Arvoisa puhemies! Punamultahallitus luottaa voimakkaasti niin kutsuttuun aktiiviseen työvoimapolitiikkaan eli työttömien aktivointiin ja niin kutsuttuun työllisyyskurssipolitiikkaan, kun taas kokoomus lähtee siitä, että pitäisi luoda oikeita edellytyksiä työpaikkojen synnylle. Tuore sanomalehti Karjalaisen tutkimus kertoo, että suomalaisten työvoimatoimistojen johtajien enemmistö eli siis käytännön työvoimapolitiikan asiantuntijoiden enemmistö myös katsoo, että tämä aktiivinen työvoimapolitiikka on tehotonta eikä pureudu rakenteelliseen työttömyyteen. Kohdistan kysymykseni työministeri Filatoville:

Aiotteko edelleenkin jatkaa tällä tehottomalla linjalla, vai olisiko nyt aika kurssin muutokseen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tuo työvoimatoimistojen kritiikki kohdistuu siihen, että heidän mielestään työvoimatoimistoissa on vääränlaisia asiakkaita, (Naurua) asiakkaita, joista osa kuuluisi enemmän sosiaalitoimen piiriin ja joista osa kuuluisi esimerkiksi eläkkeelle sen vuoksi, että he ovat työkyvyttömiä. Juuri tähän problematiikkaan hallitus on puuttunut, koska me olemme perustaneet työvoiman palvelukeskukset, joissa Kelan kuntoutus, kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä työhallinto toimivat yhdessä. Tämän lisäksi eläkeproblematiikassa on Elma-hanke, joka tekee henkilökohtaisia työkyvyttömyyseläkeselvityksiä, ja sen lisäksi ensi vuonna on tulossa pienimuotoinen ratkaisu, joka kerralla päästää osan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista ihmisistä eläkkeelle.

Arvoisa puhemies! Tämän viikon ehkä dramaattinen tieto oli se, että työllisten määrä on punamultahallituksen ensimmäisen vuoden aikana romahtanut 45 000:lla kun hallituksen tavoite on siis tuo 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana.

Olemme odottaneet esimerkiksi palvelualojen osalta esityksiä niin kutsutun matalapalkkatyön tukimallista. Tuore uutinen kertoo, että hallituksen piirissä tuota uudistusta koskevat päätökset ovat lykkääntymässä. Työministeri Filatov, on tiedossa, että SAK ja te suhtaudutte hyvin nihkeästi tähän tukimalliin. Onko tämä nyt lykkääntymässä ja tältäkin osin uusien työpaikkojen luominen vaikeutumassa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Veroasiat eivät kuulu työministeriölle, mutta en ole suinkaan suhtautunut nihkeästi tähän malliin vaan päinvastoin olen ollut koko ajan sitä mieltä, että pitää etsiä käytännössä toimivia ratkaisuja. Se, että tehdään julistuksia siitä, että matalan tuottavuuden aloja pitää tukea, ei tuo työtä käytännössä näille aloille eikä synnytä työpaikkoja, jos ei ole konkreettista mallia, joka elävässä elämässä toimii. Viime vuonna syntyi 17 000 palvelualan työpaikkaa, ja tänä vuonnakin kaupan alan työpaikat ovat lisääntyneet 8 000:lla, eli kyllä palvelupuolella on tapahtunut sitä positiivista kehitystä, johon hallitus on pyrkinyt. Mutta se ei, ikävä kyllä, ole riittänyt kompensoimaan niitä menetyksiä, mitä me olemme kokeneet vientiteollisuudessa, maataloudessa ja, ikävä kyllä, myös pienten yritysten kohdalla.

Herra puhemies! Kokoomus vie taas harhaan keskustelua, ihan niin kuin yritysverokeskusteluakin. Ongelmahan ei ole se, että valtio työllistää liian paljon ihmisiä. Ongelma on se, että valtio on vähentänyt työllistämistään työllisyysrahojen kautta. Palkkaperusteisesti työllistetään useita kymmeniätuhansia ihmisiä vähemmän nyt kuin vuonna 96, ja se on se työttömien kova ydin, joka tänne on muodostunut. Viimeksi tänään Lapista otettiin yhteyttä siinä asiassa, että tekemätöntä työtä olisi, esimerkiksi ympäristötöitä, Metsähallitus voisi työllistää, mutta valtiolta ei tule rahaa. Nyt täällä on tämä lisäbudjettiesitys, ja työministeriön osalta tämä on yhtä lyhyt kuin Italian sotasaavutukset 1900-luvulla: ei mitään.

Miten te, työministeri, aiotte tätä työttömyysasiaa hoitaa, jos valtio ei lähde itse siihen satsaamaan?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä, yksinomaan valtion tukityöllistämisellä tämä ei hoidu, ja tänä vuonna budjetissa on jo pohjalla huomattavasti paljon enemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Lapin kohdalla on käyty neuvotteluja siitä, mihin he haluavat käyttää suoritusvaraustansa, ja Lapissa alueellisesti on tehty sellaisia maakuntaliittojen ja muiden yhteisiä ratkaisuja, joissa lähdetään siitä, että työvoimapolitiikkaan ei tarvita lisää rahaa, koska suoritusvarauksesta nämä on viety nollille.

Arvoisa puhemies! Näissä työllisyysluvuissa oikeastaan huolestuttavinta on se, että vaikka työllisten määrä on vähentynyt jyrkästi, niin — niin hassulta kuin se kuulostaakin — paha asia on se, että työttömyys ei ole lisääntynyt, koska se tarkoittaa, että yli 50 000 ihmistä on vetäytynyt kokonaan pois työmarkkinoilta, siis Lahden kaupungin verran väkeä. Silloinhan se tarkoittaa, että näitten ihmisten osalta työllistymistoiveet ovat vielä huonompia.

Onko hallitus analysoinut, mihin ne 55 000 ihmistä ovat kadonneet?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ihan näin yksioikoista johtopäätöstä niistä luvuista ei vielä oikein voi tehdä, koska on katsottava hieman useamman kuukauden lukuja, ennen kuin voidaan tehdä hyvin pitkälle meneviä analyysejä. Mutta tiedossa on selkeästi se, että esimerkiksi pieniä yrityksiä on lopettanut, jolloin todennäköisesti ihmiset eivät ole saaneet jatkajaa sille yrityksellensä, ja toisaalta perheenjäsenet sen jälkeen ovat esimerkiksi siirtyneet eläkkeelle.

Mutta yksi suuri ryhmä ovat naiset, jotka ovat lähteneet kouluttautumaan tai siirtyneet kotiin hoitamaan pieniä lapsia. Tämän taustalla on usein se, että ei ole ollut vakituista työtä tarjolla, ja kun määräaikainen työsuhde on päättynyt, ei ole uskottu siihen uuden määräaikaisen työsuhteen löytymismahdollisuuteen ja on valittu lasten kotihoito taikka esimerkiksi opiskelu. Viime vuonna lähes 7 000 naista enemmän lähti opiskelemaan kuin vuotta aikaisemmin. Miesten kohdalla vastaava luku oli 2 000.

Arvoisa herra puhemies! On tietty asia, että määrätty määrä ihmisiä on aina vailla työtä. Tällä kertaa katsotaan, että haetaan pitkäaikaistyöpaikkaa, sellaista työpaikkaa, mikä ikuisesti säilyy. Mutta kun haetaan semmoista työntekijää, mitä haetaan tällä kertaa metsänistutukseen, maa- ja puutarhataloustöihin tai yleensä hanttitöihin, niin ketään ei löydy tulemaan tähän asiaan. (Ed. Tennilä: Se on vale! — Ed. Kuosmanen: Ei ole, ed. Tennilä ei ole yrittäjä!)

Kuinka tämä asia toimii käytännössä, kun toiset ovat hakevinaan töitä ja kukaan ei kuitenkaan ole töihin tulossa? Onko hallitus tietoinen tästä probleemasta, mikä on olemassa, ja mitä hallitus aikoo tehdä, että lyhyenkin pätkätyön vastaanottaminen kannattaa eikä siellä kortistossa lyhyäminen ole kannattavampaa kuin työn vastaanottaminen? Mitä hallitus aikoo tehdä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Pääsääntöisesti suomalaiset hakevat hyvin hanakasti töitä. Pieni joukko on sellaisia ihmisiä, jotka ovat jo luopuneet työnhausta ja menettäneet siinä mielessä toivonsa. Juuri sen vuoksi tarvitaan näitä palvelukeskusten räätälöityjä palveluja, jotka ottavat huomioon sen syyn, miksi työtä ei enää aktiivisesti haeta.

Näissä hyvin lyhytaikaisissa työsuhteissa ongelma on usein sovitellun päivärahan problematiikka, jossa ihmiset pelkäävät sitä, että heidän etuisuutensa viipyvät ja sitä kautta toimeentulo vaikeutuu, vaikka sinänsä tulot kasvavat. Tässä on tehty ratkaisuja sen mukaan, että kassat voivat maksaa reaaliaikaisesti soviteltua päivärahaa, mutta kaikki eivät kuitenkaan näin ole toimineet, vaikka tällaiseen sopimukseen on pyritty pääsemään.

Tarkoitus on katsoa tätä järjestelmää sekä koko työmarkkinatuki- ja muita sosiaaliturvajärjestelmiä yhdessä sellaisessa työryhmässä, jossa pohditaan paitsi sitä, miten työ on ihmisen kannalta kannattavaa, myös miten työllistäminen olisi jokaisessa tilanteessa kuntien kannalta kannattavaa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on luvannut 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Tämän viikon tilasto oli hätkähdyttävä. Punamultahallitus on toimikaudellaan eli noin vuoden aikana onnistunut vähentämään Suomessa työllisten määrää noin 45 000:lla, ei siis nettomääräisesti ainoatakaan työpaikkaa lisää, mutta 45 000 työpaikkaa on menetetty. Luulisi esimerkiksi ministeri Pekkarista nolottavan istua siellä aitiossa, kun hän oppositiojohtajana kahdeksan vuotta tiesi kertoa, miten työpaikkoja paremmin syntyy, ja nyt, kun hän on ministeri, niitä vaan menetetään.

Ed. Häkämies jo esitti kysymyksen saamatta vastausta: Tuleeko hallitukselta, kuten on luvattu, kesäkuun alkuun mennessä malli, miten tuetaan matalapalkkaisen työn kysynnän vahvistamista verotuksellisin ja työantajamaksuihin kohdistuvin keinoin? Herra pääministeri! Teillä on päivä aikaa. (Naurua) Tuleeko tämä malli vai ei?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä työ on kesken. (Naurua — Ed. Sjöblom: Selvitys menossa!) Sellaista mallia, joka olisi riittävän kevyt byrokraattisesti, kohdistuisi tehokkaasti, ei ole vielä kasassa, johon olisimme tyytyväisiä, ja valmistelu jatkuu.

Tästä aiheesta sinällään on vuosia Suomessa puhuttu, mutta kyllä valittaen täytyy todeta, että hallinnon piirissä tähän aiheeseen liittyvää valmistelua ei enempää verohallinnon kuin valtiovarainministeriön puolella ollut lainkaan tehty. Sitä on nyt tämän hallituksen kaudella tehty. Tässä vielä päätös odotuttaa. Tarkastellaan asiaa, pyritään löytämään semmoinen malli, joka varmasti tehoaa. Emme halua mitään torsoa mallia lähteä esittämään, vaan sen täytyy olla sellainen malli, jonka tehoon itse uskomme.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Muistan ed. Zyskowiczinkin osallistuneen menneinä vuosina sellaiseen keskusteluun, jossa yhteisesti todettiin, että Suomessa tarvitaan suurin piirtein 3 prosentin talouskasvu, ennen kuin työttömyys lähtee selvästi vähenemään. Näin ei ole nyt kuitenkaan tapahtunut menneen vuoden, runsaan vuoden, aikaan. Yleinen eurooppalainen kehitys luuhaa lähellä nollaa sen kasvun osalta. Vaikka tämä hallitus kotimaista kulutuskysyntää reilusti vauhdittamalla onkin saanut kasvua aikaiseksi, ei ole päästy 3 prosenttiin meidän kasvussamme; ollaan noin 2 prosentin tuntumassa.

Huolimatta siitä, että ei ole päästy 3 prosenttiin, hallitus on pystynyt huolehtimaan siitä, että työttömyys ei ole kasvanut, vaan työttömyys oli menneen vuoden aikaan vähentynyt 2 000 henkilöllä. Se on saavutus, joka on myönteisesti tässä eurooppalaisessa tilanteessa kirjattava. Mutta kiistatta kielteistä on se, että työllisyysaste on laskenut, ja se on ongelma hallituksen ja koko Suomen kannalta, ja hallitus varmaan pystyy kehittämään toimia, joilla se antaa vähän tyydyttävämmän vastauksen ed. Zyskowiczin sinänsä oikeutettuun kysymykseen.

Puhemies! Kokoomus jauhaa täällä tätä samaa propagandaa kuin eilen, puhemies, (Hälinää) 45 000 työpaikasta. Ed. Häkämies ampuu haulikoilla, mutta silloinkin hyvin valikoivasti. Toisaalta hän puhuu aktivointiasteesta. Ruotsissa on kolminkertainen määrä suhteellisesti aktivoitu työttömiä ihmisiä meihin verrattuna.

Puhemies! Ongelman ydinhän oli loppujen lopuksi näitten työvoimajohtajien kyselyvastauksien mukaan se, että työkyvyttömiä näistä pitkäaikaistyöttömistä oli 26 prosenttia. Puhemies! Minun kysymykseni on: Mitä aiotaan tehdä, jos työvoimatoimistojen johtajat ovat sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömistä 26 prosenttia on työkyvyttömiä? Pitää nopeuttaa näitä toimenpiteitä.

Puhemies! Ihan lopuksi vielä: Nuorten osalta meillä on 32 000 nuorta, alle 24-vuotiasta työttömänä. Näiden kahden ryhmän asia pitää nyt pystyä ratkaisemaan, ja näitä toimenpiteitä minä peräänkuulutan.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Siitä, kuinka paljon työttömistä on työkyvyttömiä, on hyvin erilaisia arvioita. On varmasti totta, että meiltä semmoinen 10 000—15 000 henkeä löytyy, jotka ovat työkyvyttömiä meidän ihan normaalin työkyvyttömyyskäsitteemme mukaan. Mutta ongelma on se, että tällä hetkellä meidän työmarkkinoittemme näkökulmasta huomattavasti suurempi joukko on työkyvyttömiä, koska usein ne odotusarvot, mitä työvoimalle asetetaan, ovat hyvin korkealla, koska Suomessa on totuttu pitkän aikaa hyvin runsaaseen, hyvinvoivaan ja osaavaan työvoiman tarjontaan. Tulevaisuudessa varmasti työmarkkinoiden kriteeristö joutuu alentamaan sitä omaa kynnystänsä.

Tämän asian kanssa tasapainotellaan siten, että tällä henkilökohtaisella Elma-mallilla haetaan ratkaisuja. Siihen on lisätty suunnattomasti resursseja. Osan kohdalla haetaan sitä työkykyä eikä työkyvyttömyyspäätöstä elikkä haetaan kuntoutusta, haetaan sosiaalipalveluja ja haetaan koulutuksen kautta osaamista työmarkkinoille. Sen lisäksi on tulossa tämä kertaratkaisu, josta äsken mainitsin. Nuorten kohdalla meillä on 1 000 pitkäaikaisesti työtöntä nuorta. Se on tulos, josta voimme olla ylpeitä, mutta hallitus on siitä huolimatta puuttumassa työttömyyteen nuorten kohdalla nopeammin jo kolmen kuukauden kohdalla.

Arvoisa puhemies! Monissa työvoimatoimistoissa kärsitään koulutus- ja työllisyysmäärärahoista pulaa jo alkuvuodesta, ja näin on myöskin vaikeimmilla työttömyysalueilla. Työvoimatoimistoilla ei ole mahdollisuutta suunnitella pitkäjänteisesti omaa toimintaansa, koska ne eivät tiedä, kuinka paljon niillä on resursseja. Lisäbudjetin avulla tämä tilanne ei tule korjautumaan. Minä kysyn teiltä, ministeri Filatov:

Kuka ja missä on ilmoittanut teille, että Lapissa ei tarvita enää lisää työllisyysmäärärahoja? Voitteko te samalla vakuuttaa, että tänä vuonna näitä määrärahoja ei jää käyttämättä niin kuin on jäänyt aiempina vuosina?

Työministeri Tarja Filatov

Herra puhemies! Olen sanonut, että en ole eri mieltä siitä, että tästä rahasta jollakin alueella voisi olla pulaa, (Ed. Tennilä: On pulaa!) mutta sen sijaan ongelmallista on se, että kun muualla Suomessa mietitään sitä, mihin meidän EU-varantojamme käytetään, niin niitä halutaan käyttää myös työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta esimerkiksi Lapissa on teidän omien instanssienne kautta tehty päätöksiä, joissa tälle puolelle tulee 0 euroa, kun suoritusvarauksia on jaettu eri toimialojen kohdalla. (Ed. Tennilä: Ettekö te itse ota vastuuta jostakin?)

Arvoisa puhemies! Ministerin vastaus ed. Häkämiehen kysymykseen osoittaa sen, mikä hallituksen työllistämispolitiikassa vikana on. Siirretään ihmisiä rekisteristä toiseen tai koulutuksesta toiseen, mutta yhtään uutta työpaikkaa niillä konsteilla ei tunnu syntyvän.

Mutta sitten kysymykseni. Luin juuri eräästä lehdestä puutarhasta, jossa oli palkattuna kaksi venäläistä salaatinpakkaajaa. Lehdessä kerrottiin, että edellytys siihen, että ulkomaista työvoimaa voidaan palkata, on se, että Suomesta ei pysty työvoimatoimisto osoittamaan. Tällä alueella on 20 000 ihmistä työttömänä kolmenkymmenen kilometrin säteellä. Miten tämä yhtälö on mahdollinen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! En tiedä tuon tapauksen yksityiskohtia, joten en voi vastata siihen, miten se on mahdollinen, mutta tiedän sen, että työvoimatoimistojen on silloin, kun työlupapäätöksiä tehdään, tarkistettava, onko yrityksen toivomassa ajassa mahdollista saada sitä työvoimaa, jota yritys toivoo. Tietyissä kausiluontoisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi Suonenjoella mansikanpoiminnassa, puolet näistä työntekijöistä on kotimaisia ja puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, koska liikkuminen hyvin lyhyen työsuhteen perässä Suomessa on vaikeaa, kun pitäisi maksaa kaksi asuntoa. (Ed. Kuosmanen: Miten ne ulkomaalaiset voivat tulla Ukrainasta saakka?) Mutta sen sijaan tuo työ on kannattavampaa ja helpompaa niille ihmisille, jotka tulevat muualta ja siinä tilanteessa saavat huomattavasti paremman toimeentulon kuin omassa maassansa.