Eva Biaudet /r:
Ärade talman! Jag kan nog avstå, eftersom
jag förstår att alla är på väg
någonstans, om jag nästa gång får
första frågan. Men om vi har tid att ännu
diskutera den här saken så ser jag gärna
att vi fortsätter.
Arvoisa puhemies! Kuntaministeri Hannes Manninen on äskettäin
julkisuudessa sanonut, että hänen mielestään
Suomi ei tarvitse maahanmuuttoa, koska jostain syystä hän
uskoo, että työllisyysastetta nostamalla lähiaikoina
voidaan tyydyttää työmarkkinoiden työntekijäpula,
joka tulee meille. Samanaikaisesti kuitenkin tiedämme myös,
ja varmasti kuntaministeri myöskin tietää,
että kuntasektorilta lähtee hyvin piakkoin 150 000
ihmistä eläkkeelle.
Hallituksessa valmistellaan maahanmuutto-ohjelmaa. Onko tämä ministeri
Mannisen viitoittama tie se pohja, miltä ohjelma lähtee?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ennen kuin esittää kysymyksen
täällä, olisi syytä lukea tarkoin,
mitä on sanottu. Olen todennut, että maahanmuuttotarve
ja ulkomaisen työvoiman tarve ei ole niin suuri kuin yleensä puhutaan.
En ole sanonut, etteikö sitä ole. Olen tuossa
haastattelussa myöskin perustellut ja asettanut eräitä reunaehtoja,
mistä tekijöistä riippuu se, kuinka paljon
ulkomaista työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan. Luulen,
että meidän jokaisen tavoite on, että ensisijaisesti
pyritään työllisyysaste omassa maassa
nostamaan hallituksen tavoittelemaan 75:een, (Ed. Halme: Hienoa!)
ja jos se nousee, niin silloin lähimmän 15—20
vuoden aikana meillä on käytettävissä sama
työvoimamäärä kuin meillä on
tällä hetkellä työssä ja
se oleellisesti vähentää sen ulkomaisen
työvoiman tarvetta.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma
on kokonaisuus, jossa arvioidaan paitsi työperäistä maahanmuuttoa
ja sitä, miten sen koulutus ja kotouttamis- ja muut prosessit
toimivat, myös tätä humanitäärista
puolta. Se pohjaa luonnollisesti niihin arvioihin, joita työvoiman poistumasta
on tehty, ja siellä on käytössä asiantuntijoita
siltä puolelta, jossa on katsottu tätä työvoiman
tarvetta. Mutta siinä mielessä puolustaisin ministeri
Mannisen lähtökohtaa, että tietenkin
meidän näkemyksemme työvoimapolitiikassa
ja työllisyyskysymyksissä pitää lähteä siitä, että kotimaiset
resurssit otetaan mahdollisimman täysimääräisesti
käyttöön ja ulkomainen työvoima
tai kansainvälistyminen on vain täydentävä osa
tätä kokonaisuutta.
Eva Biaudet /r:
Talman! Det låter naturligtvis bra, men det är
antagligen ganska svårt att sedan efter tio år
plötsligt öppna en dörr och säga att
nu är alla välkomna. Man skulle kunna tänka sig
att det skulle kräva lite mera åtgärder
och ganska tidigt, eftersom vi inte har särskilt mycken
frivillig inflyttning till Finland.
Olisinkin tiedustellut ministeri Manniselta, mikä on
hänen arvionsa ja koska on se paikka, jolloin rupeamme
puhumaan siitä, että tarvitsemme myös
maahanmuuttoa ja rupeamme toimimaan niin, että ulkomaalaiset
haluaisivat tulla Suomeen.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ei ole syytä asettaa mitään
rajaa, että jostakin vuodesta alkaen. Meidän lähtökohtamme
on se, että silloin kun tarvetta on, koko ajan pitää olla
mahdollisuus käyttää myöskin
ulkomaista työvoimaa. Mutta samanaikaisesti meidän
on ponnisteltava sen hyväksi, että meidän
työllisyysasteemme on mahdollisimman korkea, ja se hallituksen
tavoite, 75 prosenttia vuonna 2010, on erittäin haastava
tavoite ja vaatii meiltä kaikilta kovia ponnisteluja. Jos
siinä onnistutaan, se oleellisella tavalla muuttaa näitä näkymiä.