Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella tehtiin yliopistolakiuudistus. Nyt on ammattikorkeakoulujen vuoro.

Tämä esitys on uudistuksen ensimmäinen vaihe. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä sitä, että molempia korkeakoulusektoreita kehitetään omista lähtökohdistaan käsin selkeyttäen edelleen koulutusten sisältöjä ja tutkintojen eroavuuksia. (Hälinää)

Valiokunta toteaa, että tämän eron tulee näkyä myös tutkintojen nimikkeissä.

Ensinnäkin toimilupien myöntämisperusteita uudistetaan. Nykyiset toimiluvat päättyvät lain tullessa voimaan. Sivistysvaliokunta painottaa, että uusien toimilupien myöntämisessä pitää korostua koulutustarve, toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Kaikilla yksiköillä tulee olla edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut. Lisäksi tulee olla mahdollisuudet toteuttaa etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja alueita palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Toimilupa voidaan myöntää joko toistaiseksi tai enintään kahdeksi vuodeksi määräaikaisesti. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että kahden vuoden määräaika olisi liian lyhyt. Valiokunta kuitenkin korostaa, että lyhyt määräaika takaa parhaiten laadukkaan opetuksen ja turvaa opiskelijapalveluita. Siten se on etenkin opiskelijan kannalta parempi ratkaisu. Toimilupauudistuksen yhteydessä on tärkeää hallituksen linjausten mukaisesti huolehtia myös siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu.

Toiseksi koulutustehtävää koskeva sääntely muutetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Toimiluvissa määrättäisiin jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Lisäksi toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Valiokunta katsoo, että uudistus antaa ammattikorkeakouluille entistä joustavammat mahdollisuudet reagoida työelämän tarpeisiin. Työvoiman kysynnän ja työelämälähtöisen koulutuksen pitää kohdata toisensa.

Valiokunta oli myös huolissaan, että kalatalouden amk-tutkinto eli iktyonomin amk-tutkinto ja tutkintonimike poistetaan. Valiokunta ei pidä poistamista perusteltuna siitäkään huolimatta, että koulutusta järjestänyt ammattikorkeakoulu ei enää tätä koulutusta järjestä. Kalatalouselinkeino on kasvussa, kalan kulutus lisääntyy, kalan terveydelliset ja taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat. Kalatalousalan mukaan tälle erikoisammattialalle tarvitaan osaajia, joiden ammattitaidon on oltava korkea.

Kolmanneksi rahoitusperusteet uudistetaan. Nykyiseen ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmään liittyy kannustinongelmia, koska se ei juurikaan palkitse tehokkuudesta tai asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Keskeisistä korkeakoulupoliittisista tavoitteista eivät myöskään laatu ja vaikuttavuus näy tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmässä. Uusissa rahoituskriteereissä otetaan huomioon koko ammattikorkeakoulujen lakisääteinen toiminta ja korostetaan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Valiokunta pitää näitä muutoksia välttämättöminä. Tosin valiokunta myöskin korostaa, että alueellista vaikuttavuutta pitää vahvistaa rahoitusperusteita päätettäessä.

Lisäksi valiokunta halusi ottaa esille myös koulutusvientiasian. Valiokunnalle on useissa yhteyksissä tuotu esiin, että nykyinen lainsäädäntö estää koulutusvientiä. Siksi valiokunnan mielestä lainsäädännön esteet tulee selvittää. Tämä koulutusvienti voisi tapahtua esimerkiksi erottamalla normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus selvästi toisistaan. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa.

Lisäksi valiokunta halusi vielä korostaa kolmen vuoden työelämäjakson tärkeyttä. Valiokunnan huomiota oli nimittäin kiinnitetty siihen, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusehtona on kolmen vuoden työkokemus perustutkinnon jälkeen. Pidimme kuitenkin välttämättömänä ja tärkeänä säilyttää kolmen vuoden työelämäjakso. Se tuo uskottavuutta, se tuo osaamista, mitä ylemmissä ammattikorkeakouluopinnoissa ja työelämäyhteistyössä tarvitaan.

Lisäksi valiokuntamme halusi korostaa, että uudistuksen toinen vaihe on tärkeä saada mahdollisimman nopeasti. Siinä muun muassa aiotaan muuttaa sitä, että perusrahoitus siirtyy valtiolle ja alvi-ongelmat poistuvat ja että myöskin ammattikorkeakouluista tulisi oikeushenkilökelpoisia.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo esitteli puheessaan erinomaisesti valiokunnan mietintöön kirjaamat kannat, joten en lähde niitä yksityiskohtaisesti toistelemaan.

Yhden lisäyksen ja tarkennuksen haluan kuitenkin nostaa tässä puheessani esille. Valiokunnan lausumaehdotuksessa on seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset esteet koulutuksen viennin edistämiseksi esimerkiksi niin, että erotetaan normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus selvästi toisistaan. Selvitys tulee tehdä niin, että mahdolliset ratkaisut voidaan tehdä viimeistään alkuvuodesta 2014." Valiokunnalle on useissa yhteyksissä kerrottu, että lainsäädäntö on koulutusviennin lisäämisen pullonkaula. Oma, valiokunnan, kokoomuksen, hallitusohjelman ja hallituksen kanta on, että koulutus säilyy maksuttomana, ja vakuudeksi tähän ote hallitusohjelmasta, sivu 31: "Tutkintoon johtava koulutus perusasteella, toisella asteella ja korkea-asteella säilytetään maksuttomana."

Tästä kaikesta huolimatta Samok ry eli Ammattikorkeakouluopiskelijoiden Liitto kirjoittaa tiedotteessaan tiistaina 4. kesäkuuta eli eilen valiokunnan lausumasta erittäin negatiiviseen sävyyn, ja lainaan heidän tiedotettaan tässä: "Samok on pettynyt sivistysvaliokunnan lausumaan, jossa opiskelijoille halutaan tuoda lukukausimaksut takaoven kautta koulutusviennin esteiden purkamiseen vedoten. Retorinen kikkailu koulutuksen viennin lainsäädännöllisten esteiden purkamisesta tarkoittaa käytännössä lukukausimaksujen käyttöönottamista."

Arvoisa puhemies! Samok ry tekee hyvää työtä, mutta nyt se on valitettavasti itse sortunut retoriseen kikkailuun. Samokilaisille tiedoksi, että maksuton opetus, opintotuki ja muut suomalaisten edut maksetaan työllä ja vientituloilla. Tarvitsemme uusia vientialoja, ja koulutusvienti on yksi erittäin lupaava mahdollisuus, jonka siipiä ei pidä leikata vaan päinvastoin edistää kaikilla mahdollisilla tavoilla. (Anne Kalmari: Mutta tehän leikkaatte!) Lukukausimaksuja ei olla tuomassa suomalaisille opiskelijoille.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi tämän puheeni aluksi täytyy sanoa yksi sana, ja se on "kaipaan", (Ben Zyskowicz: Ketä?) ja selitysosa tälle on se, että kaipaan uutta opetusministeriä. Missä istuu hän, joka tästä eteenpäin vastaa myös ammattikorkeakoulun kehittämisestä, linjauksista, päätöksistä? Olisimme halunneet kuulla, mitkä ovat hänen näkemyksensä myös tähän nyt käsittelyssä olevaan ammattikorkeakoululakiin. (Tuomo Puumala: Vaalikauden suurin uudistus!) Ihmettelen.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden ammattikorkeakoulusta meillä kaikilla on varmasti omat näkemyksemme. Tärkein niistä näkemyksistä ainakin keskustan mielestä ja omasta mielestänikin on se, että ammattikorkeakoulu on laajasti levinneenä koko Suomeen. Se luotiin alun perin siihen tarkoitukseen, että sillä on edellytyksiä toimia koko maassa vastaten elinkeinoelämän tarpeisiin. Se on siis yksi osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Sen tulee olla profiililtaan työelämäläheinen ja yhteistyöhakuinen, kansainvälisyys kuuluu oleellisesti ammattikorkeakoulujärjestelmään, ja se on yksi väylä päästä alusta ylös asti ammatillisella puolella. Se on myös yk-si alueensa kehittäjistä. Ammattikorkeakoulun oleellinen tehtävä on toimia oman alueensa elinkeinoelämän kehittäjänä mutta myös alueensa muuna kehittäjänä, myös osaamisessa.

Meillä kaikilla kansanedustajilla on ollut odotukset siitä, että rahoitus, toiminta ja myös odotukset ja tehtävät, mitkä ammattikorkeakoululle on asetettu, ovat tasapainossa ja harmoniassa keskenään. Me olemme odottaneet myös sitä, että korkeakoulupuolella voidaan tehdä liittoumia, ja niistä on nyt jo hyviä esimerkkejä. Ne ovat yksi osa tulevaisuutta. Meillä on hyviä esimerkkejä kampusalueista, joissa yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat sulassa sovussa omilla profiileillaan, ja tähänkin toivon, että Suomessa korkeakoulujärjestelmää kannustetaan. Toisen asteen koulutukseen ammattikorkeakouluilla on erittäin tiivis yhteistyö, ja ellei näin ole, kehotamme, että näin olisi.

Puutun ensimmäisenä, arvoisa puhemies, rahoitukseen, koska se on oleellinen osa ammattikorkeakoulun järkevää toimintaa ja toimivuutta myös alueilla. Nythän on käymässä niin, että ministeriöön ohjataan keskitetysti valta rahoituksesta, toimiluvista ja koulutuspaikoista. Meillä on kokemuksia siitä, kuinka näitä voidaan säädellä ilman, että alueen ääntä välttämättä joka kerta kuunnellaan. Rahoitus on kuitenkin oleellinen osa, ja luotettavuushaasteet sisältyvät tietenkin rahoitukseen, kun sitä uuteen järjestelmään muokataan. Laatuhaasteet sisältyvät myös tähän kokonaisuuteen, niin ikään opiskelijoiden oikeusturva ja myös aluekehityshaasteet: kuinka ammattikorkeakoulu voi toimia omalla alueellaan.

Sitten muutamia esimerkkejä siitä, mitä rahoitukselle on viime aikoina tapahtunut. Leikkauksethan ajoittuvat vuosille 2012—2015 tämänhetkisen tiedon mukaan. Meillä on indeksijäädytyksiä, leikkauksia, järjestelmämuutoksia ja niin edelleen. Yhteensä nämä leikkaukset tekevät yksistään 13 prosenttia, järjestelmämuutoksen vaikutus on maksimissaan kuutisen prosentin luokkaa elikkä yhteensä 19 prosenttia ja sen lisäksi vielä indeksijäädytykset 013 ja 014. Nyt herää kysymys siitä, kuinka paljon ja mitä vaikutuksia näillä kaikilla leikkauksilla on alueilla, missä ammattikorkeakoulut toimivat, miten ne vaikuttavat henkilöstöön ja miten ne vaikuttavat koko koulutusjärjestelmäketjuun, joka alueilla toimii.

Meillä on alueilta tästä kokemuksia ja näkemyksiä. Meillä on tietoa siitä, kuinka irtisanomisia on tehty ja mitkä ovat niiden vaikutukset. Yhtä kaikki meille on ilmoitettu, että tällaisia leikkauksia muun muassa henkilöstön osalta tai yhteistyöneuvotteluja, irtisanomisia ei ole tapahtunut, mutta tosiasiat kertovat toista.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tästä ammattikorkeakoululaista sisältää piirteitä, jotka keskittävät koulutusta ja asettavat korkeakoulut epätietoisuuden tilaan ja eriarvoiseen asemaan keskenään. Ministeriöllä on tämän lain jälkeen laajat valtuudet viedä asetusten muodossa uudistukseen liityviä esityksiä, tavoitteita läpi ilman, että eduskunta saa sanoa niihin yhtäkään sanaa.

Uudistushan tehdään kaksivaiheisena, ja huoleni liittyykin siihen, että lainsäädännön ja rahoituksen rytmi ovat erilaiset, joten kysymys kuuluu, että mahtaakohan sitä rahaa siinä toisessa vaiheessa löytyä riittävästi tämän lainsäädännön toteuttamiseen. Vesittyminen talouden heikon tilanteen johdosta näyttää enemmän kuin todennäköiseltä. Korkeakoulutoiminnalla täytyy olla perusteet sille, että korkeakouluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. Nyt kuitenkin pohja suunnitelmallisuudelta, ennakoitavuudelta ja tulevaisuuteen tähtäävältä toiminnalta puuttuu.

Arvoisa puhemies! Esityksen tärkeimpiä asiakokonaisuuksia on toimilupaprosessin ja rahoitusmallin uudistaminen. Esityksessä ammattikorkeakouluja ei ole kirjattu pysyvästi lakiin, kuten yliopistojen kohdalla on menetelty. Mielestämme ammattikorkeakoulut tulisi toimilupamenettelyn sijaan merkitä lakiin.

Määräaikaiset toimiluvat aiheuttavat ongelmia. Kun joku korkeakoulu saa luvan toimia kahden vuoden määräajalla, te osaatte kuvitella, millä tavalla teidän omat lapsenne tai lapsenlapsenne suhtautuvat tällaiseen koulutusväylään. He todennäköisesti ilmoittavat, että "mitä jos tuo oppilaitos sulkee ovensa kahden vuoden päästä, mitä minulle tapahtuu sitten?" On kysymys siis opiskelijan oikeusturvasta, siitä, että hän tietää opinnot aloittaessaan, missä hän aloittaa ja missä hän ne opintonsa lopettaa. Tässä tapauksessa näin ei tapahdu. Määräaikainen kahden vuoden lupa saattaa merkitä pahimmassa tapauksessa sitä, että lupa ei enää jatku. (Raija Vahasalo: Näin se on!)

Ammattikorkeakouluverkko on perinteisesti ollut maantieteellisesti kattava, ja sillä on tärkeä merkitys alueellisessa kehittämisessä. Alueella tunnetaan paremmin paikalliset tarpeet kuin ministeriössä. Tätä haluan korostaa vielä toisen kerran. Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä voisi olla tiuhempaa ja laajempaa kuin tällä hetkellä. Muun muassa Lapissa on rakenneltu liittoumia, jotka ovat ainakin tähän mennessä tuoneet hyviä tuloksia. Tällä tavalla vahvistettaisiin alueellisia osaamiskeskittymiä ja vahvistettaisiin myös aluevaikuttavuutta.

Arvoisa puhemies! Tässä muutamia knoppeja siitä, mitä tuli mieleen tämän lain käsittelyn yhteydessä, ja tämän perusteella keskustan valiokuntaryhmä tuli siihen tulokseen, että emme voi kaikilta osin yhtyä tähän lakiin, vaan meillä on ehdotus voimaantulosäännökseen niin, että siellä lueteltaisiin kaikki ammattikorkeakoulut tämän voimaantulosäännöksen pykälän sisällä, momentin sisällä, ja toisena meillä on vastalauseen lausumaehdotus, jossa todetaan, että "ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan siirtämällä perusrahoitus valtiolle samanaikaisesti muun uudistuksen kanssa" ja että "korkeakouluja kohdellaan tasa-arvoisesti merkitsemällä ammattikorkeakoulut lakiin, kuten yliopistot yliopistolaissa". Nämä esitykset teimme nyt tässä käsittelyssä ja sitten toisessa käsittelyssä loput vaadittavat.

Tuomo  Puumala /kesk:

Herra puhemies! Kyllä minäkin ministeri Kiurua tänne paikan päälle kaipaisin. Ymmärrän täysin, jos on joku henkilökohtainen syy, se on ainut, minkä voi ymmärtää, se on tietenkin ihan selvä. Mutta mikään työmeno ei voi mennä tämän asian edelle, yksinkertaisesti ei voi mennä. Tämä on tämän vaalikauden isoimpia uudistuksia, joita ministeri Gustafsson on ollut valmistelemassa. Oletan, että jos ministeri on maassa ja töissä, niin hän on kyllä kohta meidän edessämme.

Puhemies! Keskusta siis kannattaa uudistuksia, kuten edustaja Kerola edellä hyvin kuvasi. Kannatamme sitä, että ammattikorkeakoulut tuotaisiin yliopistojen rinnalle. Näinhän tässä ei kuitenkaan tapahdu. Siis yliopistot on kirjattu lakiin, mutta ammattikorkeakoulujen päinvastoin tämän uudistuksen jälkeen pitää hakea omalle toiminnalleen edellytys. Niiden pitää hakea toimilupa. Pahimmillaan tuo toimilupa on määräaikainen kahden vuoden toimilupa, ja kun se on määräaikainen, se tarkoittaa sitä, että opiskelijat helposti äänestävät jaloillaan. Eivät he lähde korkeakouluun, jolla on kahden vuoden toimilupa. Eriarvoisuus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä kasvaa hyvin jyrkästi.

Tämä kaikki tapahtuu olosuhteissa, joissa ammattikorkeakouluilta leikataan rajusti, jopa 200 miljoonaa euroa, ja vielä pitää hakea omalle toiminnallensa lupa ja edellytys. Tässä kuulostaa päätösvallan keskittämiseltä moni asia, kuulostaa siltä, että alueitten vetovoimaisuutta ollaan kaventamassa ja ministeriön valta sen sijaan kasvaa. Tämä kehitys ei tietenkään missään mielin ole hyväksyttävää.

Tästä esityksestä puuttuu vielä myöskin pihvi. Kun toista vaihetta ei ole esitetty, niin tästä puuttuu vielä niin sanotusti lihat luitten ympäriltä. On olemassa lupauksia siitä, että toinen vaihe vielä syntyy, mutta kuitenkaan mitään näkyvää siitä ei vielä ole. — Puhemies! Jatkan pöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Herra puhemies! Mitä sitten pitäisi olla tuon sisällön, mitä me odotamme vielä tähän lakiin, kun nyt on vain siis vähän tehty runkoa ympärille? Ennen kaikkea tietystikin se, että rahoitusjärjestelmä uudistettaisiin myös siltä osin, että koko rahoitus menisi valtiolle — sitä kannatamme — niin kuin on esitetty. Siinähän puhutaan sadoista miljoonista euroista, ja minulla vain herää epäilys siitä, löytyvätkö tässä taloudellisessa tilanteessa, missä Suomen valtio tällä hetkellä on, nuo 400 tai nuo 500 miljoonaa, mitä valtion pitäisi tähän osoittaa. Tätähän ammattikorkeakoulukenttä nyt odottaa, ja pahoin pelkään, että jää odottamaan. Asia siirtyy seuraaville hallituksille, seuraaville ministereille ja seuraavien ministereitten päätettäväksi. Näin ollen tässä uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa, joka meillä on käsittelyssä, korkeakoulut saavat vain nuo toimiluvan pakkohaut ja saavat vain rungon siitä, mitä tuleman pitää.

Se, mitä toivoisin nyt ministeriltä tai niiltä, jotka ministerin ääntä sitten mahdollisesti tässä salissa edustavat, on tietenkin se, että saisimme aikataulun, milloin tuo toinen vaihe toteutuu. Tiedämme, että se on kytkettynä erilaisiin muihin uudistuksiin, mutta se ei riitä. Ammattikorkeakoulukentällä pitää olla tietoisuus, milloin toinen vaihe toteutuu.

Puhemies! Opiskelijaterveydenhuolto on yksi asia, josta myöskin huolta erittäin vahvasti kannamme. Jos nyt siis ajattelemme, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut olisivat rinnakkain, siis yhtä arvokkaita, silloin ajatus lähtisi myös siitä, että opiskelijat noissa korkeakouluissa ovat yhtä arvokkaita keskenään.

Minä olen saanut yliopistokoulutuksen ja sen myötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut, jotka ovat erinomaisia — pääsee lähes ruuhkatta, lähes jonoitta parhaimmillaan palveluihin — mutta ammattikorkeakouluopiskelijat eivät noita palveluita saa. Kyllä minä hyvin erikoisena pidän sellaista perustuslain tulkintaa, että tämä automaatiojäsenyys ei ammattikorkeakouluille kuulukaan kuten yliopistoille, koska se on ollut yliopistoilla pidempään. Jos me tämäntapaisia laintulkintoja tekisimme, olisimme kyllä monessa kohtaa tilanteessa, jossa äänioikeudet ja muut jäisivät toteutumatta kaikille kansalaisille, jos ne eivät aikaisemmin ole jollain olleet, ja olemme hyvin upottavalla suolla.

Nyt on menossa kokeilu, joka kuitenkin päättyy, siis ylioppilaiden terveydenhoitokokeilu myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, että hekin saisivat terveydenhuoltopalvelut. Tuo kokeilu kuitenkin todella loppuu 2014. Se, mitä ministerin pitäisi nyt tässä salissa luvata, on, että tuolle kokeilulle tulee jatkoa ja, itse asiassa, että se olisi paljon enemmän kuin kokeilu, että siitä tulisi pysyvä käytäntö kaikille ammattikorkeakoulupaikkakunnille. Kaikkialla terveydenhoitoa pitää saada samoilla edellytyksillä. Jos se hoidetaan automaatiojäsenyyden kautta, kuten yliopistopuolella, hyvä niin. Jos siihen löydetään toinen tapa, hyvä niin, siihenkin olemme valmiita. Joka tapauksessa terveydenhuolto pitää hoitaa.

Puhemies! Näillä ajatuksilla kannatan edustaja Kerolan tekemiä esityksiä ja odotan ministeriä saapuvaksi saliin.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Det är över 20 år sedan yrkeshögskolesystemet skapades, men för första gången ser man över systemet och dess uppbyggnad. Under åren har yrkeshögskolorna kommit att bli en självklar del av vårt lands högskolesystem vid sidan av universiteten. Eftersom universitetslagstiftningen nyligen, under förra perioden, genomgick en stor reform är det på sin plats att man även ser över yrkeshögskolesidan. Yrkeshögskolefältet är alltför splittrat, utbud och efterfrågan gällande studieplatser och arbetslivets behov möts inte, och sektorn dras men långa studietider och höga avbrytningsprocenter.

Nyt keskusteltavassa hallituksen esityksessä on kyse korkeakoulu-uudistuksen ykkösvaiheesta, jonka tärkeimmät osatekijät ovat toimiluvan myöntämisperusteiden ja rahoitusperusteiden uusiminen. Ehdotetut toimenpiteet parantavat ammattikorkeakoulujen edellytyksiä hoitaa perustavanlaatuisia tehtäviään ja tulevat parantamaan toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Ammattikorkeakoulujen toimilupia ei ole tarkasteltu kokonaisuutena, vaan muutokset on tehty ammattikorkeakoulukohtaisesti, minkä seurauksena ne eivät kaikin osin vastaa toimintaympäristön muutoksia.

Toimilupien uudistamisella toteutetaan hallitusohjelman mukaista tavoitetta koota korkeakoulutoimipisteverkko tarpeeksi laajoiksi osaamisympäristöiksi, jotta opiskelijalle voidaan taata laadullisesti tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut riippumatta siitä, missä hän opiskelee. Tutkimus- ja kehitystoimintakin hyötyy vahvoista osaamisympäristöistä. Toimiluvissa tullaan jatkossa myös määräämään ammattikorkeakoulun koulutusvastuusta, siis siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä korkeakoulu antaa sen sijaan, että jatkettaisiin nykymallin koulutusohjelmapäätöksillä. Tämä luo korkeakouluille joustavammat mahdollisuudet vastata työelämän tarpeisiin ja luoda entistä työelämälähtöisempi koulutustarjonta.

Erittäin tervetullutta uudistuksessa on se, että toimilupahakemuksista tulee käydä ilmi, miten ylläpitäjä aikoo varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun myös opiskelijapalveluiden osalta. Opiskelijapalveluihin lasketaan tässä yhteydessä myös liikunta- ja hyvinvointipalvelut, jotta varmistetaan ammattikorkeakoulujen hallitusohjelmassakin mainitusta opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista huolehtiminen.

Värderade talman! Regeringen eftersträvar att det även i fortsättningen ska finnas minst en högskola i varje landskap. Detta är viktigt för att yrkeshögskolorna ska kunna klara av sin regionala uppgift. Det betyder ändå inte att högskolefältet kommer att se ut som förr. En viss effektivering kommer att ske, och bra så. Det är viktigt att skapa tillräckligt starka enheter som klarar av att tillgodose kvalitetskravet som sist och slutligen är a och o i reformen tillsammans med stärkandet av genomslagskraften.

Den nya lagen innebär en möjlighet för statsrådet att ge ett tillfälligt tillstånd på högst två år ifall en yrkeshögskola inte längre får ett permanent tillstånd. Ett tidsbundet tillstånd kan bli aktuellt även i det fall då man önskar en fusion mellan två högskolor, så att den nybildade högskolan kunde söka om permanent tillstånd inom två år. Denna möjlighet är viktig med tanke på att man vill sporra högskolorna till samgång på eget initiativ.

Toimilupien lisäksi uudistus koskee siis myös ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteita. Nykyiseen rahoitusjärjestelmään liittyy kannustinongelmia, joista halutaan eroon. Siinä missä nykyinen rahoitusmalli huomioi ainoastaan opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrän, uudet perusteet ottavat huomioon suoritetut tutkinnot, opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Tarkoituksena on kannustaa ammattikorkeakouluja laadun parantamiseen, kehitykseen ja profiloitumiseen. Nämä ovat kaikki hyviä tavoitteita.

Jag vill även lyfta fram yrkeshögskolornas regionala utbildnings- och utvecklingsansvar. En av yrkeshögskolornas grundläggande uppgifter är att stärka utvecklingen och kompetensen inom den egna regionen. Yrkeshögskolornas genomslagskraft grundar sig på det breda ansvar för såväl utbildning, forskning och utveckling. Därför är reformen av såväl tillstånd som finansiering välkommen för att vi på ett ändamålsenligt sätt ska kunna åstadkomma ett mer balanserat högskolenät. Det faktum att yrkeshögskolorna tvingas se över sin profilering och välja insatsområden är viktigt eftersom det främjar samarbetet med bland annat små och medelstora företag i den egna regionen. Reformen är välkommen, viktig och synnerligen motiverad.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin vielä alleviivata, kuinka keskeinen uudistuksen toinen vaihe on koko ammattikorkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen kannalta. Iloitsen siitä, että hallitus on kehyspäätöksessään uudistanut sitoumuksensa koko ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamiseen. On kuitenkin tärkeätä, että toista vaihetta koskevat esitykset annettaisiin niin pian kuin mahdollista, koska toisessa vaiheessakin ovat suuret kokonaisuudet kyseessä.

Tärkeä asia, johon tulisi ottaa kantaa, on päätös niin sanotusta YTHS-mallin laajentamisesta kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevaksi. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön kautta on kokeiltu vuodesta 2011 kahdella amk-paikkakunnalla. Kokeilu, joka on loppumassa vuonna 2014, on jo nyt antanut viitteitä siitä, että YTHS-malli olisi toimiva ja kustannustehokas tapa opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi.

Kaiken kaikkiaan tervetullut ja hyvin kaivattu uudistus kokonaisuutena.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Puumala puhui automaatiojäsenyydestä YTHS:n kohdalla, ja täytyy nyt todeta ja muistuttaa taas edustajille, että automaatiojäsenyys ei ole perustuslain mukaista. Meitä ketään ei voida pakkojäseneksi liitättää mihinkään valtakunnan yhdistykseen, sen pitää olla aivan vapaaehtoisuuden pohjalta. Sen sijaan maksujen kautta tämä voidaan varmasti hoitaa.

Toinen asia oli tämä, että nämä ammattikorkeakoulut olisi laitettu lakiin luettelona niin kuin yliopistotkin, mutta se ei ole oikein mahdollista, koska ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat kuntia, kuntayhtymiä ja näillä on oma lainsäädäntönsä, johon ne pohjaavat, ja yliopistot taas pohjautuvat yliopistolakiin, joten se ei ole nyt mahdollista sekään.

Muuten tämä ammattikorkeakoululainsäädännön uudistus on erittäin tervetullut ja erittäin kaivattu ja odotettu.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys antaa erittäin hyvät lähtökohdat ammattikorkeakoululaitoksemme kehittämiseen, ja tosiaan olen siinä kohtaa aivan eri mieltä opposition kanssa.

Mutta tuo edustaja Puumalan esiin tuoma kysymys tästä YTHS:stä todellakin vaatisi vielä korjaamista tällä hallituskaudella, ja niin kuin täällä on sanottu, siellä on tällä hetkellä kokeilu, joka on erittäin hyvin mennyt, ja näyttää siltä, että järjestelmä on toimiva. Tosiaankin toivoisin, että perustuslakivaliokunta voisi vaikka käsitellä tätä asiaa uudestaan. Jos on mahdollista, että yliopistossa opiskelevilla on tämä pakkojäsenyys ja tämä terveydenhuoltomaksu, niin en ymmärrä, miksei ammattikorkeakouluissa sitten tämä olisi mahdollista. Uskon, että tämä olisi semmoinen asia, mikä olisi mahdollista ratkaista jollain tavalla. Todella toivon, että vielä tällä kaudella voidaan siihen palata.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kenties tärkein uudistus tällä vaalikaudella, ja valiokunta on tehnyt hyvää työtä ja suhtautunut työhönsä vakavasti ja perusteellisesti ja työskennellyt hyvässä hengessä siitäkin huolimatta, että tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, ja meillä on ollut aikaa tätä tehdä, toisin kuin nyt käsittelyssä olevan kuntarakennelain osalta, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Pikemminkin pitäisi kuntarakennelakia käsiteltäessä ottaa tästä tämän lain käsittelystä mallia, että kaikessa rauhassa vakaviin asioihin suhtaudutaan.

Minulla on epäilyjä ollut jo lähetekeskusteluvaiheessa tähän toiseen vaiheeseen liittyen siitä ammattikorkeakoulujen mallista, kun ajetaan sitä, että osakeyhtiömalli olisi ainoa. En pidä tätä hyvänä sen vuoksi, että kuntien talouksien kiristyessä kunnat vetäytyvätkin vastuusta ja asettavat ammattikorkeakoulut myyntiin rahapulassaan (Puhemies koputtaa) ja ne joutuvat bisnesmiesten käsiin.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksi tärkeä asia, joka ei ole tässä keskustelussa vielä tullut esille mutta on yksi yhteiskunnan iso taloudellinen osatekijä, on t&k&i-panostus ammattikorkeakouluissa. Tätä haluan korostaa siksi, että erityisesti tänä päivänä, kun hallitus on päätynyt linjaan, että se leikkaa tutkimusrahoitusta rankalla kädellä, ja toisaalta yrityksillä olisi kovasti hinkua tuoda markkinoille tuotteitaan, joita se on yhteistyössä ammattikorkeakouluverkoston kanssa kehittänyt, niin minusta tämä esitys on ikään kuin rätti silmille tässäkin mielessä, että ammattikorkeakoulut eivät tunne, että heitä kannustettaisiin tekemään tutkimus- ja kehittämistyötä nimenomaan pk-sektorin kanssa, joka ei pääse useinkaan osalliseksi näistä isoista tutkimushankkeista eikä tutkimusrahoista, joita meidän valtakunnassa ja myös EU-tasolla jaetaan.

Siksi pidän tärkeänä, että hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen ja ohjaa myös tarpeellisen rahoituserän ammattikorkeakoulujen t&k&i-panostuksen esille saamiseksi ja siten myöskin tämmöisen osaamisen laajentamiseksi ja uusien tuotteiden markkinoille saattamiseksi.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ensimmäisen vaiheen esitys on kannatettava valiokunnan mietinnöstä ilmenevin perusteluin. Se ei ole täysin ongelmaton, ja myös siksi on erittäin tärkeätä, että toista vaihetta koskevat esitykset annetaan mahdollisimman pian. Uusien toimilupien tulee esityksen mukaan perustua koulutustarpeeseen, ja on huomioitava toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Nämä ovat kaikki kannatettavia määreitä, ja kun nyt näitä toimilupia ja koko korkeakouluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena, näin voidaan taata laadukkaat koulutuspalvelut koko Suomessa.

Mutta tärkeä epäkohta, mikä täällä on nostettu esiin, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto. Siitä meidän on tehtävä päätöksiä heti, kun me saamme YTHS-kokeilun päätökseen ja saamme sen tulokset arvioitavaksemme. Ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee taata toimiva terveydenhuolto.

Mutta mitä tähän valiokunnan lausumaan koulutusviennistä tulee, valiokunnan vasemmistolaiset edustajat eivät ole tämän kautta missään nimessä avaamassa ovea lukukausimaksuille, vaan maksuton opiskelu on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus taatessaan kaikille meille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, ja tästä me emme ole valmiita luopumaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun sivistysvaliokunnassa käsiteltiin tätä ammattikorkeakoululakia, niin sanoin, että vihreä eduskuntaryhmä ei missään olosuhteissa eikä koskaan tule hyväksymään lukukausimaksuja opiskelijoille.

Mutta halusin pitää puheenvuoron tästä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. Sitä on luvattu parantaa jo kahdessa hallitusohjelmassa. Kokeiluja ja selvityksiä on tehty, mutta mitään pysyvää ratkaisua ei ole vieläkään saatu aikaan. Tämänhetkinen YTHS-kokeilu päättyy ensi vuoden heinäkuussa, mutta jo nyt on saatu sellaisia tuloksia, joiden pohjalta vakinaistaminen olisi mahdollista tehdä. Sen vuoksi kiirehdän hallitusta ja olen myöskin hyvin pahoillani siitä, että uusi opetusministeri ei ole täällä paikalla kuulemassa tätä keskustelua siitä, että vakinaistettaisiin ja laajennettaisiin vihdoin terveydenhuolto koskemaan kaikkia ammattikorkeakoulujen opiskelijoita.

Ja minäkin peräänkuulutan sitä, että perustuslakivaliokunta pohtisi vielä kerran sitä, voitaisiinko automaatiojäsenyys tehdä mahdolliseksi myös ammattikorkeakoulujen puolella, ja ellei voida, niin jokin rahoitusratkaisu on pakko löytää, jotta myös ammattikorkeakoulujen kaikki opiskelijat pääsevät terveydenhuollon piiriin.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Modig ikään kuin antoi ymmärtää, että ne edustajat sivistysvaliokunnassa, jotka eivät edusta vasemmistopuolueita, olisivat jotenkin kannattamassa lukukausimaksuja tällä meidän lausumalla. Niin ei todellakaan ole. Emme ole avaamassa minkäänlaisia ovia, emme edes rakoja tälle lukukausimaksuajattelulle. Lukukausimaksu ei ole sama asia kuin koulutusvienti, jota me todellakin haluamme edistää. Ne ovat kaksi eri asiaa, ja se on tärkeätä, että me jokainen nyt oivallamme tämän asian.

Sitten tästä terveydenhuollosta: Olen aivan samaa mieltä, että sitä tulisi järjestää, mutta me emme voi vaatia, että perustuslakivaliokunta arvioisi jotain esitystä, mallia, mitä ei ole olemassa. Ensin täytyy tulla hallituksen esitys, ja sitten sen jälkeen perustuslakivaliokunta voi tehdä työnsä. (Puhemies koputtaa) Perustuslakivaliokunta ei voi ottaa kantaa kokeilun perusteella ilman, että meillä on jonkin näköinen hallituksen esitys asiassa.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kerola otti esille yritysten innovaatiotoiminnan ja sen tukemisen. En oikein ymmärrä, miten tämä uusi ammattikorkeakoululaki nyt tuota ammattikorkeakoulujen toimintaa olisi hankaloittamassa. Päinvastoin, rahoitusmallissahan otetaan huomioon tki-toiminta. (Raija Vahasalo: Nimenomaan!) Ja kun hallitusohjelmassakin on kirjattu tavoite yksinkertaistaa innovaatiotukien jakoa ja yritystukien jakoa, niin näen, että tämä tarjoaa mahdollisuuden kanavoida näitä panostuksia entistä enemmän ammattikorkeakoulujen kautta, mikä sitten tukee näiden oppilaitosten aluevaikuttavuutta ja yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä toivon hartaana, että perustuslakivaliokunta ei menisi hyväksymään mitään pakkojäsenyyttä, koska silloin me kansalaiset olemme todella suossa ja sopassa. Yliopistojen kohdalla se on eri asia. Sillä on erilainen asema myöskin perustuslaissa, ja se pitää nyt tunnustaa ja tunnistaa. Mutta tämä YTHS-asia hoidetaan, ja se hoituu muulla tavalla aivan varmasti, ja näin tehdään.

Sitten näihin lukukausimaksuihin: Sivistysvaliokunta ei missään tapauksessa kannata lukukausimaksuja — alleviivataan nyt sitäkin asiaa täällä moneen kertaan — vaan esimerkiksi, sanotaan nyt ääneen, tilauskoulutus on yksi väylä, joka on täysin irrallinen ja erillinen tästä normaalista hakujärjestelmästä. Sen lainsäädäntöä vähän kehittämällä ja muuttamalla saataisiin semmoinen tapa, millä me voisimme tätä tutkintoon johtavaa koulutusta viedä EU-, Eta-maiden ulkopuolelle ilman, että se vaarantaa eurooppalaista tai suomalaista opiskelijaa millään tavalla.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa on toki tärkeää tämä molempien vaiheiden läpivieminen, nyt nimenomaan tämä toimilupien rahoitusmallin uudistaminen 2014 alkaen ja sitten tietenkin tämä kokonaisuus tästä kustannusneutraalista valtiolle siirtyvästä rahoituksesta 2015 alkaen. Mutta ennen kaikkea täällä on myös hyvin tärkeitä elementtejä tämän lain sisällä näistä laadullisista tuloksista. Elikkä meidän täytyy pystyä myös sitä kautta luomaan näitä tuloksia ja laadullisia mittareita, joilla me voimme siirtyä oppilasmääristä niiden sijaan tuloksiin rahoituksen perustana.

Tämä YTHS-kokeilu on tosiaankin valmistumassa, ja sen väliraportin pitäisi olla valmiina nyt keväällä, joten kyllä minä olettaisin, että tässä olisi hyvä tarkastella tätä asiaa nyt hyvinkin laajasti ja tällä hallituskaudella pystyä jo jonkinlaisia päätöksiä tekemään, koska onhan kummallista, että amkin opiskelijat ja yliopisto-opiskelijat ovat tässäkin hyvin eriarvoisessa asemassa. Kyllä meidän täytyy pyrkiä siihen tasa-arvoisuuteen tämän terveydenhuollonkin osalta.

Tämä koulutusvienti: kyllä me vahvasti sitä tuolla yritimme muokata tähän kompromissiesitykseen, mutta nimenomaan me olimme hyvin tarkkoja vasemmistoryhmien kanssa siitä, että emme halua millään avata tässä näitä koulutuksen lukukausimaksuja, vaan nimenomaan koulutusvienti asiana on hyvä ja sitä tulee edistää, mutta ei lukukausimaksujen kautta.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilo huomata täällä hallituspuolueiden edustajien useammissakin puheenvuoroissa heidän tiivis tukensa tälle YTHS-kokeilun laajentamiselle ja sen pysyväksi tekemiselle. Nyt nimittäin todella on niin, että valtioneuvostolta kaivataan kantaa siitä, mitä tälle positiivisia vaikutuksia arvioissa saaneelle kokeilulle tullaan tekemään. Se aloitettiin ja päätös siitä tehtiin keskustalaisen hallituskauden aikana, ja nyt edessä on oikeastaan kolme vaihtoehtoa. Oleellista on, että tehdään nyt joku ratkaisu.

Ne vaihtoehdot ovat, että kokeilu saa jatkoa, ja toinen vaihtoehto, jota tietysti pidän kannatettavimpana, on se, että tämä kyettäisiin laajentamaan koskemaan koko ammattikorkeakoulujärjestelmää. Ja kolmantena vaihtoehtona on tietysti se, että kokeilu päättyy ja tämä ratkaisu romutetaan. Tätä tuskin meistä ainakaan näiden puheenvuorojen perusteella kukaan nyt haluaa. Kysymys on opiskelijoiden välisestä yhdenvertaisuudesta.

Ihmettelen ja hämmästelen, miksi asiasta vastaavat ministerit eivät ole esittäneet näkemyksiään siitä, mitä kokeilulle tullaan jatkossa tekemään.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto todella kaipaa nyt uudistusta. Tämä YTHS-kokeilu on onnistunut hyvin. Nyt pitää tulla sitten ehdotuksia, kuinka tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto ratkaistaan. Sitä ei voi enää siirtää. He ovat ihan eri asemassa tällä hetkellä kuin esimerkiksi yliopisto-opiskelijat.

Mitä tulee tähän lukukausimaksuun, niin hallitusohjelmassa opiskelu on suomalaisille maksutonta, ja siitä pitää pitää kiinni edelleenkin.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on kenties vahvemmin noussut esille tämä YTHS:n kokeilu ammattikorkeakouluopiskelijoitten kohdalta, ja ihan oma henkilökohtainen käsitykseni on se — ja on nyt hyvä, että sivistysvaliokunta on myöskin todennut näin — että pitää tehdä pysyviä ratkaisuja kokeilussa saatujen kokemusten perusteella. Itse olen tiukasti sitä mieltä, että ne pysyvät päätökset pitää tehdä tämän hallituskauden aikana. Tämä on tärkeä korkea-asteen opiskelijoitten välinen tasa-arvokysymys, jota puoltavat myöskin tämän menossa olevan kokeilun tulokset siltä osin kuin niistä olen informaatiota saanut.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pienen maan menestymisen edellytys on korkeatasoinen koulutus. Sille pohjautuu kaikki muu menestys ja myöskin kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen. Meillä on hyvä maa koulutuksen suhteen, kun opettajainkoulutus on korkeatasoista, ammatillinen koulutus on korkeatasoista, mutta hyvä koulutus ei ole itsestäänselvyys. Sitä on jatkuvasti kehitettävä, ja tähän ammattikorkeakoulu-uudistuksellakin pyritään.

Kaiken oppimisen edellytyksenä on kuitenkin opiskelijoiden, pienten ja suurten, hyvä terveys ja henkinen hyvinvointi. On tärkeää, että kaikki opiskelijat ovat samalla viivalla, mitä tulee terveydenhuoltoon. Ammattikorkeakouluopiskelijoitten ja yliopisto-opiskelijoitten välinen eri- arvoisuus voidaan ratkaista ainoastaan siirtä-mällä ammattikorkeakouluopiskelijat pysyvästi YTHS:n palvelujen piiriin. On hyvä huomata, että tähän löytyy tahtotila täällä salissa olevilta ja puolueilta, jotka täällä ovat edustettuina.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lakiehdotuksen pohjalta selvitysmiehet tekivät työtä, ja nyt tässä on myös tulosta, tämä lakiesitys, sen pohjalta, missä mättää ja missä on parannettavaa. On erinomaisen hyvä, millä tavalla valiokunta on tätä asiaa käsitellyt ja tuonut esille vahvasti näitä painopisteitä, joita halutaan tässä toisessa vaiheessa erityisesti rahoituksen uudistamisen kohdalla painottaa.

Täällä nousi keskusteluun myös alueellinen vaikuttavuus, jota myös valiokunta on korostanut ja katsonut erittäin hyvänä sen, että valiokunta on todennut, että rahoitusperusteista päätettäessä tulee harkita, miten alueellisen vaikuttavuuden painoarvoa voitaisiin vahvistaa.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erinomaisen hyvä asia, että hallituspuolueet mutta myös oppositiopuolueet ovat niin yhtä mieltä tästä lukukausimaksuasiasta. Valiokunta oli aivan yksimielinen siitä, ja tuntuu, että eduskunta kokonaisuudessaan on. Siitä asiasta on itse asiassa siinä mielessä turha jatkaa. Tällaista pelkoa ei varmasti ole. Se on hallitusohjelmassa, ja se on myös kokoomuksen oma linja ja täällä kaikkien puheenvuoron käyttäneiden linja. Haluan kiittää ex-ministeri Gustafssonia asian eteenpäin viemisestä. Harmi, ettei istuva ministeri ole paikalla.

Edustaja Puumala nosti kysymyksen siitä, että jos valtioneuvosto myöntää enintään kahden vuoden määräaikaisen toimiluvan, niin pitäisikö sen olla pidempi. Me kuulimme asiantuntijoita, ja siinä tuli opiskelijoiden etu vahvasti esiin ja katsottiin niin päin, että mikäli se väliaikainen toimilupa on pidempi, niin koulutus vaarantuu, koska lopetettavasta yksiköstä osaajat ja ihmiset alkavat pikkuhiljaa kyllä kadota pois, ja se sitä myötä vaarantaa opiskelijoiden aseman.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mehän kävimme tässä salissa, ei kauan sitten, keskustelu kansanedustajan yksittäisestä lakialoitteesta koskien EU:n ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Sen keskustelun pohjalta ymmärrän hyvin Samokin ja joittenkin kansalaisten näkemyksen ja ajatuksen siitä, että tällä voidaan avata ovea lukukausimaksujen tuomiselle Suomeen. Siksi on erittäin miellyttävä kuulla kaikkien puolueiden sivistysvaliokunnan jäseniltä, että kukaan ei tätä kannata. Näyttää siltä, että sivistysvaliokuntaan valikoituu kaikkien puolueiden parhaimmistoa.

Mutta tämä on siis aivan olemassa oleva pelko, ja sen takia on erittäin tärkeätä, että me annamme viestin, että me puhumme tässä kahdesta täysin eri asiasta. Kun puhuttiin EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista, kävi ilmi paljon faktoja siitä, että sekään ei ole täysin ongelmaton asia. Se voi vaikuttaa negatiivisesti meidän kansainvälistymiskehitykseen. Niissä maissa, joissa se on otettu käyttöön, on nähty ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän romahdus. Siinä on paljon asioita, mitä pitää huomioida. Ei voida puhua vain siitä, että suomalaisille ja eurooppalaisille maksuton koulutus, vaan maksuton koulutus on itsessään arvo.

On kyllä erittäin hyvä kuulla, että meillä on myös yhteinen tahtotila ja myönteinen näkemys siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto pitää saada kuntoon. (Puhemies koputtaa) Lienee turha taistella siitä, onko se se YTHS-malli vai onko se joku muu, mutta joku ratkaisu siihen täytyy tällä kaudella löytyä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana korkeampiin ammattikorkeakouluopintoihin sisällytettävästä kolmen vuoden työelämäkokemuksen jaksosta. Minä kannatan sitä. Se on äärimmäisen tärkeä asia, koska se tuo ihan oikeasti sitä uskottavuutta ja osaamista, mitä näissä ammattikorkeakouluopinnoissa sekä sitten siellä työelämäyhteistyössä tarvitaan. Nämä ylemmät ammattikorkeakouluohjelmat on valiokunnankin mukaan kehitetty työelämän mukaan, ja myös se opetus on kehitetty vastaamaan tätä tutkintomallia. Eli ammattikorkeakoulutus tätä kautta myöskin profiloituu omaleimaiseksi ja erinomaisen vahvaksi työelämälähtöiseksi korkeakouluksi. Ei koskaan ole unohdettu, ja hyvä niin, eikä tulevaisuudessakaan saa unohtaa sitä, että ammattikorkeakoulu-sanassa ensimmäinen sana on ammatti.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä ammattikorkeakoululaissa haisevat keskittäminen ja leikkaukset eli hallituksen tyypillinen politiikka, mikä jo keskustan vastalauseessa esiteltiin. Laadun parantaminen ei todellakaan synny näillä keinoin, vaan pitäisi miettiä, miten tulevaisuudessa saisimme rahoitusta lisää ammattikorkeakouluille. Kannattaisi miettiä esimerkiksi sitä, että jos oppilasmäärä vähenee ja tulee tilaa, miksi emme sitä koulutusvientiä voisi tehdä. Kun Euroopassa on 60 miljardin rahasto, jossa myydään koulutusvouchereita, miksemme käytä tällaisia tilaisuuksia hyväksemme?

Erittäin tärkeää on se, että eri koulutusmuotojen välinen tasa-arvo toteutuu, ja olen mielissäni siitä, että entinen ministeri otti tähän vahvasti kantaa muun muassa terveydenhuollon saralta. Ei todellakaan voi olla niin, että ammattikorkeakoululaisia kohdellaan epätasa-arvoisesti. Se on aivan sama kuin että toisilla olisi perustuslaillinen suoja, jos ajattelisimme, että kun miehillä on (Puhemies koputtaa) pidempään ollut äänioikeus, niin heille kuuluu jotakin, mitä naisille ei kuulu. Sama yhdenvertaisuus, arvoisa puhemies, ei toteudu nyt myöskään tässä toimilupa-asiassa, kun yliopistot ovat lailla määrättyjä ja ammattikorkeakoulut joutuvat sen toimiluvan hakemaan.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin hyvä, että ammattikorkeakoulutusta kehitetään, ja siitä on syytä antaa kiitosta entiselle ministeri Gustafssonille. Myös kiitos valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Vahasalolle: kävitte varsin seikkaperäisesti läpi, mitä uudistus pitää sisällään, ja erityisesti korostitte työelämän tarpeita. Eikö se ole meidän jokaisen intressinä tässä salissa, että kaikki ne ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka opiskelevat, saisivat sellaisen tutkinnon, joilla he myös työllistyisivät mahdollisimman nopeasti? Siksi onkin hyvä, että laatu ja vaikuttavuus näkyvät jatkossa myös ammattikorkeakoulujen rahoituskriteereissä.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on tämä YTHS. Me luonnollisesti haluamme, että opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet saada terveydenhoitoa. Edustaja Saarikko viittasi, että tämä käynnistettiin keskustan hallituskaudella. Niin käynnistettiin, kiitos siitä, mutta mielestäni pitäisi myös pitää maltti siinä mielessä, että jos väliraportti valmistuu kohtapuoliin, niin odotettaisiin edes se, ennen kuin ruvetaan peräämään valtioneuvostolta uusia kannanottoja. Kyllä se sieltä tulee, että ne opiskelijat ammattikorkeakouluissakin saavat terveydenhuoltoa.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ammattikorkeakoulutusuudistuksessa päästään eteenpäin, ja siitä kiitos hallitukselle ja myös entiselle ministerille. On ollut hyvä myös huomata, että muun muassa valtion liikuntaneuvostossa esille nostetut huolet liikunnan asemasta ammattikorkeakouluissa näkyvät sivistysvaliokunnan mietinnössä. Toivon mukaan pitkän mallin epätasapaino amk- ja muiden korkeakouluopiskelijoiden välillä saataisiin nyt korjattua. Tämän ohella sivistysvaliokunnan tekemä lausumaehdotus koulutusviennin edistämisestä on äärimmäisen tärkeä. Vaikka kaikesta amk-opetuksesta ei olekaan vientituotteeksi, tulee kaikki keinot käydä läpi, jotta turhaan lainsäädäntöön ja byrokratiaan liittyvät esteet kartoitetaan ja tulevaisuudessa poistetaan.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen, kun kuulin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vahasalon linjauksen ja kannanoton tähän perustuslakikysymykseen. Kun perustuslakivaliokunta linjasi ammattikorkeakoulujen oppilaskuntien jäsenyysasioita, niin tällöin tämä negatiivinen yhdistymisvapaus eli tämä pakkojäsenyyskysymys oli hyvin selkeä valiokunnan tulkinta, eli nykyinen perustuslaki kerta kaikkiaan ei salli näitä pakkojäsenyyksiä.

Jos tämä asia lähdettäisiin purkamaan, niin tämän pitäisi mennä pikemminkin päinvastoin, eli samalla avattaisiin yliopistojen vastaavat pakkojäsenyydet. Näin ollen kyllä tässä vain täytyy mennä tämän ammattikorkeakoulujen terveydenhuollon järjestelmän kohdalla eteenpäin niin, että siihen löydetään ratkaisu, joka ei pakota näiden oppilaskuntien pakkojäsenyyteen. Silloin katsottiin yliopistojen kohdalta tilannetta, metsänhoitoyhdistysten kohdalta tilannetta ja katsottiin, että siellä on tiettyjä historiallisia syitä. Ne eivät suoraan johdu perustuslaista, mutta ne tulevat tavallaan sieltä historiasta ja autonomiasta, minkä kautta sitten tämä pakkojäsenyys tältä osin on ollut hyväksyttävissä. Eli tältä osin tuo puheenjohtajan linjaus (Puhemies koputtaa) on erinomainen.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin tässä keskustalainen kollega pääsi lempiretoriikkaansa puhuessaan siitä, kuinka hallitus keskittää ja syrjii ihmisiä ja niin edelleen, mutta tässä asiassa tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, ei siis tässäkään asiassa, vaan kysymyksessä on nimenomaan ammattikorkeakouluverkoston kehittäminen, ja siihen liittyvät myös nämä toimilupien myöntämisen perusteet ja edellytykset.

Tavoitteena on, että koko verkosto kehittyy mutta kuitenkin niin, että jokaisessa maakunnassa, niin kuin hallitusohjelmassa todetaan, säilyy jatkossakin vähintään yksi korkeakoulu. Siitä pidetään kiinni, ja se on yksi niistä tämän hallituksen tavoitteista, joilla varmennetaan se, että jokaisessa Suomen kolkassa on mahdollisuus asua, elää ja opiskella. Siinä mielessä tämä toimilupien myöntämisasia on hyvällä mallilla, että siinä tullaan lisäksi ottamaan huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Nämä ovat niitä uusia elementtejä, joita kaikki ammattikorkeakoulut ovat voineet tähän saakka kehittää. Niille, jotka eivät ole sitä pystyneet tekemään omin neuvoin, tähän tulee myös nyt sitten valtion suunnasta hieman keppiä, mutta porkkanana (Puhemies koputtaa) on siis se, että toimilupa tullaan myöntämään.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulusektoria toki pitää kehittää, mutta, edustaja Viitamies, kyllä näin rankkojen leikkausten ja säästöpäätösten jälkeen kehittäminen käy aika mahdottomaksi. Joka ainoassa, muutamaa lukuun ottamatta, ammattikorkeakoulussa käydään tällä hetkellä yt-neuvotteluja, ja ne vievät kyllä itse asiassa suuren osan aikaa.

Ammattikorkeakoulusektori on säästöpäätösten ja kehyspäätösten osalta aivan selvästi kaltoimmin ja kovimmin kohdeltu yhteiskuntamme pitkäjänteiseen kehittämiseen vaikuttava sektori koko yhteiskunnassa. Sen voi ihan tarkistaa kuka tahansa. Hallituksen säästöpäätösten ja kehyspäätösten yhteisvaikutus ammattikorkeakoulusektoriin on peräti 18 prosenttia. Nyt ollaan todella astuttu semmoisen kriittisen rajan yli, että läheskään kaikki ammattikorkeakoulut eivät nyt pysty toteuttamaan näitä hyviä tavoitteita, joista osa on toki kirjattu tähän ammattikorkeakoululakiin. Olen sitä mieltä, että tätä lakia toki pitää viedä eteenpäin, mutta nyt pitäisi kyllä katsoa peiliin ja palauttaa esimerkiksi tämä indeksijäädytys ensi vuodelta. Sillä saataisiin ammattikorkeakouluille (Puhemies koputtaa) edes vähän pelivaraa.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paloniemi oli oikeassa siinä, että nyt olemme sillä tiellä, joka määrittää tulevaisuuden näissä koulutuspoliittisissa asioissa. Meillä on liikaa ammattikorkeakouluja. Siitä on kysymys. Kaikki eivät pysty elämään, kaikille ei riitä opiskelijoita, ja se ei ole tarpeen tämän kokoisessa maassa. Siitä tässä on kysymys. Mikäli ammattikorkeakoulut eivät itse ole ymmärtäneet fuusioitua toinen toistensa kanssa, tällä uudistuksella tullaan heitä siihen johdattelemaan ystävällisesti mutta määrätietoisesti.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkein asia ammattikorkeakoulun kehittämisessä on aluevaikuttavuudesta huolehtiminen ja sen kehittäminen. Pidän tärkeänä sitä, että valiokunnassa on kiinnitetty huomiota laatuun elikkä rahoituksessa tullaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota ihan näihin tuloksiin. Aikaisemmin oli ykköskriteerinä suuruuden ekonomia, ja nyt ollaan menossa siihen suuntaan, että siellä saadaan tuloksia aikaan. Tämä on minun mielestäni kaikista tärkein asia, itse kun edustan kaikista pienintä ammattikorkeakoulua Kainuussa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella on niin, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja sanoi, että pakkojäsenyys ei ole tätä päivää, ja yliopistolain uudistuksen aikanakin kyllä siinä käytettiin mielikuvitusta, jotta vanha traditio ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä voitiin säilyttää.

Kaikkinensa on hieno asia, että meillä on poliittinen konsensus koulutuksen perusarvoista. Sivistysvaliokunta jokin aika sitten kävi Kanadassa, ja eri poliittisilla puolueilla oli hyvin toisistaan poikkeavia näkemyksiä koulutukseen liittyen. Pienenä kansakuntana meillä ei ole tällaiseen riitelyyn varaa. Päinvastoin, kun meillä on ollut koulutuksellinen konsensus, niin se on yksi osa tätä menestystarinaamme, joka on edelleen todellisuutta, vaikka Suomi nyt laman keskellä kamppaileekin.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensisijaisesti haluan painottaa opiskelijaterveydenhuollon ongelmien hoitamista pikaisesti, jo tällä hallituskaudella. Nythän vuodesta 2011 on kokeiltu onnistunein tuloksin kahdella ammattikorkeakoulupaikkakunnalla ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n kautta. Kokeilu on osoittanut, että tämä YTHS-malli on toimiva ja kustannustehokas, ja nyt kokeilun loppuessa malli tulisi laajentaa läpi Suomen.

Mitä tulee opiskelijoiden oppilaskunnan automaatiojäsenyyteen, on sillä myöskin tämän YTHS-mallin toimivuuden kannalta oma roolinsa. Tuohon YTHS:n laajentamiseen läpi Suomen tämän kokeilun päättyessä on myöskin sivistysvaliokunta ollut myönteisellä kannalla.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulut perustettiin parantamaan suomalaisten ammatillista osaamista, ja tässä on hyvin suuri ja iso haaste. Koulutuksessa on Suomen tulevaisuus, ja koulutuspaikkoja on kohdistettava alueille, joissa nuoret elävät ja haluavat opiskella, ja puhun nyt erityisesti juuri tämän pääkaupunkiseudun nuorten puolesta, että heillä on mahdollisuus jatkaa, saada hyvä ammattitaito ja elämä hallintaan. Meidän on myöskin mietittävä, millä aloilla on sitä työvoiman tarvetta tulevaisuudessa, jotta pystytään sitä ammatillista koulutusta sinne päin ohjaamaan. Mutta tärkeätä siinä on myös, että me todella kykenemme mittaamaan sitä koulutuksen laatua. Vastuu näitten nuorten ammattiosaamisesta ei ole työelämässä vaan se on jo siellä koulunpenkillä, jossa heille opetetaan nämä ammatilliset perustaidot ja se ammattikorkeakoulun lisäarvo.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että me tarkastelemme ammattikorkeakoulujen kokonaisuutta siinäkin mielessä, miten ne valtakunnallisesti sijoittuvat ja miten paljon meillä opiskelijoita niissä on, elikkä tämä rakennetarkastelu on hyvin tärkeää. Olen hyvin tyytyväinen siihen hallitusohjelman kirjaukseen, että jokaisessa maakunnassa on yksi korkeakoulu. Se on hyvin onnistunut kirjaus, ja sen turvin me voimme sitten katsoa tämän tilanteen sillä tavalla, että meillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet joka puolella Suomea opiskella myös ammattikorkeakoulussa ja korkeakoulussa ylipäätänsä.

Edelleen tähän terveydenhuollon asiaan: Kyllä olen myös sitä mieltä, mitä tässä on monessa puheenvuorossa tullut, että meidän on jonkinlainen ratkaisu tähän löydettävä, koska onhan sekin eritasa-arvoisuutta, jos ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa jätetään nyt, ajatellaan vaikka kokeilusta huolimatta, jos se on onnistunut hyvin, sitten tekemättä niitä muutoksia sen asian suhteen. Pidän sitä erittäin ikävänä, eli tässä on jonkinlaiseen ratkaisuun päädyttävä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustelun aikana aika monta kertaa todettu, että hallitus tekee sitä ja ministeriö tekee tätä ja vie vallan kokonaan pois sieltä alueelta ja maakunnista. Minä haluan tässä yhteydessä myöskin korostaa sitä, että vastuuta on myöskin siellä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-, tässä tapauksessa ammattikorkeakoulupaikkakunnilla sen oman toiminnan kehittämisessä. Siellä pitää olla se aktiivinen rooli ja pitää osoittaa myöskin se, että palvelee sitä aluetta, haluaa kehittää sitä aluetta kokonaisuutena ja tällä toiminnalla myöskin tänne ministeriöön päin osoittaa, että on se oma oikeus myöskin elää. Se vaatii kovaa työtä, totta kai, mutta tämä nyt on vaan — kun ammattikorkeakouluista puhutaan, niin puhutaan sitten ammateista ja työelämästä — tämä työelämä kovaa, ja siinä pitää kestää matkassa mukana, ja siellä omalla alueella, sillä omalla ammattikorkeakoululla, sen toimijoilla on erittäin merkittävä rooli siihen, miltä se tulevaisuus siellä näyttää.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! NQF-suositusta ei ole lopullisesti hyväksytty täällä eduskunnassa, koska asian käsittely on viivästynyt eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Uutta ammattikorkeakoululakia säädettäessä tähän asiaan olisi pitänyt saada edes viittaus, jolloin ammattikorkeakoulututkintojen rinnastettavuus yliopistojen tutkintojen kanssa tulisi eurooppalaisen Bolognan prosessin mukaiseksi. Kysynkin ministeri Kiurulta: aiotteko pistää vauhtia siihen, että niin kuin muuallakin Euroopassa, Suomessakin vihdoin tämä NQF-suositus saataisiin eduskunnassa läpi?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt, kun ministeri tuli paikalle, niin mehän täällä keskustelemme keskenämme vaikka tuntikaudet esimerkiksi tästä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta, mutta olisi mukava kuulla ministerin kanta tähän asiaan: aiotaanko ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto järjestää säännönmukaisesti ja asiallisesti, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa yliopisto-opiskelijoiden kanssa?

Ja sitten toinen asia. Edustaja Ahvenjärvelle, joka viittasi tähän t&k&i-panostukseen. Kyllä, rahoitusjärjestelmässä tämmöinen asia on huomioitu painotetusti. Mutta kysymys onkin siitä, että kun ammattikorkeakouluverkostosta on viety ne kuuluisat rahat 18—19 prosentin tason leikkauksella, se tarkoittaa myös sitä, että tk&i-panostuksia sinne erikseen ei ole korvamerkitty, ja kun ammattikorkeakoulu on tilanteessa, jossa se joutuu priorisoimaan omat rahansa, niin miettikää vain kahdesti, mikä se kohde saattaa pahimmassa tapauksessa olla. Tästä on kysymys. Rahoitusta ei ole tarpeeksi, ja sen vuoksi huoleni kohdentuu siihen, (Puhemies koputtaa) jääkö elinkeinoelämän kanssa yhteistyö innovaatiopuolella kehittämättä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tilanne on tällä hetkellä historiallinen ammattikorkeakoulujen osalta, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun amk:ien rakenteita nyt uudistetaan. Tämä tulee nyt kahdessa vaiheessa, ja valiokunta piti erittäin välttämättömänä ja tärkeänä, että tämä toinen vaihe tulee mahdollisimman nopeasti, jotta se ehditään käsittelemään tällä vaalikaudella. Kysyisinkin ministeri Kiurulta, onko jo aloitettu tämän toisen vaiheen valmistelua ja onko siitä minkäänlaista alustavaa arviota, milloin se mahdollisesti tulisi tänne eduskuntaan.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän edustajia tekstiviesteistä, jotka ovat tätä päivää. Eli kiitoksia siitä, että kerroitte, että täällä ministeriä kaivataan.

Olen pahoillani, arvoisat edustajat, että en tiennyt, että asiaa tänään käsitellään. Tämä on minun esikunnassani ja sihteeristössä valitettavasti mennyt ohi, enkä ole itse pystynyt näkemään, että tänään tästä oli kysymys. Eli olen pahoillani siitä, että pääsin tulemaan tähän vasta debatin lopuksi. Mutta minusta on hyvä olla myöskin, arvoisat edustajat, rehellisiä. Eli tällä aikataululla, kun aamulla aloitetaan ja iltaan painetaan, niin tekevälle sattuu, ja toivon, että hyväksytte tämän nöyrimmän pahoitteluni.

Arvoisa puhemies! Asia on tärkeä, ja minä uskon, että erityisesti nyt tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen on paljon kysymyksiä ilmassa, enkä pysty itse konkreettisesti kaikkiin vastaamaan, koska olen aivan noviisi monien teidän rinnalla. Te olette monet koulutuspolitiikassa jo pitkään vieneet monia asioita eteenpäin. Mutta kuitenkin joitakin tärkeitä asioita on hyvä varmasti tässä käydä läpi.

Ensinnäkin on nyt tärkeää, että ammattikorkeakouluja arvioidaan sen toiminnan suhteen, niin tuloksellisuutta, opetuksen laatua kuin alueellisesta näkökulmasta sitä lisäarvoa ja vaikuttavuutta, jota ammattikorkeakoulu tuo, myöskin tarjontaa viihtyisyyden näkökulmasta ja vetovoimaa, mutta myöskin opiskelijoiden muita palveluita, joista tämän keskustelun loppupuolellakin edustajat käyttivät puheenvuoroja.

Tätä prosessiahan ei ole tosiasiallisesti aiemmin arvioitu kokonaisuutena, ja sitä kautta nyt meillä on ensimmäinen ja toinen vaihe tekeillä, jossa sitten lähdetään siitä, että me pystymme aivan uudella tavalla katsomaan, minkälaisia haasteellisia korkeakoulun toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia on edessä. On hyvä myöntää, että me olemme menossa kohti uudenlaista toimintaympäristöä. Minusta tärkeää kuitenkin koko tässä prosessissa on se, että näissä uusissa toimiluvissa tulevat korostumaan yksikön edellytykset tarjota laadukasta ja yhdenvertaista opetusta ja palvelua. Hienoa on se, että halutaan myös pitää kiinni siitä maakunnallisesta lisäarvosta, jonka ammattikorkeakoulu tuo.

Minusta on todella tärkeää, että eduskunnassa vallitsee niin syvä yksimielisyys siitä, että jokaisessa maakunnassa pitää olla yksi tai useampiakin korkeakouluja, ja minusta se antaa tälle työlle selkeästi myöskin vaikuttavuutta, koska tosiasiallisesti nämä ratkaisut sitten elokuussa alkavat olla myös omassa arjessa todellisia. Sitä kautta etenemme nyt sitten eteenpäin siinä, että toimiluvissa jatkossa määritellään, mitä meidän kentällä todella tapahtuu, että me voimme antaa myöskin työelämän tarpeisiin sopivaa koulutusta mutta pitää huolta siitä, että ammattikorkeakoulut ovat se kivijalka meidän koulutussektorilla myöskin joka ainoassa maakunnassa, eli korkeakoulutusta on saatavilla.

No, on hyvä myöntää myös, niin kuin varmasti täällä on käyty keskustelu siitä, että rahoitustilanne ammattikorkeakoulujen suhteen on erittäin vaikea ja ammattikorkeakoulusäästöt tulevat vuosina 2014—2015 olemaan 31 miljoonaa euroa, ja sitä kautta voidaan sanoa, että sekä nuo aloituspaikkaleikkaukset että yksikköhintaleikkaukset ovat varmasti purreet joka ainoan ammattikorkeakoulun osalta. Sitä kautta me tarvitsemme selkeästi myöskin keskustelu siitä, mihin milläkin alueella keskitytään, mikä on minkäkin alueen vahvuus, ja tätä kautta sitten on selvää, että edustajat myös pyytävät, että mahdollisimman nopeasti mennään eteenpäin. Omalta osaltani tulen juuri näin tekemään. Mutta en uskalla teille vielä luvata, kun juuri aloitin, että kuinka nopeasti. Mutta niin kuin totesin, niin elokuussa nämä asiat ovat toisen vaiheen osalta meidän pöydällä. Meillähän on virkamiesvalmistelu tässä asiassa kyllä käynnissä.

Arvoisa puhemies! Myöskin on hyvä katsoa sitä, minkälaisia muita yksittäisiä kysymyksiä meillä on ratkaistavana. Ensinnäkin rahoitusperusteiden uusimisessa meillä on töitä. Joiltakin osin meillä on kannustinongelmia, jotka on syytä ratkaista, eli meidän pitää tietenkin palkita ammattikorkeakouluja tehokkuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, niin että laatu ja vaikuttavuus jatkossakin ovat niitä keskeisiä kriteerejä, joilla myöskin taloudellisia kannusteita tulee.

No, alueellisesta vaikuttavuudesta on tänään täällä paljon puhuttu. Siinä pitää säilyttää ehdottomasti se, että jokaisella korkeakoululla on mahdollisuus profiloitua omalla alueella ja edistää sitä kautta myöskin yhteistyötään sekä yrityselämän kanssa että aktiivisesti alueen muiden toimijoiden kanssa, jotka alueiden kehitystä vievät eteenpäin.

Ammattikorkeakoulujen iso haaste tässä ajassa on myöskin koulutusvienti, ja tunnustan heti kädet pystyssä, että tosiasiallisesti tällä hetkellähän meidän tilanne ei ole siltä osin kunnossa, ja valiokunta on itsekin kiinnittänyt asiaan huomiota omalla lausumalla. Sitä kautta kyllä me joudumme nämä lainsäädännölliset esteet nyt perkaamaan. Tehtävä ei ole helppo, koska siihen liittyy paljon sellaisia reunaraameja, jotka viimekädessä antavat jonkinlaisen normituksen sille, mikä on mahdollista ja mikä ei. Mutta lähtökohta on se, että siinäkin on edettävä mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Haluan päättää siihen, että minä kiitän siitä, että on halua siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijoilla olisi eurooppalaisittain paremmat mahdollisuudet tulkita omaa tutkintoaan, koska se on minusta yksi tärkeä kannustin myöskin ammattikorkeakouluopiskelijalle, ja silläkin puolella me olemme etenemässä. Mikä on lopputulos? En osaa vielä teille sitä sanoa.

Opiskelijaterveydenhuollon järjestämisen osalta on myös tärkeää siellä puolella edetä. Minusta ei ole oikeudenmukainen tilanne tällä hetkellä. Siinä on pari vaihtoehtoa. Nyt tällä hetkellä me haemme niitä mahdollisuuksia. Ja, jos se minusta on kiinni, niin voitte luottaa siihen, että asia viedään eteenpäin.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ministeri Kiuru on nyt tekstiviestin jälkeen paikalla, ja toivotan onnea uuteen tehtävään. Se on tärkeä tehtävä tässä yhteiskunnassa. Minä myöskin toivon, että ministeri tutustuu näihin tuloksellisuusmittareihin. Näitähän on kovasti tehty ammattikorkeakoulukentästä, ja kyllä se kiistaton tosiasia on, että ammattikorkeakoulut ovat tuloksellisia. Niistä valmistutaan säällisessä ajassa, niistä myös työllistytään ja, mikä tärkeintä, se on erittäin edullinen tapa kouluttaa ammattilaisia Suomeen, kun verrataan muihin koulutuskenttiin, esimerkiksi ammattikoulutukseen tai yliopistokoulutukseen. Vaikka näitä vertailuja sinänsä ei kannattaisi tehdäkään, mutta kun siitä nyt on puhe, niin niitä kyllä löytyy.

Mutta, arvoisa puhemies, minä haluaisin nyt edelleenkin vielä nostaa huolta tästä ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, koska ilman rahaa ja resursseja ei kuitenkaan pysty sitä laatua tekemään. Jos se pitsanpohja levitetään liian leveäksi, niin siinä ei ole oikein sitten enää paukkuja kehittää, ja kai me haluamme laadukasta koulutusta edelleenkin myös ammattikorkeakouluissa Suomessa? Nämä hallituksen tekemät ammattikorkeakoulutukseen kohdistuneet leikkaukset syövät todellakin ammattikorkeakoulutuksen osalta kansakunnan kasvun eväitä, ja, ikävä kyllä, samalla hallituksen tavoite maailman osaavimmasta kansasta taitaa karata käsistä. Päätökset merkitsevät myös sitä, että hallitusohjelman mukainen tavoite parantaa ja kehittää ammattikorkeakoulutuksen laatua edelleen ainakin vaikeutuu, ellei peräti romutu. Päätösten seurauksena, kuten mainitsin jo tuossa aikaisemmin, ammattikorkeakouluissa käydään parhaillaan yt-neuvotteluja ja yt-kierrokset vain jatkuvat.

Muun muassa tällaisia asioita kaikista eduskuntaryhmistä muodostettu työelämän ja ammattikorkeakoulutuksen verkosto Takki nosti esille tässä jokin aika sitten. Me olemme aika moni yhtä mieltä siitä, että nyt pitäisi tehdä jotakin, jotta tämä kriittinen resurssimäärä ammattikorkeakouluille säilyisi jatkossakin, jotta he voivat toimintaansa kehittää. Esitänkin ministerille vakavan vetoomuksen siitä, että kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädytys vuodelle 2014 peruttaisiin. Nimittäin näitten leikkausten ja säästöjen jälkeen vielä tämä indeksijäädytys kyllä kepittää ammattikorkeakouluja erittäin pahasti, ja se on nyt toistaiseksi sitten vaikein näistä uusista säästöpäätöksistä. Minun mielestäni kyllä pitäisi nyt ehdottomasti harkita sitä, että tämä jäädytys peruttaisiin.

Arvonlisäveroratkaisut pitäisi varmistaa poliittisesti mahdollisimman pian. Epätietoisuus ammattikorkeakoulujen arvonlisäverokäytännön osalta on saatava poistetuksi. Jos kuntien nyt ylläpitämät ammattikorkeakoulut joutuvat arvonlisäverotaakan alle, niiden tilanne ja mahdollisuudet kehittää toimintaansa ja olla mukana hallituksen toivomassa kehitystyössä vaikeutuvat aivan olennaisesti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaationeuvoston ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoimintaan esittämästä määräaikaisesta erityisrahoituksesta pitäisi ehdottomasti päättää mahdollisimman pian ja samalla pitäisi sitoutua siihen, ettei näiltäkään osin enää huononneta ammattikorkeakoulujen rahoitustilannetta.

Täällä on kansainvälistymisestä puhuttu paljon ja koulutusviennin esteitten poistamisesta, ja ehdottomasti olen samaa mieltä. Esteitä on poistettava, koska sieltä löytyy kyllä uutta potentiaalia. Ammattikorkeakouluilta kysytään todella paljon erilaista koulutusta, muun muassa opettajankoulutusta, terveydenhuoltoalan koulutusta ja niin edelleen. Sitä voitaisiin viedä paljon enemmän, jos näitä esteitä lainsäädännössä voitaisiin poistaa.

Mutta ehdottomasti sitä mieltä olen, että tämä ammattikorkeakoulu-uudistus on vietävä loppuun mahdollisimman nopeasti. Nimittäin se, että ammattikorkeakouluja pidettäisiin jatkuvassa epätietoisuudessa tulevaisuuden osalta, on ilman muuta omiaan näivettämään toimintaa ja latistamaan ammattikorkeakoulujen sisäistä henkeä. Tämä uudistus on tärkeä, mutta kuten sanottua, tätä uudistusta viedään nyt eteenpäin tilanteessa, jossa kerta kaikkiaan henkilöstön päähuomio monissa paikoissa menee näihin yt-neuvotteluihin.

Me olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että me tarvitsemme hyvän ammattikorkeakouluverkon paitsi sen alueellisen kehityksen kannalta, myös ennen kaikkea näitten keskeisten osaajien kouluttajana Suomessa. Minä toivon, että nyt ei todellakaan astuta liian pitkälle sen kriittisen rajan yli ja romuteta hyviä ammattikorkeakouluja liian rankoilla vaatimuksilla, liian rankoilla leikkauksilla, ja vetoankin ministeri Kiuruun, että näistä asioista voitaisiin vielä keskustella.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! On oikein hienoa, että ministeri pääsi paikalle, ja onnittelut vielä kertaalleen tehtävästä.

On nyt hyvä antaa vähän näkemyksiä erityisesti tähän toiseen vaiheeseen, ja niin kuin ministeri totesi, toinen vaihe etenee. Toisen vaiheen rahoituksen osalta on myös ilmaantunut aika mielenkiintoisia epätasa-arvoisia kohteluita eri koulutusalojen osalta, kun kysymys on työharjoittelusta ja siitä maksettavista korvauksista. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien osalta ammattikorkeakoulut ovat hyvinkin eriarvoisessa asemassa. Koulut voivat jopa joutua maksamaan 250 000:sta jopa miljoonaan euroon erilaisia harjoitusmaksuja työnantajille, ja tämä on aikamoinen epätasa-arvoinen kohta eri ammattikorkeakoulujen osalta koskien tietenkin sitä, missä tätä koulutusta järjestetään.

Olisi erinomaisen hyvä, jos sopu näistä harjoittelumaksuista tässä toisen vaiheen yhteydessä myös selvitettäisiin ja saataisiin siitä sopu. On nimittäin myös erinomaisia, hyviä kokemuksia fiksuistakin sote-työnantajista, jotka ottavat varsinkin loppuvaiheen opiskelijoita mielellään työsuhteeseen ja ymmärtävät ratkoa asiaa yhdessä oppilaitoksen kanssa niin, että molemmat voittavat. Työnantaja voi arvioida opiskelijan osaamista omasta näkökulmastaan, ja etu on siinä, että työnantaja pystyy samalla myös perehdyttämään opiskelijan opiskeluaikanaan, kun sitten vakkarityösuhdetta aletaan vääntää. Meillähän on työvoimapula jo sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, ja tuntuu aika erikoiselta, että meillä on hyvin eri tavalla harjoituspaikkoihin suhtautuvia kuntia, kuntayhtymiä, varsinkin maakunnissa. Toivon, että tämä tulee agendalle myös tässä toisen vaiheen rahoituksen uudistamisessa.

Sitten tähän sivistysvaliokunnan mietintöön. On äärimmäisen hyvä, että valiokunta korostaa edelleenkin näiden koulutussektoreiden, meidän molempien korkeakoulusektoreiden, kehittämistä omista lähtökohdista ja sen selkeyttämistä niin, että myös se näkyy tutkintojen nimikkeissä.

Toisena haluan vielä nostaa esille aluevaikuttavuuden. Meillä on erinomaisia esimerkkejä siitä, miten kun alueella ollaan oltu hereillä, ollaan oltu etupainotteisesti muovaamassa koulutusohjelmia, tiivistämässä, vähentämässä myös paikkoja, mutta hakemassa myös yhteistyötä laajemmin. Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu yhdessä Lappeenrannan yliopiston kanssa on tehnyt yhteisellä kampuksella hyvää yhteistyön tiivistämistä niin talouden, toiminnan kuin tehokkuuden osalta. Eräs hyvä esimerkki siellä on se, että kun diplomi-insinööriopiskelijat ovat niitä, jotka luovat teorioita ja tekevät tutkimusta, niin ammattikorkeakoulun insinöörit sitten käytännössä vääntävät teot itse koneiksi tai esineiksi, joita sitten päästään kokeilemaan ja kehittämään. On syntynyt myös erinomaista yritystoimintaa yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, ja tällaisten hyvien käytänteiden soisi leviävän muuallekin päin Suomeen.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Puheena olevan ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäinen vaihe sisältää monia askeleita oikeaan suuntaan. On tärkeää, että ammattikorkeakouluopetusta Suomessa jatkuvasti kehitetään ja että sen korkeasta laadusta pidetään kiinni. Klisee tai ei, Suomen hyvinvoinnin perusta on osaamisessa. Koulutusjärjestelmän toimintakyvystä huolehtiminen ala-asteelta aina yliopistojen jatko-opintoihin asti on ykkösprioriteetin asia mille tahansa hallitukselle.

Mutta niin paljon kuin nyt onkin näköpiirissä positiivisia asioita, on pakko ilmaista huoli siitä, että uudistus joudutaan toteuttamaan samanaikaisesti massiivisten säästöjen kanssa. Ammattikorkeakoulukenttä on tällä hetkellä erittäin kovien säästöpaineiden alla. Säästöjen taso on suorastaan hurja: 18 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Meidän olisi tässä salissa ymmärrettävä, mistä ammattikorkeakoulut pystyvät tai joutuvat nämä säästöt kaivamaan.

Opetustoiminnassa suurin yksittäinen kustannuserä ovat palkat. Tavoiteltavien leikkausten taso on suuruusluokaltaan 2 000 henkilötyövuotta. Tämä on jokseenkin kokonaan pois koulutuksesta, sillä palkkakustannukset kulkevat käsi kädessä opetustoiminnan volyymin kanssa. Eli mitä vähemmän annetaan kontaktiopetusta, sitä vähemmän on palkkakuluja, hieman yksinkertaistaen.

On huomattava, että jo tiedossa olevilla aloituspaikkasupistuksilla ei saavuteta kuin osa tarvittavista säästöistä. Olisi pystyttävä puuttumaan myös kiinteisiin kustannuksiin, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Riippuu täysin hallinnon ja tukitoimintojen rakenteesta ja muun muassa kiinteistökustannuksista, miten paljon ja millaisin järjestelyin näitä kuluja pystytään vähentämään. On myös muistettava, että ammattikorkeakoulukentässä on vuosien ajan tehty rakenteellisia uudistuksia ja monessa tapauksessa löysät on jo otettu pois. Tämä johtaakin helposti siihen, että kun kokonaissäästön tulee olla 18 prosenttia eikä kiinteisiin kustannuksiin pystytä säästöjä tässä määrin kohdistamaan, niin leikkaukset henkilöstökuluihin ovat suhteessa vielä suuremmat, jopa reilusti yli 20 prosenttia. Harva organisaatio kestäisi tuollaista hevoskuuria.

Johtopäätös edellä sanotusta on se, että kun säästöjä ei muualta pystytä haalimaan, ne otetaan opintoviikkoa kohden annettavan kontaktiopetuksen määrästä eli käytännössä pudotetaan opetuksen tasoa. Tälle tielle meillä osaamiseen nojaavana kansakuntana ei olisi varaa lähteä.

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakouluverkon kattavuus ja oppilaitosten aluevaikuttavuus on aivan oleellinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Toimipisteverkkoa kehitettäessä on muistettava, että Suomen hajasijoittuneen pk-yrityskentän ja vientiteollisuuden tärkeiden verkostojen kannalta on tärkeää, että ammattikorkeakoulutusta on jatkossakin maakuntakeskusten ja isompien kaupunkien lisäksi myös pienemmissä keskuksissa eli siellä, minne suurin osa suomalaisesta vientiä harjoittavasta pk-yritysverkostosta on sijoittunut.

Rahoitusmallin rakenteellinen uudistus on yksi tärkeimmistä kohdista uudessa ammattikorkeakoululaissa. Nyt en siis puhu rahan määrästä, vaan niistä kriteereistä, joilla ammattikorkeakouluille valtiolta tulevan rahoituksen taso määräytyy. Rahoituksen perustana olevat mittarit ohjaavat voimakkaasti ammattikorkeakoulujen toimintaa ja niiden kehittämistä erityisesti tällaisena kireän talouden aikana. Erinomainen asia uudessa rahoitusjärjestelmässä on opiskelijoiden valmistumiseen ja työllistymiseen sidotun rahoituksen lisääntyminen. Koulutuksen ja osaavan työvoiman kysynnän entistä parempi kohtaaminen onkin yksi tärkeimmistä kehittämisalueista.

Kuten täällä aikaisemmin mainitsin, tki-toiminnan laajuuden huomioiminen ammattikorkeakoulujen rahoituksessa on myös erittäin hyvä asia. Suomalaista innovaatio- ja yritystukijärjestelmää olisikin kehitettävä siihen suuntaan, että nykyistä isompi osa näistä yhteiskunnan panostuksista kanavoituu elinkeinoelämälle koulutusorganisaatioiden kautta. Tästä on se hyöty, että yritysten kehittämistoiminta ja aidot tarpeet tulevat vahvemmin ohjaamaan koulutuslaitosten toimintaa. Samalla opiskelijoille syntyy aitoja työelämäkontakteja, jotka auttavat sekä motivoitumisen että työllistymisen alueella. Lisäbonuksena tämä yhteistyömalli tarjoaa opetushenkilöstölle erinomaisia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja ajan tasalla pitämiseen.

Haluan vielä korostaa, että vaikka ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ollaan nyt leikkaamassa, niin ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan vahvistamiseen voidaan kanavoida projektirahoitusta. Tänä päivänä erilaisia yritystukia jakavat muun muassa ely-keskukset, maakuntien liitot, Tekes ja niin edelleen. Tätä järjestelmää hallitus pyrkii yksinkertaistamaan. Totean, että tämä on siis aivan eri asia kuin edustaja Kerolan mainitsema ammattikorkeakoulujen perusrahoitus. Itse asiassa tki-projektirahoituksen vahvistaminen ja ammattikorkeakoulujen tekemän soveltavan tutkimuksen tukeminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden perusrahoituksen supistumisen kompensointiin mielekkäällä ja vaikuttavalla tavalla. Samalla kun parannetaan koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa, voidaan yksinkertaistaa myös yritystukien kanavointia. Tämä on todellinen win-win-asetelma.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi minäkin haluan todeta, että tämän ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen on päästävä nopeasti uudistuksen toiseen vaiheeseen ja siinä yhteydessä olisi toteutettava YTHS-mallisen terveydenhuollon laajentaminen kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevaksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ammattikorkeakoululain muuttamisesta ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskevaa sääntelyä ehdotetaan uudistettavaksi. Muutoksen tarkoituksena on vauhdittaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun parantamista, ja nyt todellakin käsittelyssä on uudistuksen ensimmäinen vaihe toimilupien rahoitusmallien osalta, ja sitten toisessa vaiheessa on tarkoitus kokonaisrahoituksen osuutta käsitellä sekä myös ammattikorkeakoulujen muuttamista itsenäisiksi oikeushenkilöiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä näin tässä yhteydessä luovuttaisiin, ja tällä muutoksella halutaan erityisesti vahvistaa ammattikorkeakoulujen edellytyksiä suunnata omaa koulutustarjontaa nykyistä paremmin nimenomaan sen työelämätarpeiden mukaiseksi ja sitä vastaavaksi. Ammattikorkeakoulujen osalta voidaan todetakin työelämäläheisyys hyvin tärkeäksi painopisteeksi. Koulutusohjelmapäätöksestä luopuminen antaa ammattikorkeakouluille entistä paremmat mahdollisuudet reagoida työelämän tarpeisiin.

Uusien toimilupien myöntämisessä on tärkeää korostaa toiminnan laatua ja tehokkuutta. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että jokaisessa maakunnassa tulee olla korkeakoulu. Tässä yhtälössä ammattikorkeakoulut ovat toimijoina tärkeitä. Toimilupien uudistamisella saadaan nyt koottua korkeakoulut riittävän laajoiksi ja laadukkaiksi osaamisympäristöiksi, ja tämä taas takaa tietenkin tasa-arvoisen koulutuksen saatavuuden kaikkialla Suomessa. Jokaisella koululla tulee olla myös edellytykset tuottaa opiskelijoille laadullisesti tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteiden uudistaminen on tärkeä osa tätä uudistusta. Sitä on odotettu jo kovasti. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä onkin nyt tarkoitus ottaa huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta. Rahoituksen muutoksilla luomme sitä kaivattua tehokkuutta panostamalla tutkinto- ja opintoprosessien laatuun muun muassa työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Arvoisa puhemies! Rahoitusmallin muutoksilla ei ole vaikutusta valtiontalouteen. Rahoitusmalli tuo kuitenkin ammattikorkeakoulujen välille muutoksia rahoituksen jakautumiseen. Jatkossa ammattikorkeakoulurahoitus perustuisi osittain tuloksellisuuteen. Uusi rahoitusmalli edesauttaa kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulujen perustehtävien toteuttamista.

Uudistuksella tavoittelemme myös ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisen edellytyksiä. Tähän yhteyteen sivistysvaliokunta halusi lausua erityisesti koulutusviennin edistämiseksi lausuman, jossa todetaan, että koulutusviennin edistämiseksi lainsäädännöllisiä esteitä tulee selvittää. Tätä valiokunta esittää tehtäväksi esimerkiksi niin, että erotetaan normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus selvästi toisistaan. Koulutusvienti sopisi hyvin myös ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttään. Kansainvälinen työelämäyhteys, kansainväliset tutkinnot ja muu osaamisemme suuntaaminen kansainvälisille markkinoille on erittäin tärkeä eteenpäin vietävä koulutuspoliittinen asia. Siinä olemme vielä alkutekijöissä kuitenkin. Muun muassa tilauskoulutuksen ratkaisuja on pystyttävä pohtimaan uudella tavalla.

Tässä salissakin jo kovasti keskusteluttanut terveydenhuoltoasia on vielä ratkaisematta ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osalta. Kaikkein paras olisi ratkaisu, jossa kaikki opiskelijat kuuluisivat tuon terveydenhuollon piiriin ja terveydenhuolto kuuluisi suoraan opiskelijalle esimerkiksi oppilaskunnan kautta kuuluvaksi. Ongelmana on vapaaehtoisuus, ja opiskelijat pitäisi saada tasa-arvoiseen asemaan yliopistopuolen kanssa.

Nyt käynnissä olevat pilottikokeilut kahdessa ammattikorkeakoulussa, Saimaa ja Seinäjoki, ovat osoittaneet, että käytäntö on ollut toimiva. Tätä väliraporttia tai raportointia tästä kokeilusta tulisikin sitten hyödyntää tässä lopullisessa ratkaisussa, ja kuten täällä on useassa puheenvuorossa jo todettu — ja ministerikin varmaan kerkisi tuosta jo poistua, mutta varmaan ottavat tämän huomioon — tässä halutaan edetä myös rivakasti, ettei tämä terveydenhuollon osuus sitten jää tällä hallituskaudella vaikka esimerkiksi ratkaisematta. Eli terveydenhuollon tulee olla saatavilla yhtä lailla tietenkin myös ammattikorkeakouluopiskelijoille tasavertaisuudenkin vuoksi.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tällä uudistuksella parannetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia suoriutua perustehtävistään, ja yksi näistä perustehtävistä on edelleen se aluevaikuttavuus, joka syntyy koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä alueellisen tehtävän kokonaisuudesta.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Lakiesityksellä pyritään siis vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista, toiminnan laatua ja vaikuttavuuden parantamista.

Keskityn toimilupa-asiaan, eli uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatu, vaikuttavuus ja sitten tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Eli kyllä siellä alueella myös pitää näitä asioita tehdä, ja on aika paljonkin ammattikorkeakoulujen omissa käsissä nämä toimilupa-asiat, millä tavalla ne ovat tehostaneet omaa toimintaansa, ja vähän voisi sanoa takaperin, että ansainneet myöskin sen elämisen oikeuden.

Mielestäni eräs erinomaisen hyvä esimerkki on Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu, joka vuosien mittaan on elänyt ajassa, tehnyt muutoksia. Ne eivät ole olleet helppoja. Siellä on ollut poliittisia paineita suuntaan jos toiseenkin, mutta lopputulemana on yhteinen kampus Lappeenrannassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä ihan loppusuoralla Imatran osalta on menossa yhteisen kampuksen rakentaminen Mansikkalaan muitten koulujen yhteyteen. Eli rönsyt karsitaan, se on osa sitä tehokkuutta. Minun mielestäni tällaiset ammattikorkeakoulut, jotka ovat eläneet ajassa ja kehittäneet omaa toimintaansa jatkuvasti, ovat ansainneet sen pysyvän toimiluvan, ja Etelä-Karjalan osalta vielä niin, että se toiminta jatkuu sekä Lappeenrannassa että Imatralla.

Haluan vielä korostaa kerran sitä, että ammattikorkeakoulutoiminnassa on erittäin tärkeää, ettei sanaa "ammatti" unohdeta siitä korkeakoulun nimestä. Se on tärkeätä muun muassa suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten luomiseksi ja parantamiseksi ja nimenomaan vientiteollisuuden osalta.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Olemme käsitelleet tätä ammattikorkeakoulu-uudistusta pitkään ja hartaasti sivistysvaliokunnassa, ja tämä on yksi tärkeimmistä asioista tänä keväänä valiokunnassamme.

Koulutusjärjestelmäämme tulee kehittää jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin vallitsevaan työvoiman kysyntään ja globaalin kehityksen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Työmarkkinoiden näkökulmasta on tärkeää, että koulujärjestelmämme pystyy vastaamaan työvoiman kysyntään niin määrällisesti kuin laadullisesti. Pidänkin työmarkkinalähtöisyyttä tärkeässä roolissa ammattikorkeakoulujärjestelmän toiminnan kehityssuuntia pohdittaessa. Tältä osin ei saa unohtaa ammattikorkeakoulujen merkittävää alueellista roolia myös muualla Suomessa kuin suurimmissa kaupungeissamme.

Jotta ammattikorkeakoulujen opetus olisi korkealuokkaista, oppimisilmapiiri kannustava ja henkilökunnan sekä opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehdittaisiin, tulee valtion luoda puitteet laadukkaalle toiminnalle kaikilla osa-alueilla. Keskeinen osa-alue ammattikorkeakoulujen toiminnan pyörittämisen ja kehittämisen kannalta on luonnollisesti rahoitus. Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat menosäästöt vaikeuttavat osaltaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen menestyksekästä toteuttamista. Myös toiminnan laatu vaarantuu ja henkilöstön irtisanomiset ovat todennäköisiä, koska riittäviä hen-kilöstövähennyksiä ei kyetä toteuttamaan eläköitymisen kautta.

Rahoitusperusteiden uudistuminen ei saa heikentää opetuksen laatua. Myös opettajien määrän on oltava riittävä suhteessa opiskelijoiden määrään. Lisäksi alueellinen kehitys tulee ottaa huomioon rahoitusperusteissa ehdotettua paremmin. Opintojen etenemistä ja tehokkuutta mittaavan 55 opintopisteen rahoitustekijän painoarvo on liian suuri ja se olisi muutettava 45 opintopisteeksi, joka on Kelan rahoituksen edellyttämä opintopisteraja. Myös aikuiskoulutuksen ohella tehty työ tulisi huomioida pisteytyksessä.

Rahoituksen mittaristo ei kannusta huolehtimaan toivotulla tavalla koulutustarjonnan ja työvoiman tarpeen välistä suhdetta. Tämän seurauksena korkeakoulut saattavat keskittyä liikaa koulutusohjelmiin, joiden läpäisyaste on korkea, joista työllistytään hyvin ja jotka ovat edullisia toteuttaa. Tätä silmällä pitäen on tärkeää huolehtia myös erityisalojen työvoimasta.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulee saattaa tasa-arvoiseen asemaan verotuksen osalta, joten arvonlisäverotussäännöksiä tulee muuttaa ammattikorkeakoulujen osalta. Koko maan kattava ammattikorkeakouluverkosto on koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamisen ja toteutumisen kannalta tärkeää. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli paikallisten yritysten elinvoimaisuuden kannalta. Ammattikorkeakoulu-uudistus onkin toteutettava nämä näkökulmat huomioiden. Ammattikorkeakoulujen toimilupien arviointi ja päivittäminen kokonaisuudessaan vastaamaan vallitsevia työelämän ja yhteiskunnan sekä korkeakoulujen toimintaympäristömuutoksia on paikallaan.

Uudistuksen lopputuloksen tulee parantaa toiminnan laatua. Tämä tavoite vaarantuu, koska toimilupia haettaessa taloudellinen puoli on määräävässä asemassa. Lisäksi määräaikaisten toimilupien pituuden tulisi olla kolme vuotta ammattikorkeakoulujen toiminnan laadun ja tutkintojen loppuun suorittamisen varmistamiseksi. Kahden vuoden määräaika on liian lyhyt. Koko ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttaminen kahdessa vaiheessa ei ole perusteltua, ja perustelut toisessa vaiheessa tapahtuvalle yhtiöittämiselle ovat hataralla pohjalla.

Liikuntapalveluiden järjestäminen vähintään korkeakoululiikunnasta annettujen suositusten mukaisesti on hyvä lähtökohta opiskelijaliikunnan kehittämiselle ammattikorkeakouluissa. Selvitys liikuntapalveluiden järjestämisestä ei kuitenkaan riitä takaamaan niiden toimivuutta kaikissa ammattikorkeakouluissa. Paras tapa varmistaa liikuntapalveluiden tarjonta kaikissa ammattikorkeakouluissa on kirjata asia lakiin. Tästä johtuen olisi tehtävä lakikirjaus ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluiden järjestämisvastuusta, ja asiantuntijakuulemisessa Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja Valokin olivat tällä linjalla.

Edellä mainituin perustein me sivistysvaliokunnan perussuomalaiset laadimme vastalauseen 2 muutos- ja lausumaehdotuksineen hallituksen esitystä käsittelevään sivistysvaliokunnan mietintöön. Katsoimme tämän välttämättömäksi, koska emme näe hallituksen esityksen nykyisellään tukevan parhaalla mahdollisella tavalla ammattikorkeakoulu-uudistusta ja ammatti-korkeakoulujen tulevaisuutta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nykyiset ammattikorkeakoulut ovat tyyppiesimerkki kokeilun kautta tapahtuvasta kehityksestä. 1990-luvun alussa luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä on tähän päivään mennessä saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa korkeakoulukentässä. Kehitettävää kuitenkin vielä riittää, vaikkakin tämä uudistus on reipas askel oikeaan suuntaan.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten koulutus täyttää sille asetetut esimerkiksi alueellista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet ja millä tavoin toiminta saadaan resursoitua parhaiten. Kysymys ei ole vain siitä, mikä taho vastaa koulutuksen rahoittamisesta, vaan myös rahoituksen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta ja tuottavasta suuntaamisesta. Jokaisella opiskelijalla opiskeluahjosta riippumatta pitäisi olla oikeus laadukkaaseen koulutukseen.

Tänään täällä debatissa olemme kuulleet usean edustajan mainitsevan siitä, että laatu ja vaikuttavuus ovat näitä uusia, tärkeitä rahoituksen kriteereitä. Mielestäni pitäisi vielä katsoa yksi askel eteenpäin siihen toiseen vaiheeseen, ja opiskelijoiden laadullinen työllistyminen on mielestäni yksi niistä tekijöistä, joka pitää kytkeä ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin. Kaiken koulutuksen tavoitteena nimittäin tulee olla työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin, ja työllistymiskriteerin sisällyttäminen rahoitusehtoihin kannustaisi osaltaan koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen. Nykyajan korkeakoulutuksessa tulee myös hyödyntää monipuolisia opetusmenetelmiä, opetusteknologiaa ja pyrkiä tarjoamaan kullekin opiskelijalle parhaiten sopivia opiskelumuotoja.

Tästä valiokunnan kannanotosta käy ilmi, että ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta tarkastelleiden selvityshenkilöiden arvion mukaan ammattikorkeakoulujärjestelmässä on kokonaisuutena tarkastellen tehottomuutta. Keskeisinä ongelmina selvityshenkilöt näkivät nykyisen ammattikorkeakouluverkon hajanaisuuden, koulutustarjonnan ja -kysynnän epätasapainon niin alueellisesti kuin koulutusaloittain sekä pitkät koulutusajat ja korkeat keskeyttämisasteet. Tätä taustaa vasten ammattikorkeakoulukenttämme kaipaa todellakin rakenteellista kehittämistä, ja se on merkittävä osa tätä ammattikorkeakoulujen uudistamista. Kokonaisuuden tarkastelu on välttämätöntä, jotta pystymme turvaamaan laadukkaan opetuksen ja mahdollisimman tasaveroiset tukipalvelut jokaisessa toimipisteessä.

Tässä valiokunnan mietinnössä valiokunta on myös korostanut, että liikuntapalvelut ovat tärkeä opiskelijoiden hyvinvointia lisäävä ja sen myötä opiskelua edistävä palvelu myös ammattikorkeakouluissa. Juuri tätä taustaa vasten meidän pitäisi erityisesti keskittyä siihen, että näitä tukipalveluja saadaan tasavertaisesti eri ammattikorkeakoulujen yksiköissä.

Ja lopuksi, arvoisa herra puhemies, haluan nostaa esille tämän paljon puhuttaneen ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisen. Meillä ovat Kunttu ja Huttunen tehneet vuonna 2009 terveystutkimuksen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, ja tämä tutkimus osoittaa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden välillä ei ole merkittäviä terveydentilaan tai terveydenhoitopalveluiden tarpeeseen liittyviä eroja. Tähän perustuen YTHS:n nykyinen osaaminen soveltuisi siihen, että palvelut käsittäisivät myös ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijat.

YTHS-kokeiluhan on parhaillaan voimassa kahdella eri paikkakunnalla, ja tähän mennessä siitä on saatu hyviä tuloksia, ja väliraportin pitäisi ilmestyä päivänä minä hyvänsä. Toimiva ja kustannustehokas järjestelmä on todellakin jokaisen opiskelijan etu. Toivon, että päätös YTHS:n laajentamisesta koskemaan kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita saataisiin tehtyä vielä tämän hallituskauden aikana, sillä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tilanne on ollut pitkään melkoisen sekava, ja sellaista olotilaahan me emme kenellekään toivo.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulutuksen uudistuksessa päästään vihdoin liikkeelle, ja hyvä niin. Hallitus ja erityisesti sivistysvaliokunta ansaitsevat tästä syystä kiitokset. Monessa asiassa liikutaan nyt hyvään suuntaan.

On ollut hyvä huomata, että muun muassa valtion liikuntaneuvostossa esille nostetut huolet liikunnan asemasta ammattikorkeakouluissa näkyvät myös sivistysvaliokunnan mietinnössä. Toivon mukaan pitkään vallinnut epätasa-arvoinen tilanne amk- ja muiden korkeakouluopiskelijoiden välillä saataisiin näillä sivistysvaliokunnan vaatimuksilla korjattua.

Tämän ohella sivistysvaliokunnan tekemä lausumaehdotus koulutusviennin edistämisestä on äärimmäisen tärkeä. Vaikka kaikesta amk-opetuksesta ei olekaan vientituotteeksi, tulee kaikki keinot käydä läpi, jotta turhat lainsäädäntöön ja byrokratiaan liittyvät esteet kartoitetaan ja poistetaan nykyistä laajemman viennin edestä. Kasvun ja kehityksen mahdollisuudethan ovat meillä koulutusviennin osalta edelleen suhteellisen heikosti hyödynnetyt. Esimerkiksi toisen nopeasti kehittyneen menestysalan eli kotimaisen peliteollisuuden ja koulutusviennin yhteistyöstä on lupa odottaa suuria.

Toisaalta, arvoisa puhemies, osittain koulutusvientiinkin liittyen käsiteltävään esitykseen sekä sivistysvaliokunnan lausuntoon sisältyy yksi merkittävä ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä estävä tekijä. Kysymyksessä on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kolmen vuoden työelämäkokemus ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen, josta on muodostunut selkeä este saada muutoin hakukelpoisia kansainvälisiä opiskelijoita koulutukseen. Vaatimuksen muuttamista joustavampaan suuntaan on ajanut näkyvämmin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.

Valiokunta on kuitenkin päättänyt pitäytyä nykyisessä muotoilussa, koska katsoo sen tuovan mukanaan ylempien amk-tutkintojen uskottavuutta ja osaamista. Nykyisen mallin voimassaolopidon myös katsotaan korostavan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemaa nimenomaan työhöntuloväylänä.

Kuitenkin muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011—2016 todetaan kohdassa 136 seuraavaa: "Suomalaiset korkeakoulut rakentavat strategisia painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoumia. Näiden liittoumien puitteissa kehitetään yhteistä koulutustarjontaa mukaan lukien kaksois- ja yhteistutkinnot sekä tiivistetään tutkimusyhteistyötä." Nykyisessä lainsäädännössä oleva kolmen vuoden työkokemusehto johtaa siihen, että sekä kaksois- että yhteistutkinnoissa yhtenäinen hakukelpoisuusmäärittely on ongelmallista. Suomalaisen lainsäädännön mukaan kaikilta kaksoistutkinnon saajilta edellytetään kolmen vuoden työkokemus ennen opintojen alkua, ja välttämättä sellaisia ei kaikilta kansainvälisiltä opiskelijoilta löydy. Siksi kannustaisinkin nykyistä ja tulevia hallituksia etsimään toimivia ratkaisuja, jotta suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisen painopisteet toteutuisivat myös ammattikorkeakoulujen osalta.

Arvoisa puhemies! Loppuun vielä pari sanaa amk-opiskelijoiden terveydenhuollosta. Sivistysvaliokuntahan piti tärkeänä tehdä pysyviä ratkaisuja parhaillaan käynnissä olevan YTHS-kokeilun perusteella. Itse menisin tähän mennessä hieman pitemmälle ja harkitsisin jo nyt lähes pelkästään positiivisia kokemuksia keränneen YTHS-kokeilun lopettamista ja YTHS-järjestelyn käyttöönottoa kaikissa ammattikorkeakouluissa. Muutos toki maksaa, mutta onko meillä oikeasti varaa pitää 139 000:ta opiskelijaa muihin nähden heikommassa asemassa? YTHS on ilmaissut, että siltä kestää noin 1,5 vuotta valmistautua valtakunnalliseen kattavuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi aikaisintaan vuoden 2015 syksyä, eli siirtymäaikaa tässäkin asiassa löytyisi.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Nostan esiin sivistysvaliokunnan mietinnöstä ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset ja niihin sisällytettävät opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalveluita koskevat selvitykset.

On erittäin tärkeää, että ammattikorkeakoulut huolehtivat opiskelijoiden liikuntapalveluista hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Ammattikorkeakoulut tavoittavat yhdessä yliopistojen kanssa merkittävän osan nuorten aikuisten ikäluokasta. Korkeakouluopiskelu on yksi nivelvaihe liikunnallisen elämäntavan edistämisessä, ja opiskeluaikaisten liikuntatottumusten edistäminen on oleellista fyysisesti kestävämmän ja paremmin voivan yhteiskunnan rakentamisessa.

Tällä hetkellä tutkitusti joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija kertoo harrastavansa vain vähän liikuntaa ja joka kymmenes opiskelija ei omien sanojensa mukaan liiku ollenkaan. Ainoastaan 8 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista hyödyntää korkeakoulunsa liikuntapalveluita. Terveyserot yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä ovat hälyttävät. Osittain tämä johtuu aliresursoiduista liikuntapalveluista.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ylipaino, psyykkinen oireilu ja niska- ja hartiavaivat ovat kehittyneet opiskelijoiden kansantaudeiksi. Suomella ei ole varaa siihen, että työelämään valmistuvat nuoret aikuiset ovat jo uransa alkutaipaleella työkyvyttömiä.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2011 julkistettiin korkeakoululiikunnan suositukset. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen liikuntapalvelut ovat vähintään näiden suositusten mukaiset ja edellyttää näin ollen jokaista ammattikorkeakoulua järjestämään liikuntapalvelut myös käytännössä toimiviksi.

Liikuntasuositukset ovat hyviä minimitavoitteita ja tehokas tapa parantaa noin 200 000 suomalaisen opiskelijan elämänlaatua. On myös muistettava, että opiskelijoiden lisäksi panostetaan samalla ammattikorkeakouluissa työskentelevien työhyvinvointiin. Opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta olisi myös YTHS-kokeilua jatkettava ja YTHS olisi saatava kaikkien yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien käyttöön.

Arvoisa puhemies! Selvitykset eivät kuitenkaan saa olla pelkkiä tyhjiä lupauksia, joita ei ole aikomuskaan toteuttaa. Kun toimilupahakemuksissa luvataan kymmenen kaunista ja yhdeksän hyvää, on näiden tosiasiallista toteuttamista myös seurattava.

Saimme juur’ikään kuulla tuoreimmasta hienosta esimerkistä, jossa korkeakoululiikunta on toteutettu onnistuneesti. Tampereella on ryhdytty kahden yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä kehittämään liikuntapalveluita kustannustehokkaasti. Sen sijaan, että hallintoon olisi palanut rahaa, on satsattu itse toiminnan kehittämiseen.

On hyvä myös huomioida, että korkeakoulujen liikuntapalvelut eivät ole pelkkää maksutonta lisäpalvelua, vaan korkeakoululiikunnan nykyinen selkeä malli pitää sisällään sekä subventoidun osan että käyttäjän itse maksaman palvelun käyttömaksun.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa olisi kohtuutonta vaatia lainkirjausta liikuntapalveluiden toteuttamisesta ja siten lisätä ammattikorkeakouluille uusia lakisääteisiä velvoitteita. Oikea tapa onkin hallituksen esityksen mukaisesti edellyttää toimilupahakemuksissa selvitystä liikuntapalveluiden toteuttamisesta. Tämä on myös linjassa yliopistolain kanssa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Perusteet ammattikorkeakoulu-uudistukselle ovat hyvät. Tavoitteenahan on ammattikorkeakoulujärjestelmä, joka on siis kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen. Koulut kouluttavat osaajia, ovat samalla myös alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia ja innovaatioiden kehittäjiä.

Tämä uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. 1.1.2014 alkaa ensimmäinen vaihe, jolloin rahoitusperusteet muuttuvat. Nykyisinhän painotus on 70 prosenttia aloituspaikkakriteereillä. Jatkossa 70 prosenttia vastaavasti on suoritettujen opintopisteiden ja valmistuvien tutkintojen kriteereillä, ja noita opintopisteitä pitäisi saada 55 vuotta kohden.

Toimiluvat uusitaan kaikkien osalta, ja hallitus myöntää uudet toimiluvat. Tähän tietysti sisältyy sitten myös kysymys — kun nykyisen hallituksen henki näyttää olevan keskittäminen, toimipisteiden karsinta, eriarvoistaminen ja epätietoisuuden luonti — johtaako tämä siihen, että ammattikorkeakouluissa rahoituksen kiristymisen myötä epävarmuus lisääntyy: tuleeko jatkoa, tuleeko toimiluvalle uudistumista. Eli voi kysyä, onko sitten niin kuin täällä on vakuutettu, että se kussakin maakunnassa säilyy, mutta myös mikä on maakuntien tulevaisuus. Hyvin usein kuulee puhuttavan siitäkin, että maakuntiakin tulisi yhdistää ja näin ollen vaikkapa Savo-Karjalan vaalipiirin puitteissa tehtyjä uudistuksia toteuttaa myös sitten ammatillisen ja ammattikorkeakouluopetuksen puitteissa. Eli ajetaanko Savonia ja ajetaanko Karelia tällä ratkaisulla, arvoisa herra puhemies, hallituksen toimesta yhteen?

Vaikka tarkoituksena on lisätä ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä eli autonomiaa ja joustavoittaa toimintaa, vaikuttaa todellinen valta ja keskeisin ohjaus menevän ministeriöön ja hallitukselle, eli ruuvia kiristetään ohjaustoimilupien myöntämisen kautta. Tämä on ihan tuttua tarinaa. Tämä on nähty jo hirveän monessa kohtaa aiemminkin, joten tässä suhteessa esitys ei yllätä.

Rahoituksen uudistaminen samaan aikaan — siis tämä rahoitushan uudistetaan toisessa vaiheessa valtionosuusuudistuksen myötä, jolloinka rahoitus siirtyy sataprosenttisesti valtiolle 1.1.2015 — kun kokonaisrahoitusta leikataan lähes viidenneksellä, tekee uudistumisen ja tämän uudistuksen onnistumisesta aika lailla mahdottoman yhtälön. Kuinka lisätä laatua samalla, kun resurssit vähenevät? Siinä meille tietysti yhteinen pala purtavaksi. Hallituksen tulisikin kohtuullistaa leikkauksia, esimerkiksi perua indeksikorotusten jäädyttämiset. Ne ovat merkittäviä asioita, kun ne kertautuvat vuodesta toiseen ja näin myös korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujenkin osalta kokonaisrahoitusta heikentävät.

Vaikka rahoituksen pitäisi perustua jatkossa mielestäni entistä enemmän laatuun, kriteerit mittaavat enemmänkin määrää kuin tuota laatua. Voidaan kysyä myös, missä on aluevaikuttavuutta mittaava rahoituskriteeri. Se on ollut yksi ammattikorkeakoulujen keskeisistä tehtävistä koko ammattikorkeakoulujen perustamisesta alkaen. Jotkut ovat tosin todenneet, että ammattikorkeakouluja perustettiin ihan liikaa. Kysymyshän oli tietysti silloin siitä, että luodaan uusi koulutusjärjestelmä, joka on myös ilman muuta vahvistanut suomalaista osaamista. Tässä suhteessa se perustyö on ollut hyvä. Onko oppilaitoksia sitten liikaa, sitä voidaan aina arvioida vähän itse kunkin maakunnan näkövinkkelistä.

Viittasin tuossa aiemmin opintopisteisiin. Tuo 55 opintopisteen kriteeri on varsin ongelmallinen, tietyssä mitassa keinotekoinen, ja sille on käytännössä annettu varsin suuri painoarvo eli 24 prosenttia kokonaisrahoituksesta, kun vastaavasti yliopistoilla on 11 prosenttia. Kysymys kuuluu, olisiko kannattanut edetä maltillisemmin, vaikkapa myös portaittain. Kelalla rajana on 45 opintopistettä opintotuen saamiseen. Eli mitkä ovat todelliset keinot kannustaa opiskelijoita yli sen rajan? Onko työnteko opintojen ohessa enää mahdollista? Työnteko kuitenkin on käytännössä monien opintojen aivan keskeisin asia teorian ohella. Johtaako pisteiden metsästys ja pelko rahoituksen vähenemisestä vaatimustason laskuun, eli opintopisteitä annetaan entistä löysemmin, jottei oman työpaikan rahoitus ole vaarassa? Kärsiikö laatu ja osaaminen pistejahdissa? Kriteeri vertailee vain ammattikorkeakouluja keskenään, ei huomioi koulutusalakohtaisia eroja ja tarpeita. Samalla kriteeri johtaa ammattikorkeakoulujen eriarvoistumiseen riippuen eri koulutusalojen painotuksesta. Kysymys kuuluu myös, miksi vertailua eri ammattikorkeakoulujen välillä ei voitaisi tehdä huomioiden eri koulutusaloja.

Herra puhemies! Ihan tähän loppuun vielä: Esimerkiksi Pohjois-Savossa toimivalla Savonia-ammattikorkeakoululla on vahva painotus tekniikan opetukseen, koska alueella tai lähettyvillä ei ole yliopistotasoista tekniikan koulutusta. Tekniikassa opintopisteitä kertyy vaikeammin ja hitaammin kuin joillakin muilla koulutusaloilla. Tekniikan koulutuksesta tuleekin epäedullista, eli kysymys kuuluu myös, miten käy insinööriosaamisen.

Arvoisa puhemies! Tässä on eduskunnalla ja Suomella pohtimista, koska on äärimmäisen tärkeää, että meillä ammattikorkeakoulutus pystytään laadukkaana turvaamaan tulevaisuudessakin. Aika paljon kysymysmerkkejä edelleenkin asian tiimoilta on, ja siihen liittyy myös, onko osakeyhtiömuoto oikea ja kuinka ratkaistaan sitten tämä tärkeä opiskelijoiden terveydenhuoltotilanne.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ammattikorkeakoulukenttä saa iloita, että lainsäädäntö on nyt tässä vaiheessa, mutta asian lopullinen onnistuminen ei sittenkään ole kiinni kakkosvaiheesta vaan siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus todellakin turvataan, sillä ilman riittäviä taloudellisia resursseja toiminta ei pyöri lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

On kulunut neljännesvuosisata siitä, kun käynnistettiin ammattikorkeakouluhankkeet, ja 90-luvulta lähtien ammattikorkeakoulut ovat olleet toiminnassa. Matkan varrella on ollut erinäisiä lastentauteja, liikaa kunnianhimoa, liikaa intoa. Ehkä ei ole tietoa aina ollut tarpeeksi ja niitä näkyjä, mihin oikeasti halutaan pyrkiä. Välillä on myös ollut epäselvyyttä roolijaosta, tontista suhteessa tiedekorkeakouluihin. Onkin tärkeää, että muistetaan tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ero, mutta tämä ero ei ole poissulkeva vaan päinvastoin, tämä ero mahdollistaa hedelmällisen yhteistyön ja oman tärkeän tehtävän löytämisen ja omien vahvuuksien korostamisen ja sitä kautta löytyvän hedelmällisen yhteistyön.

Ammattikorkeakoulut joutuvat uuden lainsäädännön myötä monella tapaa tarkistamaan toimintaansa. Usean koulutuksen järjestäjän on ainakin nykyisellään miltei mahdotonta rakentaa ohjelmiaan siten, että opiskelija voi suorittaa lukuvuoden aikana sen 55 opintoviikkoa. Se vaatii monelta korkeakoululta todellakin opetusohjelmien tehostamista ja laadullista parantamista. Tässä voikin piillä vaara, että järjestetään näennäiskoulutusohjelmia, mitkä eivät palvele ammatillisen pätevyyden, koulutuksellisen pätevyyden edistymistä, vaan muodostuu näennäiskoulutusta joistakin internetistä kaivettavien materiaalien avulla. Onkin todella miettimisen paikka, onko tarkoituksenmukaista vaatia tämä 55 opintopistettä. Tähänhän Samok viimeksi eilen viittasi kannanotossaan.

On myös äärimmäisen tärkeää, että työelämäyhteydet syvenevät, on vuorovaikutusta koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja työelämän välillä. Toivottavasti lopullisesti päästään eroon niistä lastentaudeista. Liian monelle nuorelle opiskelupaikkaa ja elämäntehtäväänsä etsivälle yksi vuosi ammattikorkeakoulussa on merkinnyt vain sitä, että on valmistauduttu pääsykokeisiin jonnekin muualle. Se on ollut koulutusresurssien hukkaamista ja siinä mielessä näennäiskoulutusta.

Monessa puheenvuorossa on tuotu, herra puhemies, esiin, että terveydenhuoltokysymykset on järjestettävä. Näin se on, siitä tässä salissa eri puolueiden edustajien kesken vallitsee yksimielisyys, mutta kuten valiokunnan puheenjohtaja sanoi, niin pakkojäsenyys ei ole mahdollinen. On hieno asia myös, että koulutuksen arvoista eri puolueiden kesken meillä on pitkälti yksimielisyys.

Perussuomalaiset jättivät tähän mietintöön, niin kuin edustaja Elomaa mainitsi, vastalauseen, joka sisältää pykälämuutoksen ja päätöslauselmaehdotuksen, ja sitä on hyvä kannattaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan.

Nyt uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Toinen vaihe toteutetaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa. Uudistuksen keskeiset haasteet nousevat tästä ajasta, joka on taloudellisesti tiukka ja edellyttää siis näiden rakenteellisten uudistusten tekemistä hankalissa olosuhteissa.

Jos vertaamme tätä viime kaudella tehtyyn yliopistouudistukseen, nyt ammattikorkeakoulukenttään suuntautuu merkittäviä säästöjä, kun vastaava yliopistouudistus tehtiin merkittävillä lisäresursseilla. Vuosina 2014—2015 on tarkoitus toteuttaa yhteensä 31 miljoonan euron säästöt jo aloitetun aloituspaikkojen vähentämisen sekä osin yksikköhintojen leikkauksien kautta. Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, toisen vaiheen uudistus on rakenteellisen kehittämisen keskeinen osio. Siksi on tärkeää, että se etenee ja esitykset annetaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että voimme vahvistaa ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä, koulutuksen laatua ja tehokkuutta, aluekehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä opiskelijapalvelujen tasoa. Olemme suuren osaamisen kehittämisen haasteen edessä, ja meidän on pystyttävä vastaamaan siihen hiomalla oppilaitoksiamme huippukuntoon. Siihen tällä uudistuksella pyritään.

Hallitus esittää valtioneuvoston myöntämän ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteiden uudistamista. Jatkossa uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Tavoitteena on, että nykyinen toimipisteverkko voidaan koota riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi. Ammattikorkeakoulujen tehokkuuden ja työnjaon lisääminen vaatii tämänhetkisen hajanaisen kentän tiivistämistä, ja tämä voi olla joidenkin pienten yksiköiden kannalta vaikea ja haastava asia.

Rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin välttämättömiä. On olennaista, että kaikki yksiköt pystyvät tarjoamaan laadukasta koulutusta sekä opiskelijoille laadullisesti tasavertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut. Lisäksi tulee olla mahdollisuudet toteuttaa etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja alueita palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toimilupauudistuksen yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu ja osaamisen tiivistyessä huolehditaan myös sen siirtymisestä alueella.

Kuten mietinnössäkin todetaan, ammattikorkeakoulut ovat luonteeltaan pääosin alueellisia korkeakouluja. Niiden keskeiseen toimintafilosofiaan kuuluu tiivis yhteys alueen työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Siksi on tärkeää, että alueellista vaikuttavuutta edelleen vahvistetaan. Kuten Suomessa alueillakin on omat elinkeinonsa ja omat vahvuutensa, niin myös ammattikorkeakoulujen tulee profiloitua alueen erityispiirteiden mukaisesti. Se parantaa mahdollisuuksia laadun kehittämiseen ja tulokselliseen yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa. On tärkeää, että tämä huomioidaan myös rahoitusperusteissa niin, että alueellinen vaikuttavuus näkyisi rahoituksessa.

Jatkossa toimiluvissa määritellään, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Samalla ministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen edellytyksiä suunnata koulutustarjontaansa nykyistä joustavammin työelämän tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sääntelyn muuttamista vastaavaksi kuin yliopistoissa. Kuten yliopistoissa, sääntely siirtyisi tutkintonimikkeen tasolle. Tämä antaa ammattikorkealle nykyistä joustavammat mahdollisuudet reagoida työelämän tarpeisiin ja vastata työvoiman kysyntään.

Arvoisa puhemies! Erittäin keskeinen osa uudistusta on ammattikorkeakoulun rahoituksen uudistaminen. Nykyinen rahoitus ei kannusta tehokkuuteen eikä palkitse juurikaan tavoitteiden saavuttamisesta. Myöskään laatu ja vaikuttavuus eivät näy tällä hetkellä ammattikorkeakoulun rahoitusjärjestelmässä. Jatkossa rahoituksessa korostetaan suoritettuja tutkintoja, opintoprosessien laatua, tehokkuutta, työllistymistä sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tämä on erittäin hyvä uudistus.

On hyvä, että 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrällä on myös merkittävä painoarvo ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. Mittari, joka indikoi opintojen etenemisen sujuvuutta, on omiaan kehittämään koulutuksen laatua. Näin kannustetaan kouluja hyödyntämään monimuotoisia opetustapoja ja lisäämään opintojen joustavuutta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi opiskelijapalveluista ja ennen kaikkea YTHS:n toiminnasta.

Vuonna 2010 aloitettiin kolmevuotinen YTHS:n mallin kokeilu Seinäjoella ja omalla paikkakunnallani Lappeenrannassa. Tavoitteena on selvittää, miten YTHS soveltuisi ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden järjestäjäksi. Syynä tähän kokeiluun ja kehittämiseen oli ennen kaikkea se, että ongelmana on ollut, etteivät opiskelijat ole saaneet yhdenvertaisesti tarvittavia terveydenhuoltopalveluja vaan ne ovat olleet hyvin erilaisia riippuen siitä, missä opiskelija on opiskellut.

Kokeilun tulosten mukaisesti on tehtävä pysyvä ratkaisu terveydenhuollon järjestämiseksi. Ensimmäisten kokemusten perusteella on voitu osoittaa, että YTHS:n malli on toimiva ja kustannustehokas, joten YTHS:n toimintaa on laajennettava koskemaan kaikkia ammattikorkeakouluja eri puolilla Suomea.

Tulevaisuudessa, kun terveydenhuollossa siirrytään toivottavasti yksikanavaiseen rahoitusmalliin, on hyvä myös pohtia ja katsoa, millä tavalla opiskelijaterveydenhuolto omine käytäntöineen tuolloin toteutetaan. Tämä ei saa kuitenkaan estää tämänhetkistä opiskelijoiden terveydenhuollon kehittämistä, joka tulee toteuttaa YTHS:n toiminnan alla.

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi: Tutkimusten mukaan joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija harrastaa vain vähän liikuntaa ja joka kymmenes opiskelija ei liiku käytännössä lainkaan. Tämän seurauksena muun muassa opiskelijoiden ylipaino, psyykkinen oireilu sekä niska—hartia-sairaudet ovat yleistyneet. Tästä syystä myös opiskelijoiden liikuntaan ja liikuntapaikkoihin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin 1990-luvulla, ja ammattikorkeakoulut ovat toimineet vakinaisesti 2000-vuodesta alkaen. Siitäkin on jo kulunut aikaa. On siis jo aika uudistaa ammattikorkeakoulua, ja tämä on hyvä tehdä, sillä perusta on kuitenkin vahva. Ajat ovat muuttuneet, mutta ammattikorkeakoulujen tavoitteet eivät ole muuttuneet. Meidän täytyy pitää edelleenkin kiinni korkealaatuisesta koulutuksesta, joka on myös kansainvälisesti korkealaatuista. Tämä on tärkeää, jotta meidän maamme hyvä koulutusmaine säilyy. Tähän pyritään uudistuksella.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto Samok suhtautuu positiivisesti uudistukseen. He ovat kyllä kiinnittäneet huomiota opiskelijoiden terveyteen, josta puhun hieman lisää myöhemmin, ja liikuntapalveluiden puutteellisuuteen. Onkin aihetta kantaa huolta nuortemme hyvästä kunnosta. Sille rakennetaan myöskin tulevaisuutta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto kiirehtii myös toiseen vaiheeseen siirtymistä.

Ammattikorkeakouluille esitetään monia vaatimuksia. Niiden on vastattava moniin tarpeisiin: työelämän tarpeisiin, alueiden kehitystarpeisiin ja toki myös opiskelijoiden henkilökohtaisiin tarpeisiin. Monen opiskelijan suusta on kuulunut toive siitä, että ammattikorkeakoulut vastaisivat joustavammin myös eri opiskelijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin.

Rahoituksen yhtenä kriteerinä olevaan 55 opintopisteen vaatimukseen sisältyy mielestäni joitakin riskejä, jotka tulee ottaa huomioon. Toisaalta 55 opintopisteen vaatimuksella saatetaan lisätä koulutuksen tehokkuutta. Toisaalta vaatimukseen sisältyy riski opetuksen laadun heikkenemisestä tai pinnallistumisesta sekä opiskelijoiden uupumisesta.

Työelämän puolelta kuuluu usein huoli valmistuvien opiskelijoiden osaamisesta. Tämä huoli tuleekin ottaa vakavasti ja kehittää kaikkia käytäntöjä, joilla opinnot ja työelämä voidaan nivoa tiiviimmin yhteen jo opiskelujen aikana ja sitten myös siinä vaiheessa, kun opiskelija siirtyy työelämään. Päämääränähän tulee olla korkealuokkaisten ammattilaisten saaminen kentälle töihin. Tämä huoli toisaalta esiintyy joka koulutusasteella. Yläluokkien opettajat ovat huolissaan alaluokkien oppilaiden osaamisesta, lukioon siirtyvät oppilaat arvioidaan lukion tai ammattikouluihin siirtyvät ammattikoulujen opettajien taholta, ja taas korkeakoulujen opettajilta joskus kuulee kritiikkiä siitä, osaavatko nämä oppilaat niitä taitoja, joita tarvitaan korkeakouluopinnoissa. Tämä on sillä tavalla haaste ihan pienten opettamisesta aina sinne aikuiskoulutukseen asti, että pidämme huolen korkealaatuisesta koulutuksesta kaikilla tasoilla.

Ammattikorkeakouluilla on tietysti merkittävä rooli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa kehitetäänkin opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan osana suomalaista innovaatiojärjestelmää. On tärkeää pitää huolta ammattikorkeakoulujen kansainvälisyydestä.

Oppimisen edellytyksenä on hyvä terveys. Siksi tuen vahvasti opiskelijoiden jo pitkään esittämää vaatimusta ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelijahuollon ja terveydenhuollon parantamisesta ja toivon, että tämä ajatus siirtymisestä YTHS:n palvelujen piiriin toteutuu ammattikorkeakoululaisten kohdalla mahdollisimman pian.

Lukukausimaksut ja koulutusvienti — tätä keskustelua olemme saaneet tänäänkin käydä, ja on erittäin hyvä, että tämä keskustelu on alkanut siirtymään eriytyneempään suuntaan. On tärkeä erottaa lukukausimaksut ja koulutusvienti. Vihreät vastustavat lukukausimaksuja kaikissa muodoissaan. Toisaalta meidän on vastattava kansainväliseen kysyntään, ja sitä kysyntää, joka kohdistuu suomalaiseen koulutukseen, on runsaasti, ja meillä on oltava jotain tarjottavaa. Koulutusvienti ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen saamiseksi.

Kulttuuritoimen indeksille on viime kehysriihessä määrätty valtionosuusindeksijäädytys vuodeksi 2014, ja tuossa Takki-verkostossa, ammattikorkeakouluasioita pohtivassa verkostossa, olemme esittäneet, että tämä jäädytys on peruttava, sillä koulutukseen ovat — niin kuin muillekin aloille, mutta erityisesti nyt koulutukseen, mistä koulutusihmiset ovat huolissaan — kohdistuneet aika valtavat säästöt, ja yksistään ammattikorkeakoulu joutuu vuosina 2014 ja 2015 vastaamaan 31 miljoonan euron säästöistä. Tämä tuntuu kohtuuttomalta.

Vaikeassa taloustilanteessa meidän on syytä pohtia resurssien jakamista. Siinä mielessä, kun edustaja Harkimokin puhui liikuntapalvelujen yhdistämisestä eri koulujen välillä ja korkeakoulujen välillä, tällaisia käytäntöjä tulee levittää ja kannustaa. Synergiaeduista syntyy myös säästöjä.

On aivan aiheellista nostaa esille huoli toisen vaiheen rahoituksen riittävyydestä. Meidän on tärkeää pitää kiinni siitä, että tämä uudistus viedään loppuun kunnialla ja kokonaisuudessaan ja saamme olla ylpeitä suomalaisten ammattiosaamisesta myös tulevaisuudessa.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Harvoin on näin paljon aihetta tyytyväisyyteen. Minusta ministeriön esitys ja edustaja Vahasalon johtaman sivistysvaliokunnan lausunto ovat erinomaisia ja tämä lakiesitys myöskin on erinomainen. Saimaan ammattikorkeakoululta saamani viestin mukaan myös kentällä ollaan tyytyväisiä tämän esityksen sisältöön.

Pidän erittäin positiivisena kehityksenä sitä, että toimilupien myöntämisessä huomioidaan koulutustarpeen lisäksi myös koulutuksen laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus. Se parantaa toimintaa jos mikä. Se, ettei ministeriö enää reguloi, mitä koulutusohjelmia missäkin ammattikorkeakoulussa voi olla, on hyvä asia. Nyt kouluissa on sitten pidettävä huoli siitä, että koulutusohjelmat vastaavat työmarkkinoiden kysyntään. On tietenkin vaikea ennustaa tulevaisuuden koulutustarpeita ja työvoimatarpeita, mutta ei se mahdotontakaan ole.

Kehitysideana esitän, vaikkei se tähän esitykseen kuulukaan, että voitaisiin harkita ammattiaineiden opettajille säädettävää työelämään tutustumismahdollisuutta tai jopa -velvollisuutta. Jos opettaa ammattia parikymmentä vuotta, voi olla, ettei opettajan oma käsitys opettamansa työn sisällöstä vastaa täysin käytännössä elettävää elämää. Opettajat — tämä ei tietenkään koske kaikkia — voisivat muutaman vuoden välein viettää työelämäjakson, jossa päivittäisivät näkemyksensä tilanteesta yrityksissä. Erityisen tyytyväinen voi olla esityksessä olevaan uuteen rahoitusmalliin. Siitä ministeriölle ja valiokunnalle kiitokset, ja uskon, että väki Saimaan ammattikorkeakoululla on myös tyytyväinen tähän rahoitusratkaisuun.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintöön liittyi koulutusvientiä koskeva lausumaesitys, ja koulutusviennistä onkin täällä paljon keskusteltu, mutta se on kyllä mahdoton keskustelu siinä mielessä, että aina vedetään lukukausimaksut tähän mukaan. Kuten edustaja Haapanenkin tässä äsken totesi, niin lukukausimaksut ja tämä ovat kaksi eri juttua ja asiaa, ja sen takia se valiokunnan lausumaehdotus olikin hyvin tarkkaan kirjoitettu, ettei siitä sitten saisi sitä kuvaa, että tähän meidän normaaliin hakujärjestelmään tulisi osalle porukasta, opiskelijoista, hakijoista, lukukausimaksuja, koska silloin se tilanne menee aivan mahdottomaksi.

Jos kuvitellaan sitä tilannetta vielä eteenpäin, niin voisi jopa käydä niin, että yliopisto tai korkeakoulu ottaakin opiskelijoikseen vain EU—Eta-maiden ulkopuolisia ja jättää omat sitten rannalle tyystin. Sen takia halutaankin, että tutkintoon johtava koulutus on täysin erillään tästä meidän hakujärjestelmästämme, normaalista hakujärjestelmästämme, ja että sitä voitaisiin kehittää muun muassa kehittämällä tätä nykyistä tilauskoulutukseen liittyvää lainsäädäntöä, joka on voimassa, tehty täällä vuonna 2007.

Tilauskoulutus on tutkintoon johtavaan koulutukseen tarkoitettu väline. Se on EU—Eta-maiden ulkopuolisille. Sitä myydään ryhmille — ryhmä on vähintään kaksi ihmistä. Sitä myydään tahoille — taho voi olla valtio tai kunta, yhdistys, säätiö, mikä tahansa. Siitä pitää ottaa vähintään kustannuksia kattavat maksut. Sen pitää olla ehdottomasti erillään siis tästä meidän omasta järjestelmästämme, hakujärjestelmästämme, ja silloin se ei uhkaa tätä meidän systeemiämme.

Mutta ongelma tässä on nyt se, että kun ammattikorkeakouluesimerkki täällä Suomessa haluaisi myydä koulutusta EU-maiden ulkopuolelle, esimerkiksi Aasiaan, niin se ei voi sitä tehdä, jos Aasian puolelta tuleva taho ottaa oman maan rajojen sisäpuolella opiskelijoilta lukukausimaksua. Meillä Suomessa tulkitaan, että sitä ei voi sinne silloin myydä.

Tämä tuntuu varsin oudolta asialta, ja se oli myöskin yllätys meille valiokunnalle, kun nyt jälkeenpäin tästä asiasta havaittiin, että tämmöinen tulkinta on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Varmasti pienellä lainmuutoksella tähän voidaan tehdä korjaus, koska kun nyt on peräänkuulutettu niitä uusia nokioita ja muita ja vienti on supistunut ja muutenkin näin tapahtunut, niin koulutuksen osalta, kun koko maailma tietää meidän koulutuksemme ja arvostaa sitä, meillä on tässä tuhannen taalan paikka käyttää nyt tämä tilanne hyväksemme.

Olemme myöskin uuden opetusministerin kanssa tästä puhuneet, ja varmasti tämä asia etenee tavalla tai toisella nopeasti ja rivakasti.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Vahasalo toi tuossa puheenvuorossaan esille tätä koulutuksen myyntiä. Halusin vain ihan käytännön kokemuksena kertoa tuolta Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta, että siellä kun otettiin tämä koeohjelma, jossa tietyt koulutusohjelmat tehtiin maksullisiksi, niin itse asiassa ulkomaisten opiskelijoiden määrä lisääntyi runsaasti tämän myötä. Kyllä tämä on sellainen kokemus, jonka minun mielestäni tulisi rohkaista meitä siihen, että tätä koulutusta voitaisiin paremmin myydä ulkomaille.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluevaikuttavuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkein kannustin kehittää ammatillista korkeakoulutusta oikeaan suuntaan. Pidän erittäin tärkeänä valiokunnan kannanottoa, että tulokset ja toiminnan laatu tulevat olemaan yksi tärkeimmistä rahoituskriteereistä. Rahoitusmallin rakenteellinen muutos opiskelijoiden valmistumisen ja työllistymiskriteerien suuntaan on mielestäni hyvä ja kannustava ratkaisu. Kannustan tämän lisäksi ammattikorkeakoulun rahoituskriteerien jatkokehittämistä laadullisen työllistymisen suuntaan. Silloin toiminnan kriteerit olisivat parhaimmillaan.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen aluevaikuttavuuden ja kansainvälistymisen näkökulmasta on jo aiemminkin jalostanut ja suunnannut ammattikorkeakoulutoimintaa sekä alueen yrityksiin että kansainväliseen korkeakouluyhteistyöhön. Tästä on muun muassa Kainuussa hyviä kokemuksia. Nyt tähän tulee avuksi myös kannustava rahoituskriteeri. Tuloksellisuuden palkitseminen on mielestäni paras kannustin. Paineessa timantitkin syntyvät. Yritykset Suomessa vastaavat 96 prosentista tki-toiminnasta, ja sen vuoksi alueen yritysten ja paikkakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyö antaa mahdollisuuden alueen osaamisen edelleen kehittämisessä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittamismahdollisuuksien lisääminen nostaa maakunnan osaamiseen perustuvien työpaikkojen säilymisen ja lisääntymisen paikkakunnalla. Tästä hyötyy koko Suomi.

Arvoisa puhemies! YTHS-pilottikokeilu on jo osoittautunut toimivaksi tähän mennessä. Siksi kannustankin ministeriötä tutkimaan mahdollisuutta ottaa kokeilusta saadut hyvät tulokset käyttöön kaikissa ammattikorkeakouluissa. Myös tällä parannettaisiin ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvin pitkälti voi yhtyä tähän sivistysvaliokunnan tekemään mietintöön.

Koulutuksen työelämälähtöisyys on erittäin tärkeä asia, myöskin alueellinen vaikuttavuus, kuten edellisessä puheenvuorossani kävi ilmi, ne ovat menneet tässä eteenpäin. Myöskin täällä on puhuttu opiskelijoiden liikuntapalveluista, terveyspalvelujen järjestämisestä, josta voisi ehkä todeta, että Tampereella tämä on onnistuttu järjestämään erittäin hyvin ilman YTHS:ääkin, mutta jos se ei muualla onnistu, niin ei minulla mitään sitä vastaan ole, vaikka sellaistakin pilottia viedään eteenpäin. Jossain määrin olen huolissani näistä mainituista 31 miljoonan euron säästöistä, koska ne väistämättä tulevat vaikuttamaan pidettävien opetustuntien määrään ja sitä kautta myöskin koulutuksen laatuun.

Arvoisa puhemies! Siitä pääsenkin itse varsinaiseen aiheeseen, jonka halusin tässä nostaa esille. Se on tämä koulutusvienti. Kiitän valiokuntaa siitä, että se on edes pienen askeleen ottanut tässä asiassa eteenpäin, mutta valitettavasti kyllä hyvin pienen. Kyllä se on pakko todeta, että kun tilauskoulutusta saa myydä ryhmälle, joka on minimissään kaksi, niin jos autojakin saa myydä vain silloin, kun joku tulee ostamaan kaksi autoa, mutta ei saa myydä yhtä autoa, niin kauppa on aika hiljaista. Kyllä tämä sama periaate valitettavasti tarkoittaa myös tässä koulutuksessa aivan samaa, että ennen kuin voidaan myydä tutkintoa suoraan opiskelijalle, kuten suuressa osassa muualla maailmassa tapahtuu, niin siihen asti tämä koulutusvienti on vain näpertelyä. Se on pakko todeta.

Sitten kun ajatellaan sitä, että sen pitää olla eriytetty, niin ymmärrän sen idean, että siinä on haettu kompromissia, jolla asiassa päästään eteenpäin, ja sitä arvostan, mutta jos lähdetään siitä, että se on erillinen, niin siinä on mielestäni kolme mittavaa ongelmaa.

Ensimmäinen on se, että aina kaikessa kaupanteossa on parasta myydä sitä osaamista, joka on kaikkein vahvinta. Sitä tutkintoa, jota normaalistikin tehdään ja johon on eniten panostettu, on paras myydä myös muille. Jos tehdään joku erillinen tutkinto myytäväksi, niin helposti kuluvat ne resurssit, jotka sen tutkinnon aikaansaamiseksi, sen koulutusohjelman aikaansaamiseksi menevät, suhteessa siihen, mitä siitä saadaan tuloja, ja päästään siihen lopputulokseen, johon näissä tietyissä kokeiluissa on päästy: Lappeenrantaa ja muutamia muita positiivisia esimerkkejä lukuun ottamatta voidaan sanoa, että rahaa on mennyt enemmän kuin on tullut. Tällä perusteella sitten ikään kuin tyrmätään koko koulutusvienti.

Toinen asia on se, että ideahan tässä koulutusviennissä nimenomaan on se, että se nostaa vaatimustasoa, parantaa oppilaitosten taloutta ja sitä kautta nostaa myös suomalaisille opiskelijoille annettavan koulutuksen tasoa. Jos nämä eriytetään toisistaan, niin silloin tätä etua ei saada.

Kolmas on se, mitä pidän kaikkein erikoisimpana: ei edes etätutkintoja saada myydä. Satakunnan ammattikorkeakoulussa Huittisissa, jossa itsekin olen saanut aikaisemmin olla sekä opiskelijana että opettajana, on tradenomikoulutuksessa kehitetty tutkinto, jonka voi kokonaan suorittaa etänä. Sen tutkinnon ovat suorittaneet, suomenkielisen tutkinnon, esimerkiksi ulkosuomalaiset Australiassa tai Yhdysvalloissa, mutta heiltä ei voida ottaa mitään maksua siitä tutkinnosta, jonka he suorittavat. Toivon todella, että kun tämä rahoitushomma menee tiukemmaksi, niin tähän etätutkintoon jostain ylipäätään rahoitus löytyy, ettei koko tutkinto kaadu siihen, että siitä ei voida ottaa rahoitusta oppilailta.

Kyllä pitäisi ottaa nyt realiteetit käytäntöön tässä asiassa ja ymmärtää se, että koulutusvienti on valtava mahdollisuus ja suomalaisella koulutuksella on kysyntää. Monet yliopistojen ja myöskin ammattikorkeakoulujen edustajat viestittävät, muun muassa Haaga-Heliasta on viestitetty ja tiedän, että myöskin omilta vanhoilta työnantajiltani, Hämeen ammattikorkeakoululta, Tampereen ammattikorkeakoululta on viestitetty, että kyllä niitä ostajia EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta löytyy meidän tutkinnoillemme, kun vain annetaan niitä myydä. Missään nimessä tätä ei tulla sotkemaan siihen, että lukukausimaksut tulisivat suomalaisille opiskelijoille. Mutta jos emme hyödynnä niitä mahdollisuuksia, joita meillä on olemassa, niin koulutuksen rahoituspohjassa tulee väistämättä ongelmia.

Nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että tämä säästö on sitä luokkaa, että se väistämättä tulee vaikuttamaan pidettyjen opetustuntien määrään. En toivo, että sillä tiellä mennään eteenpäin, ja sen takia halusin tämän asian nostaa esille. Muilta osin pidän valiokunnan tekemää mietintöä erittäin hyvänä.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunta on hyvin käsitellyt tätä lakimuutosta, ja valiokunta pitää tärkeänä muutamia kohtia eli "parantaa ammattikorkeakoulujen toiminnan tuloksellisuutta, opetuksen laatua, aluekehittämistoiminnan vaikuttavuutta, oppilaitosten kansainvälistymistä sekä opiskelija- ja muiden palveluiden tasoa".

Itse keskityn enemmän tuohon aluekehittämiseen ja aluekehitysvaikutukseen. Mielestäni ammattikorkeakoulut ovat lunastaneet Suomessa sen aluekehittäjän tehtävän, mikä heille on omassa toiminnassaan asetettukin. Hyvin monien virkeiden pikkukaupunkien ja isompienkin kaupunkien ympärille on luotu vahvasti ammattikorkeakoulun kautta sellaista juuri, sanotaan pienyrityskenttään, sopivaa koulutusta, ja he ovat saaneet hyvin siihen henkilöstöä. Tästä on muun muassa kiitokset tullut yrittäjäjärjestöiltä ja muilta toimijoilta.

Mutta lisäksi ammattikorkeakoulut ovat pystyneet hyvin hyödyntämään nämä EU:n aluekehittämisrahat, myös kansalliset rahat, ja ovat hyvin vahvoja projektitoimijoita. Se osaaminen ja hallinnon osaaminen, mikä niissä hankkeissa ja toiminnassa on, on ollut hyvinkin vaikuttavaa. Tietenkin projekteissahan aina 20 prosenttia voi mennä kiville ja 80 prosenttia jollain tavalla onnistuu ja 20 prosenttia on helmiä näistä kehittämishankkeistakin, niin että siinäkään ei kannata kaikista huonoimpien projektien kautta arvioida, mitenkä alueen ammattikorkeakoulut ovat menestyneet.

Mielestäni hyvinkin hyvä yhteistyömalli on esimerkiksi — täällä edustaja Satonenkin mainosti Pirkanmaata — tämä maakuntakorkeakouluaspekti, mikä meillä on rakennettu. Siinä ovat ammattikorkeakoulut vetäjinä, mutta hyvin vahvassa yhteistyössä on Tampereen teknillinen yliopisto ja myös Tampereen yliopisto. Sitä kautta on saatu koko tämän maakunnan alueelle hyvää aluekehittämistoimintaa mutta myös yhtä lailla koulutustoimintaa.

Tuossa edustaja Satonen käsitteli hyvin tätä vientiä, koulutusvientiä. Itsekin näen, että tätä on hyvä virkistää. Kyllähän on paljon parempi antaa opettajille töitä kuin opettajille potkut, jos me saamme viennin kautta sitä virkistettyä. Voitte korjata, hyvät edustajat — toisen asteen koulutuksen kautta ainakin Mäntässä me annamme kiinalaisille koulutusta, mutta ehkä siitä ei sitten oteta rahaa, mutta vienti toimii hyvin, ja me saamme sieltä hyvää työvoimaa. Sillä tavalla me saamme myös näille pienille paikkakunnille hyviä työntekijöitä. Mutta ammattikorkeakouluillahan on jo tällä hetkellä hyvä kansainvälinen tuntemus ja kokemus eri toiminnoista, niin että näen tämän koulutusviennin hyvin sopivan siihen kenttään.

Toimilupa-asiaakin valiokunta on hyvin käsitellyt. Itsekin näen, että aika lyhyt aika on tämä kahden vuoden jakso siinä, miten tällainen pitkäjänteisyys saataisiin toimilupien kautta ammattikorkeakouluihin yhtä lailla, että turvattaisiin tämä kehittämistoiminta siinä.

Yhdyn tässä keskustan vastalause 1:n lausumaesitykseen. Siinä on ihan hyvä pohja, että ammattikorkeakoulut tulisi merkitä lakiin ja myös tämä ammattikorkeakoulutoiminta olisi yliopistolain kanssa lähestulkoon yhtäläinen pykälä tässä rahoituspohjassa. Rahoitushuolihan tässä meillä tietenkin kaikilla on, ja toivon, että säilyvät nämä maakunnallisetkin yksiköt, jotka ovat tällä hetkellä kehittämisen moottoreita. Korostan vielä sitä aluekehittämistä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, mitä valiokunnan työlle voi tässä laissa antaa, siellä on tehty perusteellista työtä. Tässä on useampi puheenvuoro käytetty rahoituksen uudistamisesta ja sitä kiitelty, ja tavoitteet ovat mielestäni hyvät. Halutaan, että päästään työelämälähtöisempään koulutukseen, ja siihen ohjaa esimerkiksi se, että koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Mutta jos sitten katsotaan, miten se raha loppujen lopuksi jakautuu, niin siihen kyllä toivoisin vielä enemmän sitä työllistymispainotusta.

Jos ajatellaan, että 3 prosenttia rahoituksesta tulee sen kautta, miten valmistuneet työllistyvät, niin se on kyllä todella vähän. Se on itse asiassa yhtä vähän kuin mitä rahaa tulee sen perusteella, miten opiskelijat antavat palautetta tuosta koulutuksesta. Ja kun kyse ei ole palautteen laadusta vaan enemmänkin palautteen määrästä, jolla tuo toinen 3 prosenttia määräytyy, niin voi sanoa, että puhutaan hyvin pienistä ohjausvaikutuksista. Toivoisin, että näitä jatkossa mietittäisiin, ovatko ne ihan kohdallansa, kun kuitenkin on kyse ammattikorkeakoulusta, jonka tehtävä olisi omalta osaltaan ohjata nimenomaan sinne työelämään. Vaikka siellä tietenkin on tutkimus- ja muutakin panostusta, niin kun tätä työllisyysvaikutusta on korostettu, niin soisi sen olevan hieman suurempi.

Toivoisin myös, että tätä opiskelijapalautetta mietittäisiin, miten se sitten loppujen lopuksi määräytyy. Jos se on vain palautteen määrä, niin voimme hyvin kuvitella, miten sosiaalialan naiset vastaavat palautelomakkeisiin verrattuna vaikkapa tekniikka-alojen miehiin — hyvin eri tavalla. Silloin pitää miettiä, onko tuo toimiala, jolla toimitaan, se, joka ohjaa opiskelijapalautteen määrää, vai onko se todella se, että se palaute annetaan ja sen laatu merkitsee.

Sitten ehkä vielä aikuiskoulutuksen näkökulmasta se, että tavoitteet ovat hyviä, se, että valmistutaan ja työllistytään ja muutoin, mutta kun aikuiset opiskelevat hieman toisella rytmillä varsinkin silloin, kun he ovat työelämässä, niin nyt tämä rytmitys, minkä mukaan rahoitus on tulossa, saattaa johtaa siihen, että ikään kuin aikuisopiskelijoille pitää tehdä liian tiukka aikataulutus, ja silloin niiden, jotka keskeyttävät ne opinnot, määrä kasvaa. Tämä on myös sellainen asia, jota soisi jatkossa mietittävän: miten näitä kriteereitä loppujen lopuksi sitten tulkitaan, kun se tehdään sieltä sisältä. Sen ymmärrän, että nyt laissa on prosentit kirjattuna, mutta se, mikä on sitten se prosentin sisällä oleva viimeinen mittari, on se, joka ratkaisee, toimivatko nämä hyvään vai huonoon suuntaan.

Yhdyn myös siihen kiitokseen, että aluevaikutukset on otettu tänne lakiin ihan selkeästi, koska kyllä ammattikorkeakouluilla on aluevaikutusta erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole yliopistoa, ja se on hyvä nähdä. Lisäksi näen tämän toimilupien porrastamisen, että ikään kuin ensin mennään lyhyemmällä aikajänteellä ja sitten mennään eteenpäin ja katsotaan, mitä lopulta sinne jää, ketkä toimiluvat saavat, tietyllä tavalla hyvänä ikään kuin ruuvina valtion taholta puristaa yhteistyöhön ja siihen, että me käytämme resurssejamme tehokkaammin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut erittäin hyvää keskustelua tänä päivänä ammattikorkeakoulu-uudistuksesta. Haluaisin itse jatkaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden liikunnasta ja liikuntamahdollisuudesta.

Monilla ammattikorkeakoulupaikkakunnilla opiskelijoiden liikuntapaikkapalveluiden järjestämisessä on edelleen puutteita. Liikuntapalvelut ovat tärkeä opiskelijoiden hyvinvointia lisäävä ja opintoja tukeva palvelu. On tärkeää, että toimilupahakemuksessa selvitetään myös liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Liikuntapalvelut tulee järjestää vähintään suositusten tasoisina.

Korkeakoulujen omien liikuntapalveluiden kehittämisen rinnalla tulee yhä vahvemmin huomioida kuntien liikuntatoimen, liikuntaseurojen, urheiluakatemioiden, kaupallisten toimijoiden merkitys opiskelijoiden liikuttamisessa. Tämä kokonaisuus tulee tärkeäksi ennen kaikkea muun muassa sen takia, että kun meillä järjestöt eivät enää saa vastaavaa tukea esimerkiksi yhteistyökumppaneilta näitten liikuntapalveluiden kehittämiseksi, niin useilla opiskelijoilla, jotka elävät kuitenkin niukoissa varoissa, ei itsellään ole taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa kaikkia liikuntaan liittyviä kustannuksia. Kun kunnat ovat myös osaltaan korottaneet liikuntapaikkamaksuja ja ehkä myös vähentäneet erilaisia tukimuotoja, niin tästä syystä nämä liikunta-asiakasmaksut tulevat kohdentumaan opiskelijoille itselleen.

Arvoisa puhemies! Minusta on ollut hyvä myös se asia, joka on herättänyt keskustelua: tämä koulutusvienti. On myös ollut hyvä, että valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo on tätä asiaa nyt tarkentanut, koska tämän salin ulkopuolellakin tähän asiaan on kiinnitetty huomiota ja varmasti meihin useisiin edustajiin on otettu yhteyttä sen takia, että mietintö on herättänyt epäluuloja.

Ensinnäkin, kun tämä valiokunta on omassa mietinnössään avannut tätä koulutusvientiä, niin olisin tässä yhteydessä toivonut myös sen selkeän viestin, joka täällä on tullut, sen, että olisi sanottu, että lukukausimaksuja ei hyväksytä Suomessa EU:n sisällä olevilta opiskelijoilta eikä myöskään suomalaisilta opiskelijoilta, mikä olisi selkeyttänyt tätä kokonaisuutta.

Sitten vielä ihan lopuksi haluan todeta, että edustaja Kopra kertoi Lappeenrannan yliopiston hyvistä kokemuksista, jotka liittyvät EU-maiden ulkopuolella olevien opiskelijoiden koulutukseen Lappeenrannassa, mutta tämä on aivan eri asia kuin se, mistä me olemme tänään keskustelleet, ja hyviä kokemuksia sieltä siltä osin on.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Filatov puhui erinomaisesti näistä rahoituskriteereistä. Valiokunnassakin näistä kriteereistä paljon puhuttiin, että ovatko ne mittarit ihan oikein tällä hetkellä, varsinkin ne prosenttiosuudet, ja sen vuoksi mietinnössämme todetaankin, että "rahoitusperusteista tarkemmin päätettäessä tulee harkita, miten alueellisen vaikuttavuuden painoarvoa voitaisiin vahvistaa". Eli tässä supateltiin edustaja Filatovin kanssa, että varmasti olisi hyvä, jos uusi opetusministeri sitten kakkosvaiheen yhteydessä voisi tätä asiaa myöskin parantaa ja korjata tätä vaikuttavuutta.

Mutta vielä tähän tilauskoulutukseen. Pitää katsoa ne poliittiset realiteetit: minkä on mahdollista tällä kaudella päästä eteenpäin? Ne tavalliset lukukausimaksut eivät ole mahdollisia. Silloin täytyy miettiä muita polkuja. Ei kukaan sano, että tästä pitää tehdä erillistä tutkintoa, vaan voi olla näitä ihan samoja tutkintoja, mutta se on tärkeää, että se on erillisenä systeeminä tästä meidän hakujärjestelmästämme. Tietenkin se parantaa oppilaitoksen taloutta. Sitä varten sitä tehdäänkin. Tällä hetkellä se tilanne vain on se, että helpoiten tähän pääsisi minun mielestäni pureutumaan sillä, että tätä nykyistä tilauskoulutusta muutetaan. Ne tietyt kriittiset kohdat, mitä siinä on, voidaan muuttaa, niin ettei tarvitse pyörää keksiä taas alusta, vaan parannetaan. Tässä on paljon kysymys myöskin OKM:n tulkinnoista.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Kysyisin edustaja Vahasalolta, kun totesitte äsken, että meidän pitää todeta poliittinen realiteetti, että lukukausimaksut eivät tällä hallituskaudella ole mahdollisia, mikä on kokoomuksen ja edustaja Vahasalon kanta tähän kysymykseen.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on hallituksessa puolueita, jotka ovat ilmoittaneet, että he eivät sitä lukukausimaksua hyväksy, ja täytyy todeta, että minä kuulun, yhdyn näihin, etten kannata lukukausimaksua, mutta että haluaisin tämän tilauskoulutuksen kautta tätä asiaa edistää, että se koulutusvienti mahdollistuisi. Ja silloin kun se on irti tästä meidän normaalista hakujärjestelmästä, niin silloin ei ole niin kuin sitä vaaraa, että se sotkee meidän oman maan hakijoiden ja eurooppalaisten hakijoiden kuviot, koska minä ymmärrän sen, että jos EU- ja Eta-maiden ulkopuoliset tahot hakevat niitä samoja paikkoja, joita hakevat suomalaiset uudet ylioppilaat, niin kenelle ne paikat sitten niin kuin jaetaan? Niin että minä ymmärrän, että sen täytyy olla käytännössä ihan erillinen asia, ja silloin kun se on täysin erillinen asia, niin silloin siihen varmasti löytyy myöskin poliittista tahtoa ja minäkin voin sitten hyväksyä nämä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, on hyvä, että sivistysvaliokunta on kuitenkin tässä asiassa edennyt, ja arvostan sitä, mitä puheenjohtaja Vahasalo ja valiokunta ovat tehneet. Mutta kun tässä puhuttiin, mikä on kenenkin kanta, niin on kuitenkin hyvä mainita se, että siitä ei ole ainakaan epäselvyyttä, mikä on tämän eduskunnan kanta. Tämän eduskunnan aivan ylivoimainen enemmistö on sitä mieltä, että lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pitäisi ottaa käyttöön, ja se on kyllä aika vakava viesti, ja sen takia toivon, että se valiokunnassa sisällä oleva aloite myöskin saa asianmukaisen käsittelyn.