteensopiviin sotakoneisiin. Epäilen, että kovin moni edustajakollega ei tiedä, että Pentagon hyväksyi 6.6. uusien maasta maahan laukaistavien ohjusten toimituksen Suomelle. Ohjusten kantomatka on yli 300 kilometriä, joten ne yltävät Suomesta esimerkiksi Pietariin ja Kuolan niemimaalle Murmanskiin. Nämä ohjukset voidaan tarvittaessa varustaa ydinkärjillä. Tilauserä sisältää johtojärjestelmän ja 70 ohjusta, ja ne maksavat noin 100 miljoonaa euroa. Rahat riittävät sotakoneisiin ja niillä harjoitettavaan pohjoismaisen ilmatilan puolustamiseen mutta eivät pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustamiseen.

Arvoisa puhemies! Muutama huomio ryhmäpuheista. Kokoomuksen ryhmäpuheessa iloitaan, että kehyspäätöksen vastuulliset ratkaisut näkyvät korkomenoissa. Kovin paljon ei tunne taloutta, jos ei kykene kytkemään luonnottoman alhaista korkotasoa eurokriisiin. Puhutaan korkomenoista kehyskauden lopussa, kun valtionvelka on 25 miljardia euroa enemmän kuin nyt. Vihreät taas huomauttivat, että valtiotalouden vajausta ei pidä jättää nykynuorten ja -lasten maksettavaksi, mutta senhän vihreätkin juuri tekevät, kun velka kohoaa kehyskauden aikana yli 100 miljardin euron. Vasemmistoliitto ryhmäpuheessaan arvioi, että hallitus on kyennyt löytämään tasapainon menojen uudelleen kohdentamisen, säästöjen ja tulonlisäysten välille, mutta kun ei ole. Ei mene kauaa, kun yhteisten eurovastuitten lieka heiluttelee Suomen kolmen A:n luokitusta ja johtaa uusiin leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Jo nämä esimerkit kertovat, että talousanalyysi perustuu enemmän uskoon kuin tosiasioihin. Kestävän ratkaisun voi rakentaa vain tosiasioiden, ei toiveiden, varaan.

Vielä viimeksi liittyen SDP:n ryhmäpuheessa olevaan mainintaan siitä, että tuloerot kapenevat: Minulle — ja uskon, että sosialidemokraateillekin varmasti — tuloerojen kaventaminen on tärkeä asia, mutta tämä hokema ei pitkälle kanna, jos sen tueksi ei tuoda tutkimustietoa. Kumpikaan esitetyistä Vattin tutkimuksista ei tue tätä väitettä, ja on ikävä, että tällaisten yleisluonteisten hokemien taakse mennään näin tärkeässä asiassa, kun koko vasemmiston perustelu tämän hallitushallitusohjelman hyväksymiselle on se, että tuloerot kaventuvat.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu paljon siitä, tukevatko nämä kehysratkaisut kasvua ja tukevatko nämä kehysratkaisut vakautta. Minä luulen, että merkittävälle osalle meistä on aivan selväksi tullut se, että vakaus on myöskin Suomessa pakko saavuttaa, ei vain odottamalla sitä, että maailmassa talous kääntyisi parempaan suuntaan ja sitä kautta saisimme lisää vientituloja. Täytyy pystyä tekemään myöskin omat kotiläksynsä ja kotitehtävänsä. Eli me tarvitsemme pysyviä muutoksia myös esimerkiksi julkisen talouden menoperusteisiin, mutta me tarvitsemme myöskin sitä pohjatyötä, jolla me saamme Suomen uudelle kasvu-uralle siinä vaiheessa, kun myöskin vienti lähtee vetämään. Ja todellakin, onhan maailmassa vielä vientikohteita, jos me olemme tarpeeksi kilpailukykyisiä ja idearikkaita.

Tasapainottamista Suomessa on jo tehty nyt kahden päätöksen verran noin 5 miljardin osalta, eli suunta on mennyt oikeaan. Itse olisin kyllä mieluummin katsonut menosäästöjä kuin veronkorotuksia, koska olisin uskonut enempi kasvuelementteihin.

No, entä se kolikon toinen puoli? Täällä on puhuttu myös paljon innostuksesta. Täällä on puhuttu myöskin paljon siitä, onko ihmisillä motivaatio alkaa yrittää, alkaa työllistää, alkaa kasvaa, ja sitä kautta voisi lähteä myöskin Suomen kasvu liikenteeseen.

Ennen näitä kehyksiä tehtiin paljon raportteja kasvusta. Oli Jorma Elorannan raportti, oli Kari Stadighin raportti, oli monia muita, myöskin kokoomuksen sisällä. Ja kyllä, jotain olemme vieneet eteenpäin, olkoon kysymys sitten vaikka yhteisöverosta, vaikka poisto-oikeuksien korotuksesta tai kaksinkertaistetuista t&k-verovähennyksistä, myöskin pienempien palkkatulojen työtulovähennyksestä, joka kannustaisi tekemään myöskin pienemmissä palkkaluokissa työtä, vaikka vielä me olemme sosiaaliturvauudistuksessa kaukana siitä, jolloin jokainen työpäivä olisi kannustava. Ja onhan meillä myöskin nyt suunnitelmissa kasvuyritysten verokannustin. Tietysti voisi kysyä, kuinka nopeasti nämä pitäisi saada voimaan, että ne myöskin lähtisivät vaikuttamaan. Toivottavasti viimeistään ensi vuoden alussa. Ja kyllä meillä on myöskin tämä yhteiskuntatakuu nuorten osalta. Mitä se sisällöllisesti sitten käytännössä merkitseekään, se keskustelu meidän aika laaja-alaisesti pitäisi käydä.

Toisaalta olen aika paljon haastanut keskusteluun, että kun puhutaan kasvusta, niin onko meillä myöskin toimenpiteitä, jotka vievät toiseen suuntaan: voiko jopa kuvitella, että etupyörät pyörivät toiseen suuntaan mutta takapyörät ja samalla auto pysyvät enempikin paikallaan? On aidosti tunnustettava, että tässä taloustilanteessa me myöskin jäädytimme palkkatulon, jolloin käytännössä palkan tai työnteon verotus kasvaa. Tai kun Ruotsi tekee päätöksiä yritysten sukupolvenvaihdosta tai perintöverosta, Suomi tekee toiseen suuntaan päätöksiä. Tai koulutuspuolel-la vaikka yliopistoindeksijäädytys: vaikka me olemme vuosikymmeniä puhuneet siinä, että koulutuksen ja tutkimuksen kautta meidän tulevaisuutemme syntyy. Meidän täytyy olla myöskin analyyttisia tämän osalta.

Eli haastaisin keskusteluja niistä toimenpiteistä, että olemmeko menossa samaan suuntaan, onko meillä aidosti Suomen tarina, jossa on nyt aika hyviä aikeita, mutta edelleenkin voisi miettiä jatkossa sitä, miten me näitä elementtejä kehitämme yhteen suuntaan, vai pitääkö meidän myöskin entistä enempi verrata naapureihin. Olin juuri tänä aamuna Suomen Pankissa ja siellä pyysin raporttia esimerkiksi Saksan nuorisotyöttömyydestä, joka on radikaalisti tippunut muutaman vuoden sisällä. He ovat tehneet erittäin radikaaleja toimenpiteitä siinä, että nuoret ovat menneet töihin. Ne ovat myöskin kipeitä toimenpiteitä, työhön pakottaminen, jopa minimipalkkakeskustelut, vastaavat tällaiset, mutta tulokset ovat aika konkreettisia. Tai mitkä ovat toimenpiteet vaikka Ruotsissa olleet, yhtenä esimerkkinä vaikka tulonlähdejaon poisto, joka kannustaa tekemään sijoituksia, lähtemään mukaan erilaiseen yritystoimintaan siinä uskossa, että se myöskin palkitaan. Ja jos menetetään ne rahat, siellä myöskin saadaan korvauksia muista tulonlähteistä.

Nyt on aika miettiä uusia keinoja ja myöskin pistää nopeasti nykyiset keinot toteutukseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Suurimmat säästöpaineet valtio sysää kehyksissä 2013—2016 jälleen kuntasektorille leikkaamalla useilla sadoilla miljoonilla euroilla kuntien valtionosuuksia, mikä tarkoittaa kansalaisen näkökulmasta heikkeneviä peruspalveluja lukuisissa kunnissa. Tämä tarkoittaa suurempia opetus- ja päivähoitoryhmiä, pidempiä odotusaikoja sosiaali- ja terveyspalveluihin, vähemmän käsipareja hoivatyössä, enemmän tuskaa, odotusta ja kärsimystä sairaille, vanhuksille ja kaikille pienituloisille, eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille, pienipalkkaisille kansalaisille, joilla ei ole varaa hankkia yksityissektorilta markkinahintaisia lääkäri-, hoito- ja hoivapalveluja. Lisäksi pienituloisten lapsiperheiden asemaa heikennetään entisestään, kun hallitus jäädyttää lapsilisien indeksikorotukset.

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron korotukset hankaloittavat eniten juuri pienituloisten kotitalouksien selviämistä. Tätä vasten on miltei koomista lukea, kuinka hallitus kuitenkin lupaa julkisen talouden vakauttamisen ohella puuttua köyhyyteen, vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Kuka tosissaan uskoo, että leikkaamalla kuntien valtionosuuksia ja nostamalla arvonlisäveroa, kiinteistöveroja, pystytään auttamaan suomalaisia köyhiä?

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Tämä ei paljoa lohduta, kun tiedämme, kuinka kuntakentällä on ennalta ehkäiseviä palveluja ajettu systemaattisesti alas viimeiset 20 vuotta. Köyhällä Suomella oli varaa järjestää kattavia kotipalveluja apua tarvitseville lapsiperheille aina 90-luvun lamavuosiin saakka. Sen jälkeen lapsiperheet jätettiin kylmästi selviytymään ilman kotipalveluja, mitä monet asiantuntijatkin ovat pitäneet erittäin kalliina virhepäätöksenä.

90-luvun laman jälkeen myös ennalta ehkäiseviä neuvola- ja kouluterveydenhoitopalveluja on leikattu useita kertoja lukuisissa kunnissa, mistä myös on ollut seurauksena suuri joukko huonosti voivia syrjäytyneitä nuoria ja aikuisia. Monet heistä ovat joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle ennen kuin he edes ovat ehtineet aloittaa työelämässä, joten heidät on tuomittu loppuelämäkseen elämään suuressa köyhyydessä pienellä eläkkeellä samanaikaisesti, kun lukuisien yritysjohtajien etuisuuksia ja eläkkeitä on korotettu, ja niihin hallitus ei ole saanut luotua minkäänlaista kattoa tai kohtuutta. Edes verotuksella ei ole haluttu puuttua tähän suureen eriarvoistumiskehitykseen ja tuloeroihin. Kun monet kuntapalvelut on jo ajettu alas ja valtionosuuksia leikataan yli 600 miljoonaa euroa, niin ihmettelen, millä resursseilla kunnat nyt voisivat lisätä ennalta ehkäiseviä palveluitaan. Hallituksen lupaukset ovat sanahelinää.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota kotimaisten tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseen myös kotimaassa. Pidän tätä huomiota hyvin tärkeänä. Toivoisinkin, että isänmaalliset suomalaiset yrittäjät ja yritykset eivät siirtäisi liian kevein perustein tuotantoaan halpamaihin. Kuluttajana olen muutaman kerran luullut ostavani esimerkiksi kotimaisia vaatteita merkin perusteella, mutta kun olen tarkemmin tuotteita tutkinut, olen joutunut havaitsemaan, että vaate onkin valmistettu Kiinassa. Toivottavasti kotimaiset valmistajat liputtavat nykyistä näkyvämmin suomalaisen työn puolesta. Uskon, että entistä useammat suomalaiset kuluttajat tiedostavat kotimaisen tuotannon tärkeyden ja haluavat ostopäätöksillään tukea juuri kotimaista tuotantoa ja työpaikkojen säilymistä täällä, myös elintarvikkeiden ja energian kohdalla.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi kannatan edustaja Väätäisen tekemää esitystä, jonka mukaan eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Finlands ekonomi kommer under de närmaste åren att fortsättningsvis vara mycket ansträngd, vilket även märks i regeringens budgetramar för de kommande åren. Arbetet med att minska på statens skuldbörda fortsätter och bör ges prioritet. Avsikten är att ändra riktning och minska på upplåningen, eftersom varje euro vi lånar till kommer våra barn och unga att återbetala. För att minska på upplåningen krävs hårda sparåtgärder.

Siitä huolimatta, että säästämispaine on kova, hallitus on ennakoivasti priorisoinut eräitä merkittäviä asioita. Voimavaroja lisätään nuorten syrjäytymisen estämiseen, aktivoinnin lisäämiseen muun muassa työllisyys- ja koulutuspoliittisin keinoin sekä poliisin toimintaedellytysten turvaamiseen. Panostukset näille alueille nousevat noin 160 miljoonasta eurosta vuonna 2013 noin 200 miljoonaan euroon vuonna 2015.

Utslagningen av våra unga är något vi genast måste åtgärda, och det är bra att regeringen satsar pengar på detta även nu då spelrummet i budgeten är knappt. Varje ung person som hamnar utanför samhället innebär ökade utgifter på många olika plan under en lång tid, men det viktigaste vi ska komma ihåg är att utslagningen alltid innebär en personlig tragedi som inte går att mäta i pengar. Tilläggssatsningen på samhällsgarantin för unga i samband med den föreslagna nivåhöjningen för verkstadsverksamheten för unga och den uppsökande ungdomsverksamheten är verkligen nödvändiga och välkomna. Nivåhöjningen av anslagen till ungdomsverkstäderna och det uppsökande ungdomsarbetet till 19 miljoner euro åren 2013—2015 och 11,5 miljoner år 2016 innebär att verksamheten torde tryggas.

Arvoisa puhemies! Maamme vaihtotase on negatiivinen ja talouskasvu niukkaa. Nämä tosiasiat mielessä pitäen on myönteistä, että hallitus ottaa budjettikehyksissä käyttöön väliaikaisia kasvua kannustavia toimenpiteitä. Esimerkkejä näistä ovat yksityisten investoijien verokannustin listaamattomissa kasvuyrityksissä sekä yritysten mahdollisuus saada verohyvitystä yhteisöverosta tutkimus- ja kehityshenkilöstön palkkakustannuksiin. Lisäksi tuotannollisten investointien korotetut poistot mahdollistetaan.

Dessa åtgärder är en oerhört viktig signal för företagsamheten i vårt land. Utan tillväxt i små och medelstora företag har vi svårt att ta oss ur det ekonomiska trångmål vi befinner oss i för tillfället. Åtgärderna signalerar även att forskning och innovation är något vi måste satsa mera på. Det hjälper inte att sitta och vänta på att nästa Nokia eller det nya Angry Birds uppenbarar sig ur intet. Det krävs medvetna och långsiktiga satsningar av just denna sporrande art som nu regeringen i mindre utsträckning gått in för.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa debatissa äsken jo kertasin nämä synkät talouslukemat, joita saamme elää tämän vuoden budjetissa, ja todellakin halusin peräänkuuluttaa tässä keskustelussa hieman realismia, kun tuntuu välillä siltä, että täällä esitetään paljon sellaisia hyviä, tärkeitä ja tarpeellisia menokohteita mutta ei kuitenkaan vaivauduta sitten lopulta kertomaan, mistä rahat näihin kaikkiin hyviin ja kauniisiin asioihin otetaan. Jos siis joudumme miljardin euron verran säästämään kuluvan vuoden menoista, joudumme miljardilla korottamaan veroja ja silti 7 miljardia olemme miinuksella, niin ihan tuollaisella peruskoulumatematiikallakin, vaikken ole koskaan, puhemies, matematiikassa ollut kovin hyvä, ymmärtää, että talouden tasapainotukselta ei voida välttyä. Tässä mielessä tähän keskusteluun olisin kyllä kaivannut niitä vaihtoehtoja oppositiolta hieman enemmän.

Edelleenkään, puhemies, en ole saanut perussuomalaisilta vastausta siihen, minkä vuoksi he eivät ole olleet kannattamassa suurten perintöjen verotusta, kun kovasti täällä verotuksen oikeudenmukaisuudesta huolta tuntuvat kantavan.

Mutta, puhemies, haluan muutamalla sanalla tässä puheenvuorossa korostaa lasten ja nuorten asemaa meidän yhteiskunnassamme. On aivan selvää, että mikäli suomalainen yhteiskunta haluaa tästä taantumasta, tulevista taantumista, eteenpäin mennä, meidän on annettava jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus löytää oma lahjakkuutensa, olla tällä tavalla osallisia yhteiskunnassa, rakentaa tätä yhteistä yhteiskuntaa, mutta myös saada itselleen mielekästä tekemistä, joka palkitsee.

Miten sitten toteutamme tämän tärkeän, ison haasteen, jotta jokainen voisi sen oman lahjakkuutensa ja oman elämänpolkunsa onnellisesti löytää? Kyllä se vastaus lähtee sieltä elämän alkutaipaleelta ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, opetuksesta ja koulutuksesta. Ymmärrän hyvin niitä puheenvuoroja, joita tässä salissa on tänään käytetty siitä, miten valitettavia nämä säästöt, jotka koskevat koulutusta, ovat. Yhdyn siihen, että ne ovat hyvin valitettavia. Mutta yhtä aikaa meidän on ymmärrettävä, että me emme voi jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme ta-loudellisesti sellaisia haasteita kuin miltä nyt näyttäisi, mikäli emme mitään tämän talouden tasapainottamiseksi tekisi. Se on myös pois niiltä samoilta lapsilta ja nuorilta, mikäli emme tätä vastuutamme tunnista ja vastuuta kanna.

Mutta uskon, puhemies, että näistä säästöistä huolimatta pystymme Suomessa kuitenkin varmistamaan laadukkaan opetuksen, ja mielestäni on erittäin hyvä, tärkeä ja arvokas asia, että valtiovarainvaliokunta on tässä omassa mietinnössään nostanut laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen esiin.

Puhemies! Tässä yhdessä vaiheessa keskustelua vähän meinasi mennä synkistelyksi ja jopa sanottiin, että ei täällä nyt kannata niin kauheasti iloita ja riemuita. Itse kyllä haluan iloita nuorten yhteiskuntatakuusta. Tämä ei ole minulle mikään hallinnollinen kikkailuprojekti, vaan tässä on kyse hallituksen vakavasta hankkeesta, vakavasta yrityksestä puuttua erittäin vakavaan suomalaisen yhteiskunnan ongelmaan, siitä, että liian moni nuori putoaa kelkasta, jää kyydistä, käytetäänpä sitten mitä termiä hyvänsä. Me emme saa jättää näitä nuoria ajelehtimaan vailla mitään suuntaa. Tässä hankkeessa on minusta nyt todellakin yritetty koota aivan uudella tavalla voimia eri ministeriöiden toimesta, jotta löydämme myöskin uusia tapoja tavoittaa nämä nuoret. On aivan selvää, että mikäli meillä tällä hetkellä alle 30-vuotiaat nuoret jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, niin se hinta, mikä näistä nuorista koituu heidän omassa elämässään inhimillisenä tuskana, on aivan liian suuri. Se on myös liian suuri hinta kansantalouden kannalta, ja sen vuoksi juuri tätä hanketta, joka on nostettu onneksi hallitusohjelmassakin aivan keskeiseksi prioriteetiksi, viedään nyt määrätietoisesti myös tässä kehyspäätöksessä eteenpäin. Vaikka täällä äsken synkisteltiin ja sanottiin, että ei kannata paljon riemuita, on meillä paljon, puhemies, haasteita, mutta tästä hankkeesta olen aidosti ja vilpittömästi iloinen.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Taloudenhoidossa niin oman kotitalouden, kuntatalouden kuin valtiontaloudenkin suhteen on olemassa tietyt pelisäännöt, jotka soveltuvat kaikkiin edellä mainittuihin yhtä hyvin. Ensinnäkin: ei voi syödä enempää kuin tienaa. Jonkin aikaa kenties tämä onnistuu, mutta jossain vaiheessa tulee maksun aika. Silloin pitää keksiä keinot saada talous tasapainoon. Velanotolla, eli lainaamalla rahaa muilta, voi lykätä ongelmaa, mutta se tuo mukanaan lisäongelmia.

Kuntataloudessa ja valtiontaloudessa verotuksen merkitys on olennainen. Verotus on välttämätöntä, mutta liian tiukka verottaminen tappaa toiminnan. On löydettävä tasapaino. Myös erilaisilla maksuilla ja taksoilla voi viilata taloutta, vaikka näiden merkitys on verotukseen verrattuna pieni. Sitten on olemassa keino, jota on yleensä vaikea käyttää, nimittäin kulujen leikkaaminen, menojen asettaminen tulojen mukaisiksi. Yksinkertaista — vai onko? Jostain pitää tinkiä, ja se ei aina ole helppoa. Mutta se on ainoa tapa selvitä ahdingosta.

Perussuomalaisten esittämä vaihtoehto rakentuukin sekä menoleikkauksista että verotuksen kautta tapahtuvasta talouden tasapainottamisesta. Verotuksen painopisteet ovat esittämässämme vaihtoehdossa työllisyyttä ja yrittämistä tukevissa toimissa, muun muassa energia- ja polttoaineverojen 400 miljoonan euron alennus. Vastapainoksi perussuomalaisten mielestä julkisesti noteeratuista yrityksistä saadun osingon tulisi olla kokonaan veronalaista pääomatuloa.

Olemme myös korostaneet taistelua harmaata taloutta vastaan. Vaikka toimenpiteitä on jo käynnistetty hallituksen puolesta — mistä kiitos — niin silti hallitus kohdistaa tähän tarkoitukseen mielestämme riittämättömiä panostuksia.

Harmaan talouden torjunnan keskeiset toimijat jäävät liian vähälle. Useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi kehyskauden lopulla satojen miljoonien lisätuloihin valtiolle.

Herra puhemies! Valtiontalouden kehyksissä yli 50-vuotiaat työttömät ovat jääneet ilman riittävää huomiota. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista on merkittävä, ja perussuomalaisten mielestä myös tämän ikäryhmän koulutukseen ja kuntoutukseen on panostettava. Lähes 100 000 yli 50-vuotiasta työtöntä on suuri joukko, ja puheet pidemmistä työurista kuulostavat aika latteilta, jollei tätä joukkoa saada mukaan työelämään ihan oikeasti.

Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on ajatuksena varsin kannatettava. Toistan tässä yhteydessä aikaisemmin lausumani huolen: kuntien lisääntyvän vastuun myötä on pidettävä tarkasti huolta, että tätä kokeilua valvotaan, seurataan ja sen tuloksista raportoidaan, ja olennaista on erityisesti se, että kunnille varataan riittävät resurssit kokeilun läpiviemiseen, jotta ei käy niin, että vastuuta tulee, mutta panoksia sen toteuttamiseen ei ole.

Työurien osalta voin todeta, että kepin sijasta uskon enemmänkin porkkanaan. Pakottaminen ei varmuudella auta jaksamaan työelämässä pidempään. Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat monen huolena. Niistä puhutaan paljon, mutta ongelmana on kaiken hyvän käytännön saattaminen arkielämään, työpaikoille.

Useilla työpaikoilla pystytään järjestämään työolot niin, että ne tukevat työssä jaksamista, mutta aivan liian useilla työpaikoilla tämä on käytännössä lähes mahdotonta joko työn luonteesta tai henkilökunnan vähyydestä johtuen. Yksin työskentelevän on todella hankalaa järjestää itselleen taukoja. Työperäisten sairauksien suuri määrä kertoo karua kieltään työelämästä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset toteavat valtiovarainvaliokunnan mietintöön jätetyssä vastalauseessaan, että maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää säästökohteita, kunhan nämä kustannukset ensin saadaan selville. Olemme nimittäin koettaneet selvitellä tätä asiaa ihan kuntatasolla kotikaupungissani Kouvolassa, ja esittämiimme kysymyksiin on vastattu eilen valitettavan ylimalkaisesti. Liian moni asia on edelleen hämärän peitossa. Onkin kysyttävä, eikö maahanmuuton ja siitä syntyvien kustannusten tule olla aivan samalla tavoin läpinäkyviä kuin minkä tahansa toiminnan teiden kunnossapidosta sairaanhoitoon. Avoimuus lienee tässäkin asiassa kaikkien etu turhien epäluulojen ja väärien tietojen hälventämiseksi.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston kehysselonteko ei valitettavasti vastaa tulevaisuuden keskeisiin haasteisiin: työllisyyden vahvistamiseen, kasvua tukevaan yrittäjyyteen, kilpailukyvyn vahvistamiseen. Me tarvitsisimme jatkossa entistä investointimyönteisempää politiikkaa. Yritysten verotusta on laskettava sille tasolle, joka saa aikaan Suomeen uuden investointiaallon. Tämä on aivan välttämätöntä. Kilpailukykyä tulee parantaa myös yritysverotuksemme rakenteellisilla muutoksilla. Otetaan käyttöön takautuva tappiontasausjärjestelmä ja patentoinnin verokannustin.

Tarvitsemme useamman vuoden maltillista palkkaratkaisua. Hetki sitten olimme tapaamassa teknologiateollisuuden edustajia, ja he kertoivat, että Suomen kilpailukyky on viimeisten 5 vuoden aikana heikentynyt niin, että ero Saksaan on tällä hetkellä 20 prosenttia. Tarvitaan paikallista sopimista entistä voimakkaammin. On kuitenkin muistettava se, että silloin kun yrityksellä on kilpailukykyä, se aina luo myös työpaikkoja, ja sitä useampi on töissä, mitä paremmin yrityksillä menee. On muistettava ja vakuutettava myös sitä, että ylimmän johdon on näytettävä tässä myös esimerkkiä.

Olisi tärkeätä, että koko Suomea kehitettäisiin tasapuolisesti. Valitettavasti tämä keskittämispolitiikka, joka on hallituksella keskiössä, näyttää myös tässä kehysselonteossa vahvistuvan.

Yritysmaailman näkökulmasta infra on keskeisessä roolissa. Perusväylänpitoon on tehtävä merkittäviä tasokorotuksia. Se, että yksityisteitten osalta kehykset osoittavat 5 miljoonan euron tasoa vuositasolla, osoittaa sen, että hallitus ei välitä reuna-alueitten tiestön kunnosta. Olemme lähestymässä Lipposen hallituksen nollalinjaa yksityistieavustusten ja -määrärahojen osalta. Tämä on erittäin ikävä todeta.

Tähän kehysselontekoon sisältyy myöskin Puolustusvoimien osalta hyvin merkittävää tekstiä, mikä näkyy myöskin tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Puolustusvoimien osaltahan todetaan se, että leikkaus on monta muuta hallinnonalaa suurempi, peräti 9 prosenttia. Tämä vaikeuttaa Suomen uskottavaa puolustuskykyä. Kertausharjoitusten määrä on koko kehyskaudella poikkeuksellisen alhaalla, vain 2 000 miestä per vuosi. Käytännössä se merkitsee sitä, että vain yksi kymmenesosa siitä kertausharjoitusten määrästä, mikä on tavoite, voidaan pitää.

Täällä todetaan, niin kuin hyvin monen hallinnonalan kohdalla, että vuosi 2016 on kulminaatiovuosi, jonka jälkeen tulee määrärahoja korottaa, mutta silloin nykyinen hallitus ei istu enää. Tässä ladataan tuleville hallituksille merkittävästi taakkaa, ja mikä on sitten se tilanne 2016, on vaikea ennakoida, mutta näyttää siltä, että nykyinen hallitus lähtee liikkeelle siitä, että seuraava hallitus korjaa niitä ongelmia, joita nykyinen hallitus tekee.

Muutama sana maatalouspääluokan osalta. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta kehyspäätöksellä leikataan yli 100 miljoonaa euroa. Muistutetaan kuitenkin siitä, että maatalousyrittäjien tulokehitys on ollut heikkenevä jo vuodesta 2008 alkaen. Ei riitä se, että nätisti kerrotaan, että lähi- ja luomuruokaa kaikki haluavat, jonkun pitää se myös tuottaa. Ei se tule kauppoihin itsestään, vaan se on myös pelloilla tuotettava. On kysymys omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta. Nämä asiat ovat hyvin keskeisiä.

Panin ilolla merkille, että sosialidemokraattien ryhmäpuhuja, edustaja Myller, toi esille maataloustukien tukirahojen varmistamisen myös pohjoisilla alueilla. Jos hallitus pitää näistä kiinni, niin se on erinomainen asia. Toivottavasti nämä eivät jää puheitten tasolle vaan hallitus myös näin toimii.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehyspäätös on valmisteltu epävarmassa taloustilanteessa, ja tämä ei ole epäselvää kenellekään. Erityisesti Kreikan ja muiden kriisimaiden epävakaa tilanne on vaikuttanut kielteisesti sekä euroalueen että koko EU:n talouskehitykseen.

Myös Suomen talouskasvun ennustetaan alenevan 0,8 prosenttiin kuluvana vuonna, ja tätäkin synkempiä näkymiä on viime päivinä joutunut kuuntelemaan. Kasvu on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa, koska myös keskeisten kauppakumppaneidemme talouskehitys hidastuu.

On kiitettävä hallitusta siitä, ettei se ole jää-nyt seuraamaan kädet pystyssä kansainvälisten markkinoiden kehitystä vaan ryhtynyt aktiivisiin toimin. Kuten salissa on tänäänkin moneen otteeseen jo kuultu, Kataisen hallituksen kehysriihipäätöksessä on siis sovittu noin 5 miljardin euron sopeutustoimista. Luku on merkittävä ja osoittaa laajapohjaisen hallituksen kykyä vastuulliseen päätöksentekoon.

Toki sopeutustoimien riittävyydestä voidaan aina keskustella, ja varmaa on se, etteivät nyt tehdyt päätökset itsessään riitä takaamaan maamme talouden tasapainoa. Hyvin paljon riippuu Euroopan tilanteen kehittymisestä ja kansainvälisten markkinoiden elpymisestä, ja tässä vastikään annettu euromaiden periaatepäätös tukipaketin myöntämisestä Espanjalle on keskeisessä asemassa.

Arvoisa puhemies! Kehysselonteossa kyse ei ole vain numeroista vaan ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan. Pelkän laskujen maksattamisen sijaan meidän tulee tarjota nuorille hyvät elämisen edellytykset ja luoda heille mahdollisuuksia kehittää itseään ja koko yhteistä yhteiskuntaamme. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Kuten kaikki tiedämme, Suomessa on tällä hetkellä noin 110 000 20—29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yhteiskunnasta syrjäytyneitä ilman toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on noin 40 000, joista täysin tilastojen ulkopuolisia niin sanotussa mustassa aukossa olevia nuoria on noin 25 000. Nämä nuoret muodostavat syrjäytyneiden kovan ytimen, koska he eivät ole koulutuksessa, työelämässä eivätkä edes työnhakijoina. Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin tekijä yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta syrjäytymisessä.

Hallituksen tavoitteena on onneksi pelastaa tilanne nuorten yhteiskuntatakuulla ensi vuoden alusta lähtien. On välttämätöntä, että toimenpiteet ulotetaan koskemaan kaikkia apua tarvitsevia nuoria, siis myös jo aiemmin syrjäytyneitä sekä vajaakuntoisia ja vammaisia. Kaikkien inhimillisten syiden lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä hyötyy koko yhteiskunta. Nuorena syrjäytynyt ihminen käyttää elinaikanaan noin miljoona euroa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin nuori, joka jatkaa opiskelujen jälkeen työelämään ja jaksaa olla työelämässä mukana vanhuuseläkeikäänsä asti.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla uutisoitiin niiden nuorten, jotka kieltäytyvät tarjottavasta työstä, opiskelupaikasta ym. tai jättävät opiskelun kesken, määrän lisääntyneen kuluneiden 5 vuoden aikana jopa 86 prosenttia. Syynä tähän pidetään muun muassa sitä, etteivät nuoret osaa toimia oikein. He eivät esimerkiksi ymmärrä, että työvoimatoimiston ohjeita on oikeasti noudatettava. Aivan liian monelta nuorelta siis puuttuu oman elämän hallinta täysin.

Ratkaisevassa roolissa yhteiskuntatakuun toteutumisessa onkin nuorten saaminen tarjottavien toimenpiteiden piiriin, ja tähän tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Nuorten on tärkeä oppia jo varhain, ettei elämässä ole ainoastaan oikeuksia vaan myös velvollisuuksia. Yksi hyvä tapa aktivoida syrjäytyneitä nuoria on velvoittaa sosiaalityöntekijät tapaamaan kaikki alle 25-vuotiaat sosiaalitoimessa asioivat nuoret ja kertomaan heille mahdollisuuksista saada tukea ja kannustusta omien mielenkiinnon kohteiden, vahvuuksien ja tulevaisuudennäkymien selkeyttämiseen.

Sen sijaan, että hylkäämme nuoret pelkän toimeentulotuen varaan, on meidän kehitettävä tehokkaita toimenpiteitä, joilla saamme heidät ottamaan vastuuta itse itsestään, ja tähän kehysselonteon linjaukset antavat oivan mahdollisuuden

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tulin päivällä todenneeksi, että olen tässä salissa vähäväkisen kansanosan edustajana, ja siksi olen murheissani muutamista hallituksen ratkaisuista koskien tätä vuotta ja ennen kaikkea tulevaisuutta.

Hallitus on omalla päätöksellään pudottanut tänä vuonna 631 miljoonaa euroa valtionosuuksia viime vuodesta. Tämä toiminta jatkuu, sillä tulevina vuosina hallitus vähentää valtionosuuksia 3,4 miljardia euroa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että peruskunnat, niin varakkaat kuin köyhemmätkin, pääsääntöisesti joutuvat nostamaan kunnallista veroprosenttiaan, ja se taas vaikuttaa siihen, että kuntalaisille jää siihen paljon puhuttuun tilipussiin entistä vähemmän euroja, joilla elvytetään paikallista yritystoimintaa.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi totesi päivällä avauspuheessaan, että olemme kaikki samassa veneessä — tarkoitti ilmeisesti hallitusta ja oppositiota — mutta olemmeko me siinä? Onko hallitus tietoinen, herra puhemies, siitä, että esimerkiksi työttömien asema on huonontunut viimeisten 15 vuoden aikana merkittävästi? Työttömien peruspäiväraha on jäänyt jälkeen 24 prosenttia ja toimeentulotuki 28 prosenttia ansiotason kehityksestä. Eläkeläisiä, olen monesti todennut, on tässä valtiossa 1,4 miljoonaa vauvasta vaariin eli 25 prosenttia. Eläkeläisten osalta totean, että samaisten 15 vuoden jaksona ovat palkat nousseet 70 prosenttia mutta työeläkkeet vain 34 prosenttia. Erotus on siis 36 prosenttia.

Onko se tuttua, että meidän miesten keskimääräinen eläke on bruttona 1 610 euroa kuukaudessa ja naisilla merkittävästi vähemmän eli 1 258 euroa kuukaudessa? Useimmat eläkejärjestöt tässä maassa kyselevät, että koskas se hallitus hoitaa sen taitetun indeksin. Olen heille kertonut, että kyllä se taitaa jäädä hoitamatta, paitsi viimeisenä vuonna joku työryhmä kokoontuu ja tekee oman esityksensä. Minkälainen se on, sen aika näyttää. Mutta me eläkeläiset olemme kuitenkin huolissamme siitä, kuinka meidän ostokyvyn jatkossa käy.

Totesin päivällä, että meillä perussuomalaisilla verotuksessa on ajatuksena se, että mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat myöskin iloisena veroja. Tässä mielessä kunnallisvero on lähellä sydäntäni. Olen ajatellut ja tulen esittämään tässä tulevan kolmen vuoden aikana, että myöskin kunnallisvero tulisi progressiiviseksi. Silloin pienituloiset maksaisivat vielä vähemmän veroja kuin tänä päivänä ja verotus kohdistuisi lähinnä meihin keskituloisiin ja varakkaisiin. Se tekisi oikeutta ja kunnat tätä kautta saisivat omaan kassaansa entistä enemmän rahnaa puhtaana käteen.

Kun tuolta kaivoin vanhoja tietoja, niin pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen valtiovarainministeri Antti Kalliomäki teki helmikuussa 2005 esityksen otsikolla Kunnallisvero tulojen mukaan kiristyväksi. Hän perusteli sitä muun muassa seuraavasti: kunnallisverotuksen muuttaminen tulojen mukaan kiristyväksi olisi oikeudenmukaista ja asiaa on syytä pitää keskustelussa mukana. Tämän takia, arvoisa puhemies, minäkin nostan tämän tänne agendalle. On syytä keskustella kunnallisverotuksen muuttamisesta progressiiviseksi. Sehän tänä päivänä sitä osittain on, koska useimmissa kunnissa niin sanottu efektiivinen veroprosentti on 4—5 prosenttiyksikköä suurempi eläkeläisillä kuin työssä käyvillä, ja tämä johtuu siitä, että me eläkeläiset emme saa tehdä eläkkeeseen liittyviä vähennyksiä niin kuin työikäiset saavat tehdä.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama saatesana tuleville vuosille.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ruodin valtiontalouden kehyksiä koskevassa lähetekeskustelussa euroaluetta tulonsiirtoyhteisönä, Suomen rapautuvaa kilpailukykyä, hallituksen raakaa kuntapolitiikkaa ja koulutukseen tulossa olevia rajuja leikkauksia. Nyt omistaudun maatalouden kysymyksille.

Maa- ja metsätaloudelle ei ole kehysbudjetissa mitään hyvää. Leikkaukset ovat päinvastoin suurempia kuin muilla hallinnonaloilla. Ne koskevat maatalouden tulotukia, luopumistukea, yksityismetsätalouden rahoitusta sekä vesistö- ja vesihuoltohankkeita. Maatalouden rakennetuen riittävyys luvataan turvata, mutta siitä ei ole kehysbudjetissa merkkiäkään.

Hallitusohjelman mukaan maatalouden tukimomenttien säästöt ovat 40 miljoonaa euroa. Tästä toteutuu vuonna 2012 noin 12 miljoonaa euroa, joka muodostuu sika- ja siipikarjatalouden pohjoisen tuen leikkauksista ja perunan kansallisen tuen lakkauttamisesta. Vuonna 2013 hallitus aikoo toteuttaa jäljelle jäävästä 28 miljoonan euron leikkauksesta 25 miljoonaa euroa, ja 3 miljoonaa euroa vuonna 2014. Vuoden 2013 loppuun mennessä toteutuvat 141-tuen leikkaukset hallitus katsoo automaattileikkauksiksi, eikä niitä näin ollen lueta hallitusohjelman mukaisiksi maatalouden leikkauksiksi.

Hallitusohjelman mukaisen 40 miljoonan euron lisäksi maatalouden tulotukien määrää alennetaan 31 miljoonalla eurolla vuonna 2015 aivan tämän vaalikauden lopulla. Näin tulotukien leikkaus on kuluvan eduskuntakauden päättyessä vuonna 2015 sekä hallitusohjelma- että kehitysbudjetti huomioon ottaen vuositasolla yhteensä noin 71 miljoonaa euroa. Tämä on noin 10 prosenttia Suomen maatalouden koko nettotulosta, joka viime aikoina vuositasolla on ollut noin 700 miljoonaa euroa.

Onko hallitus viisas, kun se EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen ja kansallisen 141-tuen jatkoneuvottelujen kynnyksellä ilmoittaa vielä hallitusohjelmaleikkausten lisäksi leikkaavansa vuonna 2015 maatalouden kansallisia viljelijätukia 31 miljoonalla eurolla? Kun asiaa tivattiin ministeri Jari Koskiselta täällä eduskunnan kyselytunnilla 12. huhtikuuta, vastasi Koskinen, ettei hänen käsittääkseen tehdyillä kehyspäätöksillä ole mitään vaikutusta näihin neuvotteluihin. Ministeri Koskisen kanta kummastuttaa. Suomi on ainut EU-valtio, jolla on edessään Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukea koskevat 141-neuvottelut. Nämä neuvottelut koskevat käytännössä myös pohjoisen tuen aluetta. Onko ministeri jo etukäteen luopunut esimerkiksi sika- ja siipikarjasektorin kansallisesta tuesta?

Arvoisa puhemies! Kehysbudjettiin ei sisälly siirtoa Makeraan. Nyt eletään lainanlyhennysten, korkojen ja aikaisempien rahastosiirtojen varassa. Rahastoon tuloutuu myös EU:n osuus maatalouden investointiavustuksista. Vuosien 2005—2011 budjeteissa Makeraan siirrettiin yhteensä 313,5 miljoonaa euroa, nyt ei mitään. Makerasta maksetaan nuoren viljelijän aloitustukena myönnettävät avustukset ja investointiavustukset. Se on siksi äärimmäisen tärkeä. Rahaston varat riittänevät vuoden 2014 loppuun, mutta tämän jälkeen se alkaa ammottaa tyhjyyttään, ellei budjettisiirtoja toteuteta.

Hallitusohjelman mukaan maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan. Ministeri Koskinen on asettanut Kari Ojalan johtaman työryhmän, jonka työ kuuleman mukaan on valmistunut viime viikolla. Se ei tuo parannusta tähän maatalouden rahoitusongelmaan, vaan ainoa varsinainen ehdotus on, että kun tähän saakka on siirretty varoja budjetista Makeraan, niin nyt niitä ilmeisesti aiotaan siirtää Makerasta budjettiin. Nähtäväksi jää, mihin päädytään. Hallitus ilmoittaa kehysbudjetissaan myös muuttavansa maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukijärjestelmän sisältöä siten, että vuosina 2013—2016 saadaan aikaan asteittain kasvava säästö, joka on 12 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan ja koko maailman talouskehitystä leimaa epävarmuus tulevasta. Vaikka Suomen talouden perustekijät ovat useimpiin muihin maihin verrattuna kunnossa, olemme mekin pienenä ja avoimena taloutena vaarassa. Viimeksi eilen asiasta Suomea varoitti IMF.

Vaikka Suomen velkataso on vielä eurooppalaisittain tarkasteltuna kohtuullinen, Suomen asemaa heikentää poikkeuksellisen epäedullinen huoltosuhteen kehitys. Suomessa väestöllinen huoltosuhde heikkenee VM:n arvion mukaan tästä vuodesta lukien 20 vuotta niin sanotusti putkeen. Tilanteesta selvitäksemme on hallitus ryhtynyt toimeen kuntarakenteen uudistamiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Kaikki rakenteelliset uudistukset, jotka edes-auttavat korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeampaa kasvupotentiaalia, ovat olennaisia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Lisäksi on olennaista, että hallitus suuntaa jatkossa varansa entistä selkeämmin toimiin, joilla edistetään koko kansakunnan hyvinvointia. Tästä hyviä esimerkkejä kehysselonteossa löytyy esimerkiksi liikennepolitiikan saralta. Pelkällä siltarumpupolitiikalla tai ylimääräisillä veronkorotuksilla ei maamme julkista taloutta pelasteta.

Arvoisa puhemies! Suomi on yksi neljästä euromaasta, joilla on paras mahdollinen kolmen A:n luottoluokitus. Tämä kertoo siitä, että luottamus Suomen taloudenpitoa kohtaan on säilynyt vahvana. Nyt tehdyllä kehysratkaisulla vahvistetaan Suomea kohtaan tunnettua luottamusta ja ehkäistään Suomen korkomenojen kasvua. Tavoitteemme on, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina.

Yhtenä keskeisenä hyvinvoinnin ja menestyksen salaisuutena on osaaminen, koulutus ja sivistys. Koulutus on yhteiskunnan kannalta paras investointi tulevaisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Siksi varsinkin taloudellisesti epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää huolehtia koulutuksesta ja osaamisesta. Samoin on keskeistä, että perustutkimuksesta huolehditaan ja että rahoitus on pitkäjänteistä. Näin luodaan edellytykset tulevaisuuden investoinneille.

Erityisen tärkeää on, ettei yksikään nuori jää maassamme vaille työ- tai koulutuspaikkaa, sillä juuri nämä nuoret ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Onkin erinomaista, että hallitus panostaa kehyspäätöksessään vahvasti nuorisotyöttömyyttä ehkäiseviin toimiin. Hallitusohjelman mukaisesti ohjataan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen vuosittain 60 miljoonaa euroa heti ensi vuoden alusta lähtien.

Lisäksi kehysriihessä on sovittu koulutuksellisista lisäpanostuksista, joilla toteutetaan yhteiskuntatakuun ohessa väliaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma. Sen tavoitteena on mahdollistaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen niille alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille toisen asteen tutkintoa ja opiskelupaikkaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään noin 2 500 aloittajalle ja oppisopimuskoulutuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa 1 500 aloittajalle. Tämän lisäksi työttömille nuorille suunnattuihin työharjoittelupaikkoihin, työpajoihin, panostetaan 10 miljoonan euron vuosittainen lisämääräraha. Myös maahanmuuttajien kotouttamiseen ohjataan lisäpanostuksia.

Arvoisa puhemies! Kaikki edellä mainitut nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimet ovat enemmän kuin tervetulleita. Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta syrjäytymiskierteeseen. Kaikkien nuorten ikäluokkaan kohdistuvien toimenpiteiden keskellä on kuitenkin tärkeää muistaa olennainen. Kuten sivistysvaliokunta on lausunnossaan painottanut, on yhteiskuntatakuun onnistumiseksi aivan välttämätöntä panostaa oppilaanohjaukseen ja opintojen ohjaukseen nykyistä enemmän. Kun tuemme oppilaiden yksilöllisiä opinpolkuja ja edistämme heidän työllistymistään omien kiinnostuksen kohteiden ja kykyjen mukaisiin työtehtäviin, menettää koko nuorisotyöttömyyskäsite pidemmällä aikatähtäimellä merkityksensä.

Ville  Vähämäki  /ps:

Kunnioitettu puhemies! Puheeni alkuvaiheessa keskityn ensin tähän eiliseen IMF:n kasvuennusteeseen. Eilenhän he ennustivat Suomeen lähestulkoon nollakasvua.

Suomen pahimpia haasteita IMF:n mukaan ovat nopea ikääntyminen, tuottavuuden kasvun hidastuminen ja kilpailukyvyn heikkeneminen. Toisin sanoen ihmisten pitäisi pysyä toimintakykyisinä huomattavasti pitempään ja meidän täytyisi saada nopeampaan työvoimaa koulunpenkeiltä. Sinänsä tämähän vaatisi panostuksia etenkin tuonne koulutuspuolelle, ja nämä OPM:n hallinnonalalta tehtävät leikkaukset ovat aika huonoja tätä tavoitetta ajatellen.

Etenkin sitten tämä tuottavuuden kasvun hidastuminen on huolestuttavaa. Meillä täytyisi olla käytössä huippuosaamista ja huippulaitteisto, jotta me pystymme saavuttamaan joka vuosi tuottavuuden kasvua, tasaista kasvua joka vuosi. Jos katsotaan tätä kehyksen ensimmäistä sivua, niin hallitushan ennustaa, tai sanoo täsmällisesti siten, että "potentiaalisen tuotannon kasvu pohjautuu jatkossa pitkälti kokonaistuottavuuden kohenemiseen". IMF on täsmälleen päinvastaista mieltä. Tässä on huomattava ongelma mielestäni. Jos tuottavuuden kasvu hidastuu vielä, niin meidän kilpailukyky heikkenee entisestään, vaihtotase heikkenee huomattavasti.

Miten pystyisimme tätä kilpailukykyä oikein nostamaan? Meillä on käytössä muutamia välineitä, noin yleisesti: sisäinen devalvaatio, ulkoinen devalvaatio, tai sitten muissa maissa, lähinnä Saksassa, nostetaan palkkatasoa, elikkä muiden maiden kilpailukyky heikkenee. Mutta nyt kun olemme EU:n jäseniä, niin tietenkään me emme ulkoista devalvaatiota voi käyttää, joten se sisäinen devalvaatio jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi, ja se on kyllä todella huono vaihtoehto köyhän kannalta. Köyhähän tässä loppujen lopuksi on maksumiehenä sitten, kun palkkoja leikataan.

Missään maassa itse asiassa ei ole saatu aikaan talouskasvua samalla kun valtiontaloutta on leikattu. Siksi me esitämme tässä vastalauseessamme pienempiä leikkauksia valtiontalouteen, ja tällöin myöskään eivät pieni- ja keskituloiset ja köyhät ole tässä maksumiehinä. Olenkin sitä mieltä, että tässä kehyksien ensimmäisellä sivulla oleva kokonaistuotannon kasvuennuste on liian iso ja nämä kehykset ovat aika lailla sitä kautta tyhjän päällä. Saattaa olla, että ensi vuonna ja kuluvana vuonna tulee jopa nollakasvu, kun ottaa tämän Espanjan tilanteen huomioon ja tämän jättimäisen pankkituen, mitä sinne tullaan todennäköisesti antamaan.

Kehyksissä todetaan päästöoikeuksien huutokaupasta siten, että näitä tuloja aiotaan käyttää kehitysapuun, ja tämä on minun mielestäni aika ihmeellinen linjaus kyllä. Siinä vaiheessa kun päästöoikeuksista aletaan saada tuloja, näitä aletaan heti jakaa kehitysapuna pois. Minusta ne pitäisi kohdentaa Suomessa tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, teollisuuteen.

Meidän täytyisi saada kasvua aikaan panostamalla pieniin yhtiöihin. Pienet yhtiöt kasvavat vielä, isot eivät niinkään kasva. TEMinkin mukaan voitaisiin kohdentaa näitä tehottomia tukia tehokkaammin. Se olisi minun mielestäni oikea tie tässä.

Ja teistä puheen ollen: alempiasteinen tiestö on todella heikossa kunnossa, ja sinne pitäisi saada nopeasti 150 miljoonaa enemmän kuin mitä tässä hallitus esittää.

Tässäpä nämä taisivat päällisin puolin olla. Totean vielä loppuun, että yhteiskuntatakuuseen täytyisi saada tuplasti lisää panostuksia, jotta se pystyttäisiin toteuttamaan. Ei minulla muuta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vähämäen kanssa olen kyllä siitä eri mieltä ja keskusta on eri mieltä, että me kannatamme tiukkaa taloudenpitoa, mutta se onkin sitten aivan eri asia, miten nämä valtion menot ja tulot tasapainotetaan. Tämän hallituksen kolme pääperiaatetta ovat keskittäminen, keskittäminen ja keskittäminen. Suurkuntauudistuksella keskitetään ensin päätöksenteko ja palvelut ja sitten asuminen kasvukeskuksiin. Valtionosuuksia leikataan, ja näin valtio pakenee kuntapalvelujen rahoitusvastuutaan. Miljardiluokan leikkaukset vastaavat mittakaavaltaan yli 25 000 opettajan, sairaanhoitajan tai lähihoitajan palkkauskustannuksia. Verotulojen tasausjärjestelmä rapautetaan rikkaitten kuntien hyväksi. Palvelujen keskittämisen maksumiehinä ovat syrjäseutujen asukkaat.

Kelan omavastuuosuuden korottaminen lisää kustannuksia. Valtionhallinnon keskittäminen koskee niin Kelaa, poliisia, te-toimistoja, ulosottovirastoja, posteja, verotoimistoja kuin hovioikeuksiakin. Poliisihallinnon alimitoitettu rahoitus uhkaa viedä poliisit kasvukeskusten ulkopuolelta. Hälytysajat pitenevät.

Kun pääkaupunkiseutu Aalto-yliopistoineen saa lisää, maakunnista saneerataan amk-verkostoa, vaarannetaan pienten lukioiden toimiminen ja vähennetään ammattikoulun aloituspaikkoja, toisin kuin tässä edustaja Harkimo totesi. Samoin lakkautetaan taidetoimikunnat. On varmasti kiva jaella taiderahoja etelän eliitin kesken.

Arvoisa puhemies! Sairaanhoitopiirit uhkaavat jäädä hoivakodeiksi, jos erikoissairaanhoito keskitetään yliopistollisiin keskussairaaloihin, erva-alueisiin.

Liikennepuolella alempiasteiselta tieverkolta viedään kohtuullisen tienpidon rahat ja yleisiä teitä yritetään muuttaa yksityisiksi. Edustaja Harkimolle toteaisinkin, että ilman siltarumpua vesi seisoisi tiellä. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen käytännöllisesti katsoen loppuu. Polttoaineveron korotukset vaikuttavat yksityisten ihmisten kulkemiseen ja työmatkojen kallistumiseen. Kuljetustukea leikataan. Rahdit kasvavat, ja yrittämisen edellytykset kauempana keskuksesta heikkenevät. Suomalainen kuljetusala häviää kilpailussa ulkomaiselle. Työmatkakulujen verovapauden heikennys rokottaa epäreilusti niitä, joilla ei ole mahdollisuutta julkiseen liikkumiseen. Linja-autovuorojen tuen pieneneminen ja dieselin hinnankorotus lopettaa vuoroja ja vie mahdollisuuden asua ilman autoa kauempana taajamista.

Puolustusvoimien varuskuntien lakkauttaminen vaarantaa alueellisen maanpuolustuksen. Jopa ruudin osto on ulkomaantoimitusten varassa. On suuri vääryys, ettei Puolustusvoimien uudistusta tuotu parlamentaarisella menettelyllä eduskunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Maakuntien kehitysmäärärahojen leikkaaminen vie alueelliselta kehittämiseltä edellytykset. Suurimmista rahapoteista aiotaan jatkossa sopia keskuskaupunkien ja valtion välisissä neuvotteluissa. Maatalouden leikkaukset olivat viime budjetissa suhteellisesti kovimmat. Viljelijöitä odottaa kansallisten tukien leikkaus, lomitusten leikkaukset, luopumistukijärjestelmän leikkaukset, MYEL-maksuosuuksien korotukset, ylimääräiset energiaverojen kiristykset. Korkotukea heikennetään, neuvonnan rahoja leikataan. Näiden lisäksi viljelijöitä koskevat muillekin kohdentuvat leikkaukset.

Metsätalouden ja uusiutuvan energian leikkaukset vaarantavat uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsyn ja nykyisen Kansallisen metsäohjelman toteutumisen.

Järjestöavustusten kohdalta sattumalta juuri maaseudun järjestöt, 4H ja Maa- ja kotitalousnaiset, olivat merkittäviä häviäjiä. Kalastuksessakin osakaskunnilta ollaan viemässä mahdollisuus päättää hoito- ja kalastusasioistaan.

Arvoisa puhemies! En vielä usko, että Kataisen sixpackin maakuntaedustajat ovat niin lapasia, että antavat kaiken tämän tapahtua. Periferiassa ei anneta periksi, kuten Mikko Alatalo laulaa: "Vielä ne pojat käy omille herroille sanomassa sanottavansa: Jotta saako sitä Pohjan perukoilla asua kotonansa."

Näköalattomuuden vuoksi Suomi taantuu hitaasti, ja selviytymiskeinona ovat leikkaukset reuna-alueilta ja heikommilta ihmisiltä. Kes- kustan vaihtoehto on hajautettu yhteiskunta ja 200 000 työpaikkaa biotalouteen.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Voisi vähän leikillisesti aloittaa tämän sillä, kun kuunteli edustaja Kalmarin puhetta, että seuraava asia varmaan on maailmanloppu, voisin kuvitella näin.

Hallituksen linjaamat painopistealueet — julkisen talouden vakauttaminen, sen ohella köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä kestävä talouskasvu ja työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen — ovat kaikki todella tärkeitä asioita. Tärkeätä on sen lisäksi muun muassa jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista, jotta kunnat pystyvät varmistamaan kansalaisille peruspalveluohjelman mukaiset palvelut. Etenkin sitä palvelurakennetta on uudistettava, jotta ne laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään.

Muutamia asioita:

Työllisyys ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen. Hallitus on asettanut erinomaisen kunnianhimoisen tavoitteen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja alentaa työttömyysaste 5 prosenttiin. Se on todella haastavaa, kun viimeisiä uutisia tässä myöskin kuuntelee, mutta tavoitteisiin pitää totta kai pyrkiä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ennustetulla talouskasvulla on tosiaan kunnianhimoista. Työllisyystilanteen ennustetaan todella heikkenevän tänä vuonna viime vuoden positiivisen kehityksen jälkeen.

Työllisyyden parantamiseen ja työurien pidentämiseen sekä alku- että loppupäästä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, opintoaikojen tiivistämiseen sekä rakenteellisen työttömyyden purkamiseen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempaan kohdentamiseen päästään suuntaamalla myös koulutusta oikein. Koulutuspaikat on täällä tänä iltana muutamaan kertaan mainittu, en puutu siihen enää.

Sitten hallituksen toimet pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi sekä maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseksi ovat tietenkin oikean suuntaisia. Sen verran haluan sanoa, kun edustaja Tolppanen nosti esille tämän eläkeiän nostamisen, että eläköitymisiän nostamisesta on kyllä kysymys eli työurien pidentämisestä kaiken kaikkiaan.

Nuorten yhteiskuntatakuu on äärimmäisen tärkeä asia, eli harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä. Tämä koskee myöskin vajaakuntoisia ja vammaisia, mikä on todella tärkeä asia. Kyllä yhteiskuntatakuun ja sen ohessa toteutettavan koulutustakuun avulla voidaan saavuttaa työllisyysasteen nostamisen lisäksi merkittäviä säästöjä, sillä mikäli nuorten syrjäytymistä pystytään vähentämään, niin totta kai yhteiskunnalle sieltä tulee säästöä.

Yhtenä merkittävänä tekijänä on toki se, että työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa pystyttiin sopimaan työurasopimus. Se pidentää työuria vähintään 5 kuukautta, ja kestävyysvajetta se myöskin pienentää. Yhden vuoden lisäys kaiken kaikkiaan keskimääräiseen työuraan voi valtiovarainministeriön mukaan pienentää noin 5 prosentin suuruista julkisen talouden kestävyysvajetta jopa 2 miljardilla eurolla, joten se on äärimmäisen tärkeä asia.

Tulevaisuuden asiasta: kyllä tämä uuden kaivosklusterin nostaminen ja nouseminen on Suomelle tulevaisuudessa erittäin tärkeätä. Sinne pitää kyllä valtion mennä sitten myöskin matkaan mukaan näihin pääasiassa ulkolaisten omistamiin valtauksiin, kun ne lähtevät kaivoksina sitten liikkeelle. Siellä vain on nämä pelisäännöt, ja myöskin sitten ympäristöpuolen resursseihin pitää kiinnittää selkeästi enemmän huomiota kuin tällä hetkellä.

Väyläratkaisut, mitä nyt on tehty ja päätetty, minun mielestäni eivät todellakaan ole mitään siltarumpupolitiikkaa, vaan ne ovat valtakunnallisia hankkeita. Niillä on laajaa merkitystä kaiken kaikkiaan Suomen kansantaloudelle.

Devalvaatiosta tänä päivänä on puhuttu monella suulla. Devalvaatio on palkansaajalle aina huono vaihtoehto, on se sitten sisäistä tai niin sanottua ulkoista devalvaatiota.

Juha  Väätäinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Harvat täällä puhuvat tästä aiheesta eli asumisesta ja sen hinnasta. Haluan hyvin painokkaasti tuoda kehyksistä 2013—2016 esille niissä piilevän erittäin suuren vaaran asumispolitiikassa. Koko Helsingin seudun alueen huutava asuntopula niin vuokra-asunnoissa kuin vapaiden markkinoiden asuntorakentamisessakaan ei saa kehyksissä sellaista huomiota ja sen kautta rahoitusta, jolla ihmiselle löytyisi asunto, työpaikka ja toimeentulo Suomen kuitenkin taloudellisesti ratkaisevassa asemassa olevalta alueelta eli pääkaupunkiseudulta. Jos tämä ongelma, asuntojen riittämättömyys tai niiden kalleus, ei selviä täällä etelässä, niin muukin Suomi kärsii. Talouspanostukset kehyksissä eivät anna riittävää mallia, ei edes toivoa siitä, että tilanne paranisi 1,5 miljoonan asukkaan talous- ja työalueella pääkaupunkiseudulla.

Jos ei kaavoituksen, tonttipolitiikan ja valtion, hallituksen, lainsäädännön kautta tehdä mittavia uusia avauksia taloudellisesti, niin jopa koko eteläinen Suomi voi vaipua syvemmälle lamaan. Hallitus sysää kehyksissään vastuun ratkaisusta tulevan vuosikymmenen taa ja toisaalta kuntien harteille eli pistää kehyksissä päänsä pensaaseen. Tosin kuntauudistuskin luisuu hallitukselta seuraavalle hallitukselle vuoteen 2017. Eivät kaavoitus-, tontti- ja asuntoratkaisut helpotu lykkäämällä, vaan vaikeutuvat, pahenevat samalla vauhdilla kuin ympärillä oleva eurokriisi.

Arvoisa puhemies! Jos asumiseen ei panosteta 2013—2016 kehyksissä tuntuvasti, niin kuin hallitus ei tee, eivät yksin ratapihaan tai rataverkostoon sijoitetut varat, Pisaraan tai vastaaviin, ratkaise pääkaupunkiseudun työvoima-, työllisyys- ja asunto-ongelmia. Valtiovarain- ja asuntoministerin tulee mielestäni ryhdistäytyä vaatimaan nopeampia talouspanostuksia asumisen ongelmiin Suur-Helsingin alueella, toki muuallakin maassa. Hallituksen tulisi toimia välittömästi ja heti. Naiset herättäkööt hallituksen — heillä on kumminkin voima ja valta tässä maassa — tarttumaan asiaan näissäkin kehyksissä. Investoinnit rakentamiseen ja asumistuotantoon, sen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen, tuovat työtä, toimeentuloa ja takaavat ihmisille ihmisarvoisen elämän.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Maan hallituksella oli vuosi sitten aloittaessaan kunnianhimoinen tavoite: Suomen velkasuhteen kääntäminen laskuun. Tähän mennessä ei ole näkynyt mitään merkkejä, eikä myöskään tässä kehyslinjauksessa kovin vakuuttavia esityksiä ole tähän suuntaan olemassa. Päinvastoin europolitiikan huono hoito asettaa yhä enemmän vaatimuksia ja velkaa kasvattavia päätöksiä, joilla valtionvelka todennäköisesti kasvaa tulevinakin vuosina päinvastaisista toiveista huolimatta.

Hallituksen pyrkimys säästöjen aikaansaamiseen palveluita keskittämällä on tuhoon tuomittu ajatus. Palveluiden tarve ei vähene, vaikka kaikki kunnat laitettaisiin yhteen. Jos taas keskittämisen tarkoitus on hakea säästöjä peruspalveluita karsimalla kuntien yhdistämisen kautta, me emme sitä tule hyväksymään.

Suomen tuleva talouskehitys on sumun peitossa, todetaan perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan mietinnön vastalauseessa. Tälle väitteelle on täydet perusteet. Arvonlisäveron nosto on aiheuttanut yritystoiminnan alasajoja kuljetusliikkeissä ja kaikkialla, missä energiaa tarvitaan.

Suomen kilpailukyky on heikentynyt. Meille tuodaan enemmän kuin viedään, ja näin Suomi köyhtyy entisestään. Polttoaineveron korotuksilla hallitus ajaa ihmisiä maaseudulta kaupunkeihin. On muistettava, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja että myös maaseudulla pitää liikkua.

Kansallisomaisuudestamme tulee pitää kiinni eikä myydä sitä helpon rahan toivossa. Toivon, että julkisuudessa esitetty väite Metsähallituksen halusta myydä metsiä ulkomaiseen omistukseen olisi virheellinen.

Kotimainen energia, siltä osin kuin sitä on saatavissa, on edelleen meidän vahvuutemme. Turpeen käyttöä tulee edelleen tukea niin kauan kuin vaihtoehtona on kaukomailta rahdattu kivihiili.

Tiestöstä huolehtiminen on kokonaan unohdettu kehysrahoissa. Esitys tierahoista alempiasteisille teille on pään pensaaseen panemista ja vastuun siirtämistä tuleville hallituksille. Hallitus ei näytä ymmärtävän tiestön merkitystä niin koko maan asuttuna pitämisen kuin yritystoiminnankin kannalta. Tässäkin on keskittämistä. Alempiasteinen tiestö tarvitsisi vähintään useita kymmeniä miljoonia euroja välittömästi.

Maaseutuelinkeinon harjoittamista vaikeuttavat EU:sta tulevat jatkuvasti kiristyvät säädökset. Suomen tulee ottaa tiukka linja EU:n kanssa käytävissä maatalouden tukineuvotteluissa. Meillä ei ole varaa menettää omavaraisuuttamme ruokatuotannossamme. Perussuomalaiset näkevät tärkeänä huoltovarmuuden turvaamisen ja lähiruuan lisäämisen mahdollisuuden.

Suomi rikastuu työllä, näin sanotaan, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Siihen ei ole löytynyt tässäkään salissa helppoja konsteja eikä varmaan pitkään aikaan löydykään.

Pienyrittäjät ovat maamme selkäranka, ja yritystuet onkin suunnattava ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nokiaan ja muihin suuriin yrityksiin on luotettu liiaksi. Nyt nekin, mitä on jäljellä, alkavat olla ulkomailla.

Nuorten työllisyys ei suurista lupauksista huolimatta ole osoittanut paranemisen merkkejä. Tähän odottaisi hallitukselta todellisia ripeitä toimenpiteitä, ja myönteisenä on paljon puhuttu yhteiskuntatakuu, mutta käytännössä en ainakaan minä tiedä, mitenkä tämä toteutuu. Toinen, mitä hallituksen toimesta luvataan, on se, että luvataan nuorten syrjäytymiseen parannusta. Se on erittäin hyvä ja kannatettava asia.

Herra puhemies! Valtiontalouden kehyksissä leikataan kuntien valtionosuuksia ja supistetaan perusturvaan liittyviä resursseja. Hallitukselta odotetaan kykyä kantaa vastuuta myöskin kaikkein heikoimmin toimeentulevista. Tältä hallitukselta sitä ei löydy. Lapsiperheiden köyhyys, joka on kasvanut 1990-luvulta alkaen, tulee jatkumaan näillä kehyslinjauksilla.

Perussuomalaiset ovat valiokuntakäsittelyssä jättäneet valtiontalouden kehysesitykseen vastalauseen, ja kannatan myös, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän kehyksen suurin yksittäinen tavoite on ollut velanoton vähentäminen. Suomen valtionvelka tulee näillä kehyspäätöksillä olemaan 45 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2016. Tämän jälkeen velkasuhde onnistutaan toivottavasti kääntämään laskuun. Velkamme on vielä suhteellisen pieni verrattuna moniin länsimaihin, mutta samalla täytyy huomioida, että velkamme oli vain neljä vuotta sitten alle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kehitys on mennyt todella nopeasti aivan väärään suuntaan.

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä? Kehyksessä hallitus on aivan oikein päättänyt toimista, jotka vahvistavat valtiontaloutta arvioiden mukaan noin 5 miljardilla eurolla. Toimet kohdistuvat tasapuolisesti menoihin ja tuloihin. Suurin yksittäinen asia on ollut arvonlisäveron korottaminen 1 prosentilla, ja tällä saadaan aikaan arviolta noin 900 miljoonan euron tulojen lisäys. Voimakas velkaantuminen ja heikentynyt talouskasvu ovat kuitenkin ajaneet meidät umpikujaan, josta täytyy löytyä ulospääsy hyvin nopeasti. Pelkät verojen korotukset tai menoleikkaukset eivät riitä pitkän tähtäimen kasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme radikaalimpia toimia. Nostan niistä esiin kolme:

Ensinnäkin Suomessa tulisi pohtia, kuinka paljon kasvavia uusia yrityksiä menetämme naapurimaihimme, etenkin Viroon. Siellä on 21 prosentin yhteisövero, eikä veroa tarvitse maksaa kuin vasta siinä vaiheessa, kun voittoja nostetaan ulos yrityksestä. Viroon verrattuna yritysverokantamme on liian korkea ja järjestelmänä liian monimutkainen.

Toiseksi nostaisin esiin Suomen vientiteollisuuden. Se on ensinnäkin aivan liian yksipuolisesti teollisuustuotteisiin painottuva ja näin ollen haavoittuva. Se on myös aivan liian riippuvainen vain pienestä määrästä yrityksiä, kun 25 yritystä vastaa peräti 50 prosentista viennistämme. Meidän täytyy saada uusia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka lähtevät hakemaan kasvua maailmalta. Meillä on monia hyviä yrityksiä Suomessa, suuria yrityksiä, kuten hissiyhtiö Kone, joka on onnistunut hyödyntämään maailman suuret megatrendit, kuten kaupungistumisen ja ikääntymisen todella taitavasti. Nyt olisi vain löydettävä oikeat keinot, joilla myös pienet yritykset pystyvät pääsemään näihin suuriin projekteihin mukaan, esimerkiksi Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Tarvitsemme lukumääräiset tavoitteet siitä, siis konkretiaa, paljonko meillä tulee olla hallituskauden lopussa uusia yrityksiä, jotka ovat rohkaistuneet lähtemään maailmalle ja saaneet sieltä kasvua.

Kolmanneksi nostaisin esiin yksinyrittäjät, joita meillä on tällä hetkellä noin 170 000 kappaletta. Jos jokainen tai edes suurin osa näistä yrittäjistä uskaltaisi palkata sen ensimmäisen työntekijän, olisi työllistyminen ja kasvu jo huomattavasti paremmalla uralla kuin nyt. Mutta tässäkin tarvitaan rohkeutta ja myös valtiovallan kannustavia toimia. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on aina riski. Neljän kuukauden koeajan voisi kaksinkertaistaa, ja jossain vaiheessa meidän on pakko esittää kysymys, kuinka paljon ensimmäisen työntekijän palkkaamista kannattaa tukea valtion toimesta. Todennäköisesti valtion olisi kannattavaa kantaa eläke- ja tapaturmavakuuttamiseen ja työterveyshuoltoon liittyviä kustannuksia tai ainakin osan niistä, ja silti pitkän aikavälin verotulot kasvaisivat.

Tässä kehyksessä päätettiin innovaatiovetoisen liiketoiminnan kasvun edellytyksien parantamisesta. Pääomasijoittajien verovähennysoikeus, t&k-verokannustin ja hankintameno-olettaman korottaminen ovat hyviä ja rohkeita toimia, mutta on selvää, että kannustintoimien tulee tulevaisuudessa vastata vielä tätäkin paremmin heikon talouskasvun ja kestävyysvajeen haasteisiin.

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että tarvitsemme arviolta 200 000 uutta työpaikkaa kansantalouden tasapainon ylläpitämiseksi. Jotta nämä saadaan toteutettua, kaikkien Suomessa tehtävien elinkeinopoliittisten toimien tulee tukea tätä tavoitetta. Tässä nostaisin esiin myös kuntauudistuksen, johon liittyvä keskustelu on tähän mennessä painottunut aivan liiaksi siihen, kuinka paljon menomme kasvavat väestön ikääntymisen myötä. Menot voidaan kattaa vain kasvavilla tuloilla, ja niitä taas tulee lisää, jos osaamme luoda uusia työpaikkoja. Tästä syystä myös kuntauudistuskeskustelun tulisi siirtyä uusille vesille eli käytännössä elinkeino- ja työllisyyspolitiikan linjoille.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tässä edellistä puhujaa, edustaja Kaumaa, joka aloitti hyvin mielenkiintoisesti tämän puheensa, että kehyksen tarkoitus on velanoton vähentäminen, joka varmastikin on erittäin tärkeä asia, mutta tässä nyt samassa yhteydessä täytyy todeta se, että tässä kuussa tosiaan hallitus ottaa 1,44 miljardia lisää ulkomaista velkaa, maksaa sille koron ja lahjoittaa sitten tämän rahan tähän EVM:n peruspääomaksi.

Tähän puheen aluksi haluan vielä sanoa siitä, että kun tuossa debattikeskustelussa ei käynyt riittävästi selville se, mikä perussuomalaisten linja on, niin perussuomalaisten linja on se, että perussuomalaiset ovat valmiita valtiontalouden tasapainottamiseen, menojen leikkauksiin kaksivaiheisella suunnitelmalla niin, että tämä ensimmäinen vaihe olisi 2 miljardia ja tarvittaessa, jos näyttää siltä, vielä 1 miljardilla, eli yhteensä 3 miljardilla perussuomalaiset ovat valmiita tasapainottamaan valtiontaloutta. Ne painotukset ovat sitten hiukan erilaiset kyllä kuin hallituksella, mutta niihin voi tutustua kyllä perussuomalaisten sivulla esimerkiksi.

Arvoisa puhemies! Siteeraan tässä puheessani hyvin pitkälle itseäni ja perussuomalaisten laatimaa eriävää mielipidettä talousvaliokunnalle, jonka valiokuntavastaavana toimin, ja keskityn nyt tässä puheessa lähinnä veroratkaisuihin.

Perussuomalaiset vastustavat hallituksen päätöstä korottaa kaikkia arvonlisäverokantoja 1 prosenttiyksiköllä. Vielä ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaisten heikompiosaisia kohtuuttomasti kurittavien tasaverojen korottamista. Erityisesti vasemmistoliitto oli hyvinkin ärhäkkänä silloin vaaliteltoilla, myös sosialidemokraatit. Sittemmin takki on kyllä kääntynyt. Perussuomalaiset haluaisivat myös muistuttaa, että arvonlisäverotuksen korotus heikentää mutkan kautta myös vientisektorimme kilpailukykyä, sillä arvonlisäverotuksen korotus kiihdyttää väistämättä inflaatiota. Ostovoiman heikkeneminen taas aiheuttaa palkankorotuspaineita seuraavaan työmarkkinakierrokseen, josta seuraava kustannustason nousu luonnollisesti heikentää Suomen vientisektorin kilpailukykyä.

Perussuomalaiset haluavat kehittää verotustamme oikeudenmukaisempaan suuntaan ja purkaa nykyisen kaltaisen yhtiöverotushyvitysjärjestelmän. Tässä Jaskari kysyikin debatin aikana tästä, ja annoin hänelle vastausta, mutta haluan nyt tässä pikkuisen ruotia enemmän tätä. Tällä hetkellä Suomessa jaetaan vuosittain noin 2 miljardia euroa verovapaata osinkotuloa. Tämä on merkittävän suuri summa. Yhtiöverotushyvitysjärjestelmään puuttuminen on mielestämme juuri oikeudenmukaisuuskysymys. Siihen puuttumisella ei aiheuteta käytännössä verorasitusta pk-yrityksille, joihin viimeisen 10 vuoden aikana ovat muodostuneet kaikki uudet työpaikat. Kun perehtyy tarkemmin, kuka saa hyödyn nykyisestä järjestelmästä, on helppo olla meidän kanssamme samaa mieltä tässä asiassa. Hyödyn järjestelmän veroedusta on kerännyt suurituloisin tulokymmenys, yli 80 prosenttia, ja suurituloisin prosentti tästä puolet. Suurituloiset saavat siis lähes kaikki verovapaat osingot. Tämä suurituloisten verovapaus on keskeinen syy 1990-luvulta lähtien räjähdysmäisesti kasvaneisiin tuloeroihin. Tukeaksemme pienyrittäjiä haluamme kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille selvän verokannustimen.

Perussuomalaiset ovat luonnollisesti tyytyväisiä, että hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2012 varjobudjetissamme ehdottamamme t&k-verokannustimen, tuotannollisten investointien korotetut poistot ja suurituloisten ansiotuloverotuksen korottamisen. Perussuomalaiset olisivat tosin oikeudenmukaisuussyistä valmiita korottamaan suurituloisten verotusta selvästi hallitusta enemmän, sillä hallituksen solidaarisuusverolla on hyvin minimaalinen vaikutus näiden tosiasialliseen verotaakkaan. Perussuomalaiset ovat valmiita valtiontalouden sopeuttamiseen tuossa aluksi mainitsemallani kaksiportaisella suunnitelmalla, jota tässä salissa on kyllä paljon jo esitelty. Olisimme valmiit ulkomaanvelan vähentämiseen, mutta tässä on valitettavaa, että maamme hallitus toimii juuri toisin päin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuossa debatissa hetkellisesti esillä olleisiin poliisin määrärahoihin ja tähän poliisihallinnon uudistamiseen, ja totean sen, että kun täällä keskusteltiin, että sinne lisätään rahaa, niin sehän on kyllä ihan hölmöläisten matonkudontatouhua, koska samalla edellytetään, että 35 miljoonaa euroa vuonna 2016 säästetään muilla operaatioilla. Tässä itse asiassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä käydään ihan ansiokkaasti läpi tätä koko porauudistusta ja aivan oikeisiin asioihin otetaan kantaa siltä osin kuin mitä huolta nyt tämän Aaltomaan työryhmän osalta on ja kiinnitetään tähän aikatauluun huomiota ja siihen, voidaanko tällaista ylipäänsä tehdä, kun nämä muut hakkeet tästä on juuri laitettu käyntiin.

Itse ainakin koen kyllä niin, että tässä, mitä viime viikolla tuli julkisuuteen, se on sillä tavalla, että tämä työryhmän puheenjohtaja Aaltomaa ja poliisiylijohtaja Paatero toteuttavat omaa ennalta ajateltua suunnitelmaansa ja käsikirjoitustaan, joka tulee olemaan karu suomalaisten turvallisuuden kannalta, jos poliisilaitokset ajetaan koko maassa kahdeksaan, liikkuva poliisi lakkautetaan ja krp:n tehtäviä olennaisesti siirrellään pois sieltä, missä niitä nyt tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti haluan tässä yhteydessä puhua myös tästä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalasta tämän kehyksen näkökulmasta. Tuon esille muutamia huomioita, joihinka keskustalaiset ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Täällä viime viikolla käytiin laaja keskustelu tästä kuntauudistuksesta ja hallituksen niin sanotuista sote-linjauksista. Haluan tässä yhteydessä todeta sen, että on äärimmäisen hankalaa, että emme tiedä, miten jatkossa tämä sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus on järjestetty, millainen valtionosuusjärjestelmä meillä tulee olemaan, miten kuntien ja valtion tehtävät jatkossa ovat. Voiko olla mahdollista esimerkiksi, että löytyisi sellaista poliittista rohkeutta, että omaishoidon tuki siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen varmistettavaksi ja huollettavaksi hallinnollisesti? Nyt käsitellään tätä sotea pelkästään tämmöisenä hallinnollisena kysymyksenä ja toisaalta sitten kuntien valtionosuuksia leikataan.

Toinen huomioni liittyy ikäihmisten palveluihin, vanhuspalvelulakiin, jota on todella odotettu hartaasti ja joka on nyt lausuntokierroksella. Jo nyt tiedetään, että ne resurssit, mitä vanhuspalvelulain toteuttamiseen kehyksessä on varattu, eivät missään tapauksessa tule olemaan riittävät. Tähän liittyy myös kysymys ja keskustelu tästä henkilöstömitoituksesta, että sellaisena, mitä sinne on varattu rahaa, ei varmasti pystytä henkilöstömitoitusta toteuttamaan.

No, sitten muutenkinhan näitä kehittämisrahoja, joita on varattu hallitusohjelmassa tähän kuntien palvelutuotantoon, leikattiin maaliskuun kehysriihessä. Niillä pitäisi toteuttaa todellakin tämä vanhuspalvelulaki, vammaispalvelut, perhehoito, lastensuojelu ym. tehtäviä, niin että tiedämme sen, että ne eivät tule riittämään.

No, sitten hallituksesta ministerit ovat kovasti pitäneet esillä tätä Kaste kakkosta, miten se on tärkeä näitten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisasioitten kannalta. No, sieltäkin kehysriihessä päätettiin leikata kuitenkin rahoitusta, ja uusia tehtäviä sinne osoitetaan.

Perusturvan osalta totean sen, että ei pidä väheksyä tätä hallituksen päätöstä jäädyttää lapsilisien indeksiä. Kun katsoimme, mitä se tarkoittaa, niin se tarkoittaa käsittääkseni sitä, että lapsilisän ostovoimasta leikkaantuu lähes 10 prosenttia pois vuoteen 2015 mennessä.

Tärkeä asia perusturvan kehittämisen kannalta on se, mitä tehdään sosiaaliturvan ja palkkatulon yhteensovittamiseksi. Siitä en ole kyllä kuullut tässä salissa hallituksen puolelta kovinkaan paljon yhtään mitään. Se on minusta olennainen kysymys näitten työurienkin kannalta eli sen, miten ihmiset pääsisivät paremmin sosiaaliturvalta palkkatyön piiriin.

Lopuksi haluan ottaa asian, joka koskettaa nimenomaan sosiaali- ja terveyspuolen järjestöjä. Se on tämä Raha-automaattiyhdistyksen tuoton siirtäminen valtiontalouden katteeksi, ja sitä keskusta ei missään oloissa hyväksy. On aivan anteeksiantamatonta, että rahapelien tuottoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan halutaan siirtää budjetin katteeksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Valtiontalouden kehyksissä vuosille 2013—2016 jatketaan julkisen talouden kannalta tärkeää sopeuttamista. Valtiovarainvaliokunta korostaa tässä mietinnössään, että sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä ja jatkossakin olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa on tilannetta tarkasteltava uudelleen. Oman etumme nimissä meidän on pakko keventää julkisia menojamme, vahvistaa kilpailukykyämme ja kannustaa yrittäjyyttä.

Suomessa, niin kuin muuallakin Euroopassa, julkiset menot ja velkaantuminen ovat paisuneet kestämättömälle tasolle. Samalla tavalla kuin kotitalouksien taloudenpidossa myös valtiontaloudessa menot pitäisi aina sopeuttaa tuloihin eikä päinvastoin. Pitkällä tähtäimellä velan takaisinmaksu käy muutoin mahdottomaksi ja korkokulut ovat liian raskaat. On siis palattava järkevään taloudenpitoon.

Hyvinvointivaltiolle on luotava rajat, jotta menot eivät paisu tuloja suuremmiksi. Järjestämän yksinkertaistaminen ja lainsäädännöllä luotujen menoautomaattien purkaminen on lopulta meille ainoa vaihtoehto. Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, emme voi jatkaa nykymenolla. Meidän on itse pidettävä huolta omasta taloudestamme ja turvattava palvelut tulevillekin sukupolville. Työstä on jälleen tehtävä houkuttelevampaa ja yrittämisestä kannattavampaa. On muistettava yleissääntö siitä, että hyvinvointia on ensin luotava, jotta sitä voidaan jakaa.

Arvoisa puhemies! Kuten olen moneen otteeseen todennut, nyt olisi aika karsia hallintoa ja keventää kansalaisten holhoamista. Meillä on hallintoa Suomessa moninkertaiselle väestömäärälle. On siis paljon turhaa ja tarpeetonta paperin pyörittämistä ja holhoavaa byrokratiaa. Tähän asti uudistukset hallintorakenteissa eivät ole tuoneet olennaisia säästöjä, vaan useimmiten tilalle on rakennettu uusia häkkyröitä ja himmeleitä.

Hallinnon keventämisessä ei ole kyse vain kuntien hallinnon purkamisesta ja ylipäätään vain julkisen hallinnon purkamisesta, vaan myös kansalaisten velvoitteiden vähentämisestä, ja siinä me lainsäätäjät olemme avainasemassa. Esimerkiksi rakentamisen lupamenettely on tätä nykyä sitä luokkaa, että yksittäiselle kansalaiselle koituu erittäin raskas taakka puhumattakaan hallinnon taakasta. Lainsäädännöllä lisättyä holhousta on lähdettävä järkeistämään. On rohkeasti tartuttava isompiinkin asioihin, muuten emme saa muutoksia nykytilanteeseen.

Suurien haasteiden edessä oleva sosiaali- ja terveydenhuolto vaatii syvälle ulottuvia muutoksia. Toiminnan tehostaminen edellyttää raja-aitojen kaatamista ja esimerkiksi tiedonkulun esteiden poistamista. Tällä hetkellä lääkäreiden aikaa kuluu valitettavan paljon ihan muuhun kuin potilaiden hoitamiseen. Rakenteita on kevennettävä reippaasti, pelkkä puhuminen siitä ei riitä. Konkreettisia toimia hallinnon ja raja-aitojen purkamiseksi on listattava. Jos johonkin tarvitaan työryhmä, niin tähän tarvitaan työryhmä, joka laatii ehdotuksia ihan käytännön tasolle.

Herra puhemies! Meidän on pidettävä huolta kilpailukyvystämme ihan itse. Meidän on pidettävä huolta talouskasvusta ja työllisyydestä. Kauppataseen alijäämä on kurottava umpeen, sillä emme selviä vain palvelemalla toinen toisiamme. Tarvitsemme vientituloja. Työrauhaan on pystyttävä vaikuttamaan, jotta emme karkota kansainvälisiä investointeja maastamme lopullisesti. Myös työsopimuksiin on saatava enemmän joustoja, jotta yritykset selviäisivät hankalista ajoista ja työllistävät yritykset säilyisivät kotimaassa.

Kuten valtiovarainvaliokunnan kehysmietinnössäkin todetaan, on koulutuksessa elinkeinoelämän tarpeet huomioitava entistä paremmin. Ei ole mitään järkeä kouluttaa nuoria aloille, jotka eivät työllistä. Osaamisesta on jo nyt pulaa monella sektorilla samaan aikaan, kun toisaalla on huomattavaa ylitarjontaa työvoimasta. Koulutusta on pystyttävä ennakoimaan ja suuntaamaan kysynnän mukaan. Näin nuoret työllistyvät ja työikäinen väestö pystyy kantamaan huolta yhteiskunnastamme tulevaisuudessakin. Meidän on omilla päätöksillämme vahvistettava kansainvälistä kilpailukykyä eikä pidä päinvastoin heikentää sitä.

Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää pitää huolta alemmasta tieverkosta ja myös yksityisteiden kunnosta. Näitä yksityisteitä on jopa 350 000 kilometriä Suomessa. Rahoituksen tasoa on tarkasteltava uudelleen, jotta maaseutuelinkeinojen ja maatalouden edellytykset turvataan, kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Elämme epävakaita aikoja. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää pitää pää kylmänä ja välttää tekemästä paniikkiratkaisuja. Nyt on oikea aika pysähtyä miettimään, miten saadaan lisättyä tuloja ja vähennettyä menoja. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijana otan puheessani kantaa lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen hillitsemiseen.

Ikääntyvässä Suomessa menojen vähentäminen on epärealistinen tavoite. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua saadaan hillittyä, saamme samalla valtiontaloutta tasapainotettua. Kustannusten hillitsemisen keskeisenä keinona on saada terveyden edistämisen tavoite osaksi kaikkea politiikkaa. Se ei kuulu vain sosiaali- ja terveysministeriön toimenkuvaan, vaan sen pitäisi olla punaisena lankana kaikessa päätöksenteossa.

Kansanterveysongelmia ja sitä kautta yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää seuraavilla viidellä keinolla: ensinnäkin ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin; toiseksi niiden sairauksien varhaisvaiheen seulonnalla, joiden etenemiseen voidaan vaikuttaa; kolmanneksi sairauksien hyvällä hoidolla; neljänneksi sairauksien aiheuttamien haittojen vähentämisellä kuntoutuksen avulla ja viidenneksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä, sillä sosioekonomiset tekijät selittävät tutkimusten mukaan sairastavuutta huomattavan paljon.

Näiden asioiden laiminlyönti aiheuttaa valtavia turhia kustannuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi muistisairautta sairastavat joutuvat noin kaksi vuotta liian aikaisin raskaaseen laitoshoitoon kuntoutuksen laiminlyöntien takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään Suomessa keskimäärin 52-vuotiaana. Pelkät työkyvyttömyyseläkkeet maksavat 2,4 miljardia euroa vuodessa. Yleisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Terveyden edistämisen ja kuntoutuksen keinoin voitaisiin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista siirtää useilla vuosilla eteenpäin. Terveyden edistäminen tarkoittaa esimerkiksi työolosuhteiden ja työilmapiirin kehittämistä.

Suomen viisi kalleinta tautiryhmää ovat sydän- ja verisuonisairaudet, muistisairaudet, mielenterveyshäiriöt, hengityselinsairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nämä sairaudet aiheuttavat reilusti yli puolet terveydenhuollon kustannuksista. Kaikkien näiden sairauksien riskitekijät tunnetaan ja kaikkia näitä voidaan myös tehokkaasti ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa.

Meillä on runsaasti terveystaloustieteellistä tutkimusta siitä, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Vähäinen liikunta, tupakointi, alkoholi ja tapaturmat aiheuttavat kymmenien miljardien vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle. 80 prosenttia sepelvaltimotaudeista ja 90 prosenttia kakkostyypin diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla: tupakoimattomuudella, terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla. Pelkästään alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat yli miljardi euroa vuodessa ja välilliset kustannukset jopa 3—6 miljardia euroa.

Terveystaloustieteellisissä tutkimuksissa on todettu kustannusvaikuttaviksi toimenpiteiksi seuraavat:

Ensinnäkin politiikkatason toimet, kuten verotus, erilaiset rajoitukset ja teollisuuden kanssa sopiminen, ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi. Näistä hyviä esimerkkejä ovat alkoholi- ja tupakkaveron korotukset ja tupakkamainonnan kielto. Tupakkamainonnan kiellolla oli tupakointia vähentävä vaikutus. Onkin outoa, että alkoholituotteiden mielikuvamainonnan kieltäminen aiheuttaa niin paljon vastustusta.

Toiseksi elämäntapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannustehokkaita. Näitä ovat liikunnan lisääminen, terveelliseen ravitsemukseen, painonhallintaan ja tupakoinnin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Näihin interventioihin sijoitetut rahat tulevat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. Valitettavasti monissa kunnissa on talouden kiristyessä karsittu juuri näistä toimenpiteistä.

Arvoisa puhemies! Meillä on havahtumisen ja pysähtymisen paikka monessakin mielessä. Meillä ei ole kovin montaa vuotta aikaa pähkäillä näiden asioiden kanssa, jos aiomme oikeasti saada sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kuriin. Juustohöylällä leikkaamalla se ei onnistu. Se onnistuu vain oikeisiin asioihin panostamalla.

Tämä kehyspäätös sisältää monia oikean suuntaisia asioita terveyden edistämisen näkökulmasta, kuten esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu poikkihallinnollisena yhteistyönä ja työurien pidentämiseen tähtäävät toimenpiteet esimerkiksi työelämän laadun kohentamisen muodossa. Nämäkin ovat esimerkkejä terveyden edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joilla pitkällä aikajänteellä saadaan säästettyä yhteiskunnan kustannuksia.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehykset ovat valitettavasti kylmää kyytiä lapsiperheille ja ylipäätään huonommassa taloudellisessa asemassa oleville ihmisille. Lapsilisien indeksijäädyttäminen on suora isku vasten lasten kasvoja. On sanottu, että jäädytys on vain 16 euroa per vuosi per lapsi — näin on. Se on kuitenkin lapsen yhden ja puolen viikon ruoka. Puolitoista viikkoa ruuatta on pitkä aika jokaiselle lapselle, kun se on pitkä aika aikuisellekin.

Lapsilisistä on toisaalta tehty sosiaalinen tulonsiirto, ja sitä on markkinoitu sellaisena, mitä se ei kuitenkaan ole. Lapsilisät on suvereeni valtion kädenojennus lapsiperheille, paitsi köyhille lapsiperheille, joiden kohdalla lapsilisät kasvattavat tuloeroja. Ja tämä sen takia, että lapsilisä syö viimekätisimmän sosiaaliturvan eli toimeentulotuen. Lapset joutuvat köyhimmissä perheissä elättämään vanhempiaan, ja se on rumaa ja se on väärin.

Muun muassa pääministeri Katainen sanoi lapsilisäkeskustelussa aikaisemmin tässä keväällä, että muun muassa hänen perheensä ei oikeasti lapsilisiä tarvitsisi. Silti rohkeus on puuttunut esittää, että lapsilisät poistettaisiin niiltä perheiltä, jotka eivät oikeasti lapsilisiä tarvitse, esimerkiksi siten, että jos perheen huoltajien yhteenlaskettu vuositulo olisi vaikkapa 70 000 euroa, niin silloin lapsilisiä ei tarvittaisi.

Toinen lapsiperheitä kasvoille lyövä asia on tasavero. Vaikka tasavero toisaalta on demokraattista, se on kaikille yhtä suuri vero. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi, että silloin kun on kysymys tasaveroista, se kohtelee kaikkia tasapuolisesti: Kaikki maksavat arvonlisäveron ja kaikki maksavat muun muassa bensan hinnankorotukset aivan samanlaisesti. Silloin henkilölle itselleen jää itse valittavaksi se, mitä hän ostaa ja mitä ei osta.

Ministeri Urpilaiselta unohtui tästä asiasta, että kaikkien on kuitenkin ostettava ruokaa, ja silloin, jos on valittava, jos ei ole rahaa, ostetaan makaronia ja tonnikalaa. Se ei ole terveellistä ruokaa. Ei ole ihme, että lasten keripukki yleistyy tässäkin maassa. Sen lisäksi, jos henkilö on sairas, lääkkeitä on ostettava arvonlisäverosta huolimatta. Muuten on se toinen vaihtoehto, joka ei ole niin kovin kiva vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Mietin myös sitä, missä ovat ne kolme koulutuspäivää, jotka alkutalvesta luvattiin. Missä ne ovat? Missä ne pidetään? Kuka ne maksaa? Vai oliko se vain keino, jolla saatiin ikään kuin höynäytettyä köyhää kansaa, saatiin sopimus aikaiseksi, kun luvattiin asioita, joita ei edes aiottu pitää? Tätä kutsutaan luuraamiseksi. Voi olla, että se voi myöskin olla muunneltua totuutta siitä, mitä oikeasti on aiottu tehdä. Kuitenkaan kolmea koulutuspäivää työtä tekevälle kansalle ei ole tullut.

Myös puolustusvoimauudistus on koko lailla järkyttävä asia. Muun muassa Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttaminen tuo puolustuspoliittisen tyhjiön Pohjanmaalle. Varuskuntasoittokuntien, sotilassoittokuntien alasajo tuo pienille paikkakunnille myös aikamoisen kulttuurillisen aukon, koska sieltä tulee puuttumaan ammattiorkesteri kokonaan. Se on myös omiaan ajamaan alas maanpuolustustahtoa eri puolilla maata.

Arvoisa puhemies! Poliisin alasajo on myös anteeksiantamatonta. Hallitus on valmis antamaan poliiseille lisärahaa vain parikymmentä miljoonaa, vaikka nykytason ylläpitoon tarvittaisiin 40 miljoonaa. 40 miljoonaa on liian iso raha tälle hallitukselle, mutta 100 miljardia on sellainen raha, joka voidaan antaa pelkästään olankohautuksella.

Kun puhutaan 100 miljardista, jokaisen olisi hyvä muistuttaa mieliin, kuinka paljon se on. 1 miljardi on 1 000 miljoonaa. Hieman lainaten entistä kollegaani, jonka kanssa äsken keskustelin, voisin sanoa, että jokainen teistä voisi laskea ihan omalta kohdaltaan nykyisellä palkallaan, kuinka monta tuhatta vuotta pitäisi tehdä töitä, jotta tienaisi 1 miljardin.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee talouskasvua, mutta sen pitää tapahtua ympäristöä kunnioittaen ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tiivistetysti: nyt tarvitaan kestävää, työllistävää kasvua.

Suomen talous on nostettava vakaalle kasvu-uralle, muuten joudumme jakamaan alati pienenevää kakkua. Tehtävä on vaikea. Euroopassa jyllää talouskriisi sekä Suomen kansantalous on rakennemuutoksessa. Suomen kauppataseen alijäämä kasvoi alkuvuonna yli nelinkertaiseksi. Suomessa on noin 8 000 suoraa vientiä harjoittavaa yritystä, mutta puolet viennin volyymistä syntyy vain 18 vientiyrityksen toimesta.

Käsittelemme valtiontalouden kehyksiä vuosille 2013—2016. Nyt on siis hyvä puhua talouden pitkän linjan suunnittelusta.

Kestävä, työllistävä kasvu edellyttää nopeaa uudistumista. Haasteita riittää. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa sijoitetaan vähän yksityistä riskipääomaa. Suomi on kansainvälisessä vertailussa jäljessä sekä investointien kokonaismäärässä että myös investointien keskimääräisessä koossa. Suomessa on huomiota kohdistettava kasvun kannustimiin, joilla edistetään yksityisen riskipääoman ohjaamista kasvuun ja työllisyyttä edistävään yritystoimintaan sekä suomalaisen omistajuuden kehittämiseen. Näin palautamme maamme kilpailukykyä ja luomme kestävää, työllistävää kasvua.

Hallituksen tulee rohkeammin kokeilla ja tutkia erilaisia kasvun kannustimia. Suomessa on investoitu tutkimukseen, ja olemme synnyttäneet gaselliyrityksiä. Valitettavasti ne on varhaisessa vaiheessa myyty ulkomaille tai sitten niiden rahoitus on loppunut ja yritykset ovat päätyneet konkurssiin. Tämä kehitys on katkaistava. Se edellyttää suurempaa kokonaisnäkemystä. Yksityisen pääoman passiivisuus ja suuntautuminen muualle kuin start-up-kasvuyrityksiin on tehnyt Suomen pääomamarkkinoista julkisvetoisia. Suomen onkin panostettava tulevaisuudessa entistä enemmän suomalaiseen omistajuuteen.

Muutokset globaalissa taloudessa ovat nopeita. On syytä miettiä, kuinka saamme ketteryyttä yrittäjyyden kannustimien kehittämiseen ja kohdentamiseen. Yrityksen elinkaaren toimialaan liittyen yritykset tarvitsevat erilaisia tukitoimia. Tarvitaan erilaisia ja eri tahoille suunnattuja kokeiluja ja pilotteja. Kokeilujen ja toimenpiteiden toimivuutta tulee kuitenkin arvioida ja tarpeen vaatiessa toimenpiteitä pitää korjata.

Tarvitaan myös pääomamarkkinoiden eri tasoilla toteutettujen lukuisten toimenpiteiden synergian kehittämistä. Haluan nostaa tulevaisuusvaliokunnan lausunnosta esille toiveen, että valtioneuvosto tekee kasvun kannustimista pidemmän aikavälin vision, jonka avulla varmistetaan, että toteutettavat toimenpiteet ovat riittäviä eivätkä ole ristiriidassa keskenään.

Kun investoidaan tutkimukseen, pitää myös seurata, millaisia tarpeita on maailmalla, esimerkiksi Kiinan markkinoilla. Mihin heidän kehityspanoksensa kohdistetaan? Tarvitaan pääomamarkkinoiden ja uusien innovaatioekosysteemien kehittämisessä alueellista ja muuta yhteistyötä. Miksi me emme voisi myydä maailmalle omaa osaamista ja hankkia muilta sitä osaamista, joka itseltä puuttuu? Kansainvälisten pääomien houkuttelun lisäksi näin kyettäisiin samalla jakamaan kustannuksia ja riskejä ja hajauttamaan tuotantoa.

Suomen Akatemian, Tekesin, yliopistojen ja kansallisten tk-toimijoiden resurssien vähentäminen sopii valitettavan huonosti yhteen kestävän kasvun tavoitteen kanssa. Suomen tieteen, koulutuksen ja kehittämisen laadun ylläpito edellyttää korkealaatuisia tutkimusympäristöjä sekä tutkimuksen kansainvälistämistä, jotta voimme paremmin hyödyntää kansainvälisen tutkimuksen tulokset ja innovaatiot Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä. Kilpailukyvyn parantuminen tuo Suomelle toivottua talouskasvua.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Euroopasta kantautuvien huonojen uutisten tulva vain jatkuu ja jatkuu. Kun rahaa pitää varata kriisimaiden tukemiseen, resursseja ei jää kotimaan asioiden hoitoon. Tämä heijastuu selvästi myös valtiontalouden kehyksissä vuosille 2013—2016. Säästöt ovat välttämättömiä vallitsevassa tilanteessa, mutta hallituksen tulee olla tarkkana, ettei se leikkaa Suomen tulevaisuuden kasvu-edellytyksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon-alaan kohdistuvat valtionosuus- ja yliopistoindeksijäädytykset tekevät osaltaan hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisim- piä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen osalta toivon, että hallituksella on suunnitelma yhä useamman ilman koulupaikkaa jäävän nuoren varalle. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyhän on yksi hallitusohjelman teemoistakin.

Syrjäytyminen onkin kasvava ongelma maassamme. Lehdistä saa jatkuvasti lukea huolestuttavia uutisia tähän liittyen. Nuorelle pitää taata koulu- tai työpaikka ja tarjota apua sitä tarvitseville niin fyysisten kuin psyykkisten vaivojen osalta. Hallituksen yhteiskuntatakuun ongelma on sen keskittyminen korjaaviin toimenpiteisiin ennaltaehkäisyn sijaan. Opinto-ohjauksen määrään ja laatuun on panostettu aivan liian vähän. Siinä pitää tapahtua suurta edistystä. Syrjäytymiseen vaikuttavat monet taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Nuorelle pitää pystyä tarjoamaan vaihtoehto syrjäytymiselle. Tämä vaatii myös yhteisöllisyyden edistämistä niin kouluissa kuin kunnissa. Kun kouluilta ja kunnilta viedään rahat, heijastuu tämä väkisinkin niiden toimintaan. Sama pätee nuorten terveydenhuoltoon. Etenkin kouluterveydenhuollon kehittämiselle olisi huutava tarve. Tämä ei puolestaan onnistu nykyisten valtiontalouden kehysten puitteissa.

Pienyrittäjyydeltä ei saa viedä lyhytnäköisten säästöjen takia kasvupohjaa, koska se on yksi talouskasvun keskeinen osa-alue. Näin ollen verotuksella ei pidä taklata suomalaisia pienyrittäjiä ja heidän orastavia ideoitaan yli laidan.

Energia- ja polttoaineverotuksella ei kannattaisi puolestaan heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi kilometrikorvausuudistus vaikeuttaa monien toimeentulonsa hankkimiseen autoa tarvitsevien asemaa. Ympäristönsuojelu on todella tärkeä asia maapallomme tulevaisuuden kannalta, mutta ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä tulee punnita huolella toimien kokonaisvaikutukset elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun kannalta.

En voi olla muistuttamatta veteraanien kotihoidon ja kuntoutuksen puutteista. Toistasataa heidän edustajaansa kävi tuomassa anomusta ja selvitystä tänne eduskuntaan viime syksynä. Kun tämä veteraanijoukko jaksoi kokoontua valtiosaliin kunniamerkit rinnassa, se sykähdytti. Mietityttää kovin, pitääkö heidän joutua päättäjiltä palveluita hakemaan. Miksi tätä kuntoutusasiaa ei ole kunnialla vieläkään hoidettu valtion taholta, vaikka Suomen kansan enemmistö olisi varmasti sen kannalla?

Myös puolustusvoimauudistus herättää kysymyksiä. Onko puolustuksemme sen uudistuksen jälkeen iskukykyinen enää?

Maanviljelijät ovat usein pienyrittäjiä, joskin EU:n maatalouspolitiikka pakottaa siirtymään suuriin yksiköihin, harvoihin suurtiloihin. Jos maanviljelijöitä ajetaan entistä ahtaammalle, vähenee suomalaisen lähiruuan tuotanto. Terveellistä lähiruokaa tulisi arvostaa ja maanviljelijöitä tukea myös valtiovallan toimesta. Miksi verotuksemme suosii kovan hiilijalanjäljen kera maapallon toiselta puolelta tuotujen elintarvikkeiden kuluttamista hankaloittamalla suomalaisten maanviljelijöiden elinkeinon harjoittamista ja lähiruuan tuotantoa? Tämä on käsittämätöntä.

Toivottavasti hallitus huomioi perussuomalaisten järkevät parannusehdotukset liittyen valtiontalouden kehyksiin vuosille 2013—2016.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kehyksissä panostetaan työllisyyden vahvistamiseen ja nuorten yhteiskuntatakuuseen. Samalla satsataan elinkeinotoimintaan. Panostuksia löytyy niin kasvuyrittäjyyden tukemiseen kuin elinkeinotoiminnan kannustamiseen. Näin edistetään työllistämistä ja kasvua. Jotta me voisimme tavoittaa nuoret, yhteiskuntatakuun ohella pitää panostaa lapsiperheiden palveluihin kotipalvelusta mielenterveys- ja muihin palveluihin. Hallintorajat ylittävillä palveluilla ehkäistään parhaiten syrjäytymistä ja tuetaan riittävän ajoissa myös elämän erilaisissa nivelkohdissa, kuten opiskelemaan tai työhön siirtyessä. Koulussa oppilaanohjaukseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

Sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa kysymyksiä herättää, että yleishyödyllisten yhteisöjen käyttöön tarkoitettuja RAY:n avustusrahoja käytettäisiin budjetin yleiskatteisille momenteille. Miten käy hyvinvointipalveluja tarjoaville ja RAY:n tukia saaville yleishyödyllisille toimijoille? Turvataanko niiden toiminnan jatkuvuus, on kysyttävä.

Muistutan mielenterveyslain uudistamisesta, joka sovittiin hallitusneuvotteluissa. Lain uudistustyö on saatava aidosti vauhtiin. Tätä ei saa unohtaa, etenkään kun kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus nyt etenevät lupaavasti. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi ja kansalaisten tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamiseksi eli kaventamiseksi.

Kulttuuriakaan ei pidä unohtaa hyvinvoinnin tukijana. Saavutettavat kulttuuripalvelut ja kirjastot ovat henkireikiä ja osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä. Kuntapuolella kuntien yhteisen vero-osuuden kohdentaminen kunnille on tärkeää tässä vaikeassa taloustilanteessa koko Suomessa.

Arvoisa puhemies! Poliisille jyvitetyt määrärahat pitää kohdentaa kenttätoimintaan kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Kotouttamiseen pitää myös panostaa, jos halutaan välttyä isoilta sosiaalisilta ongelmilta lähivuosina.

Sitten puolustuspolitiikkaan. Puolustusvoimien toimintaa joudutaan supistamaan, mikä vaikeuttaa esimerkiksi reserviläisten koulutuksen olemassaoloa ja harjoituksia. Asevelvollisten koulutuksen laadusta ei pidä tinkiä kehyskaudella. On muistettava, että sodan ajan joukkojen suorituskyvyn avaintekijöitä ovat riittävä koulutus ja asianmukainen varustus. Kehyspäätöksen myötä Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan laskee historiallisen alhaiselle tasolle. Kehyksen yli mahdollisesti menevät tarpeet on katettava lisätalousarviolla.

Yleisesti hallituksen talouspoliittinen linja ja sen toteutus ovat olosuhteisiin nähden onnistuneita. Samalla kuitenkin haastetta riittää. Kotimaisen talouden lisäksi euroalueen tilanteeseen täytyy saada uskottava ja kestävä ratkaisu, jotta Suomen talouden kasvu voidaan turvata.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen talouskehitystä on tällä hetkellä hyvin vaikea ennalta arvioida, joten hallituksen nykyisiin ennusteisiin perustuva sopeuttamissuunnitelma voi muuttua lyhyelläkin aikavälillä joko liian suureksi tai liian pieneksi. Siksi perussuomalaiset esittävät kaksiportaista suunnitelmaa valtiontalouden sopeuttamiseksi.

Perussuomalaiset paheksuvat hallituksen säästöjä eritoten siksi, että ne kohdistuvat poikkeuksellisen paljon pienituloisiin. Tästä esimerkkinä on vasemmistopuolueiden aiemmin vastustama arvonlisäveron korotus, joka heikentää sekä pienituloisten asemaa että myös vientisektorimme kilpailukykyä. Inflaation kiihtyminen ja ostovoiman heikkeneminen näkyvät taas palkankorotuspaineena seuraavalla työmarkkinakierroksella. Emme myöskään hyväksy kilometrikorvauksen leikkaamista, sillä korvaus ei monesti nykymuodossaankaan riitä korvaamaan työntekijän oman auton käytön todellisia kustannuksia, kun sillä ajetaan työnantajan määräämiä työmatkoja. Asuntovelallisiin kohdistuva varainsiirtoveron korotus on myös pienituloisten pussista pois tuloluokkaan katsomatta, ihan niin kuin jo ennestään korkeat ja kertaalleen korotetut energia- ja polttoaineverotkin. Tuomitsemme myös hallituksen tekemät indeksijäädytykset lapsilisiin erittäin arveluttavina toimenpiteinä, sillä ne lisäävät lapsiköyhyyttä ja heikentävät lapsiperheiden asemaa entisestään. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden toimeentulon turvaamisesta tulisi pitää huolta, sillä nämä perheet ovat suurimmassa vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle.

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja kuntien tehtävien lisääminen aiheuttaa kunnille lisää kustannuspaineita sekä mahdollisesti veroprosentin nostoa ja palveluiden leikkauksia. Kuntien palveluita eniten käyttävät vähäosaiset lapset, nuoret ja vanhukset. Palveluiden heikentämisestä kärsivät eniten heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita muualta.

Suomella on nyt jo tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista terveydenhuoltojärjestelmistä, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden jyrkimpiä. Hallituksen leikkaukset mahdollistavat kuntien pakkoliitokset, ja liiallinen palvelujen keskittäminen kaupunkikeskuksiin vie sosiaali- ja terveyspalveluita yhä kauemmas osasta kuntalaisia.

Hallituksen tulisi myös pitää paremmin huolta tulevaisuuden toivoistamme, opiskelijoista. Hallitus sitoo opintotuen indeksiin vasta 1.9.2014, vaikka opintotuki on jo vuosia sitten jäänyt jälkeen elinkustannusten noustessa. Perussuomalaiset olisivat valmiita sitomaan tuen indeksiin jo syksyllä 2013. Opiskelijoiden tilannetta tulisi ehdottomasti helpottaa, jotta he voisivat enenevässä määrin keskittyä opintoihinsa, valmistua nopeasti ja siirtyä työelämään. On meidän kaikkien etu, että opiskelijoilla on riittävä opintotuki ja oikeudenmukaiset tulorajat tuen saamiseen, sillä kaikkihan tietävät, että opintotuki itsessään ei riitä edes vuokranmaksuun, saati elämiseen. Perussuomalaisten mielestä työn ja opiskelun yhteensovittamista tulisi edistää korottamalla opintotuen piiriin kuuluvien opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla.

Arvoisa puhemies! Hallitus lisää kehyskaudella poliisitoimelle vain 10—30 miljoonaa euroa, vaikka pelkästään poliisin nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatisi vähintään 40 miljoonan lisäpanostuksen. Hallituksen esitys tietää siis poliiseille irtisanomisia ja palvelutason heikkenemistä. Tämä on eritoten riski turvallisuudelle mutta myös pois harmaan talouden valvonnasta, jota hallitus on olevinaan tukemassa.

Suomen kilpailukykyä heikentää maantieteellinen sijaintimme, jonka vuoksi toimiva logistiikka kokonaisuudessaan on maassamme elämisen ja yrittämisen perusedellytys. Esimerkiksi kuljetuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista on meillä kilpailijamaita suurempi. Liikenneverkkomme kunto on elvytetty säästövaroin ja laadusta on tingitty jo pitkään, eivätkä hallituksen panostukset liikenneverkon säilyttämiseen edes nykytilassa ole riittävät. Ellei kasaantuneita korjauskohteita aleta korjata määrätietoisesti, syntyy valtiontaloudellisesti huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku vaurioiden edetessä. Siinä vaiheessa, kun korjauksia aletaan tehdä vähän joka paikassa, se tulee myös hankaloittamaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehykset ovat karua luettavaa. Valtionvelka kasvaa 7 miljardin vuosivauhtia, työttömyys tulee jämähtämään reilusti yli 7 prosenttiin, ja ikääntymisenkin takia julkista rahaa puuttuu yhteisestä kukkarosta se 7 miljardia euroa.

Ajattelin tarkastella tässä puheessani koulutus- ja opetuspuolen sekä liikenne- ja viestintäpuolen asioita.

Aloitetaan koulutuksen kehyksistä. Ensi vuoden alusta alkaen hallituksen lupaaman nuorten yhteiskuntatakuun pitäisi olla voimassa. Yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu ovat hyvä asia, mutta mitä hallitus tekee? Se leikkaa ammattikoulutukselta 230 aloituspaikkaa ja ammattikorkeakouluilta runsaat 2 000 aloituspaikkaa. Tämä ei voi olla näkymättä omassa maakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla, missä koulutuksen aloituspaikkavähennykset ovat karmivaa luettavaa, sillä jo nyt maan suurin nuorten ikäluokkien määrämme jatkaa vain kasvuaan. Leikkausten sijaan me tarvitsemme kipeästi uusia koulutuksen aloituspaikkoja niin ammattikoulu- kuin ammattikorkeakouluasteelle.

Peruskoulun päättäneillä on suurin syrjäytymisriski, jos jatkokoulutuspaikkaa ei mistään löydy. Myös tätä tietoa vasten leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat kestämättömiä. Kuten kehysselonteossa todetaan, vuosittain noin 5 000 perusasteen päättänyttä nuorta on jäänyt vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, niin myöskin tänä vuonna. Jokainen yhteiskunnan kelkasta tippunut nuori on liikaa, niin nuorelle henkilökohtaisesti kuin yhteiskuntataloudellekin. Yhteiskuntatakuun toteutuminen yskii jo alkumetreillä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on linjannut kehysselonteossaan, että nyt satsataan kasvuun, kilpailukykyyn ja viennin edistämiseen. Mitkä ovat sitten toimenpiteet esimerkiksi rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi meriliikenteelle, sen tulemme näkemään tulevina vuosina. Liikennepolttoaineiden verotus on nostanut kuljetuskustannuksia, ja tuo mahdollinen kilometrikorvausten leikkaus tulee tuntuvasti vähentämään mahdollisuuksia tehdä ja harjoittaa työtä myös haja-asutusalueitten ulkopuolella.

Erityisesti haluan painottaa sitä, että perusväylänpidon rahoitus pienenee 11 miljoonaa euroa vuonna 2014. Ja sama meininki jatkuu: 22 miljoonaa euroa aina vuodesta 2015 alkaen aivan siitä perusväylänpidon rahoituksesta pois. Päätöksellään hallitus rapauttaa entisestään kansallisomaisuuttamme, tiestön kuntoa ja ajoturvallisuutta. Perusväylänpitoon tarvitaan tasokorotus välittömästi — ei vuonna 2016, kuten hallitus on linjannut. Korotusta ei tule siirtää seuraavan hallituksen vastuulle.

Tässä salissa on myöskin tänään kyselty, mistä ihmeestä oppositio niitä säästöjä hakisi. Me esitämme, että perusväylänpidon tasokorotus voitaisiin tehdä suurten liikennehankkeiden väliaikaisella jäädyttämisellä.

Hallitus leikkaa myös yksityisteiden valtionavustusta vuodesta 2014 alkaen 3 miljoonalla eurolla. Tämäkään ei hallitukselle riitä, vaan se jopa väläyttää vähäliikenteisten julkisten teiden muuttamista yksityisteiksi. Yksityisteitähän käyttävät niin maa- ja metsätalousalan yrittäjät, mökkiläiset, tienvarren asukkaat kuin luonnossa liikkujatkin. Valtio ei voi sysätä näiden reittien kunnossapitokuluja yhä enenevässä määrin yksityishenkilöiden maksettaviksi. Tämä on kestämätön tie hallitukselta.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös turvaa ja rakentaa parempaa huomista. Nyt toteutettavilla rakenteellisilla uudistuksilla luodaan kestävä pohja tulevaisuuden hyvinvoinnille.

Hyvinvointitalkoissa pieni pintaremontti ei nyt riitä. On oikeudenmukaista huolehtia siitä, että perustukset kestävät ja kantavat myös tulevaisuudessa. Erityisesti tiukassa taloustilanteessa säästöt ja satsaukset on kohdennettava niin, että tulevaisuuden kasvulle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä.

Vastuulliset kehyspäätökset syntyivät kuuden puolueen kokoonpanolla ripeästi. Kehysratkaisulla hallitus puhaltaa reippaasti tuulta kasvuyrittäjien siipien alle. Orastavia taimia ei saa talloa, vaan pitää luoda niille versoille mahdollisimman otolliset kasvuolosuhteet.

Kehyspäätökset tukevat tulevina vuosina lukuisia kasvuyrityksiä niiden ponnisteluissa puhjeta kukkaan. Kehyspäätöksen myötä tutkimus- ja kehitystyötä tekevien työntekijöiden palkkausta tuetaan verohyvityksellä. Kehysratkaisu tukee verokannustimella myös uusien keksintöjen ja innovaatioiden patentointia. Lisäksi listaamattomiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtäviä investointeja vauhditetaan. Kehyspäätöksen mukaisesti sijoituksesta saatua mahdollista voittoa verotetaan väliaikaisesti kevyemmin. Hyvinvointi syntyy työnteosta. Yrittämisen, työnteon ja työllistämisen onkin aina oltava kannatettavaa.

Arvoisa puhemies! Koulutus on jatkumo, jossa jokaisella asteella on korvaamaton tehtävänsä. Sitä voisi verrata myös helminauhaan: jos yksi helmi on tummunut, laskee se koko ketjun arvoa. Vastaavasti jos yhdenkin helmen nyhtäisee irti ketjusta, koko yhtenäinen nauha hajoaa irrallisiksi osiksi. Siksi vastuullinen omistaja pitää huolta jokaisesta helmestä sekä ketjun saumakohtien kestävyydestä.

On hienoa, että hallituksella on rohkeutta ja ymmärrystä sijoittaa myös sivistykseen ja koulutukseen. Kokoomuksen alulle saattama perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, pienten koululaisten aamu- ja iltapäivä- sekä kerhotoiminnan lisääminen ja vakiinnuttaminen jatkuvat kehyskaudella. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa vahvistetaan siten, että ne muodostavat yhtenäisen oppimisen ja kasvatuksen polun.

Pidän erittäin tärkeänä varhaiskasvatuksen hallinnon siirtämistä viipymättä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tämän merkitystä sivistysvaliokuntakin on lausunnossaan painottanut. Tavoitteena on, että varhaiskasvatus ja kouluopetus muodostavat eheän kokonaisuuden toiminnallisesti, sisällöllisesti ja hallinnollisesti. Uudistuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että myös resurssit siirtyvät hallinnon siirtymisen myötä. Selonteon mukaan vain kaksi henkilötyövuotta on nyt siirtymässä STM:n hallinnonalalta OKM:n hallinnonalalle, mistä myös sivistysvaliokunta on perustellusti esittänyt huolensa.

Arvoisa puhemies! Koulutus kannattaa aina sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta, kunhan pidämme huolen siitä, että koulutamme työelämän tarpeiden mukaan oikeille aloille. Suomeen perustetaan ensi vuonna uusi taideyliopisto, kun kuvataideakatemia, teatterikorkeakoulu sekä Sibelius-Akatemia yhdistyvät. Yliopistojen rakenteellisessa ja sisällöllisessä uudistamisessa taideyliopiston muodostaminen on merkittävin askel sitten kokoomusministereiden johdolla viime kaudella tehdyn erinomaisen historiallisen yliopistouudistuksen.

Tasapainoisen ja korkeatasoisen yliopistolaitoksen kehittäminen edellyttää myös taideyliopiston vahvistamista. Taideyliopiston tavoitteena on toimia moniarvoisena taideyhteisönä, joka avaa uusia mahdollisuuksia taiteilijoiden koulutukseen ja alan tutkimukseen. Taideyliopistossa voidaan myös kehittää nykyistä paremmin opiskelijoiden työelämävalmiuksia luomalla uusia menetelmiä ja opintoja, jotka tukevat opiskelijoiden omia valmiuksia työllistää itsensä taitelijana.

Arvoisa puhemies! Kaikkiaan on syytä olla tyytyväinen kehyspäätöksen linjauksiin, vaikka emme toistaiseksi olekaan tehneet yhtä rohkeita uudistuksia kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Näillä päätöksillä kuitenkin olemme oikealla tiellä pitääksemme Suomen hyvinvointiyhteiskuntana myös jatkossa. Tilanne Euroopan taloudessa on vaikea ja epävarma, joten parasta, mitä voimme tehdä, on laittaa omaa pesää kuntoon. Tehdään tekoja, jotka ovat meidän omissa käsissämme. Uskon, että myös koulutuspuolella on mahdollista toteuttaa vaaditut säästöt ennen muuta uudistamalla rakenteita ja tekemällä asioita uudella tavalla, ei leikkaamalla opetuksesta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on lähtenyt kehysesityksellään tavoittelemaan talouden tasapainottamista, jos ei ihan hallituskauden aikana niin kuitenkin pitkällä tähtäimellä. Heti alkuun on todettava, että tämä tavoite on kannatettava, ja siitä tavoitteesta, että me pysäytämme valtion velkaantumisen, olemme yhtä mieltä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kun otetaan huomioon huomennakin keskusteltavat Euroopan vakausmekanismit ja talousongelmat, voi olla niin, että näillä ratkaisuilla velka-asteemme ei tule vielä laskemaan tai pysähtymään, vaan saattaa käydä niin, että velkaannumme yhä voimakkaammin. Sen takia tällaisessa Euroopan taloustilanteessa olisi erittäin tärkeää, että kiinnitettäisiin huomiota nimenomaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka luovat tänne kotimaahan työtä ja yrittäjyyttä.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina onkin tullut yrittäjiltä, elinkeinoelämän järjestäjiltä erittäin huolestunutta viestiä siitä, että olemme menettämässä kilpailukykyä. Viimeksi tänään Teknologiateollisuus lähetti terveisiä, että olemme hinnoitelleet kansakuntana itsemme ulos markkinoilta. Yhä useampi pieni ja keskisuurikin yritys siirtää tuotantoaan, ei vain tuotantopuolta vaan myös suunnittelupuolta, ulkomaille niin Baltiaan kuin entisen Itä-Euroopan maihin. Nämä ovat erittäin huolestuttavia viestejä, ja vaikka hallituksen tavoite onkin kannatettava, niin olen erittäin huolissani siitä, että hallitus ei ole riittävän voimakkaasti lähtenyt toimenpiteisiin, jotka kannustavat yrittäjyyteen ja työllistämiseen täällä kotimaassa.

Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten satuin matkustamaan yhdessä erään suomalaislähtöisen politiikan tutkijan kanssa. Hän oli asunut Suomen ulkopuolella parikymmentä vuotta ja seurannut vähän etäämmältä, miten täällä kotimaassamme politiikka ja yhteiskunta kehittyvät. Kun kysyin häneltä näitä ilmiöitä, mitä hän on huomannut sieltä ulkomailta katsottuaan, hän nosti esiin yhden mielenkiintoisen asian. Hän totesi, että hän on huomannut, että Suomessa ei ole enää sitä isänmaallisuutta, jota meillä aikoinaan oli. Jos suomalaisten kanssa ottaa puheeksi isänmaallisuuden, se koetaan hieman vaikeaksi ja ollaan vaivautuneita. Moni kokee, että emme voi olla yhtaikaa kansainvälisiä ja isänmaallisia, ja tämähän ei pidä paikkaansa. Nyt jos koskaan, kun Euroopan talousongelmat ovat erittäin vakavia, tarvittaisiin sellaisia yrittäjiä, jotka miettivät ja ajattelevat, miten saataisiin kansakuntana menestystä, miten Suomessa saataisiin luotua työllisyyttä ja työpaikkoja, ja myös hallitukselta odottaisi todella tähän konkreettisia keinoja.

Nyt tässä kehysratkaisussaan hallitus on kertonut, että lähdetään kyllä kannustamaan verohelpotuksilla yksityisiä henkilöitä, siis luonnollisia henkilöitä, kun he sijoittavat kasvuyrityksiin pääomia. Mutta se palaute, mitä olen saanut tuolta kentältä, on sen suuntaista, että kun tämä on rajattu vain luonnollisiin henkilöihin ja usein ne merkittävät varat ovat yrityksissä, osakeyhtiöissä, sijoitusyhtiöissä ja nämä yhtiöt jäävät tämän kannustimen ulkopuolelle, niin on todella suuri riski, että tämä hallituksen sinänsä hyvä aikomus jää torsoksi. Ne todelliset vaikutukset, joita sillä on lähdetty hakemaan, eivät tule toteutumaan, kun rajaukset tehdään niin tiukoiksi. Sama uhka on myös t&k-vähennyksellä. Jos se rajaus tehdään hyvin tiukaksi, vain harvat yritykset pääsevät sitä hyödyntämään ja todelliset työllisyysvaikutukset jäävät todella ohueksi.

Yksi alue, jossa Suomi ja suomalaiset voisivat todella olla huomattavasti isänmaallisempia ja ajatella meidän kansakuntaamme, on energiapolitiikka. Hallituksen sisältäkin on tullut selviä viestejä siitä, että aivan selvä linjamuutos verrattuna edelliseen hallitukseen on tapahtunut muun muassa siinä, miten olemme valmiita satsaamaan kotimaisiin energiatuotantomuotoihin, muun muassa bioenergiaan, miten hyödynnämme kasvavia metsiä energiatuotannossa.

Ne energialinjaukset, jotka ovat olleet pääasiassa turpeen verotuksen nostamista ja ovat aiheuttaneet samalla muuttuvahintaisen sähkön tuotantotuen laskemisen niin, että bioenergiasta on tullut kannattamatonta, ovat johtaneet siihen, että yhä useammat energiayhtiöt ovat panneet merkittäviä energiahankkeita jäihin ja odottavat nyt, mitä tapahtuu lainsäätäjän taholta. Tämä on huolestuttava viesti, ja tähän pitäisi saada kerta kaikkiaan muutos. Siinä ei ole mitään järkeä, ettemme hyödynnä kasvavia kotimaisia metsävarojamme energiatuotannossa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kehysselontekokeskustelu on ajoittunut nyt tilanteeseen, jossa tämä Euroopan unio-nin taloustilanne on edennyt vaiheeseen, että voimme vain todeta, että meidän hallituksen antamat valtiontalouden kehykset ovat vanhentuneet. Erityisen vahingollista se on meidän yritysten kilpailukyvyn kannalta. Kansainvälisessä vertailussa muun muassa Saksa on tällä hetkellä teollisessa toiminnassa kilpailukyvyltään noin 20 prosenttia edullisempi kuin Suomi. Suomen viennistä puuttuu tällä hetkellä noin 20—30 miljardia euroa vuotta kohti arvioituna. Nämä molemmat tekijät tulevat johtamaan siihen, että meidän työllisyys tulee vääjäämättä heikentymään, vaikka hallituksella on sinänsä hyvää tahtoa työllisyyden parantamiseksi ja hyvän työllisyyden ylläpitämiseksi. Mutta se on totuus, että tuotanto siirtyy yhä halvempiin maihin.

Hallituksen esittämät t&k-verokannustimet auttavat vain osittain ja tietyn alan yrityksiä. Pienille ja keskisuurille yrityksille ei välttämättä muodostu hyötyä näitten verokannustimien käytöstä. Se johtuu siitä, että näiden t&k-investointien kohdentaminen on vaikeaa pienille ja keskisuurille yrityksille.

Monessa yhteydessä on puhuttu, että Suomi on hyvinvointivaltio. Se pitää paikkansa, mutta hallitus tuntuu unohtaneen sen, että kunnat tuottavat meillä hyvinvointipalvelut eli hyvinvointivaltiomme on täysin kiinni kuntien tuottamista palveluista.

Tämä kehys, minkä hallitus on meille antanut, kaataa yhä suuremman vastuun kuntien kontolle palvelujen tuottamisesta. Valtionosuuksia tullaan leikkaamaan ensinnäkin pohjasta 631 miljoonaa euroa jokainen vuosi, sen lisäksi ensi vuonna 125 miljoonaa euroa, sen jälkeen 250 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2015, yhteensä noin 3 400 miljoonaa euroa. Jäteveron tuotto ja yhteisöveron 5 prosentin korotus eivät lähestulkoonkaan tule riittämään. Ne ovat vain suolarahoja näiden leikkauksien rinnalla.

Täällä tänään esimerkiksi sivistyssektorin osalta on puhuttu siitä, että hallitus antaa erillisiä määrärahoja peruskouluissa ryhmäkokojen pienentämiseen, mutta käytäntö on aivan toinen. Kunnat joutuvat näiden valtionosuusleikkausten edessä tekemään kouluratkaisuja, vähentämään peruskoulun ala-asteita, ja se tulee auttamattomasti toimimaan juuri päinvastoin, eli ryhmäkoot kasvavat.

Kuntia koskettaa myöskin alempiasteisen tieverkon kohtalo. Tulevat vuodet eivät tule antamaan lohtua tieverkoston kehittämiselle saatikka sitten ylläpitämisellekään. Tämän johdosta tulee käymään niin, että meidän tiepääoma tulee vuosien varrella heikentymään.

Arvoisa puhemies! Maataloussektori tulee tulevien vuosien aikana kokemaan ministeriöistä erityisen suuren leikkauksen. Yli 4 prosentin leikkaus tarkoittaa maa- ja metsätalousministeriön osalla yli 100 miljoonan euron leikkausta. Kyseinen toimiala on jo nyt toimiala, joka toimii kannattavuutensa äärirajoilla. Erityisen arveluttavaa näiden leikkauksien toteuttaminen on vaiheessa, jossa Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden Gatt-neuvottelut ovat käynnissä ja toteutusta niihin odotettaisiin seuraavana vuonna.

Täällä monissa puheenvuoroissa on puututtu sisäministeriön pääluokassa erityisesti poliisien määrärahoihin. Liikkuvan poliisin lakkautus, joka nyt on uhanalainen, on äärimmäisen vaarallinen tie sen johdosta, että liikkuvalla poliisilla on osaaminen raskaan kaluston valvonnassa ja myöskin Suomen tieverkosto ja maan laajuus huomioon ottaen, mikäli liikkuva poliisi lakkautettaisiin, sillä tulisi olemaan todella suuret vaikutukset tieliikenteen kehittymiseen Suomessa. Myöskin keskusrikospoliisin suuntaan osoitettavat karsinnat ovat kyseenalaisia, ja siksi olisikin tärkeää, että näitä kysymyksiä tultaisiin harkitsemaan vielä uudelleen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kannan huolta Suomen tulevaisuudesta, niin kuin varmasti tekee myös valtioneuvosto ja Suomen eduskunta, uskon näin. Kehysselonteko on painottanut aivan oikeitakin asioita, mutta talouskasvun lähteet jäävät mielestäni vielä hentoisiksi. Lisäksi euroalueen kriisissä ponnisteleminen luo oman varjonsa Suomen talouden ylle.

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön, ja huomiota tulee mielestäni kiinnittää seuraaviin asioihin, joihin täällä kyllä jo monessa puheessa on viitattukin. Veroratkaisuilla ensinnäkin heikennetään haja-asutusalueiden yrittäjyyttä ja monia elinkeinoja. Polttoaineverotus ei kohtele Suomea tasapuolisesti, ja kuljetustukien leikkaus heikentää yrittäjien asemaa. Pohjoisen tärkeä raaka-aine, puu, uhkaa jäädä metsiin ja sitä myöten myös metsäteollisuus, mutta monet muut sivuelinkeinot kärsivät entistä enemmän.

Kehysratkaisusta puuttuu edelleen maaseutuvaikutusten arviointi. On jo tiedossa ollut pitkään, etteivät maatalouden tuottajahinnat ole kehittyneet viime vuosina, ja esimerkiksi lihantuotantomme on jo monin osin kannattavuuskriisissä. Maatalouslomituksiin, eläkkeisiin ja luopumistukijärjestelmään kohdistuvat leikkaukset heikentävät maatalousyrittäjien työssäjaksamista ja arkea.

Suomen ruokahuollon ja elintarvikeomavaraisuuden turvaaminen on maatalouden tärkein tehtävä. Kun meneillään ovat yleisen maatalouspolitiikan uudistusneuvottelut Euroopan unionissa, on syytä huoleen, heikennämmekö kehysratkaisulla Suomen neuvotteluasemaa. Myöskään kuljetuskustannukset eivät saa nousta esteeksi kotimaisen elintarviketeollisuuden menestymisen kannalta.

Kuten edustaja Hautala totesi, maa- ja metsätalouden rahoitusta on leikattu suhteessa jo enemmän kuin monta muuta sektoria. Kuitenkin maaseutu elävine kuntineen on suuri mahdollisuutemme. Se tarjoaa vihreälle talouskasvulle alustan samoin kuin uusille elinkeinoille ja maamme käyttämiselle taloudellisesti ja alueellisesti tasapainoisesti. On äärimmäisen huolestuttavaa, että energiaveroratkaisut jättävät kotimaisen bioenergian kehityksen junnaamaan paikallaan ja voivat jopa lisätä ruskohiilen käyttöä energian tuotannossa. Tarvitsemme todellakin lisää tukea kotimaisen bioenergian käytön lisäämiseksi.

Vihreät siellä hallituksessa, jossain, missä on vihreä kasvu? Otan jälleen kerran Itävallan esimerkin ja muistutan, että te vihreät olette olleet hallituksessa toisensa perään, mutta missä ovat toimenne muussa kuin ympäristöhallinnon paisuttamisessa? Itävalta uusi vuosia sitten omassa maassaan energiastrategiansa. He ovat päässeet huomattavampiin tuloksiin kuin me täällä Suomessa. Tämä olisi ollut mahdollista, mutta edellinen hallitus ja sen työ- ja elinkeinoministerikään eivät sille lämmenneet.

Maaseutuvaikutusten arvioinnin lisäksi esittäisin erillistä ruuhkautumisvaikutusten arviointia, kun hallituksen keskittämistoimet ovat niin kovin voimallisia.

Kaivostoiminnan vastatuulista huolimatta meillä on syytä kehittää tätäkin teollisuudenalaa. On hyvä, että kaivostoiminnan ongelmista on keskusteltu ja pääsemme tasapainoon luontoarvojen ja kaivostoiminnan kanssa, sillä niin kauan kuin ajamme autoilla, kuljemme rautateillä tai kirjoitamme läppäreillämme, tarvitsemme mineraaleja ja kaivannaisia. Olen varma myös siitä, että Suomi pystyy tuottamaan niitä paljon eettisemmin kuin moni muu maa.

Luontoa meillä kyllä riittää suojeltavaksikin, ja onneksi näin on tehtykin. Natura 2000 -direktiivi on implementoitu maahamme, mitä ilmeisimmin hieman puutteellisesti mutta kuitenkin täyden suojelun periaatteella, joten sitäkin vasten meillä on varaa tarkastella laajemmin valtiollisen kaivosyhtiön perustamista.

Koulutus ja sen tulevaisuus on kansamme tulevaisuus. Se tuottaa panoksen, jolla tätä pientä kansantalouttamme pidetään yllä ja vahvistetaan. Sen sijaan nuorten maakuntaan Pohjois-Pohjanmaahan kohdistuvat ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat kyllä suorastaan vääryys pohjoista kohtaan. Se lisää alueellista epätasa-arvoa ja on koulutusmäärärahojen alikäyttöä. Se on pois paikallistaloudesta, joka on kuitenkin kansantalouden merkittävä osa. Ammattikorkeakoulujen yritysvaikutus esimerkiksi Ylivieskan kampuksella on ollut merkittävä.

Maakunnat, jokainen niistä, tarvitsevat ammattitaitoista, koulutettua väkeä. Nuorten yhteiskuntatakuusta hallitukselle kiitos, että se on nostanut tämän esille. Nuoristamme on pidettävä huolta.

Kuntauudistuskaan ei saa rapauttaa tärkeitä lähipalveluitamme, joita ovat maksuton peruskoulutus ja terveydenhuolto. Kunnille tarjotaan hidasta eutanasiaa valtionosuuksien leikkausten myötä. Kansanvallan rapautuminen voi johtaa myös kilpailukykymme heikkenemiseen, jos alueellinen tasapaino järkkyy pahasti.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Lintilän tekemän vastalauseen mukaisia kannanottoja.

Vuosien 2013—2016 kehyksistä löytyy hyviä asioita, mutta niissä on näin maakunnan ja maaseudun edustajan näkökulmasta kyllä hyvin paljon myös kritisoitavaa. Hyvänä asiana ovat tavoitteet nuorison pahoinvoinnin kitkemiseksi ja työpaikan tai koulutuspaikan löytämiseksi alle 25-vuotiaille nuorille, mutta ristiriitaista on kuitenkin muun muassa se, että koulutuksesta leikkaaminen, jota tapahtuu, ei todellakaan tue tätä tavoitetta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksesta leikkaaminen on yksi Etelä-Pohjanmaata kovimmin kohteleva toimenpide tältä hallitukselta. Nämä leikkaukset tulevat aiheuttamaan muun muassa sen, että metsätalousinsinöörikoulutus loppuu, samoin muotoilualan koulutus. Restonomikoulutuksessa on kumminkin vielä pieniä mahdollisuuksia, joten se saattaa säilyä, mutta joka tapauksessa leikkaukset ovat hyvin suuret.

Herra puhemies! Suomalaisen ruuan ja energian tuotantoedellytysten parantamiseen olisin kaivannut kiinnitettävän edes jonkinlaista huomiota. Tilanteessa, missä taloudelliset haasteet ovat kovat niin meillä Suomessa kuin koko Euroopassa, tulisi toimia siten, että kotimainen tuotanto pysyy voimissaan. Vaihtotase — millä siis kuvataan ulkomaisten taloustoimien, kuten tavaroiden ja palveluiden, ulkomaankaupan, tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen, vaikutusta kansantuloon ja kansantalouden säästämisen ja investointien väliseen tasapainoon — on meillä Suomessa niin sanotusti pakkasen puolella. Sen vuoksi on erittäin epäsuotuisaa, että energian osalta kotimaisia energiamuotojen, kuten turpeen, tuotantoa ja käyttöä, hankaloitetaan ja verotetaan yhä kovemmin. Samaan aikaan kivihiilivuoret kasvavat satamissa ja käytännössä arvokasta suomalaista pääomaa tuhlataan jättämällä se käyttämättä ja omaan kansantalouteemme saatavat varat jätetään käyttämättä antamalla nekin rahat ulkomaille.

Mielestäni talouden sopeutustoimia tehtäessä nimenomaan kaikki keinot, joilla kotimaista tuotantoa saadaan lisättyä, tulisi tällaisessa tilanteessa ottaa käyttöön. Pitkällä tähtäimellä suomalaisen biotalouden ja siihen liittyvän teknologian kehittämisellä voitaisiin tuottaa ratkaisuja, joilla olisi vientiä myös maailmalla. Nyt nämä kannusteet valitettavasti puuttuvat.

Herra puhemies! Keskusta haluaa torjua lyhytnäköiset työpaikkoja vievät toimet. Suomalaiseen yrittäjyyteen ja sitä kautta luotaviin uusiin työpaikkoihin tulisi nyt satsata entistä enemmän. Yhtenä keskeisenä työllisyyttä lisäävänä keinona ovat pienyrittäjien kannusteet ja mahdollisuudet palkata työvoimaa. Ensimmäisen työntekijän osalta palkkatuki olisi siihen yksi keskeinen keino. Palkkatuki yrityksille tuo uutta työtä ja lisää investointihaluja ja antaa mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa yritystoimintaa ja tuoda sitä kautta verotuloja Suomeen. Myös yritysten verotuksesta tulee tehdä oikeudenmukaisempaa.

Pääomatulojen osalta täytyy aina muistaa se, että pienyrittäjät ovat niitä yrittäjiä, jotka käytännössä saavat toimeentulonsa pelkistä pääomatuloista — tai ainakin useissa tapauksissa näin on — ja maksavat siten myös huomattavasti suurempaa veroa. Verotuksen kiristäminen voitaisiinkin estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän ja osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus 90-prosenttisesti veronalaiseksi. Tämä toisi tasapuolisuutta pienyrittäjälle etenkin nyt, kun pääomatuloveroprosentti on nostettu 30—32 prosenttiin. Nyt pienissä tuloissa ansiotulot ja pääomatulot kohtaavat käytännössä vasta noin 40 000 euron tuloissa; sitä pienemmissä pääomatuloja maksetaan suhteessa paljon enemmän.

Herra puhemies! Hallituksen hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet suomalaisen ruuantuotannon edistämiseksi kaipaavat kyllä käytännön toimia. Se, että hallitus leikkaa jo valmiiksi hyvin vaikeassa asemassa olevien viljelijöiden asemaa, ei paranna kotimaisen ruuantuotannon edistämistä. Tämä 100 miljoonan euron leikkaus viljelijöiltä on erittäin suuri. Mielestäni sanojen tulisikin tässä tapauksessa myös vastata tekoja ja ruuantuotantoon tulisi panostaa.

Mutta, herra puhemies, kaiken kaikkiaan huoli maaseudulla on kova: annetaanko kaikille alueille tasapuoliset edellytykset voida hyvin. Elinkeinoelämän puitteiden täytyy olla kunnossa. Hyvinvointi tulee ainoastaan yrittäjyyden kautta, ja yritykset luovat työpaikat, verotulot ja sitä kautta hyvinvoinnin koko Suomelle.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten esittämä vaihtoehto on kattava ja kannatettava. Keskityn omassa puheenvuorossani pääasiallisesti puolustusministeriön hallinnonalaan.

Kuten tunnettua, vuosi sitten hallitusneuvotteluissa tehtiin arvovalinta: puolustusmenoja päätettiin leikata. Niitä päätettiin lopulta leikata kaikista hallinnonaloista eniten, peräti 9 prosenttia, kuten valtiovarainvaliokunnan kehysmietinnössä lukee.

Leikkaus yhdisti hallituksen maanpuolustusnihilistit ja itsenäisen maanpuolustuksen nakertajat. Vasemmistopuolueet ajoivat hallitusneuvotteluissa 150 miljoonan euron leikkauksia, mutta kokoomus sai tahtonsa läpi 200 miljoonasta eurosta, vaan eipä tämäkään riittänyt Kataisen hallitukselle. Kehyksissä puolustushallinnolle sälytetään 27 miljoonan euron lisäsäästöt, jotka kohdistuvat kriisinhallintamenoihin ja vuoden 2015 puolustusmateriaalihankintojen indeksikorotukseen, eikä hallinnonalan sisäisiä kustannuspaineitakaan voi unohtaa.

Kriisinhallinnasta karsimista voidaan periaatteessa pitää oikein priorisoituna, jos kerran säästää täytyy. Perussuomalaisia on kuultu, se on hyvä. Mutta oman maan puolustamiseen, etenkin reserviläisten kertausharjoituksiin, olisi ehdottomasti pitänyt osoittaa lisärahoitusta. Ne olisi voitu löytää esimerkiksi kehitysavusta, jonka suhteen hallitus ei ole riittävän vakavasti huomioinut valtion velkakierteen pysäyttämistavoitetta. Kehitysavun tehokkuuden päämittariksi tulee asettaa käytännön tulokset kohdemaassa eikä bruttokansantuotteen 0,7 prosentin osuuden saavuttamista liki hinnalla millä hyvänsä.

Kehyskaudella toteutettava puolustusvoimauudistus on itse asiassa suuri leikkausohjelma — suurin sitten jatkosodan päättymisen — jolla hallitus yhdessä rajujen budjettisäästöjen kanssa heikentää koko maan puolustuskykyä samalla kyseenalaistaen koko puolustusratkaisumme unohtamatta tässäkään yhteydessä hallituksen viime syksynä läpi runnomaa erittäin kallista ja sotilaallisesti järjetöntä jalkaväkimiinakieltoa, Ottawan sopimusta, joka astuu voimaan ensi kuussa. Puolustuksellemme tärkeä miinat on pääosin hävitetty tällä kehyskaudella. Näin toimii hallitus, joka näkyy pitävän kehitysapua oman maan turvallisuutta tärkeämpänä ja joka ei ymmärrä, että maamiinaongelma on kehitysmaissa eikä Suomessa, ja jota johtaa aiemmin maanpuolustusmyönteisenä pidetty kokoomuspuolue.

Arvoisa puhemies! Viikonvaihteen Ilta-Sanomissa oli artikkeli Venäjän varustautumisesta. Itänaapurissamme on käynnissä puolustusvoimauudistus sanan varsinaisessa merkityksessä. Artikkeliin haastateltu strategian ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Tomas Ries kommentoi Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikön, kenraali Makarovin tunnettua lausuntoa. Ries totesi, että Makarovin puheessa on kyse Kremlin kannasta ja että venäläiset edelleen tarkastelevat asioita perinteisen sotilaalliseen voimaan nojaavan ajattelun kautta. Ja mikseivät tarkastelisi? 10 vuoden kuluttua, jos Venäjä on saanut 500 miljardin euron varusteluohjelmansa edes suurin piirtein päätökseen, on Venäjä paljon nykyistä vahvempi, kun taas Nato ja EU samaan aikaan heikentyvät. Riesin johtopäätös on, että jos ja kun Suomi ei ole liittymässä Natoon, on sen kasvatettava puolustusbudjettiaan eikä supistettava sitä, jotta Suomi säilyttäisi oman vahvan uskottavan puolustuksen.

Tämä on todella tärkeää, totesi asiantuntija Tomas Ries, ja näihin sanoihin voin vain yhtyä. Kun esitin samantapaisen johtopäätöksen hallitukselle viime torstain kyselytunnilla liittyen Makarov-kohuun, ministeri Tuomioja kiisti jyrkästi kaikki linjantarkistustarpeet. Samoin teki ministeri Wallin, joka lisäksi paheksui perussuomalaisia Makarovin puheen käyttämisestä lyömäaseena. On valitettavaa, että ministeri Wallin haluaa puoluepolitisoida kansalliseen turvallisuuteen liittyvät vakavat kysymykset. Sen sijaan myönteistä on, että puolustusministeri on vaihtumassa nopeutetulla aikataululla, sillä perussuomalaiset eivät Walliniin ole voineet luottaa.

Arvoisa puhemies! Puolustusmenojen bruttokansantuoteosuus laskee kehyskaudella rajusti ollen noin 1,18 prosenttia sen lopussa. Perussuomalaisten mielestä säästövelvoitteet yhdessä puolustusvoimauudistuksen kanssa ovat kohtuuttomia. Katsomme, että hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa. Hallituksen linja on sanalla sanoen vastuuton.

Kuten puolustusvaliokunnan kehyslausunnossa todetaan, linja merkitsee asiantuntijalausuntojen mukaan riskinottoa puolustuksessa. Kukaan hallituspuolueiden edustajista ei ainakaan voi sanoa, etteikö teitä olisi varoitettu. Eri mieltä saatte olla ja puuhastella pilvilinnoja verkottuneesta puolustuksesta, Islannin ilmavalvonnasta ja muusta toissijaisesta, mutta kylmät faktat ovat ja pysyvät: sotilaallinen suorituskyky on se, jolla on merkitystä. Suuri haaste on edessä, mille tasolle puolustuksen rahoituskehys asettuu vuodesta 2015 alkaen.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Erinäisiä huomioita nyt lähinnä näitten kehysten linjauksista maa- ja metsätalouteen. Hallitushan kohdistaa maaseutuun, viljelijöille ja metsänomistajille valtiontalouden kiristykset valitettavasti moninkertaisina. On onnetonta, että hallitus on määrätietoisesti ajanut alkutuotannon kannattavuutta alaspäin kaikissa tekemissään talousratkaisuissa. Erityisen onnetonta tässä on se, että maa- ja metsätalouteen kohdistuvien suorien leikkausten lisäksi viljelijäperheisiin kohdistuvat myös muut kaikkiin suomalaisiin kohdistuvat leikkaukset, maksujen ja verojen korotukset. Suomen talouden vakauttaminen kaiken kaikkiaan edellyttää toki säästöjä, mutta erityisen vahvasti tarvitaan talouden kasvuedellytyksiä. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja olemassa olevien työpaikkojen vahvistamista entistä vahvemmalla kotimaisella taloudella. Täällä tulee korostumaan niin sanottu vihreä kasvu, luonnonvarojen jalostamiseen perustuva kasvu.

On aivan selvää, että kotimaisen ruuan, puutuotteitten ja uusiutuvan energian vihreällä kasvulla vahvistetaan kansantaloutta, työllisyyttä ja vaihtotasetta ja näin osaltaan turvataan valtiontaloudelle elintärkeän Suomen nykyisen luottoluokituksen säilymistä. Vasten useita hallitusohjelman kirjauksia hallitus heikentää aivan oleellisella tavalla kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiä kohdistamalla maatalouteen merkittävät leikkaukset ja kustannusten korotukset useitten eri ministeriöitten hallinnonalojen kautta. En voi hyväksyä hallituksen esityksiä, joilla murennetaan kovalla kädellä pohjaa vihreältä kasvulta. Kehyksiin sisältyvät leikkaukset vaarantavat suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden, Suomen huoltovarmuuden ylläpitämisen, kansallisen metsäohjelman toteutumisen mutta myös sitoumukset uusiutuvan energian lisäämiseen.

Kehysehdotukseen sisältyvä kansallisten tukien leikkaaminen ei ole perusteltua maatalouden kannattavuuden, viljelijöiden toimeentulon näkökulmasta, mutta ei myöskään meneillä olevien EU:n maatalousneuvottelujen tai niihin sidoksissa olevien artiklojen 141 ja 142 neuvottelujen tai tasojen takia. Kehyksillä heikennetään myös maatalouden luopumistukijärjestelmää, maa- ja metsätalousyrittäjien eläkejärjestelmää mutta myös viljelijöitten lomitusjärjestelmää. Näillä heikennyksillä viedään pohjaa alan kehitykseltä. Vaikka meidän maataloutemme suurimpia ongelmia on se, ettei jatkajia löydy riittävästi, niin siitä huolimatta hallitus heikentää tilojen siirtämisedellytyksiä jatkajille. Vaikka viljelijöiden, etenkin karjatalouden harjoittajien, suuria ongelmia on työssä jaksaminen, niin siitä huolimatta hallitus heikentää viljelijöitten lomansaantimahdollisuuksia — eli siis sen yrittäjäjoukon, jonka vuotuinen työmäärä on jopa yli kaksinkertainen tuntimäärä vaikkapa palkansaajiin verrattuna. Lisäksi hallitus vielä heikentää heikon kannattavuuden maataloutta nostamalla eläketurvan karttumisen kustannuksia.

Maatalouden kannattavuuden kannalta aivan välttämättömiä ovat Maatilatalouden kehittämisrahaston pääomat. Nyt rahastoa ei pääomiteta hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tämä tilanne ei voi jatkua pitkään. Jos rahastoa ei pääomiteta tulevalla kehyskaudella, kuihtuvat Makeran myöntövaltuudet hyvin nopeasti. Nyt onkin aivan välttämätöntä, että hallitus hyvissä ajoin kertoo, miten Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytykset turvataan.

On selvää, että Suomen kansantaloudessa metsäalan merkitys on hyvin keskeinen. Kansantalouden ja vaihtotaseen lisäksi metsäsektorilla on erittäin tärkeä aluetaloudellinen merkitys työn ja yrittäjyyden tulonlähteenä. Yksityismetsätalouden kannattavuus on edellytys sille, että metsien hoitoon investoidaan ja puumarkkinoilla on tarjolla koko biotaloudessa, tässä vihreässä ta-loudessa, tarvittavaa puuraaka-ainetta. Kehyspäätöksellä metsätalouteen kohdistetaan uusia leikkauksia. Tämä on erittäin huonoa metsäta-louden kehittämistä. Kemeran osalta, eli siis kestävän metsätalouden kehittämisrahaston osalta, meidän pitäisi ehdottomasti päästä pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Tämä edellyttää aidosti riittävää rahoitustasoa, tai sitten meidän pitää miettiä uusia keinoja metsänhoitotöiden ja metsäenergian tuottamisen tukemiseen. Sinälläänhän on koomista, että Kemeran varoista kiistellään poliittisesti vuodesta toiseen, vaikka käytännössä Kemerasta ei koidu valtiolle oikeasti kuluja. Kemera-töistähän kaiken kaikkiaan tulee valtiolle verotuloja saman verran kuin mitä tuet kassasta vievät.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. En siis todellakaan voi olla tyytyväinen siihen, että valtiovarainvaliokunta ei omassa mietinnössään ole huomioinut sitä, että valtiontalouden käsittelyssä olevat kehykset heikentävät oleellisesti maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa asumisen kustannukset ovat Euroopan kalleimmasta päästä. Tilanne on vaikea etenkin pienituloisille ja perusturvan varassa eläville. Hallituksen toteuttamien korotusten jälkeenkin perusturvan taso on eurooppalaisessa vertailussa niukka, kun siitä on vähennetty jatkuvassa nousussa olevat asumismenot. Pääkaupunkiseudun asuntopula ja asumisen kalleus ovat muodostumassa esteeksi koko maan talouskasvulle. Työvoiman saatavuus riippuu mahdollisuudesta kohtuuhintaiseen asumiseen työssäkäyntialueella.

Kehyspäätöksen perusteella hallitus suorastaan ajaa asumisen kallistumista. Suunniteltu varainsiirtoveron korotus ja laajennus koskemaan yhtiölainaa nostaa asuntojen hintoja tuhansia euroja ja vuokria useita satoja euroja vuodessa. On epäilty, että korkeat kaupankäyntikustannukset hankaloittavat kotitalouksien asumisuraa etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa on jo pitkään rakennettu paitsi liian vähän myös isompia ja kalliimpia asuntoja kuin mitä halutaan ja voidaan ostaa.

Miksi suomalainen asuntopolitiikka on niin asumisvihamielistä ja rakennuttajien etua palvelevaa? Palvelujen tarve ja myös matalapalkkaisen työvoiman tarve keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Eikö hallituksen olisi määrätietoisemmin panostettava kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi tulevaisuuden työntekijöille?

Arvoisa herra puhemies! Suomessa erot varallisuudessa ja hyvinvoinnissa ovat kasvaneet jyrkästi 90-luvun alusta lähtien. Köyhistä perheistä maailmalle ponnistavat nuoret kärsivät muita useammin näköalattomuudesta ja kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan elämäänsä mitättömiksi. Tämä purkautuu lisääntyvänä pahoinvointina, jonka kammottavia seurauksia olemme saaneet todistaa jälleen tänä keväänä.

Varallisuuserojen kasvu perustuu veropolitiikkaan. Istuvan hallituksen noudattama tasaveropolitiikka vähentää mahdollisuuksien tasaista jakautumista ja lisää nuorison pahoinvointia. Kehyspäätös edelleen vahvistaa tasaverokehitystä ja kasvattaa tuloeroja, koska veroja ei kerätä tulojen ja maksukyvyn mukaan.

Arvonlisäveron korotus kohdistuu myös perustarpeisiin ja sitä kautta eniten pienituloisiin nostamalla muun muassa elintarvikkeiden ja lääkkeiden hintaa samalla, kun lääkekorvausmenoja vähennetään. Kehyspäätöksen sinänsä hyvät verouudistukset, kuten perintö- ja lahjaveron uusi veroluokka suurille perinnöille sekä niin sanottu solidaarisuusvero ylimmälle ansiotuloluokalle, ovat lähinnä symbolisia uudistuksia, joilla ei vaikuteta siihen, missä suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus todella toteutuu, eli omaisuustuloihin. Miksi hallitus ei halua ottaa vastuuta veropolitiikasta ja pyrkiä aidosti vähentämään suuriksi kasvaneita tuloeroja?

Arvoisa herra puhemies! Kehyspäätöksen mukainen 20 miljoonan euron vähennys kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta on säästötoimenpide, jonka vaikutukset tuntuvat hiljaisten ja vähäosaisten elämässä. Tämä summa on pois vanhuspalvelujen, vammaispalvelujen, perhehoidon, lastensuojelun, oppilashuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisestä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen peruspalveluihin kohdistama rasitus kasvaa eikä todellisiin haasteisiin vastaavan, toimivan vanhuspalvelulain aikaansaamisesta haluta ottaa vastuuta.

Kehyspäätös on haparoiva kädenojennus maamme ikääntyvälle väestölle. Yhä useammalle vanhuusaika kurjissa olosuhteissa alkaa näyttää todelliselta uhkakuvalta.

Kun peruspalvelujen tila on maassamme nykyisellä tasolla, massiiviset tulonsiirrot kansainvälisten sijoittajien tukemiseen tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Odotan hallituksen kantavan vastuuta myös tavallisen, vähävaraisen ihmisen arjesta ja ongelmista eikä pelkästään yksityisistä sijoittajista ja heidän vastuuttomista liikkeistään.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan talouskriisin syöksykierre nopeutuu, selonteon ennusteet ovat optimistiset, ja siitä huolimatta hallitus on valmis kuin lukkari sotaan elvyttämään Välimeren velkamaita kotimaan talouden sijasta lähes 1,5 miljardilla eurolla. Valtionvelkaa kasvatetaan yli 100 miljardiin, mennään lähelle 50:tä prosenttia bruttokansantuotteesta, ja niin kuin edustaja Sasi jo päivällä sanoi, mennään sen ylikin. Onko tässäkin Suomen tavoitteena olla euromaissa ja EU-maissa mallioppilas tai tyyppioppilas ja kasvattaa julkisen velan bruttokansantuoteosuus siihen tyypilliseen 80—90 prosenttiin?

Kehys lisää harmaan talouden torjuntaan 20 miljoonaa mutta tekee sen torjuntatoimien selustaan, millä kuvitellaan saavutettavan 15-kertainen voitto. Tällainen temppu ei tule onnistumaan. Mielestäni tässä asiassa pitäisi panostaa etulinjaan sijoittamalla kenttätyöhön 100 miljoonaa, jolla tavoiteltaisiin vain viisinkertaista voittoa. Silloin harmaan talouden nopeammin leviävät rikkaruohot tulisi kerralla kitketyksi vuosikymmenen loppuun.

Aiemmalta hallituskaudelta on muistissa käsitehirviö valtion tuottavuusohjelma. Se on nyt uudessa hallitusohjelmassa korvattu toisella käsitehirviöllä, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Tämän ohjelman kerrotaan olevan muutakin kuin työntekijöiden vähentäminen irtisanomisilla. Ohjelma supistaa kokonaisia toimipisteitä. Tuottavuuden edistämismomentilta tuetaan tietojärjestelmä- ja muita kehittämishankkeita kumulatiivisesti 140 miljoonalla eurolla. Toivottavasti tuollaisella rahasummalla saadaan aikaan muutakin kuin ict-konsultteja. Saatujen tietojen mukaan osia ohjelmasta on jo käynnistetty muun muassa ostamalla veroilmoitusten lukupalveluja sähköisesti Itellalta, ja tällaisen menettelyn laillisuutta paraikaa tutkitaan.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin kehitysmaita ja niissä jokapäiväisen leivän hankinnassa henkirievustaan kamppailevaa kansanosaa, mutta uskallamme kyseenalaistaa kehitysyhteistyön muodot ja vaikuttavuuden. Tarvitsemme kehitysyhteistyöremonttia, mutta emme saa unohtaa kaukaisia veljiämme ja sisariamme. Nyt kun on aivan selvä, että Eurooppa ja sen mukana Suomi ajautuu taantumaan ja lamaan, niin on yhtä selvää, että kaikenlainen rikollisuus alkaa rönsyillä. Näin ollen on epäviisasta nipistää parikymmentä miljoonaa oikeus- ja sisäasiainministeriöltä.

Puolustusvoimiin liittyvistä supistuksista saimme viime viikolla oppia idän tietäjiltä. Se on vaan niin, että sitä on, miltä näyttää, hallitusohjelman kirjauksista ja viimeisestä puolustusselonteosta huolimatta. Kuka sellaisia päivittäin lukee? Mutta päivittäistä mediaa osataan lukea naapurimaissakin. Puolustushallinnossa ollaan tekemässä suuri virhe supistamalla reserviläiskoulutusta ja harjoitustoimintaa useaksi vuodeksi. Määrärahat eivät tule riittämään edes liikekannallepano-organisaation kouluttamiseen, jo-ka on keskeisintä puolustusjärjestelmässämme ja erittäin tärkeää tilanteessa, jossa sodanajan joukot organisoidaan uudelleen.

Arvoisa puhemies! Kyllästymiseen saakka hoetaan työurien pidentämistä. Nyt tarvittaisiin megaluokan toimintaohjelma yli 50-vuotiaiden työllistämiseksi, sillä heidän työllistymisensä uudelleen irtisanomistilanteessa on erittäin vaikeaa. Viisaasti edustaja Lindström päivällä puhui siitä, että tarvitsisimme nuorisotakuun kaltaisen toimintaohjelman yli 50-vuotiaiden työttömyysuhan alla olevien työllistämiseksi.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Paljon olisi sanottavaa tässä kehyskeskustelussa, mutta kun meidän kansanedustajien puheaika on rajoitettu 5 minuuttiin yhdellä kertaa, niin joutuu valitsemaan, mitä puhuu. Tässä hetkessä haluaisin puhua kansalaisjärjestöistä.

Keskustan kansanedustajat toisensa perään ovat kovasti kritisoineet hallitusta siitä, että Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa siirretään budjetin katteeksi. On täysin totta, että kun hallitus kehyskauden 2013—2016 lopulla siirtää 30 miljoonaa euroa pysyvästi muihin tarkoituksiin kuin järjestöjen auttamistyöhön, toimii hallitus arpajaislain vastaisesti. Kysymys on suuresta summasta, sillä 30 miljoonaa euroa on 10 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen järjestöille jakamasta avustussummasta. Kansalaisjärjestöjen varojen leikkaukset ovat lyhytnäköisiä ja hallitusohjelman sanojen syömistä. Missä ovat ne vähävaraiset tai syrjäytymisuhan alla olevat lapset ja nuoret, joista hallitus lupasi niin pitää huolta? Lupaushan oli parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja vähentää syrjäytymistä, köyhyyttä ja eriarvoistumista.

En kuitenkaan voi olla muistuttamatta, että keskustan aikaisissa hallituksissa RAY:ltä on viety huomattavasti suurempia summia. RAY:lle on kohdistettu heille kuulumattomia valtion vastuita hämmästyttävän suuri määrä. Esimerkiksi aikaisemmat, osin keskustavetoiset hallitukset ovat koko 2000-luvun leikanneet sosiaali- ja terveysjärjestön avustusosuutta RAY:n tuotosta.

Arpajaisveroa on nostettu 5 prosentista vuonna 2001 tämän vuoden 12 prosenttiin. Viime vuonna vero oli 10 prosenttia ja se tuotti valtiolle 73,8 miljoonaa euroa. Kaiken tämän päälle Valtiokonttorin käyttöön veteraanien kuntoutukseen siirretään vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Keskusta on siis yhtä lailla osallinen tähän kansalaisjärjestöjen toimintojen heikentämiseen kuin tämä hallitus, joten heidän esittämänsä kritiikki tästä aiheesta on farisealaista höpinää.

Arvoisa puhemies! Lain mukaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on osoitettava kansalaisjärjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikäli esitetty kymmenien miljoonien kehyspäätös toteutuu, Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta menee peräti 40 prosenttia muualle kuin on laissa määrätty. Tutkimusten mukaan kolmannen sektorin vapaaehtoistoimintaan sijoitetulla eurolla saadaan tuloksia peräti 6 euron verran.

Arvoisa puhemies! Näillä esittämilläni perusteilla vaadinkin, että lyhytnäköiset Raha-automaattiyhdistyksen järjestöavustusten 10 prosentin leikkaukset on ehdottomasti peruttava.

Lauri  Heikkilä  /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä valtiontalouden kehyksiä koskeva selonteko ja siihen sisältyvät leikkaukset jakavat suomalaisia voittajiin ja häviäjiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Edustaja Sasi totesi tänään kokoomuksen ryhmäpuheessa, että valtionvelka saadaan näillä toimenpiteillä laskuun. Tämä voisikin pitää paikkansa, ellei tämän kehysbudjetin ulkopuolelta otettaisi samaan aikaan miljardien velkavastuita valtiolle sekä Kreikan, Espanjan että vielä mahdollisesti muidenkin huonosti talouttaan ja pankkejaan valvoneiden EU-maiden tueksi. Milloinkahan hallituspuolueet huolestuvat oman maamme tilasta?

Tämän vuoden alussa hallitus toteutti 631 miljoonan euron valtionosuusleikkauksen kunnilta. Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016 leikkaa lisää kunnan peruspalvelujen valtionosuutta siten, että summa on ensi vuonna 125 miljoonaa euroa, vuonna 2014 jo 250 miljoonaa euroa ja 2015 yhteensä 500 miljoonaa euroa. Kuntaliitto on todennut seuraavasti: "Leikkauksen ja lisäleikkauksen yhteismäärä vastaa vuoden 2015 tasolla jo reilun 1 tuloveroprosentin keskimääräistä tuottoa koko maassa." Hallitus on todennut, että kuntauudistus on välttämätön ja pakkoliitoksia tulee. Hallituksen menetelmä on: ensin rahat pois, ja sitten köyhtyneet kunnat voivat liittyä yhteen.

Keskittämällä saa bonusta, mutta kuka on hyötyjä? Sivistysvaliokunnan lausunnossa voidaan todeta, että se ei ainakaan ole opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokka. Oppilaitosten kosteusvauriot tulisi pystyä poistamaan ja sisätilat suunnittelemaan ja korjaamaan niin, että oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä ei turhaan vaaranneta homeisissa koulurakennuksissa. Tähän tarkoitukseen hallitus on kehyksissä osoittanut 20 miljoonan euron määrärahalisäystä, mutta valitettavasti tämänkin jälkeen suuri osa Suomen kouluista jää yhä vaille korjausta ja korjausvaroja. Tästä puutteesta aiheutuu sitten tulevaisuudessa ennakoimaton meno terveydenhuollon puolella.

Lukiokoulutukseen kohdistuu kehyskaudella 37 miljoonan euron säästöt. Nämä saattavat supistaa pienten lukioiden toimintamahdollisuuksien harvaan asutuilla alueilla ja vaarantavat samalla näillä alueilla nuorten mahdollisuudet lukiokoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministerin mukaan vuosille 2012—2016 korkeakouluopetukseen ja tieteeseen kohdistuu yli 230 miljoonan euron säästöt. Selonteon mukaan yliopistoindeksi jäädytetään vuodeksi 2013. Tästä saadaan noin 45 miljoonan euron säästöt.

Sivistysvaliokunta pitää huolestuttavana myös sitä, että Suomen Akatemian rahoituksen vähentäminen vaikuttaa suoraan yliopistojen perustutkimuksen rahoitukseen. Samanaikaisesti olen kuullut täällä eduskunnassa monien hallituspuolueiden edustajien puhuvan, kuinka yliopisto-opetukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan pitää satsata, että saadaan Suomen vienti nousuun. Kivahan se on puhua yhtä ja tehdä toista. Tuosta käyttäytymisestä Suomen kansalainen tunnistaa poliitikon hallituspuolueiden edustajaksi.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouden osalla pienpuun korjuun rahoista nipistetään reippaasti ja lisäsäästöjä haetaan maa- ja metsätalousministeriön kertaalleen leikatusta kehyksestä. Maanviljelijöiden työn kannattavuus tulee turvata. Nykyisin, kun seuraan maatalouden kannattavuutta, joudun opposition kansanedustajana kysymään itseltäni, olenko mukana suunnittelemassa nälänhätää Suomeen. Tämä maatalouden heikko tuottavuus vähentää EU:n maatalouden ruuantuotannon kokonaismäärää samaan aikaan, kun maapallolla on yhä enemmän nälkää näkeviä. Missä on EU-maiden solidaarisuus, kun halpaa ruokaa tuodaan Eurooppaan Afrikan maista, joiden kansat näkevät nälkää? Hallitusohjelma asettaa pienet ja keskisuuret viljelijät tilanteeseen, jossa he joutuvat syömään omia ennen hankkimiaan pääomia, että voivat jatkaa ruuantuotantoa suomalaisten hengissä pitämiseksi.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevalla kehyspäätöksellä on merkittävän sisällön lisäksi toinenkin ulottuvuus. Se lisää merkittävällä tavalla Suomen julkisen talouden uskottavuutta tilanteessa, jossa useat Euroopan maat ovat menettäneet luotettavuutensa ainakin luotonantajien silmissä.

Hallitus on osoittanut päätöksentekokykyä ja vastuunkantoa toisin kuin keskustan tuore puheenjohtaja, joka näytti Rovaniemellä ilkkuvan ja kansaa naurattavan. Taloudellisesti haastavassa tilanteessa hallitus pystyi tekemään julkisen talouden uskottavuuden kannalta välttämättömät sopeuttamistoimenpiteet ja sopimaan myös kestävyysvajetta vähentävistä ratkaisuista. Kehyspäätös takaa sen, että hallitus onnistuu tavoitteessaan, valtion velkaantumisen taittamisessa laskuun vuoteen 2015 mennessä. Hallitus siis ottaa toden teolla vastuuta velkaantumiskehityksen kääntämisestä.

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisintä on luoda uutta kasvua ja tukea suomalaista yrittäjyyttä. On ilahduttavaa, että näissäkin olosuhteissa pystytään työpaikkoja luoville kasvuyrityksille antamaan verohelpotuksia. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien työntekijöiden palkkaukseen yritys saa yhteisöverostaan verohyvityksiä. Patentoinnin verokannustin, poisto-oikeuksien tuplaaminen, niin sanottu bisnesenkelikannustin ja hankintameno-olettaman muutos pääomasijoittajille ovat kaik-ki täsmäkohdennettuja toimenpiteitä kannustamaan kasvua ja luomaan uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Yritysten ja alueiden menestys edellyttää kansainvälisiä kuljetus- ja logistiikkapalveluja sekä niitä tukevia liikennejärjestelmiä niin kotimaassa kuin yli rajojenkin. Hyvät liikenneyhteydet ja logistiikka ovat sijainnin, välimatkojen ja ilmaston takia tärkeämpiä meille suomalaisille kuin kilpailijoille.

Kun yritykset suunnittelevat toimintaansa ja tekevät päätöksiä investoinneista, paikkakunnan saavutettavuudella on ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi on tärkeää, että kehyspäätöksessä panostettiin toimiviin kansainvälisiin yhteyksiin. Suomenkin on jatkossa panostettava Euroopan ydinverkon, niin sanotun TEN-ydinverkon, rakentamiseen, olemmehan tunnetusti saaressa verrattuna muuhun Eurooppaan. Sen vuoksi on tärkeää, että myös maayhteys rautateitse, maanteitse ja ilmassa turvataan meriliikenteen rinnalla niin Manner-Eurooppaan kuin Pohjoiselle jäämerellekin.

Tulevien vuosikymmenten aikana pohjoisen merkitys niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin vahvistuu uusiin mittasuhteisiin. Tiedossa on, että pelkästään Pohjois-Suomeen on tulossa kymmenien miljardien arvosta energia-, kaivos-, matkailu- ja liikenneinvestointeja. Jo nyt ollaan tilanteessa, että suurimmat investoinnit Suomessa tehdään pohjoiseen. Ilmaston lämpenemisen myötä Koillisväylän avautuminen kääntää Euroopan ja Aasian välisen meriliikenteen Jäämerelle. Samalla arktisten alueitten mahtavien energiavarojen hyödyntäminen helpottuu.

Suomen on herättävä nykyistä nopeammin hyödyntämään pohjoisen uutta tulemista. Tämä edellyttää mittavaa yhteistyötä muiden arktisten alueitten maitten kanssa. Norja ja Venäjä ovat juuri sopineet yhteisestä viisumittomasta raja-alueesta molempien maitten alueille. Voisi olettaa, että tällä on iso vaikutus kansainvälisten yritysten etabloitumiseen Suomen rajan taakse. Suomella ei ole varaa seurata sivusta arktisten alueitten nopeaa kehitystä, vaan sinne on meidän mentävä mukaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on jälleen kerran useitakin asioita, mihin tekee mieli ottaa kantaa, mutta katsotaan, kuinka moneen asiaan nyt keretään.

Toistan sen, mitä kyselin tuossa debatissakin: me elämme ja asumme nyt semmoisessa tilanteessa, että olemme hyvin epävarmoja huomisen taloustilanteesta. Tämä luottoluokitus on vaarassa laskea. Minä olen useasti kysynyt sitä, miten sen tippumiseen on varauduttu, mutta se ei ole enää se olennaisin kysymys, vaan kysymys kuuluu, miten Suomi on varautunut euron hajoamiseen. Meillä on tähän omat keinomme, ja suosittelen hallituksen ottavan vinkin vastaan ja käyttämään meidän 2+1-malliamme tulevissa suunnitelmissaan ja esityksissään.

Yrittämiseen: Kysymys kuuluu, kannattaako yrittämistä tukea vai rankaista. Hallituksen esimerkki rankaisusta on esimerkiksi käsityöpainotteisten alojen alvin nosto, ja tämä tulee tekemään konkursseja ja sitä mukaa työttömyyttä. Meidän mielestämme on paljon järkevämpää kannattaa ja tukea yrittämistä varsinkin pk-sektorilla, koska sieltä tulee se voitto ja tulevaisuus, mitä meillä on otettavissa.

Täällä on sanottu, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Meillä on pitkä liuta nytkin esillä tuossa omassa vastalauseessamme, ja ne ovat mielestämme parempia kuin hallituksen esitykset. Te sanotte tosin, että niitä vaihtoehtoja ei ole. Kenties te huomaatte nämäkin vaihtoehdot, kuten te huomasitte Wahlroos-veromme ja t&k-tukemme, jotka nyt ovat hallituksen esityksessä. Tosin ne äänestitte nurin silloin, kun niitä esitettiin, ja te todennäköisesti äänestätte nytkin nurin nämä meidän paremmat esityksemme. Mutta kenties jossain vaiheessa osaatte käyttää niitä hyväksenne. Tässä kohtaa haluan kannattaa edustaja Juha Väätäisen tekemiä esityksiä ja toivon tosiaan hallituksen tutustuvan niihin.

Liikennepolitiikkaa käsitellään myöhemmin, mutta on pakko nostaa tämä polttoainevero esille. Meillä on laaja, iso maa, jossa on käytännössä pakko lämmittää asuntoja ja käyttää autoa. Tämä on taas esimerkki siitä, miten te nostatte jatkuvasti joka suunnassa tasaveroja, vaikka juhlapuheissa puhutaan toisin. Meidän mielestämme verot pitää asettaa maksukyvyn mukaan ja sopeuttaa tulot ja menot oikein. Jälleen kerran meillä on vertailukelpoinen esitys hallitukseen nähden.

Eräs asia, mistä saadaan tuloja Suomeen, on kaivosvero. Nämäkin asiat ovat olleet juhlapuheissa, nyt katsotaan äänestyksen tuloksesta, mitä te oikein ajattelette sitten niistä. Kaivosvero pitää periä nimenomaan yhtiöiden tuloksesta, jolloin se on oikeudenmukainen myös kyseiselle firmalle, mutta tahtoisin korostaa tässä kohtaa vielä enemmän jatkojalostuksen merkitystä, etteivät kaivostuotteet lähde raakamateriaalina rajojemme ulkopuolelle ja ettei niitä jalosteta siellä. Jatkojalostamisen toimimiseen ja suorittamiseen Suomen rajojen sisällä on kiinnitettävä huomiota.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi elää eurokriisin keskellä, ja suunta Euroopassa näkyy valitettavasti menevän kohti syveneviä vaikeuksia. Meneekö Suomi samaan suuntaan, sillä mekin taidamme syödä enemmän kuin tienaamme, ja pitkään jatkuessaan tämä suuntaus on huolestuttavaa?

Eurokriisin rinnalla Suomessa tehdään omat ratkaisumme tulevaisuudesta, joiden avulla ihmisten asioita ja maamme taloutta hoidetaan. Omat ratkaisumme ovat kuitenkin ja niiden tulee olla tärkeämpiä kuin yhteiseurooppalaiset päätökset. Nämä ratkaisut tekee kulloinkin vallassa oleva hallitus. Tavallisten suomalaisten terveydenhuollosta, työllisyydestä ja elämisestä tulee huolehtia.

Laimean kasvun tai peräti taantuman uhatessa Suomi tarvitsee politiikkaa, jolla parannetaan työllisyyttä, lisätään uutta kasvua, parannetaan infrastruktuuria, nostetaan koulutustasoa ja ammattitaitoa, tehostetaan julkista sektoria sekä huolehditaan kaikkein heikoimmista.

Suomi tarvitsee investointeja. Kun maamme saadaan kasvu-uralle, on talouden vakautus helpompaa ja suhdannekuoppa ylitetään jouhevammin. Nuorten ja työuriensa keskivaiheella olevien työllistymiseen tulee kiinnittää erityishuomio. Työllisyysastetta on saatava nostettua etsimällä uusia kasvualoja ja kouluttamalla ihmisiä uusille aloille sekä päivitettävä ihmisten taitoja. Suomi tarvitsee uutta kasvua hiipuvien teollisuudenalojen menetyksiä korvaamaan. Vihreästä teknologiasta ja luonnonvarojemme monipuolisesta sekä ympäristöystävällisestä hyödyntämisestä saamme lisää työpaikkoja maahamme.

Onko hallituksella selkeä näkemys tulevaisuudesta, ja onko uusien työpaikkojen luominen liian hidasta? Esimerkiksi puurakentamista tulee kehittää asuntotuotannossa ja siihen tulee panostaa. Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa, ja koko maassa tulee olla mahdollista asua, elää ja yrittää.

Infrastruktuuria, esimerkiksi liikenneverkkoa ja tietoliikenneyhteyksiä, parantamalla luodaan kasvun edellytykset koko maahan. Hallituksen tekemät perustienpidon ja yksityisteiden kunnossapidon määrärahojen leikkaukset tällä kehyskaudella tuntuvat juuri niillä alueilla, joilla vihreää kasvua, siis uutta tulevaisuutta, olisi mahdollista luoda. Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet tarvitaan myös koko maahan, ja tämä on varmistettava tarvittaessa hallituksen toimin.

Kun Suomi syöksyi lamaan 1990-luvun alussa, leikkausten lisäksi Suomi panosti vahvasti koulutukseen ja tuotekehitykseen. Suomi pärjää sillä, että meillä on maailman paras koululaitos, opiskelupaikat ympäri Suomea ja opiskelupaikat ovat laadukkaita ja koko ikäluokka pysyy mukana, ja sillä, että oppiminen jatkuu koko ihmisen elämän. Valitettavasti hallitus leikkaa nyt koulutuksesta kymmeniä miljoonia, joten se ei ainakaan lisää ihmisten taitoja ja oppimismahdollisuuksia.

Tuntuu myöskin ihmeelliseltä, että tulevaisuudessa prosessitekniikkaa opetetaan vain yhdessä ammattikorkeakoulussa koko Suomessa. Kuitenkin metsäteollisuus on jatkossakin yksi tärkeä alamme.

Julkista sektoria voi tehostaa teknologiaa hyödyntäen, mutta samalla pitää huolehtia kaikkein heikoimmista.

Arvoisa puhemies! On totta, että hallitus on vaikeassa tilanteessa ja kaikkiin vaikeuksiin emme itsekään voi edes vaikuttaa, mutta siihen tulee pyrkiä. Hallituksella on kuitenkin mahdollisuus omin toimin budjetin kautta antaa nostetta Suomen pärjäämiseen. Toivon vilpittömästi hallitukselta kasvua lisäävää politiikkaa, jota se nyt ei tunnu tekevän.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus on sakean savusumun peitossa, kuten täällä on jo todettukin. Samaan aikaan, kun taloustilanteen korjaamiseen haetaan ratkaisuja, tehdyt korjaustoimenpiteet alijäämäisten budjettien tasapainottamiseksi aiheuttavat lisää ongelmia.

Suomen hyvinvointi on aikaisemmin rakennettu suomalaisen yrittäjyyden ja varsinkin pienyrittäjyyden ja maatalouden yrittäjäharjoittajien ja työnteon varaan. Muutos on tapahtunut 2000-luvun alussa ja sen jälkeen. Verotusta on kevennetty suurituloisten osalta niin rajusti, että seuraukset näkyvät jatkuvan alijäämän kasvaessa. Nyt nämä hallituksen esittämät korjausliikkeet perustuvat yrittäjyyden ja työnteon alasajoon suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hallituksessa vihreä ajatusmaailma on saanut liian suuren vallan, ajatusmaailma, joka on äärettömän kaukana todellisesta kestävästä kehityksestä. Suomalaisessa yhteiskunnassa kestävän kehityksen luovat teknologia, yliopistot ja yritysmaailma yhteistyössä työvoiman kanssa. Näin se on. Poliittiset päätökset ovat aina kompromisseja. Siksi poliittisen päätöksenteon varaan rakennettu tulevaisuus ei ole ratkaisu hyvinvointiin, jos koulutus, pk-sektori ja teknologian kehitys ajetaan alas samaan aikaan, kun kaikki toiminta keskitetään Kehä kolmosen sisälle ja maaseutu unohdetaan. Näin nyt on voimakkaasti käymässä tämän hallituksen toimesta.

Yksi suuri yksittäinen kohde yrityssektorilla on kuljetusala ja siihen voimakkaasti kohdistuva polttoainevero ja siihen liittyvä perusväylien ylläpito. Korotukset ovat lisänneet merkittävästi pk-yritysten kuluja etenkin kuljetussektorilla. Kuljetusyritysten tilannetta huonontaa myös kaksi vuotta sitten rajat itäeurooppalaisille kuljetusyrityksille avannut EU:n säädösmuutos. Tuoreimpien liikennelaskentojen mukaan noin 8 prosenttia maantiekuljetuksista tehdään ulkomaalaisilla rekisterikilvillä varustetulla kalustolla. Näiden kuljettajien palkat ovat noin kolmasosa pohjoismaisesta tasosta. Tämän seurauksena suo-malaisten kuljetusyritysten kannattavuus on romahtanut.

Samoin perusväylänpidon rahoitusta vähennetään 11 miljoonalla eurolla vuonna 2014 ja 22 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien. Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen supistetaan vuodesta 2014 alkaen 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Myös arvonlisäveron korotus 1 prosenttiyksiköllä 2013 kohdistuu yrityssektoriin, etenkin ammatinharjoittajiin, voimakkaasti. Lisäksi leikkaukset kohdistetaan heikompiosaisiin, ja samalla, kun vielä leikataan kunnilta satoja miljoonia euroja, kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto tulee väistämättä heikkenemään rajusti. Tästä kärsivät ennen kaikkea pienituloiset, jotka näitä palveluja eniten käyttävät. Käytännössä hallitus ajaa kuntia pakkoliitoksiin viemällä niiden rahat.

Puhemies! Lopuksi on pakko todeta, ettei hallituksen toimenpiteillä ole saatu korjattua niitä asioita, joita kehysriihessä lähdettiin tavoittelemaan. Päinvastoin suomalaista yhteiskuntaa uhkaa Kreikan tie. Hallituksen tulisi erota välittömästi. Maan etu sitä vaatii, mutta valitettavasti nuoret ministerit asettavat oman ja pankin edun etusijalle saadakseen asuntolainansa maksuun. Näin se on, arvoisa puhemies.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurviselle alkuun kommentti siitä, että mielestäni keskustan uusi puheenjohtaja ei kyllä Rovaniemellä puheessaan lainkaan ilkkunut hallituksen suuntaan. Yleensäkään en ole häneltä kuullut sen tyyppisiä puheenvuoroja. Sen hän kyllä sanoi selkeästi, että sitä kasvua, jota suomalainen yhteiskunta nyt odottaa, ei hallituksen eväillä saada, ja tässä on helppo yhtyä hänen näkemyksiinsä, kuten yrityselämä Suomessa laajalti yhtyy tähän näkemykseen.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä puheenvuorossa keskittyä vain yhteen teemaan, ja se on kaivospolitiikka ja kaivostoiminta, koska näen, että se tulee olemaan seuraavan, sanotaan nyt vaikka näin, sadan vuoden aikana todellinen menestystarina Suomessa, joka heijastusvaikutuksineen tulee merkitsemään tälle yhteiskunnalle todella paljon. Sen vuoksi jo tässä vaiheessa, kun muutaman vuoden aikana on tapahtunut tällä sektorilla äärettömän paljon kehitystä ja muutoksia ja haasteitakin ilmennyt, olisi hallituksen ensi tilassa päivitettävä Suomen mineraali- ja kaivosstrategia.

Suomessa on nimittäin äärettömän vahva kaivosklusteri. Sitä edustaa valtion GTK, joka etsii malmia ja on siinä menestyksellinen. Sitä edustavat laitevalmistajat Metso, Outotec, Sandvik, Normet, pohjoisessa Paakkola jne. Hyviä esimerkkejä on esimerkiksi Tornion Outokummun terästehdas, joka jalostaa lähistöllä olevan Elijärven kaivoksen kromimalmin jaloteräkseksi. Kaivosklusterissa työskentelee Suomessa 16 000 henkeä, ja vain pieni osa näistä on näissä varsinaisissa kaivoksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa, suurin osa Tampereen eteläpuolisilla alueilla, niin että kun täällä esitetään hallituksenkin taholta jopa sellaisia puheenvuoroja, että kun kaivoksissa tulee ongelmia, niin suljetaanpa ne, ikään kuin tämmöisiä varsin kielteisiä reaktioita, niin pitää ajatella kyllä tätä, että tämä ei ole mikään pikku juttu Suomessa. Kaivossektorilla, sitten kun otetaan ulkomailla työskentelevät, on 32 000 ihmistä. Yli 5 miljardin liikevaihto pyörii kaivosklusterissa. Suomi on huipputeknologian maa, kun puhutaan kaivosteknologiasta. Siis tähän on suhtauduttava vakavasti.

Nämä ongelmat, joita on ilmennyt ympäristöpuolella, pitää pyrkiä ratkaisemaan. Se on päivänselvää, että kaikkeen siihen, mikä liittyy lupatoimintaan ja valvontaan, on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Sen vuoksi hallitukselle viesti: Kun tuottavuusohjelmaa toteutatte, niin älkää nyt riisuko näitä ely-keskuksia niin puhtaiksi, että siellä ei enää ole riittävästi ihmisillä työrauhaa ja henkilöresursseja. Ilman resursseja ei pystytä toimimaan. Silloin tämän kaivostoiminnankin sosiaalinen hyväksyttävyys katoaa, jos me emme pysty pitämään huolta siitä, että lupatoiminta on asiallista. Jopa pitäisi harkita ehkä resursointia niin, että olisi joku tämmöinen keskitetty kaivosvalvontavirasto, joka pystyisi pitämään sekä tämän lupaprosessin että valvonnan hyvin hanskassa.

Kun viittasin aluksi edustaja Kurvisen kommenttiin meidän puheenjohtajastamme, niin toiseksi totean, että kaikki se, mitä hän puhui kaivosteollisuudesta ja arktisista ulottuvuuksista, oli täyttä asiaa. Tähän kaivostoimintaan liittyy olennaisesti logistiikka. Ne ovat logistisia projekteja. Infran täytyy olla kunnossa, rataverkon, tiestön ja myöskin tietoliikenteen. Kun nämä ovat alueilla pohjoisessa ja idässä, niin yhteistyö Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa on tällä alueella erittäin tärkeää. Tästä on lähetettävä myöskin hallitukselle viestiä, että me olemme esimerkiksi Venäjä-suhteissa liittyen niihin pohjoisiin alueisiin valitettavasti Norjan perässä. Meidän pitää aktivoitua tässä voimakkaasti. Siinä mielessä Oulussa äskeisessä seminaarissa ulkoministeri Tuomiojan puheenvuoro oli tärkeä ja myönteinen viesti, mutta se ei tule puhumalla, vaan tämä tulee tekemällä. Tähän on panostettava todella paljon. Pitäisi saada yhteinen arktisen alueen strategia Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa tehtyä.

Osaaminen ja koulutus ovat aivan olennainen osa tätä kaivosprojektia. Meillä on erittäin kova työvoimatarve: 5 600 uutta työntekijää tarvitaan Suomessa. Ja tässä on ajattelutavan muututtava. Ne harjoittelupaikat ovat siellä pohjoisessa ja idässä. Myös koulutuspaikkojen pitää olla lähellä siellä, että nuoret siirtyvät. Ei ole mitään mahdotonta siinä, että Keski-Suomesta tai Etelä-Suomesta siirrytään koulutettavaksi lähelle näitä kaivospaikkakuntia. Näinhän vuosikymmenten saatossa on pohjoisesta tultu tänne etelään. Niitä koulutuspaikkoja pitää olla siellä runsaasti. Ihmiset juurtuvat jo sinne, ja sitten heistä tulee näitten työpaikkojen vieressä asuvia ihmisiä, ja koulutus- ja harjoittelu- ja työpaikat soveltuvat yhteen. Tässä pitää saada myöskin hallituksen toimesta uusi suunta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: luonnonvararahaston kohdalla olemme esittäneet, että peritään rahastomaksu...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan, että 5 minuuttia on tullut täyteen.

Puhuja:

...jolla luodaan pikkuhiljaa tällainen Norjan öljyrahaston tapainen rahasto, jolla turvataan myös se, että tulevat sukupolvetkin pääsevät tästä meidän erittäin lupaavasta sektoristamme, näistä omista kansallisista luonnonvaroistamme nauttimaan.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

__________

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin tyytyväinen, että valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016 painottaa työtä ja oikeudenmukaisuutta. Se jatkaa sosialidemokraattien oikeaksi näkemää suuntaa.

Suomen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta avainasemassa on meneillään oleva kuntauudistus. Hallintoa on karsittava ja toimintoja yhdistettävä palvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat ikärakenteen ja väestön määrän muutoksen myötä pelkästään ensi vuonna arviolta 269 miljoonaa euroa. Jotain on tehtävä. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä valitsi toukokuun lopussa mallin, jonka mukaan kunnat järjestäisivät sekä perusterveydenhuollon että osan erikoissairaanhoitoa. Uudistus on oikean suuntainen, sillä onnistuessaan se muun muassa vähentää byrokratiaa ja lähentää erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhoitoa sekä kaventaa terveyseroja ja eriarvoisuutta. Mutta malli toimii hyvin suurten kuntien kautta. Pienen kunnan on hyvin vaikea tiukentuvassa taloustilanteessa ja kasvavassa palvelutarpeessa tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kehyspäätöksessä painotetaan nuorten syrjäytymisen estämistä. Tärkeä painotus on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi osoitettu 60 miljoonaa euroa. Takuu koskee kaikkia, myös vajaakuntoisia ja vammaisia. Yhteiskuntatakuun avulla voidaan osittain tarttua syrjäytymiseen, osattomuuteen, lisätä työntekoa ja helpottaa nuorten henkilökohtaista tilannetta luomalla varmuutta. Hienoa on myös, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan resurssit lisääntyvät.

Hyvinkään ampumisen kaltaisia hirmutekoja tullaan näkemään tulevaisuudessa yhä enemmän, uskoo Tampereen yliopiston terveydenhuollon hallinnon dosentti Matti Rimpelä. Siksi valtiontalouden kehyksissä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme lisää ennaltaehkäisyä painottamalla esimerkiksi neuvoloissa ja kouluissa tapahtuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä lisäämällä varoja nuorten mielenterveystyöhön. Ongelmiin on puututtava ajoissa. Lisäksi painopistettä on muutettava erikoistuneista palveluista lapsiperheitä tukeviin perus- ja tukipalveluihin.

Suomen kestävyysvajeen kannalta oleellista on työurien pidentäminen alku-, keski- ja loppupäästä. Työmarkkinajärjestöjen kanssa solmittu työurasopimus yhdessä kehysselonteon kanssa sisältää tätä tukevia toimenpiteitä, kuten työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittäminen sekä työpaikkojen ikäohjelmat. Valtiovarainministeriö arvioi, että päätetyt toimet pidentävät työuria noin viisi kuukautta ja parantavat julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,3 prosenttia pitkällä aikavälillä. Oikealla tiellä siis olemme, vaikka vieläkin riittää tehtävää. Vastaisuudessa erityistä panostusta on tehtävä nuorten ja lapsiperheiden lisäksi työikäisten mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen. THL:n mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevista 44,5 prosentilla eläkkeen perusteena on mielenterveys- ja päihdeongelma.

Työ on parasta sosiaaliturvaa, sanotaan. Kehyksessä on edellä mainittujen lisäksi useita keinoja työllisyyden lisäämiseksi: kuntakokeilu, jossa työttömän työllistymisestä vastaa kokeiluun osallistuva kunta, työllistymisbonuskokeilu sekä kokeilu työttömän verokortin käyttöönotosta lyhytaikaisen työn vastaanottamisen edistämiseksi. Lisäksi osa-aikatyön tekemisen edellytyksiä parannetaan. Maahanmuuttajien työttömyys on kantaväestöön verrattuna kolminkertainen, ja kotouttaminen on saanut suurta kritiikkiä. Kehyspäätöksessä panostuksia onkin onneksi lisätty maahanmuuttajien kotouttamis- ja kielikoulutukseen.

Kehysselonteosta kannattaa erityisesti mainita myös työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison tulojen osalta. Tämä lisää muun muassa tasa-arvoa, madaltaa työllistymisen kynnystä ja vähentää perheiden köyhyyttä. Huomioon on otettu myös veteraanit, sillä rintamaveteraanien kuntoutusta lisätään ja veteraanilisää korotetaan. Yleisesti ottaen olen hyvilläni siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat edellisen kehyspäätöksen 1,9 miljardista eurosta 12,5 miljardiin ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Valtion alati lisääntyvä velka on saatava taittumaan. Tämä edellyttää säästöjä, mutta nekin on tehtävä oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuudesta kertoo muun muassa kehyksessä oleva yli 100 miljoonan euron solidaarisuusveropaketti. Nyt käsillä oleva valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä täyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työn arvot, jotka meille sosialidemokraateille ovat erityisen tärkeitä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tämä kehys tehtiin tiukkuuden ajassa. Kun taloudellinen tilanne näytti heikkenevän, tehtiin hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet, niin kuin oli sovittu. Tämä siksi, että valtiontalouden tasapaino vahvistuisi tämän kehyskauden aikana ja edellisten hallitusten runsaasta velkaantumiskierteestä päästäisiin pois. Näin päästäisiin velkaantumisen kääntämiseen laskuun ainakin vuonna 2016.

Epävarmuus ei ole poistunut vaan lisääntyy yhä, ja yhä tämänkin kehysratkaisun jälkeen pitää olla valmius tuleviin muutoksiin tilanteen muuttuessa. Erityisesti tulee huolehtia työpaikkojen ja kasvun edellytyksistä, niin että meillä tulevaisuudessakin riittää verotuloja ja Suomi voi selvitä.

Tähän ei sovi siis liiallinen säästäminen, ja siksi olenkin tyytyväinen näistä ratkaisuista, että sopeutustoimet tehtiin verotuloja lisäämällä, vaikka valitettavasti se tarkoitti myös arvonlisäveron korotusta, sekä kaikkien ministeriöiden osalta säästöjä tekemällä. Näin tämä 2,5 prosentin alijäämä bkt:stä alenee suunnitelmallisesti 1 prosentin verran tämän kehyskauden aikana.

Kehyskäsittelyn lähetekeskustelussa molemmat oppositiopuolueet olivat vankasti tekemässä omaa vaihtoehtoaan, ja nyt kun olen yrittänyt opiskella toista tässä edellisellä viikolla ja toista tässä vastalauseen osalta, on siellä monia kannatettavia, hyviä asioita, kauniita sanoja ja hyviä tavoitteita, mutta valitettavasti siitä toisesta puolesta, miten nämä tulot ja miten tämä kokonaisuus tulojen ja menojen osalta koostuisi, ei ihan päässyt perille. Tämä kokonaisvaihtoehto euromääräisenä on jäänyt vajaaksi niin siinä esitetyssä PowerPoint-esityksessä kuin näissä tekstiosuuksissa.

Merkittävää on huomata, että niin viime syksyn budjettiesityksellä kuin tällä kehysratkai- sulla kavennetaan tuloeroja Vattinkin mukaan, vaikkakin pienin askelin, mutta suunta on oi- kea. Pienituloisimmat hyötyvät tästä verotuksen progressiivisuuden lisääntymisestä, ja monia merkittäviä päätöksiä tehtiin niin viime syksyn pääomatuloveron korotuksessa kuin nyt perintöverojen korotuksessa ja tuloverojen osalta.

Tämä on mielestäni loistava suoritus yhteensä 5 miljardin euron sopeutuksen jälkeen. Tärkeätä on, että työllisyysasteen nostamiseksi tavoitteeseen, 72 prosenttiin, tehdään monia toimia, ja yksi näistä oli työuraa pidentävä työurasopimus kolmikantaisesti tehtynä, joka oli tietenkin jatkoa jo viime syksynä tehdylle sopimukselle, jota ei tupoksi saanut kutsua. Näillä keinoilla pidennetään työuraa yli vuoden verran.

Täysin uudenlainen ote on tällä hallituksella ollut myöskin nuorten tilanteeseen huomioiden kaikki nuoret. Yhteiskuntatakuu käynnistyessään takaa siis alle 25-vuotiaille koulutus-, harjoittelu- tai työpaikan ja sitten alle 30-vuotiaille valmistuneille myöskin.

Toinen merkittävä uudistus on pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilupilotti, johon ilmoittautui ilahduttavasti 103 kuntaa.

Leikkaukset TEMin osalta kohdennetaan vuosille 2015—2016, mikä onkin perusteltua, sillä näin ei katkaista sitä orastavaa kasvua, joka nyt on saatu, ja saadaan toivottavasti vielä vahvemmin, liikkeelle. Useat verokannustimet, jotka on tehty työllisyyden parantamiseksi, tuottavat toivottavasti tulosta, sillä näitä on merkittävä liuta: on annettu sijoittajille verovähennystä, t&k-vähennystä, yhteisöveron alennusta, kaksinkertaista poisto-oikeutta ja monia niitä keinoja, joista on yrityspuolelta tullut toiveita.

Yksi suuri suunta on tietenkin vahvistaa meidän vientiä, ja tällä hetkellä erilliset strategiat, jotka mainitaan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, niin Kiinan kuin Venäjän osalta voivat sitä tuoda.

Olen tyytyväinen ja iloinen siitä, että liikenneratkaisut nyt kehyksen yhteydessä, niin kuin liikennepoliittisen selonteonkin kohdalla, tukevat erityisesti Venäjän-kauppaa ja turismia, sillä jo tällä hetkellä se tuotto on Suomelle noin 900 miljoonaa euroa.

Kehyksissä on siis nähtävissä oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus, ja sen päätöksillä Suomen velka tulee olemaan noin 45 prosenttia bkt:sta kauden lopulla, jolloin olemme kaukana Kreikan tiestä. (Puhemies: Arvoisa puhuja, 5 minuuttia!) Ja opposition pelottelusta huolimatta pidämme luottoluokituksen yhä parhaimmalla tasolla.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Maan hallitus on tehnyt kehysten yhteydessä päätöksiä maan talouden vakauttamiseksi. Velaksi emme voi elää, sen niin Kreikan kuin Espanjan tie on näyttänyt. Suomessa talouden vakauttamista ohjaa nyt päätösten oikeudenmukaisuus. Vasemmistopuolueet onnistuivat hallituksessa torjumaan ylisuuret leikkaukset. Pysyvien vakautustoimien määrä jää noin 2,8 miljardiin euroon. Tästä suurin osa on veronkorotuksia, ja menosopeutus jäi paljon porvarilli-sia äänenpainoja pienemmäksi. Oikeudenmukaisuus voitti. Suurin osa näistä veroista kerätään muina kuin tasaveroina. Solidaarisuusverot kiristävät yli 100 000 euroa tienaavien ja suuria perintöjä saavien verotusta. Talouden vakautusratkaisun myötä ihmisten väliset tuloerot tulevat kaventumaan.

Oikeudenmukaista on myös se, että sosiaaliturva jätettiin menosopeutuksen ulkopuolelle. Päätösten helmenä voidaan pitää erityisesti erästä sosiaaliturvan parannusta: Työmarkkinatuen aviopuolisoiden tuloista riippuva tarveharkinta poistetaan viimein. Ensi vuoden alusta aviopuolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen saamiseen.

Arvonlisäveron korotus ei ollut SDP:n tavoite. Hallitus on kuitenkin varautunut pienituloisten ihmisten osalta korotukseen siten, että sosiaalietuuksiin tehdään ennen aikojaan indeksikorotukset ja pienituloisten verotusta kevennetään. Työn ja oikeudenmukaisuuden linja piti läpi vakausneuvotteluiden.

Olen herkällä korvalla kuunnellut tänä iltana tässä salissa käytettyjä puheenvuoroja, ja täytyy kyllä sanoa, etten ymmärrä perussuomalaisten kritiikkiä kehysselontekoa kohtaan, koska nimenomaan pienituloisten asemaa tämän myötä parannetaan. Edellisten esimerkkien lisäksi työtulovähennystä nostetaan, jolloin kaikkein pienipalkkaisimpien työn verotus kevenee. Tämä toimi tukee erityisesti pienipalkkaisten ostovoimaa. Tulos näyttää Suomelle tien ulos jokapäiväisestä lisävelan ottamisesta, mikä on tulevien sukupolvien kannalta välttämätöntä.

Kehysselonteon yhteydessä päätettiin kaikkiaan 20 liikennehankkeen käynnistämisestä. Hankkeiden arvo on yhteensä noin miljardi euroa. Hallituksen erityisenä painopistealueena on raideliikenteeseen panostaminen. Olen kiitollinen siitä, että myös Lappi sai niukoista määrärahoista osansa ja kauan ajettu valtatie nelonen Rovaniemen kohdalla tulee kuntoon. Myös Kemin—Oulun-väli on niin sanotussa kakkoskorissa. Monia hankkeita jäi kuitenkin vielä ilman rahoitusta, ja näiden osalta työ jatkuu. Pidän myönteisenä myös sitä, että väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 lukien.

Erityisellä ilolla tervehdin nuorten yhteiskuntatakuuta, johon nyt ensimmäistä kertaa panostetaan toden teolla. Tällä hetkellä vaille toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on peräti 110 000 ja heistä arviolta 40 000 on kaikkien aktiivitoimien ulkopuolella.

Lisäksi on hieno asia, että Lapista pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun pääsivät mukaan Kemi sekä Rovaniemi ja Ranua. Todellisilla ponnistuksilla pystytään pureutumaan siihen kovimpaan työttömien ytimeen, joka on ollut pitkälti tuuliajolla. On tunnustettava, että osa asiakkaista ei kykene saavuttamaan avointen työmarkkinoiden edellyttämiä valmiuksia nykyisin palveluin. Tarvitaankin uusia toimia ja esimerkiksi välityömarkkinoiden kehittämistä.

Lapin kannalta merkitystä on myös kaivosteollisuuden tukemisella Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen kautta 30 miljoonalla eurolla. Kehysratkaisu tukee kasvua ja yritystoimintaa luomalla kasvukannustimen sekä t&k-verovähennyksen.

Arktisista asioista on myös tänä iltana puhuttu — edustaja Rundgren ja Kurvinen, joka ehti jo poistua — ja täytyy sanoa, että tulin viikonloppuna tuolta Grönlannista kahdeksan arktisen maan konferenssista ja olen ilolla merkille pannut, että tässä hallituksessa on useampia ministereitä, jotka ovat kiinnostuneita arktisista asioista, muun muassa Tuomioja, Kyllönen ja Stubb, muutamia mainitakseni.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusmateriaalihankintoihin on edelleen voimassa 11 vanhaa mittavaa tilausvaltuutta, joista aiheutuu menoja 1,3 miljardia euroa, ja yksi tänä vuonna alkanut uusi tilausvaltuus, yhteensä 281,7 miljoonaa euroa. Siis valtuuksista aiheutuu menoja vuosina 2012—2016 neljässä vuodessa yhteensä noin 1,6 miljardia euroa.

Nato-yhteensopivaan aseistukseen riittää varmuudella voimavaroja jatkossakin. Aivan toinen on tilanne Puolustusvoimien toiminta- ja koulutusresurssien osalta. Säästöjä tehdään asevelvollisten ja reservien koulutuksesta ja alueellisesta puolustuksesta sulkemalla varuskuntia ja irtisanomalla ja ulkoistamalla henkilöstöä.

Puhemies! Suomen puolustusvoimien mittavat materiaalihankinnat Yhdysvalloista jatkuvat. Pentagon hyväksyi 6. kesäkuuta uusien maasta maahan laukaistavien ATACMS-ohjusten toimituksen Suomelle. Ohjusten kantomatka on 300 kilometriä, ja ne voidaan tarvittaessa varustaa ydinkärjillä. Ne osuvat senttimetrien tarkkuudella kohteeseensa, ja konventionaalisella varustuksellaankin niiden tuhovoima on valtava. Ensimmäisten ohjusten tilauserä sisältää johtojärjestelmän ja 70 ohjusta. Ne maksavat 132 miljoonaa USA:n dollaria eli noin 100 miljoonaa euroa. Ohjukset toimittaa Suomelle Lockheed Martin Missiles Ltd.

Pentagonin tiedotteessa Suomea kutsutaan liittolaiseksi. Päätöksen perusteluissa korostetaan hankinnan tukevan yhteistä operointikykyä Suomen, Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten välillä. Kenenkähän tehtävä olisi nyt kertoa Pentagonille, että Suomi on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton maa?

Puhemies! Jätin tänään asiasta kirjallisen kysymyksen. Tiedustelen asianomaiselta ministeriltä hankinnan perusteluja Suomen puolustuskyvyn ja turvallisuuspoliittisen aseman kannalta sekä hankinnan aikataulua ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pyydän ministeriä myös arvioimaan järeiden hyökkäysaseiden hankintapäätösten ja Venäjän asevoimien komentajan kenraali Nikolai Makarovin äsken esittämien arvioiden yhteyttä. Venäjän Iskander-ohjukset lienevät maaleja niin Hornetien JASSM-ohjuksille kuin nyt hankittaville ATACMS-ohjuksille.

Samaan aikaan kun Venäjän julkilausuma tavoite on estää siihen kohdistettavien ohjustukikohtien sijoittaminen muun muassa Puolaan ja muuallekin Venäjän rajoille Keski-Euroopassa, Suomi kunnostautuu hankkimalla hyökkäysohjuksia Yhdysvalloista. Makarovin tuore viesti on nähtävä tässä laajemmassa eurooppalaista turvallisuutta koskevassa kehyksessä, ja sitä olisi syytä Suomessa pohtia rauhassa ja vakavasti koko valtiojohdon.

Puhemies! On valitettavaa, että Suomen merkittävistä materiaalihankinnoista, joilla on kiistattomia vaikutuksia myös maamme turvallisuuspoliittiseen asemaan ja ympäristöön, ei käydä avointa keskustelua edes täällä eduskunnassa. Nyt esillä olevien ohjushankintojen osalta näyttää vallitsevan sama vaikenemiskäytäntö kuin Horneteihin asennettavien JASSM-, ilmasta maahan -ohjusten hankintapäätösten yhteydessä.

Ulkopuolisena arviona on todettava, että kuuden puolueen hallituksessa kokoomus näyttää vievän koko vasemmistoa ja sen ministereitä kuin kuoriämpäriä. Torstaina on koolla Utva, ja sieltä on odotettavissa päätöksiä Suomen osallistumisesta Islannin ilmapuolustukseen. Tällä tiellä olemme.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! En voi olla ottamatta kantaa siihen kritiikkiin, jota täällä on esitetty Suomen valtion kehitysyhteistyötä kohtaan. Muun muassa eräässä puheenvuorossa asetettiin maamiinat ja kehitysapuun suunnattavat määrärahat vastakkain. Tämä tekee mielen surulliseksi. Ajatellaanko todellakin oman hyvinvoinnin ja maan puolustuskyvyn olevan kiinni maailman köyhimpien auttamiseen tarkoitetuista määrärahoista? Sellainen rikas sivistysvaltio kuin Suomi ei voi ummistaa silmiään tässä kurjuuden maailmassa niiden hädältä, joilta puuttuvat eväät ihmisarvoiseen elämään.

Olen samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen vaikuttavuuteen on kiinnitettävä enenevää huomiota ja sitä on pyrittävä kaikin tavoin parantamaan. Kehitysavun on nykyistä paremmin tuotettava konkreettisia ja pysyviä tuloksia siellä, mihin apua kohdennetaan. Tässä mielessä ruohonjuuritasolla työtä tekevät kansalaisjärjestöt ovat erinomainen mahdollisuus parantaa avun perillemenoa ja työn tuloksellisuutta.

Arvoisa puhemies! Taloutemme on tiukalla, ja tulevina vuosina tilanne voi entisestään kiristyä. Kuitenkin esimerkiksi velkaantuminen, kun asiaa tarkemmin miettii, on meille vapaaehtoinen valinta. Voisimme teoriassa tasapainottaa taloutemme koska tahansa ronskilla hyvinvointipalveluiden leikkauksella. Niinhän emme tietenkään halua tehdä, mutta muistakaamme, että sadat miljoonat elävät maailmassa vailla alkeellisimpiakaan palveluita tai hyvän elämän edellytyksiä. Heille se ei ole vapaaehtoinen valinta. Heidän elämisensä ja tulevaisuutensa on täysin toisten antaman avun varassa.

Arvoisa puhemies! Meidän tulee tehdä hyvää ja antaa omastamme niin kauan kuin siihen on mahdollisuus. Sitten meillä vasta huonosti meneekin, jos emme pysty auttamaan maailman kurjia. Olemme sitoutuneet YK:n tavoitteeseen kehitysavun nostamisesta 0,7 prosenttiin bkt:stä. Tästä tavoitteesta on ehdottomasti pidettävä kiinni. Meidän taloudellinen hyvinvointimme tai puolustuskykymme ei ole kiinni tästä asiasta, mutta monien maailman huono-osaisten elämä samoin kuin oma asemamme eurooppalaisena sivistysvaltiona on.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin muutamaan kommenttiin kiinnittää huomiota täällä. Kun on useamman kerran tullut keskustelua myös kehitysavusta, siitä, kuinka perussuomalaiset esittävät kehitysavun leikkaamista, niin tosiasia on vain se, että me emme voi hyväksyä sitä, että sen bruttokansantuoteosuus nostetaan 0,7 prosenttiin, koska sitä rahaa käytetään niin paljon tehottomasti. Osa rahasta valuu korruptioon ja kahdenvälisiin, valtioitten välisiin, tukiin, joiden päämäärästä ei tiedetä paljon mitään. Tämän me tunnustamme kaikki, että hyvin paljon on rahan käytössä ongelmia, ja sen takia me haluaisimme siihen rahaan puuttua. Me emme ole missään vaiheessa puuttuneet suomalaisten kehitysapujärjestöjen määrärahoihin vaan päinvastoin haluaisimme lisätä sitä suomalaista osaamista ja vientiä siltä osin, koska on parasta rauhanpolitiikkaa lisätä suomalaista kehitysaputyötä.

Myös kritiikki näistä ohjushankinnoista, jotka ovat hallituksen esitys, on sinnepäin kohdistunut erityisesti vasenryhmästä. Useamman kerran olen kuullut täällä, että edustaja Yrttiaho on maininnut näistä ohjuksista, että on käsittämätöntä, että valtio tuhlaa rahoja niihin. Toki se on käsittämätöntä, mutta minkä takia hallitus meni tekemään semmoisen päätöksen, että jalkaväkimiinoista luovutaan? Se oli meidän puolustuksen kannalta hyvin ratkaiseva asia, ja muut heikennykset, joita on tehty Puolustusvoimien leikkauksien ja varuskuntien leikkauksien yhteydessä, johtavat siihen, että korvaavia hankintoja ja toimenpiteitä täytyy tehdä. Toki voidaan keskustella siitä, mikä on järkevää, mitä milläkin rahalla saa, mutta siihen ei aika riitä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ymmärtävät, että hallituksen tulee tehdä jotain valtionvelan kasvun hillitsemiseksi ja sen katkaisemiseksi. Siitä olemme yhtä mieltä. Kuitenkin esitettyjä leikkauksia on tehty väärästä paikasta. Perussuomalaisten varjobudjetti on esittänyt useita parempia vaihtoehtoja vaadituille leikkauksille, mutta suurelta osin ne ovat kaikuneet kuuroille korville.

Kunnat tekevät parhaillaan leikkauslistoja, mistä pystyvät, jotta ne eivät joutuisi valtion selvitysmiehen asiakkaiksi. Mistä tämä kuntien kurjuus oikein johtuu? Ennen kaikkea kuntien valtionosuuksien leikkaukset iskevät rajuilman tavoin niiden talouteen. Kuntien valtionosuuksien yhteensä 3 400 miljoonan euron leikkaukset tällä hallituskaudella ovat kohtuuttoman suuria varsinkin, kun kuntien vastuita samanaikaisesti lisätään riittämättömällä rahoituksella. Hallituksen esittämät kompensaatiot, kuten kuntien korotetun yhteisövero-osuuden korotus, ovat kuin laittaisi laastaria avohaavaan.

Myös poliisien määrärahojen leikkaukset eivät ole oikea tie kansalaisten turvallisuuden kannalta. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen rapauttaisi nopeasti tieliikenteen moraalin. Myös keskusrikospoliisin karsintaesitykset ihmetyttävät, kun nytkään he eivät selviä tehtävistään kunnialla harmaan talouden torjunnasta puhumattakaan, jota hallitus ei näytä ottavan asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Arvoisa puhemies! Koulutuspaikkojen leikkaukset erityisesti ammatillisten koulutuspaikkojen vähentämisenä lisäävät nuorten syrjäytymistä. Useana vuonna jopa 5 000 nuorta on jäänyt vaille ammatillisen koulutuksen paikkaa, siis vuosittain. Samanaikaisesti koulutuspaikkoja vähennetään nettona 5 008 paikkaa vuoteen 2016 mennessä. Ikäluokkien pieneneminen ei voi olla todellinen syy paikkojen vähentämiseen, koska tälläkin hetkellä toisen asteen tutkintoa vailla olevia nuoria on jo 110 000, ja heillekin tulisi antaa mahdollisuus koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien indeksijäädytykset lisäävät lapsiköyhyyttä Suomessa. Vähävaraisten perheiden ostovoima heikkenee huomattavasti, jopa 10 prosenttia, seuraavien tulevien vuosien aikana. Lapsilisien indeksijäädytyksen tulisi perustua vanhempien tuloihin, jotta se olisi oikeudenmukaista. Vähävaraisten perheiden riistäminen tulee lopettaa.

Arvoisa puhemies! Olisi vielä pari sanaa yrittäjistä, mutta taidan jättää sen seuraavaan puheenvuoroon.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Koko sosiaali- ja terveysala sisältää paljon niitä asioita ja yksityiskohtia, joihin pitäisi puuttua ja pitää puuttua, ottaa tarkempaan syyniin ja huolenpitoon. Se yksityiskohta, mikä liittyy lähes koko alaan, on se, että se on kunnan hallinnassa. Kun hallitus erilaisilla toimillaan kiristää kuntataloutta, mikä jatkaa tosin aikaisempien hallituksien jalanjäljillä, niin samalla te tulette heikentäneeksi myös koko sosiaali- ja terveysalan asiaa.

Kuntatalous on sellainen yksityiskohta, joka vaikuttaa kaikista selvimmin ja suorimmin normaalin ihmisen arkeen. Se vaikuttaa tietysti kaikkiin, viemäriverkostoihin, vesijärjestelmiin ja moneen muuhun, sisältäen myös sosiaali- ja terveyspuolen.

Meillä on entistä enemmän ongelmia yhteiskunnassa ja syrjäytymistä. Kenties siitä tulee mielenterveysongelmia, ja mielenterveysongelmat sitten taas vaikuttavat eteenpäin välillä ikävillä tavoilla. Lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna lapsiin ja nuoriin, lapsiperheisiin on panostettava lisää.

Asia, millä näihin voitaisiin vaikuttaa helposti ja hyvin taloudellisella tavalla, on kolmannesta sektorista huolta pitämällä. Eräs suuri rahanlähde kolmannelle sektorille on Raha-automaattiyhdistyksen toiminta, rahapelit yleensäkin. Niitä pienennetään. Se on suoraan pois kolmannelta sektorilta eli taas lapsilta ja nuorilta ja monelta muulta, enkä mitenkään voi ymmärtää sitä yhtälöä, että samaan aikaan, kun te olette vähentämässä niitä rahoja, sieltä menee poliittiseen toimintaan rahaa. Mielestäni poliittisen toiminnan tukeminen, on se sitten nuorisojärjestön, naisosaston, eläkeläisporukan, minkä tahansa sektorin kautta, ei kuulu Raha-automaattiyhdistyksen toimiin. Se kaikki on pois kolmannelta sektorilta. Puoluetuet ovat muutenkin mielestäni liian isot, ja niiden leikkaus sopisi aloittaa tästä Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan ohjaamisesta.

Omaishoidon tuki on eräs asia, mikä on hyvin eriarvoisessa asemassa ympäri Suomea. Sen takia se kannattaisi ehdottomasti siirtää Kelaan ja samalla sitä nostaa, koska sen halvemmalla emme saa niitä palveluja, jotka omaishoitajat tekevät lapsilleen, vanhemmilleen, ketkä niitä nyt tarvitsevat. Samalla se tulisi helpottaneeksi kuntien taloutta, josta tässä nyt puhun. Mutta kenties te ette tässä keskittämisvimmassanne nyt halua helpottaa kuntien taloutta vaan kiristää niin paljon, että pakkoliitokset syntyvät.

Tästä on hyvä mennä myös maaseutuun. Keskittäminen ei ole se oikea vaihtoehto, millä pidetään koko Suomi asuttuna. Maaseutua ei yksinkertaisesti voi tuoda, ja sen takia maaseudustamme on pidettävä huolta. Maassamme on voitava asua ja yrittää isänmaamme joka kolkassa. Suomi-neidosta on pidettävä huolta.

Simo Rundgren /kesk:

Puhemies! Ensiksikin ilmoitan, että kannatan kaikkia niitä edustaja Lintilän tekemiä esityksiä, joita hän omassa puheenvuorossaan teki.

Toiseksi tästä pohjoisen logistiikasta, josta myös edustaja Ojala-Niemelä hyvin puhui, haluan muistuttaa sellaisen asian, että Kemijärven radan sähköistys- ja yöjunaliikenne oli edellisen hallituksen hyvän liikennepolitiikan tulosta ja nyt me tarvitsemme jatkoa. Tornio—Kolari-rata pitää sähköistää, ja ensi vaiheessahan meillä on yhteinen projekti tämä Laurila—Tornio-väli, johon pitää meidän saada sähkö. Niitä ei vielä tällä hallituksen suunnitelmissa näy, mutta emmeköhän me toteuta nämä asiat.

Sitten lyhyesti vain tuosta edellisessä puheessani käsittelemästä kaivostoiminnasta: Kyllä me tarvitsemme kaivossijoitusyhtiön. Se on niin spesifi toiminnan alue, se on tullut niin nopeasti ja noussut niin yllättäen isoksi toimialaksi, että jos me aiomme sillä sektorilla saada tuloksia, niin valtion pitäisi perustaa kaivossijoitusyhtiö, joka panostaa alkuvaiheen kaivostoimintoihin, mutta ennen muuta nostaisin jatkojalostuksen uudelle tasolle Suomessa. Me emme saa hyväksyä sitä, että raaka-aineita viedään suuressa määrin jalostamatta tästä maasta, vaan meidän pitää panostaa, ja ilman valtion mukaantuloa me emme siinä tule onnistumaan. Nämä ulkomaiset pääomat, jotka tähän tulevat — kaivostoiminta vaatii erittäin suuria pääomia — yleensä menevät siihen tuotannon käynnistämiseen, tähän jatkojalostukseen hyvin vähän näyttää riittävän. Siksi valtion aktiivisuus siinä on mielestäni äärettömän tärkeää.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan Suomen talouden tilasta, niin monesti kiinnitetään erityisesti huomiota velan määrään ja velkaantuneisuuteen: mikä se on suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mutta haluaisin nostaa esille yhden asian, joka monesti on jäänyt huomioimatta ja joka erityisesti tänä vuonna, kun viime vuoden talouden luvut tulivat esille, kiinnitti huomiota. Se on vaihtotaseemme painuminen alijäämäiseksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1993. Olemme siis vuonna 2011 tuoneet maahan enemmän tavaroita ja palveluita kuin vieneet niitä. Olemme kansakuntana tietyllä tavalla velkaantuneet ulkomaille, ja tämä on huolestuttava kehitys.

On selvää, että jos me pyrimme tätä alijäämäisyyttä kääntämään oikeanmerkkiseksi, niin yksi keino, joka siihen nopeasti voi vaikuttaa, on kotimaisten energialähteiden käyttäminen. Nimittäin viime vuonna Suomeen tuotiin energiatuotteita, tietenkin pääasiassa polttoaineita, öljyä ja bensiiniä jne., 7,8 miljardilla eurolla. Tämä on yksi asia, joka on syytä huomioida. Tämänkin takia turpeen käyttö maakuntien keskusten keskeisenä lämmityslähteenä ja ennen kaikkea kotimaisten bioenergioiden hyödyntäminen on aivan oleellista, jotta me saamme kotimaassa työllisyyttä lisättyä ja käännettyä tämän vaihtotaseen oikean merkkiseksi.

Me tarvitsemme siis kotimaahan, Suomeen, lisää työtä ja yrittäjyyttä. Ja yksi asia, joka olisi syytä ottaa huomioon, kun tehdään nyt paljon säästöpäätöksiä ja mietitään, miten saataisiin yrittäjyyttä edistettyä: on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työnteko olisi aina kannattavaa.

Oli aika puhuttelevaa, kun vierailin eilen Sallassa. Mainitsen kunnan nimen senkin takia, että se on kunta, jossa on Suomen korkein työttömyys ja Suomen vanhin väestö. Tapasin siellä paikallisia yrittäjiä, ja hekin kertoivat, että vaikka on paikkakunta, jossa on korkea työttömyys, niin kun he tarvitsevat työvoimaa lyhytaikaisiin työsuhteisiin, niin sitä on erittäin vaikea saada, koska meidän järjestelmämme on rakennettu niin, että ei kannata ottaa lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä vastaan. Se ei ole kannustavaa.

Sen takia haluan tässäkin vaiheessa tuoda esille sen, että on tärkeää, että mahdollisimman ripeästi lähdettäisiin puuttumaan näihin loukkuihin, jotka estävät työnteon ja saavat aikaan passiivisuutta. En syytä tässä, arvoisa puhemies, tätä hallitusta niinkään, koska tämä kehitys on pitkän ajan kuluessa Suomessa tapahtunut. Me tiedämme sen, että ehkä muutaman vuosikymmenen aikana tämä järjestelmä on rakentunut väärään suuntaan. Tämä on varmasti meidän kaikkien yhteinen tehtävä, että saisimme tähän korjausta ja saisimme sen työvoimareservin, mitä meillä nyt on käyttämättä, hyödynnettyä ja kaikki nuoret ja vanhemmatkin työelämän pariin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Äskeisestä puheenvuorostani jäi vielä muutama sana mainitsematta yrittäjyydestä ja yrittäjyyden tukemisesta. Itsekin olen ollut aktiivinen yrittäjä, mikroyrittäjä, 10 vuotta, kaiken kaikkiaan 20 vuotta yrittäjänä, ja jotain tiedän niistäkin asioista. Muutama havainto.

On helppo tunnustaa se, että Suomi nousee yrittäjyyden voimalla tai ei nouse. Suomessa on yrittäjäjärjestön mukaan 1,4 miljoonaa kokoaikaistyöntekijää yrityksissä ja heistä 878 000 työntekijää työskentelee pk-yrityksissä, joten yrityksissä on merkittävä määrä työntekijöitä ja tästä yritysten liikevaihdosta 40 prosenttia syntyy pk-yritysten toimesta. Pk-yritykset monesti ovat yhden, kahden, muutaman henkilön yrityksiä, ja niiden selviytyminen on pienestä monesti kiinni.

Itse kiinnittäisin huomiota tähän, että esimerkiksi kilometrikorvausten verottaminen heikentää pienyrittäjän toimintaedellytyksiä joiltain osin aika merkittävästi. Se myös heikentää palkansaajien oikeutta saada korvaus syntyneistä työmatkakustannuksista, ja sen vuoksi se ei ole kaikilta osin tunnu oikeudenmukaiselta. Useita pk-yrityksiä on myös karannut ulkomaille, ku-ten Viroon, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat kannustavammat. Virossahan yhteisöveroja maksetaan vasta osinkojen nostamisen yhteydessä eikä joka vuosi voitosta, kuten Suomessa. Näin erityisesti pk-yrittäjälle jää pääomaa säästöön esimerkiksi tuleviin investointeihin.

Kun oltiin viime viikolla valiokuntamatkalla Sveitsissä, siellä oli erityinen huomio se, että siellä ei ollut nuorisotyöttömyyttä lainkaan. Nuorisotyöttömyys oli saatu sillä tavalla siellä poistumaan ja yleensä työttömyyskin, että tämän koulutusjärjestelmän sijaan, kun Suomessa mennään yleensä lukioon ja mennään ammattikouluihin opiskelemaan pulpettiin, siellä 75 prosenttia peruskoulun jälkeisistä opinnoista suoritetaan yrityksissä elikkä nuoret menevät yritykseen työntekijöiksi oppisopimuskoulutukseen. Erittäin kannustava toimenpide, se ei vie valtiolta mitään rahaa. Valtiot eivät tue yrityksiä siinä. Yritykset maksavat nuorelle palkkaa koulutuksen etenemisen mukaan ja saavat sitä kautta nuoret motivoitumaan opiskeluunsa.

Toivoisin, että Suomessa hallitus löytäisi jotain uuden kaltaisia toimenpiteitä, joilla saataisiin ennen kaikkea nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys poistettua. Tämän kaltaisia opinto- ja työelämän yhdistämistoimenpiteitä varmasti voidaan myös Suomessa jollakin tavalla kokeilla, ja uskon, että sillä voidaan saada merkittäviä tuloksia.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset paheksuvat hallituksen päätöstä korottaa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. Vielä ennen vaaleja muun muassa vasemmistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaista heikompiosaista kohtuuttomasti kurittavaa tasaveromenettelyä. Nyt tuo asia on hallituspuolueilta tyystin unohtunut. Tasavero, alvin korottaminen lääkkeissä ja ruuassa, lyö kaikkein kipeimmin sairaita ihmisiä, vanhoja ihmisiä ja lapsiperheitä, niitä, joilla on kaikkein vähiten kapitaalia tässä maassa käytettävissä.

Me emme myöskään hyväksy hallituksen kaavailemaa kilometrikorvausten leikkaamista. Verovapaa kilometrikorvaus on työnantajan työntekijälle maksamaa korvausta siitä, että työntekijä käyttää omia työvälineitään hoitaakseen työtehtäväänsä. Se on työnantajalle huomattavasti edullisempi tapa kuin ostaa työntekijälle auto. Sen voi ihan jokainen vaikka laskea itse.

Perussuomalaisten mielestä kyllä sitten voidaan tietenkin säästääkin jossakin. Jos näitä korotuksia ei tehtäisi, niin voitaisiin säästää muun muassa maahanmuuton kustannuksissa. Säästöjä ei kuitenkaan siellä tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska se vain ruuhkauttaisi asioita. Tällä hetkellä esimerkiksi perheiden yhdistämiseen on jonossa jo 10 000 hakemusta. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa perheenyhdistämistä hakevilta edellytetään, että täytyy olla pitävää näyttöä siitä, että henkilö, joka yhdistetään tähän perheeseen, todellakin on tämän perheen jäsen. Ja kun Ruotsissa ruvettiin esimerkiksi tätä vaatimaan, niin perheenyhdistäminen siellä väheni huomattavasti.

Sen lisäksi perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että puoluetukia voitaisiin vallan mainiosti leikata. Meillä on EU:n toiseksi korkeimmat puoluetuet, ja vaikka oma puolueeni on iso puolue ja nauttii tällä hetkellä runsaista puoluetuista, niin siitä voisi vallan mainiosti ottaa 15 prosenttia pois. Kyllä varmasti silläkin toimeen tultaisiin, tietysti edellyttäen, että myös hallituspuolueet leikkaisivat omalta osaltaan saman verran puoluetukea.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ihan aiheellisesti kannettiin huolta nuorista, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa. Heitä on 110 000. Hallitus on onneksi määrätietoisesti tarttunut toimeen, ja nuorisotakuun lisäksi lanseerataan myös määräaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma vuosille 2013—2016. Kehyksissä on tähän varattu 30—50 miljoonan euron vuosittainen lisäsatsaus aina vaalikauden loppuun asti. Tämä on semmoinen merkillepantava asia, jotta nuoret kouluttautuisivat ja saisivat sitten helpommin jatkossa töitä.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on poliisien tilanne. Ikään kuin tässä salissa on joiltakin jäänyt huomaamatta, että tässä kehysratkaisussa lisärahaa heltiää tälle vuodelle 10 miljoonaa, ensi vuodelle 12, ja vuodelle 2014 saadaan 23 miljoonaa, ja vuonna 2015 rahaa tulee noin 30 miljoonaa. Ainakin poliisiylijohtaja Paatero otti Kalevassa 5. päivä huhtikuuta kantaa siihen, että tämä päätös on hallitukselta erittäin positiivinen: "Epätoivoinen tilanteemme muuttui kehysriihessä ratkaisevasti. Poliitikot ovat sittenkin arvioineet turvallisuustilanteemme oikein."

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohi tuossa omassa puheenvuorossaan otti esille erittäin tärkeän asian, sen, että nuorten työllisyyteen panostetaan nyt tässä kehyspäätöksessä. On tosi tärkeää, että tuo nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Hallitushan on asettanut tavoitteeksi työllisyysasteen noston 72 prosenttiin ja työttömyyden alentamisen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Se on erittäin kunnianhimoinen tavoite, ja varsinkin nuorten osalta toimenpiteitä on tehtävä paljon.

Nuorten työllistymisen esteenä ovat olleet kannustinloukut. Tämä järjestelmä ohjaa liikaa nuoria työttömyysturvan ja toimeentulotukien pariin. Nyt onkin pureuduttava siihen, että näitä tukijärjestelmiä ja työssäkäyntiä voidaan yhteensovittaa ja sillä lailla kannustaa nuoria työhön, ottamaan vastaan vaikka pienempipalkkaistakin työtä silloin, kun ollaan työttömänä tai toimeentulotuen varassa. Näitä kannustinloukkuja on aivan välttämätöntä purkaa. Sen tosiasian, että työnteon on oltava aina kannattavaa, pitää olla johtolauseena ja periaatteena silloin, kun näitä järjestelmiä muokataan siihen suuntaan, että nuoria kannustetaan työntekoon ja myös niitä mahdollisuuksia heille turvataan.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pakko oli ottaa vielä puheenvuoro edustaja Ojala-Niemelän puheenvuoron johdosta: kun kovasti siinä kehuitte, mitenkä näitä poliisin määrärahoja lisätään, niin te unohdittekin sitten ottaa siinä listassanne esiin vuoden 2016. Siellähän nimenomaan sopeutetaan 35 miljoonan euron edestä poliisin toimintoja. Se tulee tarkoittamaan sitä, että kansalaisten turvallisuus koko maassa vaarantuu, poliisilaitokset vähenevät, ja viime viikolla tuotiin esille, että jopa kahdeksan laitosta jäisi enää koko tähän suureen Suomeen, liikkuva poliisi lakkautettaisiin kokonaan ja krp:n toimintoja ajettaisiin tietyiltä osin alas. Te annoitte aivan vääränlaisen todistuksen tästä tulevaisuudesta poliisin määrärahojen ja hallinnon osalta.

Simo Rundgren /kesk:

Puhemies! Tähän edustaja Vehviläisen puheenvuoroon on helppo jatkaa. Nimittäin esimerkiksi krp:n osalta on menossa suunnitelma, että Lapin toimipiste lakkautettaisiin ja toiminnot keskitettäisiin Ouluun. Kun me ajattelemme nyt Lapin maantieteellistä tilannetta — pitkä raja Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään — ja kun on todistettavissa se, jo tämänhetkisen tilanteen mukaan, että esimerkiksi huumekauppa on viriämässä ja tietty reitti kulkee sieltä, ja kun vielä siellä esimerkiksi Norjan ja Venäjän välillä toteutetaan viisumivapautta, sillä voi olla tiettyjä seurauksia.

Tuntuu aivan käsittämättömältä se ajatus, että Lapin toimintoja hoidettaisiin Oulusta päin. Siinä ei ainakaan mielestäni mitään säästöjä voi tulla, koska matkat jo yksistään ovat sellainen kuluerä, että jos toimitiloista muutama kymmenen tuhatta säästetään, niin se tulee moninkertaisesti matkoissa takaisin. Kaiken lisäksi krp:n henkilöstö kokee, että heidän toimintansa vaikeutuu tällaisen säästötoiminnan avulla aivan olennaisesti.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä poliisin toiminta on nytten tällä kertaa kyllä sen kaltainen, että jotta voitaisiin pitää tämänhetkiset toiminnot yllä, niin siihen tarvittaisiin lisää rahaa 40 miljoonaa. Mutta sitä rahaa ei ole. 10 miljoonaa ei siihen riitä.

Sen lisäksi tällä hetkellä on tilanne se, että hyvin monessa paikassa esimerkiksi viikonloppuisin se apua tarvitseva, joka poliisia tarvitsee, esimerkiksi perheväkivallan uhri, joutuu soittamaan aluehälytyskeskukseen ja kertomaan sinne, mikä on tilanne. Sieltä otetaan puhelinnumero ja sanotaan, että poliisi ottaa yhteyttä, minkä jälkeen poliisi soittaa — sitten, kun ennättää — siihen kotiin, missä nyt on vähän kurmootettu toista. Poliisi soittaa aina tuntemattomasta numerosta, eli jos siellä on tilanne päällä eikä justiin sillä hetkellä päästäkään taas siihen puhelimeen, niin siellä näkyy vaan, että tuntematon numero soitti, elikkä taas rumba alkaa alusta: taas soitetaan aluehälytyskeskukseen, josta kysytään numero, josta annetaan numero poliisille, ja poliisi soittaa sitten taas tästä tuntemattomasta numerosta.

Tein tästä asiasta kirjallisen kysymyksen, ja ministeri vastasi — vahinko, että hän ei ole nytten täällä — minulle, että tämä asia on täysin hallinnassa, koska aluehälytyskeskuksen virkailija kuuntelee tätä ihmistä ja päättää siinä puhelimessa, tarvitseeko poliisipartioita lähettää paikalle vaiko ei vai riittääkö se, että poliisi soittaa siitä tuntemattomasta numerosta.

Kyllä minä sanon, että jos näitä poliisin määrärahoja tällä tavalla vähennetään, niin kyllä tässä maassa alkaa olla aika lailla turvatonta elää, ainakin tuolla periferiassa, jossa ei niitä poliisilaitoksia ole kovinkaan monessa paikassa. Ja sen lisäksi kaikki palvelut, mitä poliisilla on nytten, passit yms. — te helsinkiläiset tiedätte, kuinka vaikeiksi teillä ovat menneet ne, mutta miettikääpä meitä. Meidän välimatkamme kasvavat 200 kilometriin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että poliisitoimen rahoituksesta ollaan huolissaan. Silloinhan ollaan huolissaan kansalaisten turvallisuudesta joka päivä ja siitä turvallisuudentunteesta ja siitä, että apua saadaan silloin, kun sitä tarvitaan. Tämän huolen myös hallitus on osoittanut tässä kehyspäätöksessään. Nyt, kun taloudellisesti eletään erittäin tiukkoja aikoja ja lähes kaikilta hallinnonaloilta on jouduttu leikkaamaan menoja ja määrärahoja, tässä kehyspäätöksessä poliisitoimi on yksi niitä harvoja, joihin lisätään rahoitusta: tänä vuonna lisäbudjetissa noin 10 miljoonaa euroa, 12 miljoonaa euroa vuonna 2013, 23,1 miljoonaa euroa vuonna 2014 sekä 30,1 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016. Eli nämä ovat niitä lisäyksiä, joita poliisitoimen rahoitukseen kehyspäätöksellä tulee. Tällä rahoituksen lisäyksellä on haluttu turvata erityisesti viime vuosina keskustelua herättänyt työttömien koulutettujen poliisien palkkaus. Eli nämä rahat osoitetaan työttömien poliisien palkkaukseen ja sitä kautta pystytään kansalaisten turvallisuutta lisäämään ja parantamaan sitä.

Toinen asia on kokonaan se, että poliisin menorakenteessakin koko ajan on kovia paineita, esimerkiksi toimitilakulut. Silloin, kun remontoidaan vanhoja, huonokuntoisia tiloja tai rakennetaan uusia, vuokrakulut lähes tuplaantuvat, ja siitä aiheutuu poliisin vuosittaisiin menoihin aikamoinen paine tällä hetkellä. Ja nyt tuo hallinnon Pora 3 -rakenneuudistushan tähtää siihen, että tätä kulurakennetta esimerkiksi toimitilapuolella pystyttäisiin vähentämään, mutta se edellyttää välttämättömästi sitä, että esimerkiksi partiohälytystoimintaa hajautetaan entisestään eikä keskitetä näihin harvoihin poliisilaitoksiin, jotka jäävät jäljelle.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan sanoa vain, että totuus on kuitenkin se, että tällä kehyskaudella tulee tasokorotus poliisin määrärahoihin. Sitä, mikä sitten vuodesta 2016 eteenpäin on tilanne, meistä ei tiedä — ei Euroopan taloustilannetta eikä Suomen tilannetta — vielä kukaan, mikä se silloin tulee olemaan.

Haluan myös edustaja Vehviläiselle todeta sen, että tämä oli poliisin oma kommentti, mitä siteerasin Kaleva-lehdessä.

Sain edustaja Rundgrenin kanssa tilaisuuden eilen vierailla Rovaniemen krp:n yksikössä. Jaan kyllä sen saman huolen, että he tekevät hirveän tuloksellista työtä pienillä panoksilla. Eli kyllä tämä huumerikollisuuden ja ylipäätään rikollisuuden torjunta on tärkeää työtä ja nimenomaan semmoisen piilorikollisuuden, jota ei tilastoissa näy, ja on tärkeää, että tämä krp jatkossakin saisi keskittää voimavaransa näitten juttujen tutkintaan eikä heitä liitettäisi sinne paikallisten poliisilaitosten yhteyteen, koska silloin ne voimavarat voisivat mennä muuhun työhön hyvin helposti. Silloin tämä antaa tilaisuuden siihen, että jollakin henkilöstöllä on mahdollisuus keskittyä näiden juttujen tutkintaan ja aina sieltä tyvestä latvaan ja päästä myös näissä huumeasioissa tukkuportaaseen saakka.

Meillä on myös rajaa Lapissa, yhteistä rajaa niin Venäjän, Norjan kuin Ruotsin kanssa. Eli katson kyllä, että Oulusta käsin ei pystytä hallitsemaan eikä toteuttamaan tätä työtä vaan on tärkeää, että myös Lapissa tämä yksikkö säilyy.

Keskustelu päättyi.