Jussi Niinistö /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on esittelypuheenvuoro puolustusvaliokunnan puolesta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan Puolustusvoimista annettua lakia muutettavaksi siten, että Puolustusvoimien hallintorakenteesta tulisi kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautettaisiin ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistettaisiin. Puolustusvoimiin perustettaisiin Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jonne keskitettäisiin valtakunnallisesti materiaalihankinnat. Asevelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi. Lisäksi useisiin muihin lakeihin ehdotetaan teknisluonteisia tarkastuksia.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on sovittu, että hallitus käynnistää Puolustusvoimien laajan uudistamisen. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat linjanneet uudistuksen lähtökohdat. Vuoden 2015 alkuun mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen perustavoitteena on varmistaa, että Puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle.

Osana uudistusta pyritään hallintoyksiköiden määrän merkittävään vähentämiseen. Hallituksen esityksen tavoitteena on Puolustusvoimien hallinnon ja organisaation uudistaminen sekä pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimien rauhanajan rakenne on tarkoitus supistaa vastaamaan pienentyviä palveluskelpoisia ikäluokkia ja sodanajan koulutustarvetta. Puolustusvaliokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että koulutuspaikkoja vähennettäessä varmistetaan majoituskapasiteetin riittävyys varuskunnissa myös pitkällä aikajänteellä.

Hallituksen esityksen laki- ja asetusmuutokset ovat pitkälti teknisiä korjauksia ja tarkistuksia johtuen organisaatiorakenteen ja tehtävien muutoksesta. Keskeisimmät lakien muutoskohteet liittyvät sotilasläänien lakkauttamiseen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen.

Sotilasläänien esikuntien tehtäviä siirtyy Maavoimien esikunnalle, joukko-osastoille ja niihin hallinnollisesti kuuluville aluetoimistoille. Sotilaslääneillä on ollut merkittävä rooli muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen toimeenpanossa ja kehittämisessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksista huolimatta vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja siihen liittyvän koulutuksen toimintaedellytykset eivät heikkene vaan koulutusta ja tukea reserviläistoiminnalle tulee voida järjestää koko maan kattavasti. Aluetoimistoille on lisäksi taattava riittävät resurssit vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Valiokunta pitää tärkeänä myös alueellisen yhteistoimintakyvyn säilymistä Puolustusvoimien ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa laajan turvallisuuskäsityksen viitekehyksessä.

Valiokunta tukee varusmiesten asemaa parantavaa hallituksen esitystä, jonka mukaan kaikki kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle taikka erityisestä syystä myös muulle sellaiselle paikkakunnalle Suomessa, jonne hänellä on erityisiä siteitä, säädettäisiin maksuttomiksi.

Valiokunnan näkemyksen mukaan viranomaisten ja kuntien tulee selvittää mahdollisuuksia pysyttää puolustusvoimauudistuksen myötä tarpeettomiksi käyvät ampumarata-alueet mahdollisuuksien mukaan edelleen ampumaratakäytössä.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen tarkoituksena on sekä parantaa toiminnallisuutta että saada aikaan kustannussäästöjä. Nykytila logistisissa järjestelyissä on eriytetyn ja täysin integroidun yhteisen järjestelmän välitila, minkä vuoksi siinä on sekä toiminnallista että rakenteellista päällekkäisyyttä. Nyt esitettävän mallin tavoitteena on saada aikaan synergiaetuja, minimoida päällekkäisyyksiä sekä vähentää kokonaishenkilöstömäärää. Taloudellisina vaikutuksina logistiikkalaitoksen perustamisella tavoitellaan noin 29 miljoonan euron pysyvää menosäästöä vuodesta 2015 alkaen. Tästä summasta henkilöstön vähentämisestä seuraavat säästöt muodostavat noin 27 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun lähtökohta on ollut kriittisen osaamisen säilyttäminen, ottaen huomioon erityisesti sodan ajan vaatimukset. Puolustusvoimien vuoden 2015 kokoonpanossa on yhteensä 12 300 tehtävää, joista sotilastehtäviä 8 000 ja siviilitehtäviä 4 300. Irtisanomisuhan alla on tällä hetkellä 496 henkilöä. Noin 250 jäänee ylivahvuuteen lähestyvän eläkeiän vuoksi. Avoimia tehtäviä on noin 300. Noin 2 000 henkilön toimipiste muuttuu toiselle paikkakunnalle. Valiokunnan näkemyksen mukaan siirtojen tulisi mahdollisuuksien mukaan perustua ensisijaisesti siirrettävän henkilön vapaaehtoisuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä seurata perheestä erillään asumisen ja työpaikan uudelleen sijoittumisen sosioekonomisia vaikutuksia, kuten myös uudistuksen vaikutuksia henkilöstön kuormittumiseen ja työhyvinvointiin.

Hallituksen esityksessä sivutaan suppeasti puolustusvoimauudistuksen sukupuolivaikutuksia. Henkilöstövähennykset kohdistuvat suhteellisesti lähinnä siviilitehtäviin ja niissä hieman useammin naisten kuin miesten tehtäviin. Sukupuolivaikutusten kattava arviointi tulee tehdä jo uudistuksia suunniteltaessa. Näkökulma on huomioitava myös tulevissa Puolustusvoimien uudistusta käsitelevissä hankkeissa.

On tärkeää soveltaa irtisanottaviin henkilöihin muutosturvan parhaita käytäntöjä sekä valtionhallinnon henkilöstöpoliittisia periaatteita. Prosessissa on huolehdittava niin yhdenmukaisista käytännöistä, avoimuudesta kuin tasapuolisuudesta.

Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnan mietintö on yksimielinen.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi Puolustusvoimista annettua lakia niin, että hallintorakenteesta tulee kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautetaan ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistetaan. Sotilasläänien esikuntien tehtävät siirtyvät puolustushaaraesikunnille, eräille joukko-osastoille ja aluetoimistoille. Sotilasläänien lakkautus tuo joitakin haasteita lähinnä henkilöstön siirtymävelvollisuuden kautta, mutta siirtymävelvollisuudesta koituvia haittoja pyritään kompensoimaan Puolustusvoimien tarkentavalla virkaehtosopimuksella muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta. Tehtävien järkevällä organisoimisella voidaan kuitenkin vähentää Puolustusvoimien henkilöstölle uudistuksesta aiheutuvaa rasitusta.

Esityksen tavoitteena on Puolustusvoimien hallinnon ja organisaation uudistaminen ja tietenkin pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimien rauhanajan rakenne supistetaan näin vastaamaan näitä pienentyviä ikäluokkia ja sodanajan koulutustarvetta. Uutena on myös perustettava logistiikkalaitos, jonne siis keskitetään valtakunnallisesti Puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt. Lisäksi tämä laitos vastaa Puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimista ja myös terveydenhuollosta. Puolustushallinnon uudistuksen läpivienti on hyvin mittava hanke, jonka johdosta Puolustusvoimissa onkin tulevaisuudessa lähivuosina kiinnitettävä erityistä huomiota hyvään johtamiseen ja henkilöstön kanssa käytävään vuoropuheluun ja hyvään yhteistoimintaan.

Arvoisa puhemies! Asevelvollisuuslakia myös ehdotetaan muutettavaksi siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi. Esitys on mielestäni erityisesti varusmiesten näkökulmasta onnistunut. Maksuttomien lomamatkojen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun varuskuntia on lakkautettu ja sen vuoksi monen varusmiehen matkat kotiin pitenevät ja tulisivat näin ollen myös kalliimmiksi. On kohtuullista, että varusmiesten ei jatkossa tarvitse maksaa pienestä päivärahastaan kalliita matkoja. Muun muassa Varusmiesliitto on pitänyt hallituksen esitystä tältä osin kannatettavana ja kiitellyt erityisesti maksuttomien matkojen sisällyttämistä tähän esitykseen.

Puolustusvaliokunnassa kannoimme huolta myös resurssien riittävyydestä aluetoimistoille, jotta maanpuolustuksen yhteiskunnallinen rooli tulisi toteutumaan. Aluetoimistojen rooli nähtiin tarpeelliseksi laajan turvallisuuskäsitteen näkökulmasta. Pidän tärkeänä myös valiokunnan kannanottoa siitä, että sukupuolivaikutusten arviointia tehdään kattavasti ja nimenomaan jo suunnitteluvaiheessa. Nyt irtisanottavissa henkilöissä on paljon siviilejä ja heistä iso osa naisia. Muutosturvan käytäntöjä tulee nyt parhaimmalla tavalla pystyä soveltamaan, ja tietenkin jatkossa, kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, on hyvin tärkeää, että uudistuksessa tulevaisuudessa jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon tämä sukupuolivaikutusten arviointi.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on Puolustusvoimien hallinnon ja organisaation uudistaminen sekä pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Keskeisimmät lakien muutoskohteet liittyvät sotilasläänien lakkauttamiseen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen.

Esityksen mukaan sotilasläänien esikuntien tehtävät siirtyvät Maavoimien esikunnalle, joukko-osastoille ja niihin hallinnollisesti kuuluville aluetoimistoille. Hallinnon uudistuksella tavoitellaan noin 32 miljoonan euron vuotuista säästöä vuodesta 2015 alkaen. Puolustusvoimien rauhanajan rakenne on tarkoitus supistaa vastaamaan pienentyviä palveluskelpoisia ikäluokkia ja sodanajan koulutustarvetta vastaavaksi.

Sotilaslääneillä on ollut merkittävä rooli vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen toimeenpanossa ja kehittämisessä, ja pidän tämän toiminnan jatkamista uudistettavan organisaation puitteissa erityisen tärkeänä. Pidän myös hyvänä, että jatkossa varusmiesten kaikki kotimaan lomamatkat säädettäisiin maksuttomiksi. Toivon myös, että puolustusvoimauudistuksen myötä tarpeettomiksi käyvät ampumarata-alueet mahdollisuuksien mukaan jatkavat edelleen ampumaratakäytössä.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos esitetään perustettavaksi 1.1.2015. Tarkoituksena on parantaa toiminnallisuutta niin, että saadaan aikaan 29 miljoonan euron kustannussäästöt. Laitokseen keskitetään Puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt. Laitos tulee vastaamaan myös Puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, tilahallinnasta sekä terveydenhuollon järjestämisestä. Tavoitteena on saada aikaan synergiaetuja, minimoida päällekkäisyyksiä, vähentää kokonaishenkilöstön määrää sekä muodostaa puolustushaarojen yhtenäiset logistiset vastuut.

Arvoisa puhemies! Uudistus koskee erityisesti henkilöstöä. Irtisanomisuhan alla on tällä hetkellä noin 500 henkilöä, noin 250 jäänee ylivahvuuteen lähestyvän eläkeiän vuoksi, avoimia tehtäviä on noin 300, ja noin 2 000 henkilön toimipiste muuttuu toiselle paikkakunnalle. Yhdyn valiokunnan toivomukseen soveltaa irtisanottaviin ja muuttaviin henkilöihin muutosturvan parhaita käytäntöjä sekä valtionhallinnon henkilöstöpoliittisia periaatteita.

Arvoisa puhemies! Päätösehdotus on perusteltu, ja valiokunnan lausunto on yksimielinen. Kokoomus yhtyy valiokunnan ehdotukseen, että lakiehdotukset hyväksytään muuttumattomina.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän asian käsittely puolustusvaliokunnassa oli varsin yksimielistä. Siitä tietysti kertoo yksimielinen mietintökin, ja en sen syvemmin tähän asiaan mene. Meidän valiokuntamme puheenjohtaja, edustaja Niinistö kävi varsin tarkkaan tuon keskustelun ja meidän mietintömme läpi.

Oikeastaan ainoa asia, jonka haluan tässä nostaa esille, on varusmiesten taloudellisen tilanteen turvaaminen. Minun mielestäni, kun vuoden alussa, tämän vuoden alussa 2013, korotimme varusmiesten päivärahoja, niin luonteva jatke tähän on nyt se, että kaikki varusmiesten matkat tehdään kotimaassa oman kodin ja varuskunnan välillä ilmaisiksi. Sen on tärkeää senkin takia, että meidän varuskuntaverkkomme harvenee ja nämä matkat tulevat pitenemään, ja on inhimillistä, että myös kotikonnuille sieltä varuskunnasta päästään.

Meillä varusmiehiksi ja -naisiksi valikoituu tällä hetkellä yhä pienempi osa ikäryhmästä. Minut pysäytti se, että vuonna 2011 Oulussa esimerkiksi, Oulun alueella, 40 prosenttia nuorista miehistä ei voinut osallistua varusmieskoulutukseen, sai vapautuksen varusmieskoulutuksesta. Samana vuonna koko Suomessa tuo luku oli 20 prosenttia, ja siitä 20 prosentista ikäryhmästä noin puolet jätti varusmiespalveluksen suorittamatta henkisten oireiden takia ja puolet liikalihavuuden takia.

Mutta varusmiespalvelus rasittaa myös taloudellisesti nuorten miesten ja naisten, jotka osallistuvat, taloutta. Pidän tärkeänä sitä, että myös siitä kannetaan huolta, ja haluan antaa arvostusta sille, että puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö on aktiivisesti pitänyt esillä kotiuttamisrahakeskustelua. Sitä myös perussuomalaiset yleisesti ovat esillä pitäneet. Sehän poistet-tiin 90-luvun laman seurauksena. Muistaakseni vuonna 93 kotiuttamisraha Suomessa poistettiin, muutama sata markkaa silloin, ja sen jälkeen sitä ei ole noususuhdanteen aikana palautettu. Ymmärrän sen, että ei sitä varmasti tänä vuonna eikä ensi vuonna tulla palauttamaan, kun valtiontalous on tässä tilanteessa, mutta pidän sitä kyllä tärkeänä, että päätös kotiuttamisrahan palauttamisesta tehtäisiin vaikkapa muutamien vuosien päähän. On erittäin tärkeää tukea näiden naisten ja miesten, jotka suorittavat tärkeän ja arvokkaan palveluksen isänmaan eteen, paluuta siviiliin. Toivon, että tämä kotiuttamisrahakeskustelu nousee esille esimerkiksi seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunta on tehnyt hyvää työtä tämän ikävän asian ympärillä. Tässä on monta ikävää kohtaa niin aluepoliittisesti kuin paikallisestikin.

Mutta yhtä lailla yhdyn tähän valiokunnan kantaan, että sitten, kun sotilasläänejä yhdistellään, on siviilimaanpuolustus- ja maanpuolustusjärjestelmän yhteishengen ja myös sen toimivuuden osalta hyvä panostaa siihen, että meillä on riittävät resurssit myös tähän vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Se on erittäin tärkeä toiminnan haara ja toimintamalli.

Positiivisena tässä näen myös varusmiesten sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamisen ja lomamatkojen ja asuinpaikkakunnalle muodostuneitten matkojen ilmaisuuden myös ja yhtä lailla tasavertaisesti myös siviilipalveluksen tekijöille.

Siellä on muita hyviä järjestelmiä myös, mitkä tukevat Puolustusvoimissa tällä hetkellä palvelevia nuoria. Esimerkiksi otetaan huomioon vuokratuki sitten, että voidaan pitää opiskelija-asunto paikkakunnalla, missä opiskelija on kirjoilla.

Tämä kohta, missä on ampumaradat, on aika tärkeä myös maapuolustushengen osalta ja sen toiminnan ylläpitämisen osalta. Näen, että näillä ampumaradoilla, mitkä nyt vapautuvat, on tietenkin tämä ympäristösiivous, mikä on varmaan valtion tehtävä, ja sen jälkeen ainakin osaltaan ne siirtyvät sitten, ja toivon, että niitä mahdollisimman paljon pystyttäisiin siirtämään, vapaaehtoiskäyttöön.

Kaikkinensa kun on tämä kiinteistömassa, mikä vapautuu, niin toivoisin siinäkin vähän vastaantuloa sitten valtiolta näitten kiinteistöjen hinnoittelun suhteen, että ainakin, jos vastapuolena on julkinen hankkija eli kunnat tai muut, elinkeinoyhtiöt, niin kiirehdittäisiin sitten näitten toimitilojen elinkeinotoimintaan saattamista.

On aika ikävää siinä naapuripitäjässä Jämsässä ja yhtä lailla Keuruulla, kun lähtee 500 työpaikkaa pois. Näen, että nämä toimitilat saadaan äkkiä nopeaan käyttöön, ja on muun muassa esitetty tätä ampumaurheilukeskuksen perustamista Keuruulle. Näen sen ihan positiivisena asiana, että näitä asioita tämän suuntaisesti ajatellaan.

Kovin kohtalo on tietenkin tässä ajassa oleville henkilöstölle ja työntekijöille. On hyvä, että valiokunta on huomioinut nämä sosiaali- ja ekonomiset avut, mitä tähän pystytään antamaan henkilöstölle, ja myös että näitä pakkosiirtoja niin sanotusti ei toteutettaisi, vaan pystyttäisiin hakemaan sitten muuta muutosturvan kautta tulevaa työtä. Tässä on itseenikin aika moni ottanut yhteyttä, ja pidetään tärkeänä, kuten valiokuntakin pitää, arvioida perheestä erillään asumisen ja työpaikan uudelleen sijoittamisen seurauksia.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on hyvän lausunnon tehnyt tästä ikävästä asiasta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahti nosti nämä ampumaradat esille. Me kävimme puolustusvaliokunnassa näistä ampumaradoista itse asiassa lopussa ehkä kaikista pisimmän ja perusteellisimman keskustelun, ja siellä keskustelussa tuli esille erilaisia näkökulmia ampumaratojen hyödyntämisestä, ja lopulta päädyimme siihen muotoiluun, joka meidän mietinnössä kuuluu näin: "Valiokunnan näkemyksen mukaan viranomaisten ja kuntien tulee selvittää mahdollisuuksia pysyttää puolustusvoimauudistuksen myötä tarpeettomiksi käyvät ampumarata-alueet mahdollisuuksien mukaan edelleen ampumaratakäytössä."

Me tiukensimme tätä vielä aivan käsittelyn lopussa muotoon, että me haluamme, että ne selvitetään, eli se muutettiin muotoon "tulee selvittää", ja nimenomaan niin, että käydään läpi ampumaratojen tarve vapaaehtoisen maanpuolustuksen näkökulmasta, mutta näiden lopetettavien varuskunta-alueiden ampumaradoilla on käyttöä myös metsästys- ja harrastuskäytössä, ja haluttiin myös tämä puoli esillä pitää. Mutta myös sitten on ampumarata-alueita, joita kunnilla taikka kaupungeilla on toivetta saada muuhun käyttöön, ja myös tämä haluttiin pitää selvittämisen alla ja mahdollisuutena eli käydä myös keskustelu siitä, onko ampumarata sellaisessa paikassa, että se kannattaa nyt Puolustusvoimien poistuessa ottaa muuhun käyttöön ja etsiä sitten esimerkiksi korvaavat ampumaratapaikat muualta. Valiokunta kantoi erittäin suurta huolta tästä ennen muuta vapaaehtoisen maanpuolustuksen ampumaratojen löytymisestä mutta myös metsästys- ja harrastuskäytöstä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän edustaja Heinosen ampumarata-asiaan ihan lyhyesti, että näkisin sen selonteon niin, että se on yhtä lailla kuntien kuin muittenkin viranomaisten mahdolliseen käyttöön. Meillä on myös sitten palo- ja pelastuslaitoksilla ajatuksia, että näitä voidaan käyttää harjoittelualueiksi tai muuhun turvallisuustoiminnan piiriin.