Juha  Rehula  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan nykyisestä 36 eurosta 60 sentistä 46 euroon 60 senttiin lasta kohden kalenterikuukaudelta. Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyisi tämän muutosehdotuksen eli 10 euroa tämän päivän tilannetta enemmän lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen.

Hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan lapsiperheiden köyhyyteen tulee puuttua, sitä tulee vähentää ja eriarvoistumiskehitystä tulee pyrkiä kaventamaan niin, että lapsiperheiden taloudellinen asema paranisi. Tähän liittyen yhtenä toimenpiteenä hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti lapsilisän yksinhuoltajalisää ollaan siis korottamassa. Tämä korotus maksaa vuositasolla 18,8 miljoonaa euroa.

Valiokunta on saanut selvityksen siitä, että noin neljännes yksinhuoltajaperheistä eli 30 000 taloutta joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Valiokunta pitää hyvänä, että tilanteessa, missä yksinhuoltajataloudet ovat yksi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista talouksista, tähän asiaan kiinnitetään huomiota.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen käteenjäävä tulo ei välttämättä uudistuksen perusteella ja johdosta kohene, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa, sitä laskelmaa tehtäessä. Valiokunta ja useat hallitukset viimeisten vuosikymmenten aikana ovat useissa yhteyksissä korostaneet, että sosiaaliturvan ensisijaisena tavoitteena tulee olla ensisijaisten etuuksien tason säätäminen sille tasolle, että toimeentulotuen merkitystä pystyttäisiin vähentämään. Eli ensisijaisten etuuksien tason tulisi olla riittävä.

Yksi hallitusohjelman keskeisimpiä sisältöjä on sosiaaliturvauudistus, jonka tavoitteena on taata kaikille riittävä ja aukoton sosiaaliturva. Tämän uudistuksen yhteydessä tulee valiokunnan näkemyksen mukaan ottaa huomioon erityisesti toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden asema ja tilanne. Näin ja tämän mietinnön kautta valiokunta osaltaan viestittää sosiaaliturvauudistusta tekevälle ja valmistelevalle komitealle erään painopistekohdan.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta esittää, että tämä lakiesitys hyväksyttäisiin esitetyllä tavalla. Lisäksi mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, joiden osalta oletan, että vastalauseiden tekijät tulevat ne täällä istuntosalissa esittelemään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen sinivihreän hallitusohjelman ensi vuoden talousarvio panostaa tulonsiirtoihin eli pienituloisten perusturvan parantamiseen. Ehkäistään työttömyyttä, parannetaan kansaneläkettä ja kevennetään eläkeläisten tuloverotusta. Parannetaan opiskelijoiden asemaa nostamalla opintorahaa ja vapaan tulon rajaa ja nostetaan yksinhuoltajien lapsilisää.

Lapsilisää saa Suomessa yli miljoona lasta, ja se maksaa Kelalle 1,5 miljardia. Yksinhuoltajien lapsia on 160 000. Heidän lapsilisiensä määrä on jo korkeampi kuin isän ja äidin yhteisessä perheessä elävien lasten. Kun tämän budjettilain mukaan lapsilisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa, se aiheuttaa valtiolle lähes 20 miljoonan euron menot.

Ongelmana yksinhuoltajaperheissä on se, että lapsilisä, kuten puheenjohtajamme ed. Rehula sanoi, ei ole etuoikeutettua tuloa, ja kun perhe saa toimeentulotukea — näitä perheitä on noin 25 prosenttia yksinhuoltajatalouksista — niin lapsilisä vähennetään toimeentulotuesta. Valiokunta onkin mietinnössään lausunut, että järjestelmää tulee pikaisesti muuttaa siten, että toimeentulotukea saavat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden etuuksien korotuksia kohdennettaessa. Sosiaaliturvaa uudistava komitea, jota johtaa entinen kansliapäällikkö Markku Lehto, ottaa tämän huomioon, ja saamme mahdollisimman pikaisesti lapsilisän korotuksen huomioitua myös toimeentulotukiperheissä.

Kristillisten vastalauseessa, jonka allekirjoittaja on valiokunnan jäsen Päivi Räsänen, painotetaan 1. ponnessa, että lapsilisä tulee muuttaa kokonaan tai osittain etuoikeutetuksi tuloksi. Tämä seikka on jo vahvasti huomioitu mietinnössä.

Lisäksi hänen 2. ponnessaan esitetään, että lapsilisä tulisi sitoa indeksiin. Tämä ei liene kaikkein edullisinta lapsille, koska eduskunta voi joka vuosi korottaa lapsilisää. (Välihuutoja vasemmistoliitosta) Ja kuten hallitusohjelmassa sanotaan, vuonna 2009 kolmannelle lapselle tulee lapsilisän korotus.

Päivi Räsänen ehdottaa myöskin, että lapsilisän maksamisikää korotetaan, mutta valitettavasti tämä pykälä ei ole auki tämän 7 §:n käsittelyn yhteydessä.

Täysin käsittämätön on sosialidemokraattien vastalause 1, jossa he haluavat, että kaikkien ensimmäisten lasten lapsilisää korotetaan 10 eurolla 50 sentillä kuukaudessa. Vastalauseessa ei uskalleta kertoa, mitä se maksaa. Ja kun, kuten kuulitte, lapsilisät kaikkiaan maksavat 1,5 miljardia, niin paljonko silloin maksaa ensimmäisen lapsen korotus? Miksi demarit haluavat roiskia kansalaisten sairausvakuutus- ja verorahoja myös hyvin toimeentuleville kansalaisille?

Eilisessä Ilta-Sanomissa kerrottiin Pääkaupunkiseudulla elävästä äidistä, joka oli ostanut lapselleen 50 euron hintaisen pipon. Pitääkö kelakorvattuna saada kaksi pipoa? Tarvitseeko tällainen perhe todella lapsilisäkorotusta? Eikö ole parempi teidänkin mielestänne, että yhteistä rahaa käytetään kaikkein heikoimmin toimeentulevien ihmisten hyväksi? (Eduskunnasta: Nythän sitä käytetään!) Kun te, sosialidemokraatit, olitte hallituksessa, olitte erinomaisen säästäväisiä. Kunnat olivat suuressa talousahdingossa vuosina 2004—2005, mutta valtionosuuksia ei ollut varaa korottaa. Nyt, kun olette oppositiossa, roiskitte rahaa myös sellaisille tahoille, joiden palkat ovat niin hyvät, että he eivät erityistä tukea tarvitse.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on siis osa vaalikauden ensimmäisen budjetin perhepolitiikkaa ja oikeastaan se merkittävin kohta, jossa nyt pääsemme perhepolitiikasta puhumaan. 10 euron korotus lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen on toki tervetullut lisä, mutta valitettavan vaatimaton avaus ajatellen perhepolitiikan tarpeita, ennen muuta lapsiköyhyyttä ja lapsiperheiden ostovoiman heikkenemistä suhteessa lapsettomiin perheisiin.

Kristillisdemokraattien vastalauseessa, joka on nimissäni, vastalauseessa 2, esitetään kolme pontta, jotka ovat vaihtoehtobudjettimme ja myös vaaliohjelmamme mukaisia. Ehdotamme siis, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisän muuttamiseksi kokonaan tai osittain etuoikeutetuksi tuloksi siten, ettei lapsilisä vaikuta toimeentulotuen suuruuteen. Esitämme myös, että hallitus ryhtyisi parantamaan lapsiperheiden toimeentuloa sitomalla lapsilisät indeksiin niiden ostovoiman turvaamiseksi, ja edellytämme, että lapsilisäoikeus laajennetaan koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita ja tuo 17-vuotiaiden väliinputoaja-asema korjataan.

Tässä yhteydessä, arvoisat kansanedustajat, haluan muistuttaa teitä, että eduskunta hyväksyi vuonna 2002 tässä salissa lausuman, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen lapsiperheiden toimeentuloa sitomalla lapsilisät indeksiin niiden ostovoiman turvaamiseksi. Ainakin vielä tuolloin vuonna 2002 kaikki eduskuntaryhmät seisoivat tämän takana, niin kokoomus, keskusta kuin sosialidemokraatit. Itse asiassa keskusta pani tuolloin vielä paremmaksi, nimittäin keskustan vaihtoehtoisessa ponnessa, josta äänestettiin, edellytettiin, että lapsilisät, kotihoidon tuki ja pienin äitiyspäiväraha, kaikki nuo sidottaisiin indeksiin. Tätä keskustelua käytiin silloin hallituksen antaman selonteon pohjalta, joka koski lasten ja nuorten hyvinvointia.

Haluan teille, edustajat, lukea yhden lainauksen, joka tukee erittäin hyvin tätä kristillisdemokraattien vaihtoehtoa. Siellä nimittäin todetaan näin: "Lapsilisäoikeuden ulottaminen kaikkiin alle 18-vuotiaisiin on jo pitkään ollut yksi sosiaalipoliittisista tavoitteista. Kun vanhemmilta vaaditaan lapsen elatusta 18 vuoden ikään saakka, tulisi oikeus lapsilisään ulottaa myös 17-vuotiaisiin. Monia lapsiperheille tärkeitä tulonsiirtoja ei ole sidottu indeksiin, vaan niitä on korotettu harkinnanvaraisesti. - - Valiokunta edellyttää, että tämän tavoitteen mukaisesti lapsilisien ostovoiman säilyttämiseksi lapsilisät sidotaan indeksiin."

Ennen eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Katainen nimesi kokoomuksen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle lapsilisien sitomisen indeksiin. Ihmettelen kyllä, kun ed. Asko-Seljavaara nyt niin kovin voimakkaasti epäili tämän tehoa ja vaikutusta ja oikeudenmukaisuutta. Onko näin nopeasti teidän kantanne muuttunut, kun vielä muutama kuukausi sitten se oli kynnyskysymys koko hallitukseen menolle ja nyt tätä esitystä ei näy budjettiesityksessä eikä hallitusohjelmassa? Haluan nyt ihan tämän äänestäjän kuluttajansuojan kannalta todeta, että mielestäni on vielä ymmärrettävää se, että monipuoluehallituksessa aivan kaikki vaalilupaukset eivät mahdu hallitusohjelmaan, mutta on kyllä erittäin paheksuttavaa, jos puolue menee hallitukseen, joka ei toteuta sen kynnyskysymyksiä. Ministeri Risikko täällä salissa vielä, kun tätä kysyin häneltä, selvensi, että tuo linjaus suhteessa lapsilisiin tehtiin kaikkien hallituspuolueiden kesken yksimielisesti ja täydessä yhteisymmärryksessä. Siis kokoomus ei hallitusneuvotteluissa edes yrittänyt toteuttaa tätä kynnyskysymystään. (Ed. Viitanen: Kuka esti?)

Arvoisa puhemies! Tuo lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tuleva 10 euron lisä ei valitettavasti hyödytä kaikkein köyhimpiä perheitä, niitä perheitä, jotka ovat toimeentulotuen saajia, koska lapsilisä ei kuulu toimeentulotukea laskettaessa etuoikeutettujen tulojen joukkoon, vaan se otetaan tukilaskelmassa huomioon vähentävänä tulona. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin kuuluvassa aloitteessa ehdotetaankin, että vähävaraisimpien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi lapsilisä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi.

Arvoisat edustajat! Haluan vielä todeta, että kun jo silloin vuonna 2002 eduskunta totesi, että jo pitkään on ollut sosiaalipoliittisena tavoitteena, että lapsilisät tulee ulottaa kaikille alaikäisille, kaikille, jotka ovat vanhempiensa elatusvastuun alaisina, niin toivon, että tällä vaalikaudella nyt vihdoin saataisiin tämä aikaan, mitä kristillisdemokraatit esittävät, eli lapsilisät ulotettua myös 17-vuotiaille. Tätähän lapsilisätyöryhmä taannoin jo vuosia sitten ehdotti yhtenä tärkeimmistä toimenpide-esityksistä.

Pia  Viitanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en oikeastaan ollut uskoa korviani, kun kuuntelin kokoomuksen ed. Asko-Seljavaaraa, kun hän moitti sosialidemokraatteja rahan roiskimisesta kaikille lapsiperheille. Me olemme esittämässä lapsilisien korotuksia kaikille lapsiperheille tilanteessa, jossa lapsiperheet joutuvat kohonneiden kustannuksien eteen ensi vuonna. Päivähoitomaksut nousevat, terveyskeskusmaksut nousevat, asuntolainat nousevat, kunnallisvero mahdollisesti nousee. Mitä vielä?

Siihen nähden, mitä puhuimme vaalien alla, olisi vähintäänkin kohtuullista, että kokoomus ei tätä sosialidemokraattien esitystä kritisoisi. Nimittäin kokoomukselle itselleen puheenjohtaja Jyrki Kataisen suulla oli kynnyskysymys se, että kokoomus menee hallitukseen ainoastaan, jos lapsilisät sidotaan indeksiin.

Minua nyt kiinnostaisi tietää, kun täällä on paljon kokoomuslaisia tällä kertaa salissa, voisitteko nyt vastata tähän kysymykseen, mihin hukkui tämä lapsilisän sitominen indeksiin. Se oli teille kynnyskysymys. Kuitenkin minä olen ainakin silloin tällöin ollut näkevinäni tuolla aitiossa myös kokoomuslaisia ministereitä istumassa, joten ilmeisesti olette kuitenkin tämän lupauksenne sitten valmiita olleet pettämään ja jättämään nämä tekemättä. Tästä minä haluaisin nyt käydä keskustelua kaiken rehellisyyden nimissä.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle edelleen jatkaisin, että kyllä on olemassa hintalappu, eli ensimmäisen lapsen lapsilisän korottaminen on noin 70 miljoonaa euroa. Toivoisin, että ed. Asko-Seljavaara pikkasen keskittyy myös näihin talouspoliittisiin kysymyksiin.

Jos mietitään aikaa ja historiaa taaksepäin, niin esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta teki noin kahdeksan vuotta sitten lausumat, joissa kokoomus oli esittämässä näitä lausumia. Siinä oli lapsilisän sitominen indeksiin. Sosialidemokraattien taholta lapsilisien sitomiseen indeksiin ei ole lähdetty. Olemme olleet lapsilisien korottamisen kannalla, mutta emme niiden indeksiin sitomisen kannalla. Tämä on ollut lähtökohta.

Edelleen sanoisin niin, että tämä toimeentulotukiasia, jota taas kerran tässä lausunnossa siirretään eteenpäin sinne perustulotyöryhmään, on erittäin harhaanjohtavaa politiikkaa. Tämä on ollut 13 vuotta tiedossa, että toimeentulotuki leikkaa pois kaikki lapsilisän korotukset, yksinhuoltajakorotukset. Me tiedämme, että 25 prosenttia yksinhuoltajista saa toimeentulotukea, eli taaskaan tämä lainsäädäntö ei anna euroakaan rahaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) näille toimeentuloa tarvitseville perheille.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa." Kun aivan viimeisimmäksi ed. Koskinen totesi, että kannattaisi pikkasen keskittyä talouspolitiikkaan, niin en olisi kyllä teidän suustanne ihan ensimmäisten joukossa tätä lausetta uskonut kuulevani. Mutta tähän itse asiaan.

Ensinnäkin kristillisdemokraattien listaus siitä, mitä kaikkea hyvää lapsiperheille pitäisi tehdä, on tärkeä ja se on kuultu täällä joskus ennenkin. Keskustaoikeistolainen hallitus keskittyy lapsiperheiden köyhyyden poistamiseen. Hallitusohjelmasta löytyy tämänkin esityksen lisäksi muitakin toimenpiteitä, joilla pureudutaan nimenomaan sinne ytimeen.

Kun puheenjohtaja Heinäluoma, ed. Heinäluoma, julisti puolueensa siirtyvän sosiaaliturvauudistuksen kärkeen, niin minusta tässä on nyt yksi kohta, jossa toivoisin teiltä todella vankan tuen tämän toimeentulotukiasian hoitamiseksi niin, että myös nämä kaikkein köyhimmät lapsiperheet, yksinhuoltajataloudet, saisivat jatkossa tämän korotuksen, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kun näitä jaetaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme aivan yksimielisiä siitä, että tämä toimeentulotuen ja lapsilisän välinen asia pitää järjestää mahdollisimman pian, ja sitä me puimme valiokunnassa pitkään. Se on siinä mietinnössä erittäin hyvin ilmaistu. Mutta se, että te haluatte heittää 70 miljoonaa euroa tähän lapsilisäkorotukseen myös semmoisille ihmisille, joille se 10 euroa kuukaudessa ei ole suuri tulo, on minusta aivan käsittämätöntä! Ei se hyödytä niitä ihmisiä, jotka voivat ostaa 50 euron pipon, kovin paljon.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun kuuntelee ed. Asko-Seljavaaran kommentteja ensinnäkin siitä, että lapsiperheet olisivat niin rikkaita, että eivät tarvitse lapsilisän korotusta. Lapsilisät ovat jatkuvasti jääneet jälkeen. Samoin oikeastaan tämä indeksikeskustelu paljastaa aika hyvin kyllä keskusta—kokoomus-hallituksen arvomaailman. Kaikki korotukset, mitkä tulevat terveyskeskusmaksuihin, kunnallisiin sosiaali- ja terveydenhoitomaksuihin, päiväkotimaksuihin, halutaan sitoa indeksiin, koska niitä ei riittävän usein koroteta. Sen sijaan lapsilisien sitomista indeksiin, joka olisi takuu sille, että lapsilisät pysyisivät edes tällä tasolla, te vastustatte. Eli aivan käsittämätön arvojärjestys.

Todellakaan vuodesta 94 lähtien toimeentulotukiasiakkaat eivät ole saaneet ollenkaan lapsilisää. Olen kyllä todella iloinen, että valiokunnan mietinnössä edes puhutaan tästä asiasta, mutta siitä huolimatta kyllä hallituksella olisi ollut mahdollisuus tuoda tämä. Vasemmistoliitto on jo monen (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) vaihtoehtobudjetin yhteydessä esittänyt, että edes (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) ensimmäisen lapsen lapsilisä jätetään pois näistä kaavailuista.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt todella edelleenkin ihmettelen näitä ed. Asko-Seljavaaran ja kokoomuksen näkemyksiä siitä, että olisi jotenkin huono asia, että me olisimme antamassa lapsiperheille lisää rahaa tilanteessa, jolloin kaikkien lapsiperheiden kustannukset tulevat kasvamaan. Haluatteko te tosissanne tehdä sen, että se raha, mikä sinne lompakkoon jää, lapsiperheillä tulee olemaan ehdottoman miinusmerkkinen? Tulee paljon vähemmän käteen kuin aikaisemmin juuri näitten teidän korotustenne vuoksi; sidotaan indeksiin päivähoitomaksut, sidotaan indeksiin terveyskeskusmaksut, energian hinta nousee, asuntolainojen korot nousevat. Aivan toivoton tilanne.

Te täällä sanotte, että te hyvin yksimielisesti haluatte mahdollisimman nopeasti korjata myös kaikkein köyhimpien tilannetta. (Ed. Asko-Seljavaara: Nimenomaan!) Miten se on suhteessa siihen, että tietomme mukaan tämä sosiaaliturvakomitea, minkä te olette asettaneet, tulee istumaan neljä vuotta? Neljä vuotta on pitkä aika. Samaan aikaan on myös korostettu sitä, että tämä uudistus on kustannusneutraali. Eli keneltä (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) toiselta köyhältä te otatte näille köyhille lapsiperheille?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin kiinnittänyt huomiota ed. Lapintien puheenvuoroon. Hän selvästi arvosteli voimakkaasti näiden terveydenhuollon maksujen korottamista tai reaaliarvon palauttamista ja sitomista elinkustannusten kehitykseen. Nyt, kun elämme aikoja, jolloin terveydenhuollon palkat ovat vahvasti esillä, ja kun ymmärrän, että kaikki tunnemme tiettyä ymmärrystä sitä kohtaan, että terveydenhuollon ja terveyden- ja sairaanhoitajien palkkoja on tuntuvastikin korotettava, (Ed. Kangas: 500 euroa!) niin toivoisin, että siellä vasemmalla nähtäisiin, että näiden terveydenhuollon maksujen reaaliarvon palauttaminen (Välihuutoja vasemmalta) ja samoin niiden sitominen jatkossakin kustannuskehitykseen on järkevää ja tarkoituksenmukaista, jotta meillä ja kunnilla on mahdollisuus kustantaa (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä: Pitää antaa kunnille ne rahat!) terveydenhuollon palveluja ja myös terveydenhuollon (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) ammattilaisille riittävät palkat.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Varsin usein uudet kansanedustajat esittävät sellaisen ajatuksen, että rikkaille lapsiperheille ei pitäisi maksaa lapsilisiä lainkaan. Ed. Asko-Seljavaara tuntui olevan tämän ajattelun kannattaja. (Ed. Asko-Seljavaara: En ole!) Tämä vaikuttaa ensi kuulemalta aika järkevältä, loogiselta ja hyvältä, mutta, ed. Asko-Seljavaara, mitä tapahtuisi lapsilisäjärjestelmälle, jos siis rikkaille ei maksettaisi lapsilisiä? Osallistuisivatko he enää tämän järjestelmän rahoittamiseen lainkaan? Pelkään, että syntyisi tilanne, jossa he eivät osallistuisi, ja on, ed. Asko-Seljavaara, keino, millä heiltä voidaan leikata niille, jotka eivät todellakaan tarvitse lapsilisiä. Se on verotuksen progressio, mutta te olette koko ajan alentamassa verotuksen progressiota niiltä kaikkein rikkaimmilta. Jos te olisitte looginen, te olisitte sitä mieltä, että verotusta pitää kiristää ainakin rikkaiden lapsiperheiden osalta. (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, että yksinhuoltajan lapsilisän korotus nousee 10 eurolla, on hyvä asia. On myös tosiasia, että tämän hallituksen sopimat tulonsiirtojen korotukset lapsiperheille eivät koske tasaisesti kaikkia lapsiperheitä, vaan on tehty valintoja. Valinnat ovat tarkoittaneet sitä, että korotukset koskevat pikkulapsiperheitä, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä, jotka kaikkien selvitysten mukaan ovat niitä, jotka lapsiperheiden ryhmissä ovat niitä kaikkein köyhimpiä. (Eduskunnasta: Pikkulapsiperheet?) — Pikkulapsiperheet ovat niitä perheitä, joissa on alle kolmivuotiaita lapsia.

Tämän lisäksi on tässä kysymys siitä, kuinka lapsilisä vaikuttaa toimeentulotukeen. Tässä mietinnössä on nyt otettu siihen kanta, että lapsilisien korotusten pitäisi korottaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) myös lasten toimeentulotukea.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Zyskowiczille: Teidän perustelunne oli huono. Asiakasmaksujen korotuksilla kunnat eivät maksa euroakaan palkkojen korotuksista, sillä maksujen korotuksethan leikataan kunnilta pois. (Ed. Zyskowicz: Kertaratkaisu! — Välihuutoja vasemmalta)

Sitten toiseksi ihmettelen kyllä nyt syvästi myös sosialidemokraatteja. Nimittäin ed. Marjaana Koskinen totesi, että sosialidemokraatit eivät ole kannattaneet tätä lapsilisien sitomista indeksiin. 26. päivänä syyskuuta 2002 te, ed. Marjaana Koskinen, ja muut sosialidemokraattien edustajat valiokunnassa kannatitte aivan yksimielisesti tätä lausumaa, jossa ehdotettiin lapsilisien sitomista indeksiin, ja myös eduskuntaryhmänne kannatti sitä täällä suuressa salissa, joten olen todellakin hämmästynyt, jos tuota pontta vastaan aiotte äänestää tässä toisessa käsittelyssä.

Vielä muistutan siitä, että (Puhemies: Minä puolestani, että minuutti on kulunut!) perhepoliittisten...

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista kuunnella, kun muistellaan menneitä. Mutta itsekin toteaisin sen, että kun täällä jonkun aikaa on ollut ja kuunnellut myös kokoomuksen vaatimuksia lapsilisien sitomisesta indeksiin, niin kun kuuntelin ed. Asko-Seljavaaran puhetta, hämmästyin hieman siitä, koska se poikkesi niin paljon.

Mutta kun täällä korostetaan tätä 10 euron korotusta ja painotetaan, kuinka tärkeä se on, mutta kuitenkin valiokunnan mietinnössäkin sanotaan, että 25 prosenttia joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, niin tämä korotushan ei auta näitä perheitä lainkaan. Tästä minä olen huolestunut. Eli pitäisi olla sellainen järjestelmä, joka tukee, silloin kun korotus tulee, että kaikista köyhimmät edes pääsevät sen piiriin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä laissa on kysymys yksinhuoltajalisän korotuksesta. Kolmasosalta heistä leikkaantuu tämä korotus pois sen takia, että toimeentulotuessa (Ed. Asko-Seljavaara: Se tiedetään!) se leikkaantuu. (Ed. Sinnemäki: 25 prosenttia on neljäsosa!) Valiokunta on ottanut selkeän kannan siihen, että näin ei pitäisi tehdä. Pidän sitä erittäin hyvänä kantana. Tästä syystä en allekirjoittanut ed. Räsäsen vastalausetta. Kannatin sosialidemokraattien esitystä, koska se asia on auki tässä pykälässä. Myöskään indeksi ei ole auki.

Lausumissa toki voidaan sanoa aivan mitä halutaan, mutta minusta se, että hallitusryhmät valiokunnassa ovat ottaneet tämän kannan, on myönteistä. Sen sijaan ihmettelen suuresti, miksi se hallitusneuvottelujen viime vaiheessa putosi pois, koska se tiettävästi oli sielläkin esillä. Ruotsalaisethan ovat tehneet jopa ryhmäaloitteen tämän palauttamisesta. (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästelen osaltani ed. Asko-Seljavaaran taivasteluja täällä. Mielestäni ne osoittavat kyllä aikamoista välinpitämättömyyttä kokoomukselta, jonka keskeinen kärki neljän vuoden oppositiokauden aikana oli perhepolitiikassa lapsilisän sitominen indeksiin. Kuulimme siitä jatkuvasti. Nyt sitten, kun täällä tehdään joitain korotusesityksiä, jotka poikkeavat tästä hyvin minimalistisesta linjasta, te olette sitä mieltä, että me olemme tuhlareita. Olisin halunnut kuulla tätä talouspolitiikkaa viime eduskuntavaaleissa kokoomukselta. Kun nyt olette jättämässä noin 80 prosenttia lapsiperheistä ilman korotusta, niin pidätte sitä aivan hyvänä, mutta omalla agendallanne oli sitominen indeksiin. Nyt kun vielä puhuitte näistä yksinhuoltajaperheistä, niin kyllä esimerkki oli verrattain härski. Se osoittaa, minkälainen käsitys ainakin teillä on yksinhuoltajaperheiden toimeentulosta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara hämmästeli demarien näkemystä tässä asiassa. Minä en hämmästele ollenkaan kuultuani erään ammattiliittojen keskusjärjestön infotilaisuudessa joku vuosi sitten perustelun tälle kannalle, mikä on vastalauseessa 1. Siellä sosiaalijohtaja sanoi selvästi, tämä on tarkka sitaatti: "Tutkimuksen mukaan tyypillisessä demariperheessä on yksi lapsi." No, silloinhan täytyy olla tällä kannalla. Se on täysin kokoomuksen politiikan mukaista. Kokoomushan on valikoivan etuuspolitiikan kannalla, kuten sairaanhoitajakalabaliikki osoittaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt oli hyvin mielenkiintoista kuulla tätä keskustelua: "valikoiva etuuspolitiikka" tulee hallituspuolueen edustajalta jnp.

Minä pidän erinomaisena puheenvuorona ed. Sinnemäen perusteluja siitä, mikä on hallituksen lapsipolitiikan sisältö: siinä tuetaan kaikkein köyhimpiä lapsia ja lapsiperheitä. (Välihuutoja vasemmalta — Ed. Laakso: Päinvastoin!) Nimenomaan nyt yritetään purkaa, on tavoitteena purkaa, tämä toimeentulotuen ja lapsilisän kytkös toisiinsa, että kun toimeentulotukea saa, niin lapsilisät ja korotukset menettää. Tämähän on pitkän ajan sosiaalipolitiikan tulos. Kukahan sitä on mahtanut harjoittaa?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ainoastaan kokoomus vaan erityisesti vihreät kävi vaalikamppailua lapsiperheillä, erityisesti köyhillä lapsiperheillä, ed. Sinnemäen johdolla. Nyt mietitään, mitä köyhille lapsiperheille hallituksen politiikalla on tapahtumassa: nollamaksuluokasta ollaan luopumassa eli kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä viedään oikeus päivähoitoon; terveyskeskusmaksuja ollaan korottamassa; yksinhuoltajakorotus ei tule koskemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia yksinhuoltajaperheitä, niitä 30 000:ta; lapsilisiä ei sidota indeksiin; ja 80 prosenttia lapsiperheistä jää lapsilisänkorotusten ulkopuolelle. Tämäkö on sitä lapsiperheystävällistä politiikkaa, jota niin kokoomus, keskusta kuin vihreät ovat ennen vaaleja mainostaneet? Voiko tästä todella, ed. Sinnemäki, olla ylpeä? Näinkö on hoidettu nyt köyhien lapsiperheiden asema kuntoon, minkä te ennen vaaleja lupasitte?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta nyt on helppo jatkaa, että kokoomus on siis nyt pettämässä lapsiperheet. Te petätte vanhukset, koska ette ole varanneet riittävästi voimavaroja vanhustenhuoltoon, ja todennäköisesti te olette pettämässä myöskin hoitajat. (Ed. Zyskowicz: Älkää unohtako orpoja!)

Se, että täällä nostetaan näin räikeällä tavalla tämä 50 euron pipoasia esille, loukkaa minua syvästi, mutta tämän takana on myöskin ideologinen valinta. Kokoomus on oikeistopuolue. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin on!) Kantakaa sitä oikeistolaisuutta, mutta se pitää myöskin sisällään sen, että te tosiasiallisesti haluatte luopua universaalista sosiaalipolitiikasta, joka tähän asti on ollut myöskin poliittisen keskustan linja. Olen ymmärtänyt, että se on ollut vihreittenkin linja. Irtaantukaa nyt, hyvät keskustalaiset ja vihreät, tästä kokoomuslaisesta politiikasta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jossa luovutaan universaalista sosiaalipolitiikasta.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa olen ylpeä niistä päätöksistä, joita on tehty lapsiperheiden tulonsiirtojen korotuksista, koska ne on nimenomaan suunnattu sillä tavalla, että ne tulevat niille lapsiperheille, jotka tutkimusten mukaan ovat köyhimpiä lapsiperheitä. Ne hyödyttävät myös lapsiperheitä, jotka saavat toimeentulotukea. Tosiasia on se, että ensisijaisen sosiaaliturvan korottaminen hyödyttää niitä ihmisiä, jotka osittain joutuvat myös turvautumaan toimeentulotukeen. (Ed. Kuoppa: Ei yhtään!) Hyvin harva perhe saa toimeentulotukea jatkuvasti ja koko ajan, vaan näistä lapsiperheistä iso osa seilaa sillä tavalla, että joskus he saavat toimeentulotukea, joskus eivät, ja silloin on, totta kai, niin, että ensisijaisten etuuksien korottaminen hyödyttää myös näitä perheitä.

Toiseksi: Olen, totta kai, omistautunut sille valiokunnan mietinnön kirjaukselle, että näiden korotusten pitäisi tuntua myös toimeentulotukea saavien perheiden taskussa, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja edistämään tätä asiaa hallituksen riveissä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla välikysymyskeskustelun kestäessä oli aika ajoin hankala käydä sitä keskustelua, kun täällä oli lukuja sakeana ilmassa, yhteisiä lukuja ei löytynyt. Nyt tässä keskustelussa esitetään väittämiä, viimeisimpänä ja kaikkein kovimpana ed. Gustafssonin väittämä siitä, että ollaan romuttamassa universaalia sosiaaliturvaa tilanteessa, missä ollaan tekemässä 10 euron korotusta yksinhuoltajien lapsilisään. (Ed. Gustafsson: Me halusimme lapsilisäkorotuksen kaikille, kokoomus totesi, että ei käy!)

Valiokunnan puheenjohtajan rooliin hetkeksi mennäkseni, me pyrimme olemaan valiokunnassa rehellisiä, tunnistamaan, kirjoittamaan auki, aivan kuin ed. Erkki Virtanen täällä totesi, kirjoittamaan auki sen ongelman, jolle pitäisi ratkaisu hakea ja löytää. Mutta jotta tämä keskustelu voisi edetä, niin toivoisi, että ei ammuttaisi ihan niin isolla haulikonkuviolla. Totta kai, kun isolla kuviolla ampuu, johonkinhan se osuu, mutta on aika kova väite, ed. Gustafsson, että tämä olisi ideologinen valinta romuttaa universaali sosiaaliturva. (Ed: Gustafsson: Te sanoudutte irti tästä kokoomuksen linjasta!) Lukekaa Matti Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelma.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos saan vähän yli 10 vuoden perspektiivillä katsoa, niin vuonna 95, kun tehtiin hallitusta ja neuvoteltiin siitä, mihin leikkaukset kohdistetaan, niin kyllä demarit halusivat kohdistaa ne nimenomaan lapsilisiin. Sinipunahallituksen aikana kokoomuksella oli paineita nostaa lapsilisiä. Demarit olivat se puolue, joka niitä jatkuvasti jarrutti. Otetaan kotihoidon tuki toisena esimerkkinä. Kyllä demareilla oli paineita kohdistaa säästöjä nimenomaan kotihoidon tukeen.

Tällä kertaa on kysymys kuitenkin siitä, että lapsilisiä korotetaan yksinhuoltajien osalta, mennään eteenpäin, ja nyt te olette hermostuneita siitä, että vihdoinkin tapahtuu jotakin, mitä on kauan jouduttu odottamaan.

Mitä tulee sitten toimeentulotukeen, niin kyllähän järjestelmän logiikka pitää ymmärtää. Toimeentulotuki takaa tietyt perusetuudet, ja lapsen kustannukset lasketaan siinä, eikä voi olla mitään etuoikeutettua tuloa, että saisi kahdesta putkesta samaan asiaan korvauksia. Pitää olla vain yksi putki. Tämä tuki, joka nyt annetaan, kohdistuu niille pienipalkkaisille ihmisille, jotka omalla työllään yrittävät pitää huolta siitä omasta perheestä, oikealle ryhmälle.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä joku raja pitäisi olla silläkin, miten historiasta kirjoitetaan perättömyyksiä, joku raja pitäisi olla silläkin. (Ed. Sasi: No, mikä on totuus, kerro!) — Siinä, mitä te sanoitte menneestä historiasta, ei ollut sanaakaan totta, ei sanaakaan totta, ja toivon, että tämmöisiä puheenvuoroja ei täällä enää käytettäisi.

Se, mikä täällä on totta, on, että kokoomus on tehnyt kaikkien aikojen takinkäännöksen ennätyksen. Te vaikenette täällä, ikään kuin teillä ei olisi olemassakaan sitä teidän puheenjohtajanne ilmoitusta ennen vaaleja, että teille on hallituskysymys se, että lapsilisät, kaikki, sidotaan indeksiin, ei vain yksinhuoltajien lapsilisät, ei vain kolmelapsisten tai sitä useampilapsisten perheiden lapsilisät, vaan kaikki. Teistä kukaan ei suostu sanomaan tästä yhtään mitään, niin kuin ei myöskään hoitajille annetuista lupauksista, että valtio hoitaa tasa-arvoerän kustannukset kokonaan. Olemme kuin vanhassa Neuvostoliitossa, jossa kuvasta rajataan muutama lausunto kokonaan pois. Ei edes ed. Zyskowiczin pöytälaatikko (Puhemies: Minuutti on kulunut!) vieläkään toimi näiden vanhojen lupausten osalta.

Timo Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus petti sen, minkä demarit jätti, eli eihän tässä nyt ole mitään uutta. Meillä on vallitseva tilanne, joka jäi viime hallitukselta, ja nyt kokoomus ei sille tee mitään. Ei se minua ihmetytä, että sileäkätinen kokoomus on kylmä ja kovasydäminen puolue köyhille lapsiperheille. Se on pikemminkin linjan mukaista. Mutta kun katsotaan, että meillä ongelma tiedetään, niin nyt sanotaan, että järjestelmässä on ongelma. Hyvänen aika, meillä on teknokraatteja ja byrokraatteja virastot täynnä, niin että jos tämän haluaa korjata, niin sieltä löytyy päivässä pykälän kirjoittaja, ei tarvita kuin rahat. Tästä on kysymys.

Ja sitten kaikista köyhimmistä: Juuri tämä ongelma, mikä on ed. Räsäsen ja ed. Vistbackan puheenvuoroissa tullut, juuri nämä kaikista köyhimmät, ne pitää hoitaa ensiksi, ja jos rahaa jää, niin muut.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä syyttely ei vie asiaa lainkaan eteenpäin. Totta kai hallituksen esityksessä on jotain hyvää, mutta kyllä tämä sali, joka ikinen kansanedustaja, tietää, että tässä on epäkohta, joka liittyy siihen, että toimeentulotukea saava ei hyödy tästä. Kun tästä ollaan niin harvinaisen yksimielisiä, niin minä en ymmärrä, minkä takia sitä ei ole korjattu. (Ed. Laakso: Sasi oli eri mieltä!) Se ei ole edes vaikeaa, ja valiokunta toteaa sen siinä omassa mietinnössään, mutta jokainen kansanedustaja tietää myöskin, mikä on leipätekstin merkitys. Ponnella on pikkasen enemmän ja suurempi merkitys kuin leipätekstissä olevalla lausumalla. Sen takia ihmettelen kyllä, jos me emme tätä epäkohtaa voisi työntää eteenpäin hyväksymällä tuon perustelulausuman, joka esiintyy ed. Räsäsen vastalauseessa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Ja te, sosialidemokraatit, Marjatta Vehkaoja oli puheen ...

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei varmaan pitäisi provosoida, kun provosoidaan, mutta haluan nyt kuitenkin mainita, että mitä vanhojen muistelemiseen tulee, ed. Heinäluoma, niin jos nyt demarit vaikka ensimmäiseksi tekisivät sen lapsilisien kolminkertaistamisen, jonka silloinen puoluesihteerinne Erkki Liikanen ennen yksiä vaaleja lupasi.

Emme, ed. Heinäluoma, väistele näitä kysymyksiä. Päinvastoin, sanomme ylpeinä ja tyytyväisinä, että nykyinen hallitus monella tavoin kohentaa lapsiperheiden saamia tulonsiirtoja, ja toiseksi sanomme hoitajien ja kuntasektorin naisvaltaisten alojen palkoista, että koskaan aikaisemmin maan hallitus ei ole näin tuntuvasti osallistunut näihin palkankorotuksiin kuin se on nyt osallistumassa. (Ed. Pulliainen: Ja koskaan ei ole irtisanouduttu niin paljon kuin nyt!)

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mennään aika kauas historiaan, mutta sattuneesta syystä katsoin vuoden 87 historian. Silloinhan meillä oli sinipunahallitus, ja tosiasia on se, että lapsilisiä nettomääräisesti nostettiin puoluesihteeri Liikasen vaalilupauksen mukaisesti. Niitä ei kuitenkaan laitettu verolle, joten bruttomääräisesti nousu ei ollut yhtä suuri.

Mutta mitä tulee tähän jatko-osaan, niin jälleen Zyskowicz käytti puheenvuoron, mutta vieläkään häneltä ei löytynyt sitä kokoomuksen puheenjohtaja Kataisen lupausta sitoa indeksiin lapsilisät. Mikä ihme on, että teiltä ei löydy sitä vaalilupausta? Pitääkö tuoda tämä täältä minun arkistostani sinne teidän arkistoonne, jotta voisitte edes tunnustaa, että te olette antaneet tämmöisen vaalilupauksen, ja nyt sanoa Suomen kansalle, että emme nyt toteuttaneet sitä, koska ilmeisesti taas Hannes Manninen esti, kepu asettui esteeksi, ei saatu aikaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Heinäluoma tietää, niin puolueet asettavat vaaleissa useita tavoitteita ja kaikki tavoitteet eivät toteudu vaalien jälkeen, kun hallitusohjelmaa tehdään ja politiikkaa toteutetaan. En ole lainkaan kiistämässä tätä puheenjohtaja Kataisen ja koko kokoomuksen asettamaa tavoitetta lapsilisien sitomisesta indeksiin. Olen sen sijaan toteamassa, että nykyisen hallituksen toimesta hallitusohjelman mukaan tullaan monella tavoin kohentamaan lapsiperheiden taloudellista tilannetta tulonsiirtoja vahvistamalla. Aivan samoin nykyisen hallituksen toimesta osallistutaan kuntasektorin naisvaltaisten alojen palkkojen korotuksiin suuremmalla summalla kuin koskaan hallitus aikaisemmin on tehnyt.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että vihdoinkin ed. Zyskowicz palauttaa uskoani siihen, että emme elä Neuvostoliitossa, että yhden vaalilupauksen myönnätte. Mutta eihän se ollut teidän tavoitteenne, ed. Zyskowicz. Se oli kynnyskysymys. Se oli kynnyskysymys, ed. Zyskowicz. Mitä näillä kynnyskysymyksillä aiemmin politiikassa on ymmärretty, on se, että jos tämä ehto ei täyty, niin me emme sitten ole mukana hallituksessa. Nyt te annatte tälle kynnyskysymyksellekin uuden sisällön. Ei ole olemassa mitään kynnyskysymyksiä, kun te jatkossa mainitsette sanan "kynnyskysymys".

Mitä tulee hoitajalupauksiin, niin sehän täällä on moneen kertaan todettu, että kyllä, 40 euroa kuukaudessa on tämä teidän ruhtinaallinen lupauksenne, ja sen takia me olemme nyt ajautumassa tilanteeseen, että koko maata uhkaa vakava terveydenhuollon kriisi. Ensin te nostatitte odotukset, (Ed. Asko-Seljavaara: No ei kai se lapsilisistä johdu!) sen jälkeen petitte ne ja nyt sanotte, että rahaa ei ole, ja sitten täällä tulette sanomaan, että kyllä teillä sympatiaa on. On aika huono suoritus. Ymmärrän, että muutkin ovat närkästyneitä kuin hoitajat.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy sanoa, että politiikkaa tehdään ajassa eikä historiassa, ja siinä mielessä ne keskustelut 1980-luvun loppupuolelta ovat aika outoja tänne 2000-luvulle tuotuina. (Ed. Zyskowicz: Tällä kertaa minä en aloittanut puhetta Neuvostoliitosta!)

Nyt omalta osaltani haluan kyllä ed. Sinnemäelle sanoa, että se on tosiasia, että ne perheet, jotka ovat toimeentulotuen piirissä, eivät hyödy tästä hallituksen tekemästä esityksestä. Se on tosiasia. Yksittäinen sosiaalityöntekijä voi harkinnan mukaisesti joissakin perustelluissa tilanteissa jättää huomioimatta nämä.

Sitten kysyisin ed. Zyskowiczilta, kun hämmästelette niin vahvasti sosialidemokraattien esitystä siitä, että haluamme korotusta lapsilisään myös ensimmäisen lapsen osalta. Kuitenkin edellisen kevään aikana ja koko edellisen hallituskauden aikana te itse peräsitte parempaa lapsilisää ja sitomista indeksiin. Voisitteko nyt vähän tarkentaa, mikä on teidän linjanne tämän hallituskauden (Puhemies: Minuutti on kulunut!) osalta lapsiperheiden osalta ja lapsilisien?

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oletteko, ed. Zyskowicz, ajatellut sitä, että kun te kynnyskysymyksenä lupasitte kaikille lapsiperheille tuon lapsilisien indeksiin sitomisen, niin se tarkoitti kaikkien lapsilisien pysymistä elinkustannusten nousun mukana, ja nyt kun hallitus toteuttaa vain osalle lapsiperheitä korotuksen, yksinhuoltajille, mikä sekin on tietysti tärkeää, mutta vain osalle, niin valtaosa lapsiperheistä jää sen ulkopuolelle, eli te olette valtaosaa lapsiperheistä pettäneet tältä osin, kun ette ole tätä kynnyskysymystä toteuttaneet.

Ja muistutan, että perhepoliittisten etuuksien reaaliarvo esimerkiksi lapsilisien osalta on viimeisen kymmenen vuoden sisällä pudonnut noin 10 prosenttia, ja kun inflaatio kiihtyy, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niin ensi vuonna jälleen lapsi...

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran menneistä, että tällä hetkellä korjaamme sitä satoa, jota aikoinaan kasinotalous ja sen jälkeiset pakkoleikkaukset aiheuttivat. Laman lapset ovat tällä hetkellä vanhempia, ja valitettavasti heidän kohdallaan useammin tämä köyhyys ja osattomuus ja syrjäytyminen tulevat periytymään.

Olen erittäin ilahtunut siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueetkin olivat yksimielisesti kirjaamassa sen kohdan, että tämä asia pitää korjata, että lapsilisästä tehdään etuoikeutettua tuloa, mutta valitettavasti mietinnön lauseita tai edes hyviäkään hallituspuolueitten lupauksia ei voi syödä, vaan tarvitaan konkreettisia euroja. Ja jos ja kun tämä komitea, joka nyt valmistelee näitä uudistuksia, tekee työnsä hyvin, joka toivottavasti ei kestä sitä neljää vuotta, koska osa lapsista on jo silloin aikuisia, se samalla huomioi sen, että lapsiperheitten talous on myös kokonaisuus. Eli nollamaksuluokan poistaminen päivähoidosta (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tekee ehkä tämän toisen uudistuksen tyhjäksi.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis tämän kuuman keskustelun aiheena on todellakin laki, jolla korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, ja tämä hallitus puuttuu lapsiperheiden toimeentulo-ongelmaan, lisääntyvään lapsiköyhyyteen täsmätoimin. Elikkä hallitus on sitoutunut vähentämään lasten ja nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä, ja tätähän parannetaan parhaiten parantamalla näiden perheiden taloudellista asemaa.

Ensiksi nimenomaan korotetaan yksinhuoltajaperheiden lapsilisää, koska suurin määrä köyhyyttä on näissä perheissä: noin 27 prosenttia yksinhuoltajaperheistä luokitellaan köyhiksi. Tämän jälkeen ovat vuorossa monilapsiset perheet, joista on köyhyyttä noin 14 prosentissa. Kyllä minun mielestäni on nyt tärkeätä muistaa, että me todella kohdennamme sinne, missä suurin tarve on. (Ed. Laakso: Ei kohdisteta, kannattaa lukea uudestaan!) Ja suurimmalla osalla suomalaisista lapsiperheistä menee ihan hyvin, ja se on hieno asia.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki lupaukset täällä maata kellottavat siinä sosiaaliturvakomitean täyttymättömien toiveiden tynnyrissä, joka alkaa jo pikkuhiljaa vuotaa yli äyräiden. Vai tuleeko tästäkin tynnyristä pelkkä puurokauha, kuten tuli tasa-arvotupostakin pelkkä tasa-arvoropo?

Täällä panostetaan sinne ja tänne ja välillä näyttää panostettavan jopa kivijalkaankin, mutta pääministeri Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Hurlumhei, ja kysyn: mistähän kohti?

Niin kauan kuin lapsilisä ei ole etuoikeutettua tuloa, tätä mantraa aseman parantamisesta saadaan huutaa täällä hamaan tulevaisuuteen eikä köyhyys mihinkään katoa. Ja jos virheiden ja vahinkojen korjaamiseen tarvitaan komiteaa, niin mitä varten me täällä olemme? Järki käteen ja kaksi asiaa kuntoon kerralla, että myös toimeentulotuen piirissä olevien lasten (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kouraan jää muutakin kuin kaluttu luu.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Toivakalle haluan huomauttaa, että lukekaa tämä valiokunnan mietintö. Siellähän lukee aivan selvästi: "Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen käteen jäävä tulo ei uudistuksen johdosta kohene - -." Valiokunta toteaa tämän, lukekaa edes, arvoisa edustaja.

Ja sitten vielä haluan todeta, että on tietenkin hyvä, että sosialidemokraatit ovat nyt tulleet tämän toimeentulotukiasian taakse, sen, että tämä voitaisiin korjata. Ja ihmettelen kyllä suuresti, että vaikka tämä asia on ollut tiedossa vuosikaudet, niin sitä ei vieläkään saada korjattua ja vielä sitä yritetään pimittää vaan, ettei se muka vaikuta, tämä toimeentulotuki, lapsilisäsyndrooma, köyhiin lapsiperheisiin.

Ed. Sinnemäellekin minä haluan huomauttaa, että te varmasti tiedätte, mitä se merkitsee, kun toimeentulotuki vähenee samalla määrällä kuin lapsilisä nousee. Euroakaan ei tule lisää, tämä on totuus.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kansalliselle kokoomukselle sanoisin, että ensin kun te käytte hoiva-alan kimppuun ja hoitajia te huijaatte, niin täällä jo ed. Asko-Seljavaara on valmis repimään piponkin keskituloisen perheen lapsen päästä. Teidän BB-talonne, beniläis-brezhneviläinen historiantulkintanne, tuo talo romahtaa. Meillä kesti kaksitoista vuotta saada tämä konkurssipesä edellisen porvarihallituksen jäljiltä edes siedettävään kuntoon. Ja te lupasitte sitoa lapsilisät indeksiin. Nyt te petätte lapsiperheet. Näpit irti keskituloisista lapsiperheistä, näpit irti palkansaajaperheitten kukkarosta! Me pidämme heistä huolta, me sosialidemokraatit.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä luotan siihen, että hallituspuolueet tekevät sen, minkä sydämessään katsovat oikeaksi. Ja kun täällä on yhteen ääneen sanottu, yhdestä suusta todettu, että yksinhuoltajan lapsilisän korotuksen pitäisi vaikuttaa nimenomaan niihin köyhimpiin perheisiin — eikö näin, näin on todettu — nyt kuitenkin tämä yksinhuoltajien lapsilisän korotus leikkaantuu pois, jos ollaan toimeentulotuella.

Ed. Kallis on useaan kertaan hallitukselta kysynyt, eikö näin olekin, että kaikkein köyhimmät ovat toimeentulotuella eläviä ihmisiä, ja eikö silloin hallituksen pitäisi kuunnella sitä omaa sydäntään ja tehdä, niin kuin ihmisen kuuluu tehdä, eli auttaa lähimmäistään. Teillä on nyt siihen kaikki mahdollisuudet.

Lenita  Toivakka  /kok:

Arvoisa puhemies! Niin, nyt todellakin keskustelemme tästä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Mutta ed. Vuolanteelle haluaisin nyt ensinnäkin sanoa ihan muistutuksena, että viime vaalikaudella kaiken kaikkiaan tuloerot vain kasvoivat ja pahoinvointi lisääntyi yhteiskunnassamme, niin etteivät asiat ihan niin hyvin menneet silloinkaan. Mutta nyt todellakin sinivihreä hallitus korottaa lapsilisää yksinhuoltajille 10 eurolla, niin että se nousee 46,60:een. Muistutuksena: viime vaalikaudella tehtiin myöskin korotus, vuonna 2004, ja sen korotuksen suuruus oli vaatimattomat 3 euroa.

Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on kasvanut koko 90-luvun, ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Vaikka vuonna 2008 lasten määrä kaiken kaikkiaan vähenee, niin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsista edelleen kasvaa. Sen takia onkin hienoa, että hallitus täsmätoimin puuttuu juuri tähän ongelmaan, koska parhaiten tätä lapsiperheiden köyhyyttä tuetaan sillä, että taloudellista asemaa parannetaan. Tämän jälkeen todellakin tulee tämä seuraavaksi tärkein ryhmä, jossa on seuraavaksi eniten lapsiköyhyyttä, ja se on monilapsiset perheet. Eli todellakin kohdennetaan sinne, missä nämä tulonsiirrot ovat suuri ongelma. Haluaisin vielä mainita sen, että lapsiasiamiehen toimintakertomuksessa viime vuodelta painotetaan näitä lapsilisäkorotuksia juuri näin eli juuri näille kahdelle ryhmälle.

Kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä, että yksinhuoltajaperheiden asemaa parannetaan nyt näin pian. Paljon keskustelua täälläkin, kuten meillä valiokunnassa, on käyty näistä yksinhuoltajaperheistä, jotka saavat toimeentulotukea mutta eivät nyt sitten pääse tämän korotuksen piiriin. Meillä oli valiokunnassa aivan yhteinen huoli tästä samasta asiasta. (Ed. Laakso: Miksei sitä korjattu?) Valiokunta on huolissaan ja haluaa kiinnittää tähän asiaan erityistä huomiota ja pitää tärkeänä, että sosiaaliturvauudistusta, joka on edelleen keskeneräinen, tehdään ja että siinä tullaan tarkastelemaan näiden yksinhuoltajaperheiden asemaa erityisesti. (Ed. Laakso: Neljä vuotta, neljän vuoden päästä!) Valiokunnan yksimielisen käsityksen mukaan järjestelmää tuleekin pikaisesti muuttaa siten, että toimeentulotukea saavat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa etuisuuksien korotuksia kohdennettaessa.

Tämä sosiaaliturvaremontti on monilta osin erittäin odotettu uudistus yhteiskunnassamme. Koko sosiaaliturvakokonaisuus katsotaan nyt kerralla eikä vain lisätä paloja vanhojen päälle, ja tämän järjestelmän vaikeaselkoisuushan aiheuttaa juuri tällaista epäoikeudenmukaista yhteiskunnassamme mutta myös kaikenlaisia muita loukkuja, kuten kannustinloukkuja ja muita, jotka ovat hyvin kalliita yhteiskunnallemme.

Täällä on paljon esitetty kritiikkiä tästä hyvästä laista. Vastalauseitakin on tähän valiokunnan mietintöön tehty. Niissä halutaan enemmän, lisää ja kaikille. Sinänsä tarkoitukset ovat hyviä ja oikeudenmukaisia, mutta kun halutaan todella puuttua tuloeroihin ja vähentää lapsiköyhyyttä, niin hallitus toimii juuri oikein, kun se kohdentaa niitä eniten tarvitseville. Ja todellakin meidän on hyvä muistaa, että Suomessa on — ja olkaamme iloisia siitä — paljon lapsiperheitä, joilla menee todella hyvin. Lisäksi, kun hallitus hetimmiten, ensi töikseen, on halunnut kohentaa myös opiskelijoiden ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa, niin tämä kohdennus juuri tällä hetkellä tuntuu aivan oikealta, ja hallituksella onkin näissä asioissa minun mielestäni erittäin herkkä omatunto.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tässä debattikeskustelussa, joka oli aikaisemmin, kuultiin kyllä ne kaikki perinteiset letkautukset, mitkä lapsiperheisiin ja lapsilisiin liittyvät, ensinnäkin vaikka nyt alkaen ed. Asko-Seljavaaran puheenvuorosta siitä, että lapsilisää ei pidä ollenkaan maksaa kaikille. (Ed. Asko-Seljavaara: En ole sanonut niin! Korotusta!) Eli siitä tunsitte suurta huolta, että ne lapsiperheet eivät tarvitse sitä, jotka pystyvät ostamaan tämän 50 euroa maksavan lakin lapsellensa.

Mutta sen sijaan se todellinen ongelma eli se, että kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät tätä korotusta saa, on kyllä kirjattu tähän, mutta siitä huolimatta jotenkin pelottaa, että näiden kaikkien letkautusten takaa paistaa se ajatus, että eihän se nyt mikään todellinen ongelma ole, mutta siitä huolimatta hyvä, että se on tänne kirjattu. Eli edellisessäkin, ed. Toivakan, puheenvuorossa todettiin, että hallituksen esitys auttaa kaikkein vähävaraisimpia ja köyhimpiä perheitä. Näin ei valitettavasti ole. On totta, että lapsiperheistä huonoimmin toimeen tulevat ne, jotka ovat yksinhuoltajaperheissä, perheet, joissa on monta lasta, tai sitten ne perheet, joissa on ihan pieniä lapsia. No, nyt tämä hallituksen esitys auttaa kyllä niitä yksinhuoltajaperheitä, jotka eivät tarvitse sitä toimeentulotukea, mutta kun niitäkin perheitä, jotka sitä tarvitsevat, on ihan valiokunnan omienkin tekstien mukaan noin 30 000, niin sehän on valtava joukko ihmisiä, jotka eivät saa edes tätä pientä korotusta. (Ed. Laakso: Kaikkein köyhimmät!) Sen lisäksi suurin osa lapsiperheistä ei saa tätä eli ne lapsiperheet, jotka eivät ole yksinhuoltajaperheitä, eivät sitten ollenkaan saa.

Ihmettelin hieman tätä kytkyä, minkä ed. Zyskowicz onnistui tekemään terveydenhoitoalan henkilökunnan palkkoihin, ja ajattelin, että varmaan se sitten johtuu siitä, että monet tästä terveydenhuoltoalan henkilökunnasta ovat naisia, joilla on lapsia ja jotka kipeästi tarvitsisivat lapsilisän korotusta. Hallitushan ei tällaista korotusta esitä, vaan nyt se pysyy sillä aikaisemmalla tasolla, joka ei ole ollenkaan riittävä, jos ajatellaan lapsiperheiden lisääntyviä kuluja. Eli tämän hallituksen toimiinhan kuuluu täällä jo monta kertaa sanottu nollamaksuluokan poisto, joka kohdistuu kipeästi kaikkein köyhimpiin lapsiperheisiin, samalla tavalla kunnallisten maksujen nostot eli se, että nostetaan terveydenhoitomaksuja, nostetaan kaikkia päivähoitomaksuja. Niistä hallitus on ollut kovasti huolissaan, että miten voi olla mahdollista, että kun riittävän usein — oliko se nyt vuonna 2002 viimeksi — on nostettu, niin nyt on kova kiire nostaa näitä kuntien maksuja. Siinä ed. Zyskowicz oli aivan väärässä, että vaikka hallitus haluaa nostaa kuntalaisten maksamia kunnallisten palveluiden maksuja, niin kunnan kassaan ne rahat eivät tule, vaan ne tulevat valtion kirstuun, eli niillä rahoilla ei pystytä estämään terveydenhuoltoalan henkilökunnan epätoivoista tilannetta ja auttamaan sitä, että tätä lakkoa ei tulisi, vaan siinä tarvitaan kyllä valtion väliintuloa ja sitä, että valtion kassasta maksetaan kunnille näitä lisärahoja.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jo usean vaihtoehtobudjetin yhteydessä esittänyt, että tämä onneton, vuodesta 1994 lähtien ollut toimeentulotuen leikkaantuminen pois lapsiperheiltä, jotka joutuvat toimeentulotukea hakemaan, irrotettaisiin sillä tavalla, että edes ensimmäisen lapsen lapsilisän osalta tehtäisiin etuoikeutetuksi tuloksi lapsilisä toimeentulotukea haettaessa. Kun täällä on näitä euromaksulappuja haluttu kuulla, niin voin kertoa, että olemme esittäneet 35 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen, ja mielestäni se olisi aivan kohtuullinen. Se ei poista koko ongelmaa, se olisi yksi pieni askel eteenpäin siinä, että myös ne lapsiperheet, jotka saavat toimeentulotukea, saisivat myös sen lapsilisän.

Kun aloitin tuosta ed. Asko-Seljavaaran hyvin usein kuullusta kommentista, että rikkaat lapsiperheet eivät saisi saada sitä lapsilisää, (Ed. Asko-Seljavaara: En ole sanonut!) niin kyllä paljon, paljon isompi ongelma on se, että ne kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät ihan oikeasti saa sitä lapsilisää, koska se otetaan toimeentulotuesta pois. Vaikka te nyt olette tänne sen kirjoittaneet, niin jotenkin näiden repliikkien jälkeen tuli sellainen olo, että mahdattekohan sittenkään olla ihan tosissanne siinä, että haluatte irrottaa tämän kytkyn. Ed. Sasihan sanoi sen kyllä ihan suoraankin, että hän ei ainakaan halua sitä irrottaa, vaan hänestä se on ihan oikein, että köyhimmiltä lapsilta leikataan pois tämä lapsilisä, koska se otetaan jo huomioon toimeentulotukea myönnettäessä muulla tavoin, että kyllä teillä ... Ymmärrän vaikean tilanteenne, kun puoluetoverinne noin kiivaasti vastustaa tätä toimeentulotuen kytkyn poistamista.

Sen lisäksi, että vasemmistoliitto on esittänyt tätä toimeentulotuen ja lapsilisän kytkyn poistamista, olemme myös jättäneet, ed. Virtanen ensimmäisenä allekirjoittajana, lakialoitteen lapsilisän nostamisesta. Se ei valitettavasti ehtinyt tähän rinnakkaislakialoitekäsittelyyn. Tässä esitämme, että kaikkia lapsilisiä nostettaisiin. Tällä hetkellä ensimmäisen lapsen lapsilisä on 100 euroa, ja tämän lakialoitteen mukaan esitämme sen nostamista 110 euroon. Tarkoitus on todellakin se, että se maksetaan kaikille lapsille ja sen lisäksi tulee, totta kai, yksinhuoltajalapsilisä myös, ja tämä hallituksen korotus on siihen enemmän kuin tervetullut. Tämän meidän lakialoitteemme mukaan tarkoituksena on myös sitoa nämä lapsilisät indeksiin, mikä takaisi sen, että joka kerta ei tarvitsisi tätä kädenvääntöä käydä täällä täysistuntosalissa vaan voitaisiin luottaa siihen, että nämä lapsilisät seuraavat edes sitä tulokehitystä, joka nyt on. Kaiken tämän keskustelun jälkeen huomenna näistä sisältöesityksistä äänestetään, ja totta kai sosialidemokraattien esitys edes ensimmäisen lapsilisän korottamisesta on hyvä, ja samoin kristillisdemokraattien esitykset niin indeksisidonnaisuudesta kuin toimeentulotuesta ja vielä tästä lapsilisän ikärajan nostostakin ovat ihan hyviä, ja itse ainakin mielelläni niitä kannatan. Toivon nyt, että kaiken tämän keskustelun jälkeen sitten hallitus ripeästi lähtisi valmistelemaan edes sitä toimeentulotuen muutosta. Mutta sehän ei poista sitä todellista ongelmaa eli sitä, että lapsilisät ovat liian pienet.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus haluaa jatkaa lapsilisän maksamista kaikille lapsille, minä en missään tapauksessa ole sanonut semmoista, että ei halua. Mutta tätä korotusta, mistä nyt on puhe, ei pidä suunnata kaikille ensimmäisille lapsille, kun se maksaa 70 miljoonaa. Meillä on aivan samanlainen arvomaailma kuin vasemmistoliitolla, eli silloin, kun tulonsiirtoja tehdään, ne kohdistetaan kaikkein köyhimpiin ihmisiin, ja sen takia juuri me haluamme, että se kohdistetaan näihin yksinhuoltajien lapsiin. Sitten seuraavaksi 2009 me maksamme lapsilisää kolmannesta lapsesta lisää mutta ei kaikille, kuten sosialidemokraatit esittävät.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan perusteella lapsiperheiden elinkustannukset tasan varmasti nousevat. Hallitusohjelmassa, jota on jo aiemmin täällä siteerattu, luvataan vähentää lapsiperheiden pahoinvointia ja köyhyyttä. Kysymys herää, miksi sitä ei yritetä poistaa. Lapsilisät eivät ole olleet köyhäinapua, ja niitä on annettu kaikille lapsiperheille. Tämä on ollut erittäin merkittävä periaatteellinen päätös universaalin sosiaaliturvan puolesta. Siitä on nyt käyty kovasti täällä salissa keskustelua.

Hallitus haluaa nostaa kolmannen lapsen lapsilisää. Suurin osa lapsiperheistä on kuitenkin kaksilapsisia, ja sosialidemokraattien tavoite on nostaa ensimmäisen lapsen lapsilisää, jolloin useampi lapsiperhe hyötyisi merkittävästi tästä ratkaisusta.

Sosiaaliturvaa uudistetaan hallituksen toimesta, ja lähtökohtana tulisi olla elinkaariajattelu. Kun meitä sosialidemokraatteja ei ole hyväksytty mukaan tähän suureen uudistukseen ja sen valmistelemiseen, niin annan tässä nyt yhden neuvon ja idean lapsilisän kehittämisestä.

Lasten menot kasvavat iän myötä, ja kun mietitään tukia suhteessa ensimmäiseen, toiseen tai kolmanteen lapseen, lapsilisät tulisi porrastaa iän mukaan ja lapsilisän maksua tulisi jatkaa, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällä tavalla pystyttäisiin vastaamaan siihen haasteeseen, mikä nousee juuri köyhien, vähävaraisten lapsiperheiden taholta. Koulukustannukset kasvavat jatkuvasti.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Lapsilisäjärjestelmä on ollut yksi paras tapa tukea lapsiperheitä ja erityisesti köyhiä lapsiperheitä. Lapsilisäjärjestelmää tulee puolustaa ja kehittää jatkossakin. En ymmärrä niitä puheita ja väitteitä, että lapsiperheet ruvettaisiin jaottelemaan hyvin moneen eri kastiin, sillä siinä on vaara se, että hetken päästä lapsilisällä ei ole sitäkään merkitystä, mikä sillä tänä päivänä taloudessa on lapsiperheille.

Lapsilisät ovat jääneet noin 10 prosenttia jälkeen elinkustannuksista, siis myöskin yksi- ja kaksilapsisten perheitten lapsilisät. Tätä taustaa vasten olisi ollut välttämätöntä, että lapsilisien korotus olisi tehty kaikkiin lapsilisiin. Tässä hallituksen esityksessä myöskin noin 80 prosenttia lapsiperheistä jää kokonaan näitten korotusten ulkopuolelle.

Sitten väitteet siitä, että tämä auttaa kaikista köyhimpiä yksinhuoltajalapsiperheitä: Valitettavasti nämä väitteet eivät pidä paikkaansa. Noin 30 000 yksinhuoltajalapsiperhettä jää käytännössä ilman tätä lapsilisän korotusta. Kun lapsilisä nousee 10 eurolla, niin toimeentulotuki vähenee 10 eurolla. Tässä on nyt sitten kyllä erinomaisen hyvä matematiikka oltava, jos vielä saa sellaisen lopputuloksen, että näitten lapsiperheitten asema paranee.

Haluan edelleenkin kiinnittää tähän valiokunnan mietintöön huomiota. Valiokunta on itse mietinnössään yksimielisesti todennut, kuten jo äsken luin: "Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen käteen jäävä tulo ei uudistuksen johdosta kohene, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa." Tämä on se karu totuus, ja kuitenkin täällä väitetään otsa kirkkaana, että kaikista köyhimpien, toimeentulotukeakin saavien lapsiperheitten asema paranee. Tämä on kyllä aika uskomaton temppu, jos vielä voidaan väittää, että niitten lapsiperheitten asema paranee.

Ainoa oikea ratkaisu on se, että lapsilisät tehdään etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukeen nähden, jolloin toimeentulotuki olisi täysimääräinen ja lapsilisäkorotus tulisi näille yksinhuoltajalapsiperheille, sillä siellä on todella pienituloisia lapsiperheitä. Lapsiköyhyys tästä maasta ei ole vähentynyt, päinvastoin se on lisääntynyt. On arvioitu, että lähes 120 000 lasta asuu köyhissä lapsiperheissä. Tätäkin taustaa vasten olisi välttämätöntä, että lapsilisiä korotettaisiin kaikkien lasten osalta, jotka lapsilisään ovat oikeutettuja.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tavattoman paljon keskusteltu yksinhuoltajien asemasta, ja on varmasti niin, että en minä paljon uutta tähän keskusteluun voi tuoda, mutta totean nyt kuitenkin muutaman asian. Hallituksen esitys merkitsee sitä, että noin 90 000 yksinhuoltajaa saa 10 euroa lisää kuukaudessa. Siis se on kylmä totuus, 90 000. 30 000 yksinhuoltajaa jää ilman. Minkä takia he jäävät ilman, se on monta kertaa todettu. He jäävät ilman sen takia, että he ovat niin köyhiä, että he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, ja kun tulee 10 euroa muuta kautta lisää, niin vähennetään toimeentulotukea 10 eurolla. Tämä on täysin selvä asia kaikille. Herää kysymys, onko tämä oikein. Ei varmasti ole oikein, koska sosiaalivaliokunnan mietinnössä on todettu, että tämä ei ole hyvä, tämä on huono asia ja pitäisi nopeasti korjata, ja annetaan myöskin esimerkki, miten se voidaan korjata. On aivan totta, että se korjaus voidaan tehdä yhdessä päivässä, jos niin halutaan, ja näin ollen tulen siihen lopputulokseen, että ei haluta korjata. Todetaan kyllä, että epäkohta on olemassa, todetaan, että se voidaan korjata, mutta sitä ei kuitenkaan korjata, koska ei haluta korjata. Tämä minua kyllä ihmetyttää. Ed. Räsänen toi hyvin esille ne perustelulausumat, jotka sisältyvät hänen vastalauseeseensa. Hyväksymällä nämä perustelulausumat monet monet asiat on pakko korjata silloin, sanoisinko, muutaman kuukauden kuluessa.

Sitten tämä toinen asia, josta ed. Räsänen paljon puhui, lapsilisien sitominen indeksiin: On totta, että silloinen eduskunta vuonna 2002 yksimielisesti hyväksyi perustelulausuman, joka oli siis valiokunnan mietinnössä, että lapsilisät sidotaan indeksiin. Valiokuntaa johti silloin sosialidemokraatti Marjatta Vehkaoja. Tämä oli varmasti kaikille eduskuntaryhmille niin suuri kysymys, että se esiintyi monen eduskuntapuolueen vaaliohjelmassa vuonna 2003 mutta myöskin vuonna 2007. Kyllä ed. Zyskowicz ja muut kokoomuslaiset tietävät hyvin, että te lähditte vaaleihin toteamalla, että tämä on kynnyskysymys, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että hallitukseen ei mennä, jos ei tätä asiaa korjata, niin kuin vaalikampanjassa on luvattu. Kyllä kristillisdemokraateilla on ollut kynnyskysymyksiä myöskin, viime vaaleissa oli ja vaaleissa 2003 oli, eikä olisi tullut, uskallan sen kyllä sanoa, mieleenkään, että olisi tingitty niistä kynnyskysymyksistä. Ei olisi oikein kehdannut katsoa äänestäjiä silmiin, jos sanotaan, että tämä on kynnyskysymys ja heti vaalien jälkeen unohdetaan. Jokainen vastaa omista teoistaan, mutta kynnyskysymyksien asettaminen ja niistä luopuminen merkitsee kyllä sitä, että kynnyskysymys kärsii inflaatiota ja sitä on vaikea seuraavissa vaaleissa käyttää. Se johtaa myöskin pitkässä juoksussa siihen, että kansalaiset eivät luota poliitikkoihin ja puolueisiin.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallikselle ja ed. Räsäsellekin vastaisin edelleen tästä lapsilisän sitomisesta indeksiin. Se on totta, että vuodelta 2002 on olemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö asiasta. Siinä on muistaakseni muitakin asioita, mutta se ei ole meidän puolueen kanta eli se ei tule meidän puoluekokouspäätöstemme kautta. Sen voisi sanoa niin, että se on tämän salin kantana kyllä tullut, koska silloin äänestettiin, mutta se ei ole myöskään ollut meidän vaaliohjelmissamme, että lapsilisät sidotaan indeksiin.

Haluan myös sanoa ed. Sirpa Asko-Seljavaaralle sen, että tämä meidän tekemämme esitys, lakialoite siitä, että ensimmäisen lapsen lapsilisää korotetaan 10 eurolla, maksaa noin 70 miljoonaa euroa, mutta jos lähdetään sitomaan lapsilisää indeksiin, niin silloin puhutaan sadoista miljoonista euroista. Ne ovat aivan eri mittaluokan kysymyksiä, ja meillä on tosiaan ollut se kanta, että ensimmäisen lapsen lapsilisää korottamalla on tätä asiaa hoidettu.

Haluan todeta myös sen, että me tosiaan kannatimme valiokunnassa ed. Räsäsen tekemiä kahta lausumaa, jotka ovat tässä vastalauseessa 2. Siinä todetaan, että toimeentulotuen kohdalla lapsilisästä tehdään tämä etuoikeutettu tulo. Minun mielestäni on kauhean hyvä hallituspuolueen edustajilta, että mietintö on rehellinen ja on uloskirjoitettu nämä asiat, että toimeentulotuki leikkaa pois sen, mitä yksinhuoltajakorotuksen tai lapsilisän kautta tulee. Mutta me olemme tässä talossa nyt kuitenkin tienneet tämän ongelman vuodesta 94 lähtien, eli tälle ei ole tehty kuitenkaan yhtään mitään. Jos ajatellaan nyt, että on nostettu lapsilisää ja joka kerta tämä sama keskustelu on käyty, niin ei se auta, että mietinnön tekstinä on se, mitä tapahtuu. Sitten kuitenkin, kun kuuntelee esimerkiksi paikallisradioita ja hallituspuolueen edustajat ovat puhumassa siellä, niin todetaan, että joo, nyt köyhille lapsiperheille tehdään hyvää politiikkaa. Sitähän ei tehdä. Toimeentulotukeen ei ole tullut tasokorotuksia, ja toimeentulotuki-indeksi jäädytettiin kokonaan vuonna 94. Toimeentulotukeen tulee kuluttajahintaindeksin mukainen tarkistus ensi vuodelle noin 2,4—2,5 prosenttia. Se on todella pieni. Kakkoskuntaluokassa yksinään toimeentulotuen perusosa on 372 euroa, eli sillä ei todellakaan tule toimeen. Tässä mietinnössä on todettu se, että yksinhuoltajista 25 prosenttia saa toimeentulotukea eli 30 000 kotitaloutta. Se on todella suuri määrä, ja siihen ei ole haluttu puuttua.

Sitten tämä toinen ponsi, minkä takana oltiin, ed. Räsäsen lausuman takana: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsilisäoikeuden laajentamiseksi koskemaan alle 18-vuotiaita." Tämä on ollut myöskin pitkään tässä talossa. Tästä on keskusteltu, mutta tämä ei myöskään ole liikahtanut. Täällä on suuri yksimielisyys tavallaan, koska puolueet ovat olleet välillä hallituksessa, välillä oppositiossa, ja silti, kun tehdään hallitusohjelmia, jotenkin ne asiat sitten kuitenkin hukkuvat.

Ed. Sasille sanoisin sen, että kun oli Esko Ahon porvarihallitus, niin silloin tuli tämä, että lapsilisiä alettiin syödä toimeentulotuessa, eikä sitä korvattu sillä, että olisi tullut niin suuri lapsinormikorotus sinne toimeentulotukeen. Kun siirryttiin suppeasta toimeentulotuen perusosasta laajaan toimeentulotukeen, niin silloin muuttui se järjestelmä. Minä olen itse ollut sosiaalityöntekijänä, ja siihen asti se oli niin. Silloin annettiin myös lapsille harrastemenoihin ja muihin vähän helpommin rahaa kuin tänä päivänä. Minun mielestäni tämä ei ole mitenkään oikeudenmukaista. Kuitenkin Suomi on rikkaassa kunnossa ja meillä on 100 000 perhettä, joissa on lapsiköyhyyttä, joten ei se ole mitenkään oikeudenmukaista. Minusta tuntuu, että ei täällä voi olla niin kovasydämisiä ihmisiä, että he ovat sitä mieltä, että se on ihan oikein, että näin tapahtuu, ei myöskään ed. Sasi, jos nyt pitempään keskustelisi tästä järjestelmästä, mikä toimeentulotuessa kaiken kaikkiaan on olemassa.

Sitten sanoisin ed. Lapintielle sen, että on kauhean mukavaa, että vasemmistoliitto on nyt tehnyt lakialoitteen liittyen tähän lapsilisään ja ensimmäisen lapsen lapsilisäkorotuksiin tai sitten siihen, että lapsilisä sidotaan indeksiin, mutta se on nyt myöhässä, koska me olemme käsitelleet nyt tämän yksinhuoltajakorotuksen. Kuitenkaan ed. E. Virtanen, joka on vasemmistoliiton edustajana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ei tullut näihin opposition vastalauseisiin, ei ykköseen eikä kakkoseen mukaan. Mutta se on hirveän hyvä, että vasemmistoliitto ryhmänä on kuitenkin sitä mieltä. Totta kai näitä lapsuksia aina sitten tapahtuu puolueilla ja toisillakin, ei sen puoleen, mutta sen nyt näkee näistä papereista pelkästään, että täältä puuttuu joittenkin nimiä, jotka ovat paikan päällä istuneet. Hyvä on, että joittenkin yksinhuoltajien yksinhuoltajakorotus nyt nousee hallituksen esitysten mukaisesti, mutta edelleen on se ongelma, että kaikkein köyhimmät perheet eivät hyödy mitään ja ainoastaan indeksitarkistuksen kautta tulee tämä 2,4—2,5 prosentin korotus.

Täällä on tänään kyseessä sosiaalitakuulainsäädäntö, ja siitä olen hyvin tyytyväinen, että se toteutuu. Olen tehnyt itse aikoinaan vuonna 2005 lakialoitteen siitä, että toimeentulotukiasiakas pääsee toimeentulotuen vastaanotolle viimeistään 7 vuorokauden sisällä. Nyt hallituksen esityksenä on tämä sosiaalitakuu. Täytyy sanoa, että tämä on erittäin hyvä lainsäädäntö, mutta se ongelma siinä on, että kuntien sosiaalipuolelle ei tule sillä tapaa rahaa lisää, että sosiaalityöntekijät nyt yhtäkkiä voisivat katsoa, että he pystyvät hoitamaan sen. Kuntien kohdalla vaihtelee suunnattomasti se, kuinka kiire sosiaalitoimessa on. Siinä kohtaa olisi odottanut, että sieltä tulee valtionosuuteen ihan eri tavalla rahaa. Täytyy muistaa se, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti laskee 33:sta noin 31:een, vähän päälle, nyt ensi vuoden aikana eli tässä kuitenkin käy prosentuaalisesti niin, että tämä valtionosuus pienenee.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Marjaana Koskiselle haluan vain lyhyesti todeta sen, että pitää ymmärtää, mikä on toimeentulotuen logiikka. Se on se, että perustuslain mukaan turvataan välttämättömät toimeentulon menot, jotta ihminen voi elää ihmisarvoista elämää. Siitä syystä lasketaan kustannukset, jotka aiheutuvat kaikista perheenjäsenistä, niille annetaan normi ja sen mukainen rahamäärä, mukaan lukien myöskin vuokrakustannukset, annetaan tälle perheelle. Jos on jotakin etuoikeutettua tuloa, niin sittenhän se satunnaisesti tietyissä elämäntilanteissa antaa paremman turvan kuin toimeentulotuki. Silloin, jos nähdään, että toimeentulotuessa on ongelmia, niin pitäisi sitä normitusta katsoa, onko riittävä taso, kun katsotaan, mitkä ovat elinkustannukset aikuisten ja lasten osalta. Se on se oikea tapa korjata eikä se tapa, että satunnaisesti tietyn etuuden avulla siitä hyötyykin ja saa enemmän kuin toimeentulotuen. Voi sanoa, että silloin se logiikka koko järjestelmästä häviää.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasin kanssa olen samaa mieltä, että menettelytapa voi olla se, että lapsinormia korotetaan ja annetaan se 100 euroa sinne, että lapsilisä jää vapaaksi. Voi olla, että on vaikea tehdä etuoikeutettuun tuloon muutosta niin, että sitä lasketaan siellä sosiaalitoimessa. Mutta pääasia on se, että se käteen jäävä raha sille toimeentulotukiperheelle, jossa on lapsia, on suurempi.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa puhemies! Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottaminen on hyvin tervetullut uudistus. Lapsiperheiden köyhyys painottuu juuri yksinhuoltajiin sekä monilapsisiin perheisiin. Siksi yksinhuoltajakorotusta on nostettava ja siksi myös lapsilisää kolmannesta lapsesta lukien korotetaan vuoden kuluttua.

Vanhasen toinen hallitus on lapsiperheiden hallitus. Näin voi isänä hyvin sanoa. Lähivuosina toteutetaan lukuisia merkittäviä uudistuksia, jotka parantavat lapsiperheiden asemaa. Yksityisen kotihoidon tukea korotetaan, osittaista hoitorahaa korotetaan jnp. Historiallisena voidaan pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen nostamista työttömän peruspäivärahan tasolle. Se on usean eri lapsi- ja perhejärjestön pitkään ajama tavoite, joka hallitusohjelmassa on nyt kirjattu ja joka toteutuu vuonna 2009.

Tämän täällä käydyn keskustelun tuloksena joku voi ajatella, että lapsiperheiden enemmistön hyvinvointi koostuisi rahasta. Ei se enemmistön kohdalla koostu. Jotta lapset tuntisivat olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi, on vanhemmilla ja lapsilla oltava myös tahtoa ja mahdollisuuksia viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Hallitusohjelma vastaa myös tähän tarpeeseen. Perhe- ja vanhempainvapaajärjestelmää uudistetaan nimenomaan perheiden eheyden vuoksi.

On kuitenkin yksinhuoltajia, yksinhuoltajaperheitä, jotka kipeästi tarvitsevat kymmentä lisäeuroa talouden pyörittämiseen. On hyvin tärkeää, että yksinhuoltajakorotus uudistetaan jatkossa siten, että myös toimeentulotukea saavat perheet pääsevät korotuksesta osallisiksi niin kuin on tarkoitettu. Tämä asia on valiokunnan mietinnössä hyvin selkeästi tunnustettu ja myöskin ongelmakohdat siinä avattu. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä palataan tähän aivan varmasti.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen sopimat korotukset lapsiperheiden tulonsiirtoihin ovat tämä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottaminen, pienimmän äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan korottaminen työmarkkinatuen tasolle, kotihoidon tuen korotus ja kolmannesta ja siitä eteenpäin lapsesta lapsilisän korottaminen. Nämä korotukset on valittu siten, että kysymyksessä ovat ne ryhmät, joissa lapsiperheissä on eniten pienituloisuutta. Tältä osin pidän näitä valintoja perusteltuina.

Tässä yhteydessä käsitellään lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Ensi vuodelle suunnatut tulonsiirrot, joita korotetaan, painottuvat pikemminkin kansaneläkkeeseen. Kansaneläkkeen 20 euron tasokorotus on se, joka ensi vuodelle tulevista tulonsiirroista on toinen niistä suurista. Toinen on opintotuen korotus, ja lapsiperheille kohdistuvista tulonsiirroista nyt käsittelyssä on tämä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottaminen.

Kuten mietinnöstäkin näkyy, yksinhuoltajat ovat eri tyyppisistä talouksista ryhmä, joka on paljon toimeentulotuen piirissä. 25 prosenttia eli neljännes yksinhuoltajista on niin pienituloisia, että joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ja tämä 25 prosenttia on paljon. Luku on jossain vaiheessa ollut jopa tätäkin suurempi, mutta silti se on tälläkin hetkellä suurempi kuin itse asiassa mistään muusta kotitaloustyypistä. Tämän asian takia tässä mietinnössä on nostettu esiin yksi epäkohta. Tässä kohtaa se epäkohta ei valiokunnan käsittelyssä ollut esimerkiksi lapsilisän indeksikorotus tai edes tämä kysymys, josta sitten äänestettiin, ensimmäisen lapsen lapsilisä, vaan valiokunnan käsittelyssä olleista korjausehdotuksista yksi ainut nousi vakavampaan keskusteluun, ja se oli kysymys siitä, millä tavalla tämän korotuksen pitäisi näkyä niiden lasten ja niiden perheiden kohdalla, jotka saavat toimeentulotukea.

Valiokunta toteaa, että se ei pidä hyvänä tätä nykyistä tilannetta, että nämä toimeentulotukea saavat lapset jäävät näiden korotusten ulkopuolelle. Tässä mietinnössä todetaan, että tätä asiaa voisi korjata joko tekemällä lapsilisän korotus etuoikeutetuksi tuloksi tai tarkastelemalla lapsilisän normeja. Tämähän oli oikeastaan se debatti, jota edustajat Koskinen ja Sasi äsken kävivät. Itse pitäisin oman tietoni perusteella perustellumpana sitä, että ei tehtäisi järjestelmästä nykyistä monimutkaisempaa etuoikeuttamalla jotain osaa jostakin etuudesta, vaan katsottaisiin lapsen normeja ja sitten arvioitaisiin, minkä suuruinen korotus siihen olisi tarpeen.

Ymmärrän ehkä sen skeptisyyden, jota valiokunnan pitkäaikainen jäsen ed. Marjaana Koskinen tässä esitti, että tätä on pitkään jo pidetty esillä nimenomaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan piirissä. Mielestäni kuitenkin täytyy toimia nyt sillä tavalla, että toivon, että tämä mietintö vetoaa ministeriin ja että tässä asiassa myös korjauksia saadaan. En pidä sitä täysin toivottomana.

Mitä tulee lapsiperheisiin muuten, täällä salissa on nostettu esiin myös maksupolitiikan kysymykset. Omasta puolestani niistä ovat käynnissä keskustelut hallituspuolueiden kesken, ja sitä, olenko tyytyväinen tuloksiin, tulen käsittelemään sitten sen jälkeen, kun päätökset on tehty. Siksi puheenvuoroni nyt keskittyi näihin tulonsiirtoihin ja erityisesti tähän itse käsittelyssä olevaan asiaan eli yksinhuoltajien lapsilisäkorotuksen korottamiseen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka salissa ei enää niin valtavasti olekaan ihmisiä kuin tässä alkuiltapäivällä, niin on positiivista, täytyy sanoa, että tämän alkusyksyn aikana on keskusteltu kyllä tosi paljon lapsiperheiden köyhyydestä. Toivottavasti se keskustelu kantaa sitten myös hedelmää tulevissa päätöksenteoissa.

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattinen ryhmä yhtyy hallituksen esitykseen siltä osin kuin siinä korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. On tärkeää, että lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja pyritään lievittämään eriarvoisuutta. Valiokunnan mietinnössä on hyvin tuotu esiin niitä puutteita, joita tässä esityksessä kuitenkin on. Tänä päivänä yksinhuoltajaperheistä noin 25 prosenttia eli 30 000 kotitaloutta joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Se on valtavan suuri joukko köyhiä lapsiperheitä, jotka eivät tästä parannuksesta hyödy. Ongelmana on, että nyt tehtävä korotus leikkautuu pois näiden kaikkein köyhimpien lapsiperheiden tuloista, koska lapsilisän yksinhuoltajakorotukset ja lapsilisät huomioidaan toimeentulotuen määrää laskettaessa.

Valiokunnan mielestä sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden asemaa parannettava ja muutettava järjestelmää pikaisesti siten, että korotuksista saavat osansa myös kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat perheet.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalityöntekijänä olen saanut paljon kokemuksia ja näkemyksiä siitä, millaista on elää ja elättää perhettä toimeentulotuen varassa. Lapsi, joka elää toimeentulotuen varassa, on todellisen syrjäytymisriskin alla. Me voimme kuvitella yksinhuoltajaa tai perheenäitiä, joka päivittäin miettii, mitä hän lapselleen ostaa, kun lasta kohti on käytettävissä 11 euroa päivässä. Tuolla rahalla hän ostaa lapselle ruuan ja puhtauden, huolehtii asumisesta, kustantaa harrastukset ja kouluvälineet sekä hankkii lapselle, jatkuvasti kasvavalle lapselle, vaatetuksen. Samalla tämä äiti yrittää kasvattaa lastaan siten, ettei lapsen tarvitse kokea olevansa huonommassa asemassa kuin muut lapset, vaikka hän ei ehkä saakaan tarvitsemiaan harrastusvälineitä tai käyttää jälleen naapurin tai sukulaisten lasten vanhoja vaatteita. Kun tämä jatkuu pitkään, ei se voi olla jättämättä jälkiä myös lapsen ja nuoren omaan kasvuun.

Eläminen jatkuvassa köyhyydessä on muutakin kuin vain taloudellista köyhyyttä. Köyhyydellä on laajempia vaikutuksia yksilön kehitykseen ja elämään. Taloudellinen niukkuus aiheuttaa häpeää, ihmissuhdeongelmia, turvattomuutta ja yksinäisyyttä ja viime kädessä voi vaikuttaa lapsen ja nuoren persoonallisuuden kehitykseen. Kun me puhumme lapsiperheiden köyhyydestä, meidän tulee nähdä nimenomaan asiakokonaisuus laajasti. Vaikuttamalla myönteisesti lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen me vaikutamme myönteisesti myös lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Se on varmasti meidän kaikkien yhteinen tahto.

Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset ja perheet ovat siitä riippuvaisia jokapäiväisessä arjessa. Lähtökohtana pitää tietysti olla, että pyrimme aina muuttamaan perusteita, perusrakenteita: haluamme tukea koulutusta, tukea työllisyyttä, parantaa terveyspalveluita, mielenterveyspalveluita, päihdepalveluita, satsata neuvoloihin ja perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tämä on juuri sitä perustyötä, jonka takia monet meistä ovat lähteneet mukaan politiikkaan. Niin estetään syrjäytymiskehitystä ja estetään pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden syntymistä, se on selvä. Siihen pitää ensisijaisesti satsata.

Emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että juuri tänään, tällä hetkellä, monen perheen toimeentulo kuitenkin on viimesijaisen tuen varassa. Siksi on tärkeää, kuten mietinnössäkin todetaan, että toimeentulotukea saavat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa etuuksien korotuksia kohdennettaessa. Lapsiperheiden kohdalla tämä voidaan toteuttaa korottamalla lapsen osuutta toimeentulotuessa tai etuoikeuttamalla lapsilisän korotus toimeentulotukea myönnettäessä. Olisi erittäin tärkeää, että tähän asiaan puututaan nopeasti.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkien lapsiperheiden asema kaipaa kohennusta. Hallitus aikoo korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja ja sitoa ne indeksiin. Tällä lisätään lapsiperheiden menoja. Myös siksi sosialidemokraattien mielestä on tärkeää nostaa lapsiperheiden taloudellista tukea. Korotetut palvelumaksut tulevat entisestään vaikeuttamaan köyhempien lapsiperheiden asemaa. Vaalien alla etenkin kokoomus ja vihreät profiloituivat lapsiperheiden etujen ajajina. Nyt kuitenkin hallituksessa vihreät ovat hyväksyneet päivähoidon nollamaksuluokan poistamisen, joka vaikeuttaa monien pienituloisten, pätkätyöläisten, yksinhuoltajien ja työttömien perheiden asemaa ja vaarantaa lasten varhaiskasvatuksen. Ja kokoomus, joka lupasi sitoa lapsilisät indeksiin, peräti piti sitä kynnyskysymyksenään, on pettänyt tämänkin lupauksensa eikä ole edes suostunut perustelemaan takinkääntöään.

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat tehneet tähän lapsilisälain 7 §:ään oman esityksensä, jossa esitetään myös perheen ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamista. Lakialoitteemme mukaan ensimmäisen lapsen lapsilisää korotettaisiin saman suuruiseksi toisen lapsen lapsilisän kanssa, toisin kuin tekee hallitus, joka aikoo vuoden 2009 alusta nostaa kolmannen lapsen lapsilisää ja näin kohdistaa lapsilisän parannuksen vain 20 prosenttiin perheistä. Me sosialidemokraatit haluamme suunnata lapsilisän korotuksen kaikkiin lapsiperheisiin niin, että sekin 80 prosenttia perheistä, joka tulee jäämään ilman korotusta, saisi sen.

Tämä on valiokunnan mietintöön tekemämme vastalauseen keskeinen kärki. Sen lisäksi olemme huolissamme siitä, että köyhien lapsiperheiden osuus on kasvanut muuta väestöä nopeammin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuten jo todettu, kaikkein köyhimmät perheet eivät hyödy lapsilisäkorotuksista. Tämän vuoksi olemme esittäneet myös toimeentulotuen lapsen perusosan nostamista.

Lisäksi katsomme, että lapsilisän maksamista myös 17-vuotiaalle ja sen yhteensovittamista opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien kanssa tulee selvittää. Tällä hetkellä tilanne on 17-vuotiaiden nuorten kannalta epäoikeudenmukainen ja perheelle taloudellisesti hankala. Mielestämme on myös syytä selvittää sitä, että lapsilisä otettaisiin osittain tai kokonaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi niin, ettei se vaikuttaisi toimeentulon suuruuteen. Näin voisimme entistä paremmin vaikuttaa suoraan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Näitä asioita me sosialidemokraatit ajoimme jo vaalien alla ja vaadimme edelleen johdonmukaisesti niiden toteuttamista.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt on siis käsittelyssä lapsilisälain 7 §:n muuttaminen siltä osin kuin siinä korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Kuten jo debatissa sanoin, pykälä on tietenkin auki kokonaisuutena, ja siinä pykälässä käsitellään lapsilisän määrää ja sen maksamista.

Olen nyt toista kautta oppositiossa, ja siinä katsannossa on ollut mielenkiintoista kuunnella eduskunnan kolmen suurimman puolueen keskustelua tästä asiasta. Puolueista kaksi on ollut sekä oppositiossa että hallituksessa. Itselleni asia on tietenkin sillä tavalla yksinkertainen, että jo viime kaudella erinäisissä vastalauseissa, erinäisissä äänestyksissä pystyin kannattamaan kaikkia niitä sekä lausumia että myöskin pykälämuutosesityksiä, joita tässä yhteydessä ja tänäänkin täällä salissa on esitelty. Lisäksi samana päivänä kun tähän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön tehdyt vastalauseet jätettiin, jätin itse lakialoitteen lapsilisälain 7 ja 20 §:n muuttamisesta eli lapsilisien korottamisesta kaikkien lasten osalta ja myöskin lapsilisien sitomisesta indeksiin. Tästä huolimatta en kannattanut ed. Päivi Räsäsen vastalausetta tai itse asiassa vastalauseen lausumia, joissa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin lapsilisän muuttamiseksi kokonaan etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea määrättäessä, enkä myöskään indeksiin sitomiseksi enkä lapsilisän maksamiseksi 18-vuotiaaksi saakka, vaikka kaikkia niitä kannatan ja erityisesti olen sitä mieltä, että tämä toimeentulotukileikkuri, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta yksimielisesti totesi, on ehkä pahin vääryys, joka tällä hetkellä kaikkein köyhimpiä suomalaisessa sosiaaliturvassa koskettaa. En kirjoittanut nimeäni siihen vastalauseeseen siksi, että valiokunta oli selkeästi yksimielinen ja sanoi selvästi, leipätekstissä tosin vain mutta sanoi kuitenkin, mitä mieltä se tästä asiasta on.

Tältä paikalta pitää tietenkin sen tässä salissa vallitsevan ikivanhan ja ikiaikaisen ja ikuisuuksiin kestävän periaatteen mukaisesti olla sitä mieltä, että kun itse ei ole hallituksessa, niin istuva hallitus on huono. Näinhän se aina on. Mutta ei se silti tarkoita sitä, että istuvan hallituksen kansanedustajien valiokunnassa tarvitsisi olla kovasydämisiä, julmia ja huonoja, kun he useimmiten joutuvat puolustamaan hallituksen esityksiä. Hallituspuolueitten kansanedustajatkin voivat olla yksimielisiä ehkä pahimman vääryyden korjaamisesta siten, että se kirjoitetaan mietintöön. Minun tekee mieleni väittää, että tällaista mietintöä tästä asiasta viime hallituksen aikana ei olisi pystytty kirjoittamaan. (Ed. Asko-Seljavaara: No niin!) — Ei nyt kannata kokoomuksen hirveästi tästä innostua. Te nimittäin olisitte pystyneet korjaamaan tämän asian hallitusneuvotteluissa. — Suuresti hämmästyneenä huomasin viime keväänä, että ruotsalainen kansanpuolue, muistaakseni ed. Henriksson ensimmäisenä allekirjoittajana, teki ryhmäaloitteen tästä ihan samasta asiasta. Kun ihmettelin, niin annoin kertoa itselleni, että tämä oli ollut hallitusneuvotteluissa aivan viime hetkillä mukana, mutta sitten ilmeisesti siinä kuuluisassa viimeisessä koplassa se oli poistettu. Tekee mieli kysyä, miksi. Kun neljä vuotta on kirjoitellut vastalauseita valiokunnassa, ihmisten kannalta keskeisimmässä valiokunnassa eli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin ei välttämättä enää usko niiden ihmeitätekevään ja kaikkivoivaan voimaan, vaan tulee joskus mieleen, olisiko ehkä mahdollista, että eduskunta yksituumaisesti onnistuisi poistamaan sellaisen vääryyden, jota hallitusneuvotteluissa ei ole suostuttu poistamaan, mutta josta me kaikki olemme yksimielisiä. Näitähän on muitakin kuin tämä.

Minä nyt elän siinä uskossa, että tämä valiokunnan kirjaus heijastaa sitä tahtoa, ja se tahto suuntautuu sillä tavalla joko hallitukselle tai tälle sosiaaliturvakomitealle tai mieluummin molemmille, että me jo ensi syksynä saamme tätä tarkoittavan lakiesityksen. Ja jos näin käy, niin olen paljon tyytyväisempi itseeni siitä, että olen voinut olla sen yksimielisen valiokunnan mukana kirjoittamassa yksimielistä mietintöä ilman vastalausetta kuin katuvainen siitä, että jätin näin herkullisen poliittisen tilaisuuden käyttämättä tehdä politiikkaa. Minä olen jotenkin joutunut semmoisen uskon valtaan, että oppositiokansanedustajallekin saattaisi joskus olla ihan hyödyllistä ajatella siltä kannalta, että joku asia saadaan oikeasti korjattua mieluummin kuin että asiasta pystytään noukkimaan poliittisia pisteitä, suuntaamatta tätä nyt sen kummemmin ed. Räsäseen tai sosialidemokraatteihin tai kehen tahansa, jotka nyt ovat vastalauseen tästä jättäneet.

Joka tapauksessa tulen täällä salissa äänestämään ryhmäni mukana sen puolesta, että korotus maksetaan kaikille lapsilisään oikeutetuille lapsille, kuten äänestin jo valiokunnassakin. Sosialidemokraatit ilmeisesti tekevät ja mekin tulemme sen esityksen tekemään, jos sitä ei sitten muualta tule, ja tulen myöskin kannattamaan näitä lausumia, koska ne ovat sinänsä kannatettavia, mutta siinä vastalauseessa ne eivät minusta olleet tarpeellisia, koska valiokunta tässä asiassa toimi ryhdikkäästi.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Erkki Virtanen pohdiskeli näitä valiokunta-asioita ja sitä, miten oppositio- ja hallituspuolueet ovat siellä käyttäytyneet. Hyvä, että siellä oltiin yksimielisiä. Mutta jos voi veikata, niin tässä salissa ne edustajat, jotka siellä ovat olleet yksimielisiä siitä, että tämmöinen epäkohta pitäisi poistaa, mitä ed. Erkki Virtanen tässä kuvasi, äänestävät täällä hallituksen puolesta. Eli sillä ei paljon ole merkitystä. Tietenkinhän hallituspuolueiden edustajien omaatuntoa se voi rauhoittaa, että oltiin me siellä sitä mieltä, mutta näin se vaan tämä asia on.

Hallitus esittää yksinhuoltajien lapsilisiin 10 euron korotusta. Esitys on oikean suuntainen, mutta se ei ole riittävä. Tutkimusten mukaan kaikista tiukimmilla elävät yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet. 10 euron korotus ei riitä millään kattamaan nousevia kustannuksia. Terveyspalvelumaksut nousevat, yksinhuoltajilta poistetaan nollamaksuluokka päivähoidossa, polttoaineveroa nostetaan, sähkön hinta nousee, ja kaikki nämä asiat vaikuttavat lapsiperheitten tuloihin ja toimeentuloon.

Kun ajatellaan kaikista köyhimpiä lapsiperheitä, ne eivät hyödy tästä korotuksesta mitään. Nykyisen lain mukaan lapsilisä katsotaan tuloksi toimeentulotukea laskettaessa ja kaikkiin lapsilisiin tulevat korotukset leikkautuvat pois toimeentulotukea saavilta kaikista pienituloisimmilta perheiltä. Eli juuri ne perheet jäävät korotusten ulkopuolelle, joilla on lapsilisille eniten tarvetta. Noin 40 000—50 000 lasta jää ilman korotusta. Tästä epäkohdasta muun muassa äänestettiin viime eduskuntakaudella, mutta emme saaneet siihen silloisen hallituksen tukea.

Sosialidemokraattien rinnakkaisaloitteessa ehdotetaan, että lapsilisää korotettaisiin ensimmäisen lapsen kohdalta. Tämäkin esitys on oikean suuntainen, mutta liian vaatimaton. 10 euron korotuksella ei korjata lapsilisän jälkeenjääneisyyttä eikä sillä paranneta tarpeeksi pienituloisimpien lapsiperheitten elämää. Lapsilisiin pitää saada tuntuva korotus kautta linjan ja ne pitää sitoa indeksiin. Lapsilisä ei saisi pienentää toimeentulotukea. Tämä olisi selkeä parannus pienituloisten lapsiperheitten kannalta. Muistutan, että Suomessa on tällä hetkellä noin 140 000 köyhää lasta. Samoiten muistutan vielä, että lapsilisien sitominen indeksiin oli kynnyskysymys kokoomukselle ennen vaaleja, mutta nyt näyttää siltä, että lupaus on unohtunut kokoomukselta samalla tavalla kuin hoitohenkilökunnan palkankorotuksetkin. Hallituksen esityksessä ei mainita sanaakaan elintasoindeksistä.

Täällä kokoomuksen ed. Asko-Seljavaara vaati, ettei 10 euron korotusta pidä maksaa hyvätuloisille ihmisille ja perheille. Kysyn ed. Asko-Seljavaaralta, missä sellainen tuloraja kulkee? Voi olla, että lapsiperheellä on tulojakin, ja katsotaan, että se on hyvätuloinen, mutta jos on asuntolaina taikka kalliilla vuokralla asuu, niin se voi olla hyvinkin pienituloinen, perheen tulot voivat leikkaantua hyvinkin pieneksi. Varmaan eivät vuorineuvosten ja tällaisten isotuloisten lapset ehkä tarvitse lapsilisää, mutta missä se raja kulkee? (Ed. Asko-Seljavaara: Siinä, että pysyy naimisissa!)

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa, että tästä asiasta keskustellaan näin paljon. Ja niin haluankin aloittaa sillä, että yksinhuoltajan lapsilisäkorotus on hyvä esitys, hyvää perhepolitiikkaa, mutta samaan hengenvetoon joudun ihmettelemään sitä, miksi samalla aikaa, kun toisella kädellä annetaan, toisella kädellä otetaan pois, niin että käytännössä korotus jää olemattomaksi ja erityisesti, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, köyhimmät lapsiperheet eivät hyödy tästä mitään.

Kun nämä 30 000 kotitaloutta on tiedossa, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, ne ovat ne perheet, jotka eivät saisi jäädä tämän uudistuksen jalkoihin, kun toimeentulotukea laskettaessa lapsilisät otetaan huomioon. Olisikin toivottavaa, että toimeentulotukea saavat lapsiperheet olisivat yhdenvertaisessa asemassa, kuten meidän perustuslakimmekin tästä asiasta sanoo, muihin lapsiperheisiin nähden.

Ja kun puhutaan tästä lapsiperheiden kokonaistaloudesta, on pakko mainita myöskin nämä maksujen korotukset sekä terveyskeskuksessa, päivähoidossa että muissa maksuissa puhumattakaan näistä veroista, joista ed. Kangas äsken mainitsi. Se on useampien satojen eurojen korotus joka ainoalle lapsiperheelle. Ei ole kovin monimutkaista matematiikkaa laskea plus- ja miinuslaskuja, ja tämän tuloksen jälkeen ainakin oman laskutaitoni mukaan lapsiperheet jäävät miinukselle, juuri nämä köyhimmät lapsiperheet.

Ja kun tiedetään, että köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut, ja tänään aamupäivällä olleessa köyhyysseminaarissa tuli hyvin myöskin esille se, että muun muassa tämä nollamaksuluokan poisto koskettaa taas kerran niitä köyhimpiä ja jopa lisää köyhien lapsiperheiden määrää, niin ensimmäisen lapsen lapsilisää sekä toimeentulotuen lapsen perusosaa tuleekin nostaa. Kannatan omalta osaltani myös sitä, että lapsilisä otetaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi, niin että se ei vaikuta toimeentulotuen suuruuteen.

Nyt tämä yksinhuoltajille suunnattu 10 euron korotus, josta voin olla myöskin vasemmistoliiton edustajien kanssa varsin yhtä mieltä, että kuulostaa aika pieneltä, jää siitä huolimatta myös siis suurimmalta osalta lapsiperheistä saamatta. Noin 80 prosenttia näistä perheistä, joilla on lapsia, ei kohtaa tätä korotusta laisinkaan.

Sosialidemokraattinen ryhmä on valiokunnassa ja koko ryhmänä esittänyt ensimmäiseen lapseen kohdistuvaa lapsilisän korotusta, ja tulemme myös kertaamaan tämän, kun budjettikäsittelyä käydään joulukuussa, myös siinä käsittelyssä, koska tämä on ollut johdonmukaisesti meidän linjamme, että lapsilisät ovat yksi näistä universaaleista asioista, näistä etuuksista, joiden tulee tasavertaisuuden nimissä koskettaa kaikkia perheitä.

Sanna  Lauslahti  /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvä yhteinen tavoite, lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen ja eriarvoistumisen poistaminen. Sinänsä meillä on nyt käsillä lakiesitys, joka koskettaa 75:tä prosenttia yksinhuoltajaperheistä, mikä sekin on hyvä asia huolimatta siitä, että 25 prosenttia jää tämän edun ulkopuolelle. Se varmasti tulee korjatuksi johtuen siitä, että meillä on valiokunta nostanut myös tämän ongelman esille. Jollain tavalla uskon parempaan huomiseen tämän vuoksi.

Sinänsä puhutaan siitä, mitä on 10 euroa per lapsi yksinhuoltajaperheessä. Se on itse asiassa aika paljon rahaa. Tuolla tuli esiin edellisessä ed. Kiljusen puheessa, että 11 eurolla ostetaan sitä ostoskassia ruokakaupasta. Jos ajatellaan, että meillä on perhe, jossa on kaksi pientä lasta, se on 20 euroa tälle äidille tai isälle sitä ruokakassin ostoa varten eli 1—2 päivän ruokakassin arvo. Sinänsä se on ihan hyvä raha, vaikkakin aina voidaan kysyä, mikä on sitten riittävä rahasumma.

Täällä on tullut paljon esille myöskin sitä, miten hyvin hallitus huolehtii lapsiperheistä ja niiden taloudellisesta asemasta. Tosiasiat on kuitenkin myönnettävä tietenkin: kun lapsilisät eivät ole indeksissä, niin joka vuosi ostovoima heikkenee. Sitä tosiasiaa on turha lähteä kieltämään. Tosiasia kaksi on se, että vuonna 2009, kun maksut nostetaan, tuskinpa sieltä tulee perheiltä hurraa-huutoja meille, kun sieltä tulee kymmenien eurojen lisälasku per kuukausi lasten päivähoidosta. Ja mitä enemmän perheellä on pieniä päivähoitoikäisiä lapsia, niin sitä suurempi se summa on. Tämä on eräällä tavalla tosiasia, joka on myönnettävä. Tämä rakenteellinen muutoshan tarkoittaa sitä, että taloudellisesti tapahtuu muutostilanne, jossa perheille tulee taloudellisesti vastuu omista lapsistaan näillä hallituksen esityksillä. Sinänsä se poliittinen kysymys on sitten pohdittava, onko tämä se oikea suunta.

Hyviäkin asioita hallituksen tulevissa toimenpiteissä on, joissa näkyy erityisesti tämä köyhimpien perheiden asema, niiden, joilla on vähiten rahaa. Meillähän on tulossa esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistason korotus työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009. Erittäin hyvä asia, joka myöskin palvelee erittäin voimakkaasti hallituksen asettamia tavoitteita. Sen lisäksi, jos otetaan ihan yleisesti lapsiperheille tulevat korotukset, lapsilisiä nostetaan kolmannen lapsen osalta 1.1.2009 alkaen 10 eurolla, mikä sekin on hyvä asia.

Paljon täällä on hyviä asioita, mutta on myöskin niitä tosiasioita, jotka ovat huonoja asioita. Uskon siihen, että meille jää paljon työtä tehtäväksi tulevaisuudessa.

Tuulikki  Ukkola  /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ladottu numeroita toisensa perään. Ihan hyvä, koska kyllä lapsiperheet tarvitsevat taloudellista tukea, niin kuin ed. Lauslahti tässä äsken sanoi.

Kun olin kuuntelemassa yhden luennon lapsiperheiden köyhyyttä käsittelevässä seminaarissa, niin tajusin vasta siinä yhden asian psykologin luennon aikana. Ei välttämättä perheiden köyhyys tee lapsista onnettomia, vaan sen tekee tunnekylmyys, perheiden tunnekylmyys. Lapsiperheiden köyhyys taloudellisti mitattuna on kiistatta lisääntynyt. Syyt ovat monenlaisia. Yksi syy on, että 10 vuoden kuluessa EU:n köyhyysrajan mittausmenetelmät ovat tietyllä tavalla muuttuneet. Se on nostanut köyhien määrää Suomessa ja myös köyhien lapsiperheiden määrää.

Mutta väitän kuitenkin sen psykologin luennon jälkeen, että jos jossakin yhteiskunnassa perheitten auttajajärjestelmä on kunnossa, niin se on Suomessa. Meillä on äitiysneuvola, perheneuvola, päiväkodit, koulut, kuraattorit; meillä on mitä moninaisin auttamisjärjestelmä lapsia ja lapsiperheitä varten, ja kuitenkin lapsiperheillä ja lapsilla on hätä. Sen vähäisen kokemuksen perusteella, minkä sain, kun olin kaupunginhallituksen edustajana sosiaali- ja terveysjaostossa, jossa käsiteltiin näitä ongelmaperheitten asioita, niin voi melkein väittää, että syynä saattaakin olla osittain se, että perheet kuvittelevat, että ei heidän tarvitsekaan huolehtia omista lapsistaan, että kyllä yhteiskunta auttaa. Yhteiskunta on sitä varten, että se antaa sekä taloudellisen tuen että myös kaiken muun tuen. Sitähän osoittaa tietyllä tavalla keskustelu tästä nollamaksuluokan poistamisesta ja puolipäivähoitoon siirtymisestä. Ei halutakaan korostaa perheiden vastuuta omista valinnoistaan ja omista lapsistaan. Minusta tämä on huolestuttavaa kehitystä, mihin ollaan menossa.

Minä vanhanaikaisena ja vanhakantaisena köyhyyden kokeneena, itse ponnistelleena, en oikein jaksa ymmärtää sitä, että yhteiskunnan tulisi vastata kaikista. Kyllä perheillä on vastuu lapsistaan. Kyllä perheillä on kasvatusvastuu. Kyllä perheillä on myös taloudellinen vastuu, ei sitä voi sysätä pelkästään yhteiskunnan haltuun. On olemassa universaalisia tukia, kuten lapsilisät. Minä pidän, että lapsilisä on niin arvokas tuki, että sitä ei milloinkaan eikä missään vaiheessa saa poistaa. Se perustettiin 40-luvulla, silloin kun Suomi oli köyhä. Samoiten äitiyspakkaus perustettiin 40-luvulla, vai oliko se aikaisemmin, kun Suomi oli köyhä. Nämä ovat sellaisia asioita, joihin rikkaalla Suomella täytyy olla varaa.

Mutta voisi kysyä sitä, ovatko nykyajan nuoret perheet sittenkin liikaa tuudittautuneet siihen, että ei meillä ole vastuuta omasta elämästämme, ei meillä ole vastuuta omista lapsistamme. Meillä on yhteiskunta, joka on luonut valtavan auttamisjärjestelmän, se vastatkoon, se hoitakoon. Jos näin on, niin minä en kyllä ihmettele, että ongelmaperheitten määrä kasvaa. Siellä on tapauksia, joitten käsittelyssä sosiaali- ja terveysjaostossa tuli itku silmään, ja ne eivät johtuneet pelkästään taloudellisista asioista. Siinä oli kysymyksessä tunnekylmyys ja kysymyksessä oli se, että lapsia oli, mutta niistä ei huolehdittu, niistä ei välitetty.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Jos edesmennyt pakinoitsija Olli eläisi, niin hän varmaan pohtisi lapsellinen-sanan käyttöä tässä, että "lapsellisia puheita" voisi ehkä kuvata eduskunnan keskustelua tänä iltapäivänä, että sopisi tähänkin yhteyteen. Nimittäin jotenkin se paljon mainostettu puolueiden, mikä se nyt oli, puolueettomuus tai se samankaltaisuus, että puolueet eivät ole enää puolueellisia, korostuu näissä höpinöissä, jos voi käyttää tämmöistä sanaa, siinä mielessä, jotenkin tuntuu, justiin tässä päätöksessä, josta jotkut ovat osoittaneet, että 80 prosenttia jää ulkopuolelle ja kokoomuksen kynnyskysymys on unohtunut, että saataisiin tämä homma jotenkin kepun "mieliksi", vai kuinka se sanottiin. En minä muista, mutta ehkä "kynnysmatto" voisi olla parempi, koska minun mielestäni ei kokoomus ole unohtanut mitään vaan antanut keskustapuolueelle täysin periksi.

Minä ainakin näen tämän isojen lapsien, isoperheisten lapsien, anteeksi, tuen peruskeskustalaisena kynnyskysymyksenä olleen jo ... Sosialidemokraatit eivät ole ihan menneet tähän, mutta ... (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto) — Tämä 14 prosenttia ei olekaan monilapsisia perheitä. — Jos ajatellaan, mikä motiivi siihen on, kun täällä yritetään todistella, että on huono-osaisia, niin toki siellä on varmasti niitä 141- ja muita vastaavia uhreja tässä tulevaisuudessa. Mutta minkä nimisten puolueitten perheitä nämä ovat, joissa on paljon lapsia; kyllähän se logiikka on täysin jotenkin outoa, että jos teillä on 10 lasta tai 12 lasta, niin aina vaan kalliimmaksi tulee, kun saa taas yhden lisää. Jokainen tajuaa, että sillä logiikalla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa, vaan se on politiikkaa, puoluepolitiikkaa ja puolueellista politiikkaa. Kun jotkut ovat saaneet sinne hyvän kasvatuslauman, niin sitten sitä voidaan yhteiskunnan tuella vielä hyödyntää ja kasvattaa lisää. Tietysti kokoomuksellakin on näitä maatalousyrittäjiä paljon, ja tietysti on siellä vanhoja vasemmistolaisiakin, joitain pankinjohtajia, jotka saavat tästä vielä valtion tukea lisää niille isoille perheilleen, jos vain vaimot suostuvat ja ovat halukkaita toimimaan tässä perheyhteisössä ahkerina. Mutta tarkoitan, että tämä on ihan selkeää puoluepolitiikkaa.

Tietysti joku ajattelee, mitä tällä on vihreitten kanssa tekemistä, kun sitten täällä jotenkin korostuu tämmöinen itsepetos, että tässä nyt autetaan kaikkia lapsiperheitä ja köyhiä lapsiperheitä. Kyllähän nyt jokainen sen verran tietää, että maahanmuuttajat ovat kovia lisääntymään, ja sieltä jostainhan sitä kannatusta on ... Tietysti tuommoinen islamilaisen puolueen perustaminen on varmaan hirveä takaisku ennen kaikkea vihreille, koska tosiaan muutaman vuoden päästä tämmöisillä lapsilisäpäätöksillä ja kun tätä linjaa jatketaan, sillähän voi saada paljonkin kannatusta. Suomi on sentään niin stabiili maa poliittisesti, että pikkuisistakin jutuista, pienistäkin virroista, on kerättävä tätä kannatusta. Että joku logiikkahan näillä on. En minä voi uskoa, että ihmiset olisivat näin tyhmiä, että puolueet tyhmistäisivät jotenkin ... (Ed. Erkki Virtanen: Sumea logiikka!) — Niin, no jotain niin, että yritetään kansalle niin kuin sumentaa tätä logiikkaa. Mutta kyllähän se olisi kiva, kun edustajat puhuisivat täällä, täälläkin eräs vihreä useasti äänessä oleva voisi sanoa sen, että kyllä tämä meidän linjaan sopii, justiin tämmöistä lapsilisäpolitiikkaa me haluamme.

Eli minun mielestäni se, mistä minä lähdin: Tämä jotenkin tuo esiin sen puolueellisuuden hyvin ja että lasten kannalta, vielä kun lapsissa nähdään se tulevaisuus, että toivotaan vielä, että se oma tämmöinen muukin kuin ulkonäkö, että jopa tämmöinen poliittinen ajattelu ja kaikki uskonnolliset ja muut vastaavat vakaumukset ja arvomaailma siirtyisivät sitten tähän Suomen realiteettimaailmaan myöhemmässäkin elämässä, niin totta kai tämä on sen vahvistusta.

Minä näen tämän hyvin semmoisena tietynlaisena aika vanhoillis-konservatiivisena päätöksenä, koska se, mitä tämä maa tarvitsisi, on, että yksinhuoltajia, kahden kolmen lapsen äitejä, opiskelijoita, nuoria naisia, mitä tahansa, jotka ovat vähänkin halukkaita siinä vielä, niin kuin nuori narttu kissasta tai koirastakin puhuttaessa on hyvin valmis lisääntymään, siinä vaiheessa tuettaisiin selkeästi yhteiskunnan puolelta yhden tai kahden tai kolmen lapsen hankkimista ja annettaisiin, järkikin sanoo, että pitäisi antaa sinne ne isoimmat, moniarvoisuuden nimissä siis, lapsilisät, koska se on aina vaikea päätös myös miehille, pojille se on vaikea päätös. (Ed. Asko-Seljavaara: No niinhän se onkin!) Kun annettaisiin selkeästi siitä yhteiskunnan näyttö, että me haluamme suomalaisia lisää, moniarvoisuutta, me arvostamme sinuakin yksilönä, lisäänny nyt ihmeessä, niin silloin me olisimme oikeilla linjoilla suhteessa tähän maailmalla vallitsevaan globaalisuuteen ja muuhun, joka selkeästi Suomen kokoiselle pienelle kieliryhmälle ja maalle saattaa johtaa tällä vihreitten ja keskustan linjalla pian vähän saman kaltaiseen juttuun kuin Neuvostoliitossa suomalaiset vähemmistöt.

Toki me olemme omassa maassa, mutta kun näitä eurolakejakin kuuntelee, niin emmehän me ole missään omassa maassa, kun perustuslaki on sama kaikille. Eli tässä minun mielestäni kiteytyy jotenkin tämä koko suomalaisuuden myyminen. Kokoomuskin tavallaan myy suomalaisuutta, ei ainoastaan maita ja muita venäläisille tuossa rahanhimossaan, vaan myös tavallaan tämmöisen perinteen ja jatkumisen rikkauden, että se ei voi olla moniarvoista ja yllytä suomalaisia lisääntymään ja arvomaailmaltaan levittämään tätä meidän viisauttamme ja diplomatiaamme ja kaikkia muita taitojamme koko Eurooppaan. Jos tuon verran tuommoista sosiaalipsykologiaa tässä saisi tuoda esiin.

Muuten minä olen tosiaan sitä mieltä, mitä minä sanoin ihan tästä, että vaikka tämä vakavasti otettuna näyttää siltä, että tässä nyt parannetaan lapsiperheiden asemaa, niin jotkut edustajat täällä ovat huomauttaneet siitä, taisi olla ed. Kuoppakin, joka oli laskenut oikein, että sieltä toisaalta sitten otetaan näiltä yksinhuoltajiltakin se vähä pois, mitä tässä sitten tulee. Yksinhuoltajille olisi ilman muuta pitänyt antaa selkeästi enemmän ja tokasta lapsestakin olisi pitänyt maksaa enemmän vielä. Toisella lapsella, jos mennään psykologiaan, on usein kaikkein eniten kaikkia komplekseja, mutta kun ajatellaan nykymaailman uusliberaalisia arvoja, niin voi sanoa, että toinen lapsi varsinkin voisi kokea hyvääkin tunnetta, kun huomaisi joskus, kun katselisi äidin tai isin palkkalistoja, että hänestäkin maksetaan kunnon rahaa eikä sitten vasta joskus.

Sama juttu vielä, mennään siihen, että kun tuolla naispresidenttikin jakelee äideille kaikkia kunnianosoituksia, niin niitä jaetaan aina siitä, kun on tehnyt kauheasti lapsia. Minun mielestäni tänä päivänä, jos ajattelette kiinalaisia, saastumista ja maapallon tilaa, niin suurin maailman ongelma on liikasaastuminen. Suomessa palkitaan siitä ja annetaan vielä rahallista tukea, tämä hallitus vielä lisää rahaa antaa niille ihmisille, jotka pahentavat maailman tilaa kaikista eniten, siis siinä mielessä, ja presidentti palkitsee siitä äitejä, kun he ovat saaneet kauheasti lapsia. No, tämä on vähän tämmöistä ristiriitaista, myönnän, mutta minä yritin sanoa sitä, että kun kaikki suomalaiset naiset, niin kuin kansanedustajat, muutkin kuin nuoret vihreät, heti alkaisivat tekemään lapsia, kun pääsevät kansanedustajaksi, niin tekisivät tasaisesti kaksi, kolme, neljä lasta, sitten meillä voisi olla odotettavissakin vielä jotain, moniarvoista keskusteluakin täällä eduskunnassa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edellisen puheenvuoron jälkeen totean kuitenkin, että meillä on käsittelyssä lapsilisälain muuttaminen niiltä osin kuin kuukautta kohti tulee lisää ensi vuoden alusta 10 euroa yksinhuoltajakorotukseen. Se on se esitys, jonka valiokunta on käsitellyt, ja se on se esitys, josta valiokunta on aika yksimielinen.

Se, mitä tähän sitten muuta liittyy, niin sitä keskustelua on nyt käyty kaksi tuntia ja viisitoista minuuttia, kaikki hyviä asioita, hyviä asioita, joita täällä on puhuttu lasten ja lapsiperheitten puolesta ja paremman tulevaisuuden puolesta. Pääosa puheenvuoroja on helposti allekirjoitettavissa omalta osaltanikin.

Mutta totean saman asian kuin tuossa debattivaiheessa, että keskustelun käyminen on aavistuksen verran hankalaa, jos peruslähtökohdiltaan ollaan jo niin kaukana toisistaan, että tämä esitys nähdään esimerkkinä universaalin sosiaaliturvan romuttamisesta. Se on kova väite, ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan suulla lausuttuna sillä paatoksella ja innolla ja vakuuttavuudella, millä hän sen teki, se on todella kova väite, sen verran kova väite, että tekee mieli sanoa, että pitäisi olla pikkuisen enemmän näyttöjä, semminkin kun kyse on yksinhuoltajakorotuksen nostamisesta 10 eurolla.

Toisekseen, on hankalaa viedä keskustelua eteenpäin tilanteessa, missä ne kaksi puhujaa, joihin seuraavaksi viittaan, eivät ole enää salissa.

Mutta ed. Kangas omalle tyylilleen uskollisena kiitti kolmella lauseella, ja sen jälkeen tuli pitkä lista, mikä tässä esityksessä on pielessä: esityksessä ei sanaakaan siitä, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Ei olekaan. Tämä on lapsilisän yksinhuoltajakorotusta koskeva asia. Toki tässä voisi olla paljon muutakin. Tässä voisi olla paljon muutakin. Mutta että ei ole sanaakaan: ei ole.

Toinen asia: Korotus jää olemattomaksi, sanoi ed. Kangas. Viime vaalikaudella yksinhuoltajalisää korotettiin 3 eurolla. Nyt tätä korotetaan 10 eurolla.

Toisekseen, nämä luvut. Täällä on tästä viime viikolla keskusteltu välikysymyksen yhteydessä. Minua edelleenkin häiritsee se, että keskustelun käyminen on hankalaa, kun ilma on täynnä, sakeana lukuja, mutta yksituumaisuutta siitä, millä luvuilla keskusteltaisiin, tuntuu olevan ylivoimaisen hankalaa saavuttaa. Tämä nyt joka tapauksessa on 18,8 miljoonan euron panostus yksinhuoltajalapsiperheille. Tämä on joka tapauksessa 18,8 miljoonan euron panostus. Ei lapsia mitata rahassa. Itse pienten lasten isänä tiedän sen, että on kysymys aivan joistain muista arvoista. Mutta kun edustaja väittää täällä, että tämä korotus on olematon, niin on sillä nyt joku merkitys, tai sitten minun suuruusluokkakäsitykseni ovat jotain aivan muuta kuin ed. Kankaalla.

Kolmas asia, tuo listaus siitä, miten lapsiperheitä, minä sanon lainausmerkeissä, kuritetaan: odotetaan nyt vielä hetki, kun se päivähoitomaksulaki tulee tänne eduskuntaan.

Hallituspuolueet ja hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit tietysti etulinjassa ovat saaneet ottaa iskuja vastaan niin oikealle kuin vasemmallekin poskelle. Mutta sitä väitettä, että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset asetettaisiin tässä jotenkin nykytilannetta heikompaan asemaan, en minä sitä vielä tällä seisomalla ole valmis hyväksymään. Toki valmistelu on kesken. Mutta sanon uudemman kerran: niitä väitteitä, että kaikkein vähävaraisimmat jätettäisiin jotenkin sellaiseen tilanteeseen, etteivät he jatkossa siitä selviytyisi, niitä minä en suostu hyväksymään, semminkin kun palaan vielä sitten siihen, miksi tässä esityksessä ollaan liikkeellä olemassa.

Hallitusohjelma on kokonaisuus, jossa yksi painopisteitä on sosiaaliturvan kehittäminen. Pidän yhtenä suurimmista saavutuksista tuossa Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa sitä, että sosiaaliturvauudistus on saatu liikkeelle. Kyllä sosialidemokraatit muistivat tässäkin yhteydessä varsinkin ennen vaaleja meitä lyödä sillä, että olemme romuttamassa koko sosiaaliturvajärjestelmää. Toistan sen tässäkin yhteydessä: meillä on jatkossakin ansiosidonnainen ja meillä on vähimmäisturva. Näin tulee jatkossakin olla. Mutta se, että lyödään valmiiksi — se on vähän sama kuin tämän nollamaksuluokan tai päivähoitomaksujen osalta — ammutaan valmiiksi ilmaan oma uhkakuva ja sitten sitä lähdetään pala palalta purkamaan, niin tässä on vähän samasta asiasta kysymys tämän sosiaaliturvauudistuksen osalta. Painopiste löytyy täältä.

Toisekseen, tästä esityksestä olisi toki meidän ollut kenties helpompi keskustellakin, kun olisi ollut kokonaisuus, että olisivat lapsiperheiden etuudet olleet täällä yhdellä kertaa. Mutta hallituspuolueet ovat sopineet, että tämä tuodaan tänä syksynä ja tulevaksi voimaan 1.1.2008. Sosiaalipoliittisesti kenties kaikkein suurin asia, jonka hallitusohjelma pitää sisällään, on se, että pienimpien isyys-, äitiys-, vanhempainpäivärahojen taso nousee työttömän päivärahan tasolle, sosiaalipoliittisesti kenties kaikkein suurin asia. Henkilökohtaisesti se ainakin on sitä, ja tiedän, että laaja joukko asiantuntijoita on samaa mieltä.

Toisekseen, tässä ed. Virtanen leimasi sen, että lapsilisiä nostetaan vuoden 2009 alusta monilapsisten perheitten osalta, jotenkin keskustalaisten leimamerkiksi. Minä uskon asiantuntijoita, ja minä pyrin (Ed. Erkki Virtanen: Kumpi Virtanen?) — Pertti Virtanen — suodattamaan niistä asiantuntijoiden puheenvuoroista sen, mikä päätöksenteon kannalta on tarpeellista. Meille on kerrottu useilta eri tahoilta — Stakes, jos nyt joku instituutio halutaan tähän taakse — se, että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat yksinhuoltajat, monilapsiset perheet ja kaikkein pienimpien eläkkeitten varassa elävät suomalaiset. Jos hallitus panostaa, ei tietenkään riittävästi joittenkin mielestä, mutta joka tapauksessa panostaa, näitten ihmisten toimeentulon parantamiseen tavalla, joka kyllä kestää poliittisessa historiassa kovankin vertailun, semminkin kun Vanhasen kakkoshallitukseen on jo valmiiksi lyöty kylmän ja kovan leima, niin kyllä näillä pärjää. Kyllä näillä pitää pärjätä.

Täällä edustaja sosialidemokraateista tuolta Kymenlaaksosta totesi, että sosialidemokraateilla on ollut johdonmukainen linja esittää lapsilisäkorotusta ensimmäisen lapsen osalta. Tästä asiasta, arvoisat sosialidemokraattien kansanedustajat, olen teidän kanssanne täsmälleen samaa mieltä. Se on ollut teillä johdonmukainen linja, hatunnoston arvoinen suoritus. Se on ollut mantra, jota on hoettu. Tässä te olette olleet johdonmukaisia. Mutta jos kysymys, jota ei tietenkään oppositiossa tarvitse ajatella, kuuluu, miten käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa, kyllä minä lähden siitä, että sosiaalipoliittisesti ja oikeudenmukaisesti ne kohdennukset tehdään. Tässä on nyt ensimmäinen esitys tätä sarjaa.

Arvoisa herra puhemies! Politiikassa on monia lajeja, joita kannattaa yrittää käyttää tilanteessa, johon kansanedustaja ja poliitikko kaiken kaikkiaan joutuu, ja yksi niistä lajeista on rehellisyys. Syntyy tilanteita, missä kannattaa yrittää rehellisyyttä. Valiokunnan mietinnössä, kun käsittelyssä on edelleen ollut lapsilisän yksinhuoltajakorotus, valiokunta kirjoittaa auki sen ongelman, joka tässä on. Kun väheksyttiin ja esimerkiksi ed. Kangas väheksyi tämän korotuksen merkitystä, 18,8 miljoonaa menee kuitenkin kymmenilletuhansille yksinhuoltajille. Toisinpäin tosiasia on, että tämä meidän toimeentulotukilainsäädäntömme on sen kaltainen, että se ei kohdennu näille kolmellekymmenelletuhannelle. Tämä on kirjoitettu tässä mietinnössä auki, ja itse uskon, että tällä mietinnön tekstillä ja sillä, että tämä on niinkin yksituumaisesti laadittu kuin on laadittu, olisi joku merkitys siinä pöydässä, jolle tämä viesti ollaan täältä lähettämässä, eli sosiaaliturvauudistuskomiteassa. Tämä on mittaluokaltaan sen kokoinen ja toisaalta sisällöltään ja rakenteeltaan sen kaltainen asia, joka pitäisi pystyä hoitamaan. Aika näyttää, kuinka tulee käymään, millä aikataululla toimii väittämä siitä, että asioita haudataan neljäksi vuodeksi sosiaaliturvan uudistuskomiteaan eikä mitään tapahdu. Hallitusohjelmassa on aivan selkeä kirjaus siitä, että kevään 2008 ja syksyn 2008 aikana on ensimmäiset esitykset tuotava eduskuntaan. Tässä on valiokunnan viesti siitä, että näin tulisi tehdä.

Olen harmissani (Puhemies: Aika!) — hetkeksi valiokunnan puheenjohtajan rooliin — olen harmissani siitä, että me emme saaneet tästä yksimielistä mietintöä. Väitän, että sillä olisi ollut niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään, enemmän voimaa.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, ed. Rehula, piti erittäin hyvän puheenvuoron, johon on helppo yhtyä. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on pieni, mutta tärkeä osa lapsiperheiden tilanteen parantamiseksi. Näin halutaan auttaa erityisesti tiukimmassa tilanteessa elävien perheiden tilannetta eli yksinhuoltajaperheiden arkea, yksinhuoltajaisien ja yksinhuoltajaäitien arkea. Tämä esitys on siis 18,8 miljoonaa euroa, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa useamman kerran toi esille. Sitä ei sovi unohtaa. Hallitusohjelman laajemmassa sosiaaliturvauudistuksessa tullaan tilannetta ja epäkohtia tarkastelemaan laajemmin ja niitä tullaan korjaamaan. Tällä uudistuksella taataan kaikille riittävä ja aukoton sosiaaliturva, eli etenemme oikeaan suuntaan, korjaamme jälkiä, jotka eivät edes ole omiamme. Mutta me haluamme luoda turvallisuutta ja luottamusta ja sen eteen haluamme tehdä nyt aktiivisesti työtä.

Tämä yksinhuoltajaperheiden tilanne on inhimillinen. Inhimillinen näkökohta tässä on minun mielestäni päällimmäisenä, mutta tämä on myös yhteiskunnallinenkin asia, yhteiskunnallisestikin suuri kysymys. Tilastojen ja lukujen mukaan avioeroista koituu suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain satojen miljoonien eurojen kustannukset. Väestöliiton tekemän selvityksen mukaan yksinhuoltajaperheiden saamat tuet olivat esimerkiksi vuonna 2005 valtiolta ja kunnilta yhteensä noin 420 miljoonaa euroa. Tämä summa siis koostui eri tuista, asumistuesta, toimeentulotuesta, elatustuesta ja lapsilisän korotuksesta, josta on nytkin puhe. Tämän lisäksi kunnilla oli vielä esimerkiksi vuonna 2005 saamatta maksamattomia elatusapuja, näistä kertynyttä velkaa, lähes 300 miljoonaa euroa.

Avioerotilastot ovat muutenkin säilyneet maassamme muuttumattomina. Edelleen suomalaisista avioliitoista lähes joka toinen päättyy avioeroon. Suomen sisällä avioeroja tapahtuu eniten Uudellamaalla ja vastaavasti vähiten sitten Ahvenanmaalla. Suomea korkeammat avioeroluvut Euroopassa ovat vain Belgiassa, jossa 56 prosenttia avioliitoista päättyy eroon, ja myös naapurimaassamme Ruotsissa, jota usein täällä vertailuna käytetään. Siellä avioeroja tapahtuu enemmän: 52 prosenttia liitoista päättyy läntisessä naapurissamme avioeroon.

Avioero koskettaa ennen muuta läheisesti juuri sitä perhettä, jonka tuo avioero kohtaa, ja hyvin vahvasti myös tämän perheen lapsia. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan 31 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Yksinhuoltajatalouksia oli toissa vuonna Suomessa lähes 120 000. Näin ollen joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajatalous. Politiikalla emme varmasti pysty ratkaisemaan avioerojen ongelmaa taikka sitä, että avioliitot kestäisivät, emme edes sillä, että eduskuntaan äänestettiin ed. Tabermann rakkauden lähettiläänä ilosanomaa tuomaan. Sekään ei varmasti näitä kaikkia avioeroja pysty estämään.

Haluankin nostaa tässä esille inhimillisen näkökohdan, joka minun mielestäni on päällimmäisenä, vaikka toin esille myös näitä yhteiskunnallisia, taloudellisia vaikutteita. Haluankin todeta sen, että uusi hallitus, joka nyt työtä tekee, on ottanut hyvin ennalta ehkäisevän otteen, ei avioerojen suhteen, mutta siinä tilanteessa, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea, siinä suhteessa ennalta ehkäisevään työhön ollaan valmiita nyt panostamaan paljon. Olemme valmiita vahvistamaan ja uudistamaan sosiaaliturvaa, mutta yhtenä mielestäni hyvin merkittävänä asiana, joka koskettaa vahvasti myös näitä avioeroperheitä ja niiden lapsia, olemme ohjaamassa Perusopetus paremmaksi -hankkeessa, Pop-hankkeessa, 80 miljoonaa euroa perusopetukseen. Ja juuri tällaisessa tilanteessa, kun perheessä tapahtuu mullistuksia, usein lapsi tarvitsee tukiopetusta. Enempi ehkä siinä järkkyy tilanne ja tarvitaan erityisopetusta, mutta ennen muuta tukiopetuksen tarve usein näissä kasvaa. Opettajana olen sen arkipäivästä monta kertaa saanut huomata.

Myös isot ryhmäkoot vaikuttavat. Jos vielä tulen tuohon, että Uudellamaalla näitä avioeroja tapahtuu maassa laajemmin, niin myös isoissa ryhmissä ongelmat kasaantuvat ja siellä niiden lasten tilanteseen, jotka tässä avioeron hetkellä tarvitsevat erityistä huomiota, ei pystytä puuttumaan, mutta tämän Pop-ohjelman kautta hallitus on osaltaan tähänkin ongelmaan puuttumassa. Halusin tämän nostaa oikeastaan sen takia esille, että näin uutena kansanedustajana minua häiritsee tässä salissa se, että usein keskustellaan vain kympistä ja unohdetaan kaikki muut toimenpiteet, mitkä auttavat ja tukevat tietyssä samanlaisessa tilanteessa taikka tässä tämän yksinhuoltajaperheen tilannetta. Tämä on minun mielestäni aina syytä muistaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen kiinnitti huomiota todella erittäin tärkeään asiaan, mutta niin kuin puhemies sanoi, tämä on lapsilisälain 7 §:n muutos, jolla ei kuitenkaan näitä avioeroja varmasti voida estää.

Minun mielestäni nämä sosialidemokraattien arvot ovat tänä iltapäivänä olleet kovin ristiriitaisia. Te olette puhuneet koko ajan köyhistä lapsiperheistä ja köyhyydestä, ja kuitenkin te haluatte suunnata tämän lapsilisän korotuksen kaikille ensimmäisille lapsille. Minusta se on aika ristiriitaista, varsinkin kun se tulee maksamaan 70 miljoonaa euroa. Miksi me emme suuntaa sitä rahaa, jos meillä olisi 70 miljoonaa, todella niille köyhille ihmisille? Se olisi enemmän sitä arvovalintaa, mitä kokoomus nyt edustaisi.

Meidän puheenjohtajamme Katainen lähetti meille terveisiä tästä lapsilisien sitomisesta indeksiin, ja hän kertoi, että he luopuivat hallitusneuvottelujen yhteydessä tästä lapsilisien sitomisesta indeksiin, koska he saivat paljon muita, parempia etuja lapsiperheille. Muun muassa yksityisen hoidon tuki kasvaa hallituskaudella, kotihoidon tuki lisääntyy, lapsilisät korottuvat kaksi kertaa, ensi vuonna ja seuraavana, isyysvapaa pitenee, osittainen hoitoraha kasvaa, ja mikä tärkeintä, äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahaa korotetaan niin, että se on työmarkkinatuen tasolla.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulan ja ed. Heinosen puheenvuoroihin, kun meillä on tänään asia numero 15 käsittelyssä eli toimeentulotukilain muutos, haluan vaan huomauttaa sen, että me emme tarvitse sitä sosiaaliturvan muutosta tai uudistustoimikuntaa tähän toimeentulotukiasiaan, koska meillä on aivan tarkkaan tiedossa, miten se muutos voidaan tehdä. Kyse on vaan niistä euroista, mitä siihen tarvitaan, ja nyt on tosiaan yksinhuoltajakorotus tässä kohtaa käsittelyssä. Eli se on hyvä, että valiokunta kirjoitti auki sen mietintöön, mistä on kyse, miten se leikkaa toimeentulotuesta, mutta se olisi voitu tehdä, jos hallituksella olisi ollut tahtotila.

Viime kaudella Matti Vanhasen ykköshallituksen yhteydessä toimeentulotuen asumiskulujen 7 prosentin omavastuu poistettiin 1.9.2006, jos nyt muistan oikein tämän päivämäärän, ja se pystyttiin tekemään. Ja sekin oli semmoinen asia, josta monta vuotta täällä puhuttiin. Ensin Lipposen ykköshallitus sen leikkauksen teki, ja sitten kuitenkin se poistettiin. Tässä kohtaa olisi ollut myös ihan mahdollista, kun vuodesta 1994 lähtien tämä leikkuri on toiminut, että olisi tehty tämä laki.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen täällä kaipasi rakkautta rahojen lisäksi. Minä mielelläni, kun olen katsellut toisaalta hallitusohjelman sosiaaliturvaan suuntautuvia lupauksia ja toisaalta sitten kehystä, jolla niitä pitäisi rahoittaa, kaipaisin kyllä sen rakkauden lisäksi niitä rahojakin.

Sitten tuo 18,8 miljoonaa on mainittu monta kertaa, tämän hinta, ja niinhän se on. Siinä koko paketissa kehyksen mukaan näihin uudistuksiin, joita taisi olla toista sataa tämän lisäksi, on rahaa 250 miljoonaa, ja siitä saamamme selvityksen mukaan 150 miljoonaa menee nyt hoitajien palkkoihin, eli 100 miljoonaa on jäljellä, ja kun siitä vähennetään 18,8 miljoonaa, niin tämän korotuksen jälkeen on sitten jäljellä 82,2 miljoonaa. Ed. Asko-Seljavaaran luettelemien hyvien hankkeitten rahoittamisessa alkaa olla jo pohja pussista tällä laskelmalla näkyvissä, ja senhän meille osoitti jo tuolla valiokunnassa valtiovarainministeriökin.

Vielä haluan kiinnittää huomiota siihen, kun ed. Sasi täällä debatissa totesi, että tätä toimeentulotukileikkuria ei voitaisi korjata, koska tällä tavoin kaikkein köyhimmille lapsiperheille tulisi rahaa oikein kahdesta tuutista, että siinähän se ongelma juuri onkin. Tällä hetkellä sitä ei tule siitä ensimmäisestäkään tuutista. Minusta on nyt pikkusen tuntunut kummalliselta kuunnella tätä puhetta, kuinka tällä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä autetaan, kun ne kaikkein köyhimmät lapsiperheet kuitenkin, kuten valiokuntakin on jo osoittanut, jäävät tässä niille kaikkein oikeutetuimmin kuuluvaa korotusta vaille.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vastaan ed. Rehulalle siitä ansiokkaasta puheenvuorosta, jonka hän piti. On aivan totta, että näin opposition jäsenenäkin täytyy sanoa, että meillä on ollut meidän valiokunnassamme erittäin hyvä yhteistyö ja mietintö monelta osin oli erittäin hyvä, mutta siinä oli vaan yksi meille erittäin tärkeä kysymys, joka koski nimenomaan tämän lapsilisän saattamista myös ensimmäiselle lapselle, ja sitä ei tässä yhteydessä saatu korotettua. Sen takia sitten me jätimme vastalauseen, ja se on se meidän kritiikkimme kärki. Muilta osin voimme yhtyä mietinnössä oleviin asioihin.

Sitten kun ed. Asko-Seljavaara kantoi huolta siitä, minkä takia sosialidemokraatit haluavat lapsilisää kaikille, niin meidän pitää muistaa, että meillä on reilusti yli 110 000, riippuen tilastosta, jopa 130 000 lasta, jotka asuvat köyhyydessä tällä hetkellä. On arvioitu, että meillä on noin 53 000 lapsiperhettä, jotka ovat toimeentulotuen piirissä. Elikkä meillä on valtava joukko lapsia ja lapsiperheitä, jotka ovat nimenomaan tämän köyhyyden takia tämän lapsilisän tarpeessa.

Ja se, minkä takia me myös katsomme, että on erittäin tärkeää, että lapsilisä kohdennetaan kaikille, on nimenomaan tämä yleinen politiikan linja, joka tällä hetkellä on voimassa. Siellä on paljon hyviä asioita, joita ed. Asko-Seljavaara mainitsi näitten ensisijaisten etuuksien korottamisesta, mutta samanaikaisesti teillä on linja siitä, että asiakasmaksut nousevat, palvelumaksut nousevat, asumiskustannukset nousevat ja monet tämmöiset hankkeet syövät, ne hyvät asiat, mitä te luettelitte tuossa aikaisemmin äsken.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Minun on vaikea ymmärtää todella sitä, että te koko ajan kerrotte näistä köyhistä perheistä ja niitä on välillä 130 000 lasta ja välillä 30 000 lasta. Miksi ette sitten tässä vastalauseessanne kohdistaneet niitä rahoja niille köyhille perheille, koska siihenhän meidänkin arvovalintamme haluaisi tähdätä?

Sitten minä sanoisin ed. Virtaselle, että ne edut, mitä minä tässä luettelin, ovat Kelan etuja, siis eivät ne tule kuntien rahoista. Kyllä ne ovat hallitusohjelmassa. Nämä tulevat Kelalta, ne tulevat sairausvakuutuksesta ja sitten ne tulevat suurimmalta osalta valtion maksettaviksi. Kyllä nämä on luvattu maksaa.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä tämmöinen pieni tarkennus näihin lukuihin. Näitä lukuja tulee kyllä ja satelee pilvin pimein täällä. Meillä on Suomessa, riippuen tilastosta, kuten sanoin, 110 000—130 000 lasta, jotka asuvat köyhyydessä. Se asia, josta puhuttiin tänään, ovat nämä 30 000 kotitaloutta, jotka ovat yksinhuoltajatalouksia, ja tämä laki koskettaa nimenomaan nyt näitä yksinhuoltajaperheitä, kotitalouksia, joita on 30 000 kotitaloutta.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä oli mielenkiintoinen uutinen, ed. Asko-Seljavaara. Minä olen lukenut budjetista, että uudistetun sairausvakuutuskorvauksen Kelan maksuosuus, jonka valtio siis maksaa, ollaan siirtämässä budjetin sisälle. Toivottavasti olette todellakin nyt sitten luopumassa tästä.