Arvoisa puhemies! Taloudellisen tilanteen perusteet, myös talousarvion perusteet, ovat murentuneet. Työllisyystilanne on pahempi kuin vuonna 1991, ja vientiteollisuuden ja metsäteollisuuden tilanne kärjistyy. Tässä tilanteessa oli arvokasta, että puhemies Niinistö tuki sosialidemokraattien vaatimuksia taloustilanteen selvittämisestä ja lisätalousarvion pikaisesta antamisesta eduskunnalle. Perustuslain ja eduskunnan budjettivallan kannalta ja kansallisen kriisin kärjistyessä eduskunta ja hallitus eivät voi olla katsomossa, vaan kansalaisten perusturvallisuus ja talous edellyttävät toimia. Viime perjantaina kuitenkin hallituspuolueet äänestivät kumoon sosialidemokraattien vaatimuksen, että hallituksen on annettava välittömästi eduskunnalle työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävä lisäbudjetti.

Oletteko te, herra pääministeri ja herra valtiovarainministeri, nyt valmiita tässä tilanteessa jo liikkumaan konkreettisilla esityksillä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut, että tulemme elokuussa varsinaisen budjettiriihen yhteydessä käymään myös lisäbudjetista hallituksen neuvotteluja ja tulemme antamaan tuolloin tämän vuoden toisen lisätalousarvion. Tähän hallitus on kevään valmistautunut, ja lisätalousarvio tulee eduskunnan pöydälle välittömästi sitten syksyn alkaessa. Muuhun taloustilanteesta käytävään keskusteluun liittyen eduskunta viimeisteli juuri kehysselontekoon liittyen vastauksensa. Siitä käytiin viikko kaksi sitten täällä laaja keskustelu, ja ensi viikolla hallitus tulee antamaan pääministerin ilmoituksen keskiviikkona, kun olemme juuri saaneet tämän vuoden toisen suhdanne-ennusteen, ja sen pohjalta tulemme esittämään sen arvion, joka valtiovarainministeriössä on suhdanne-ennustetta laadittaessa.

Arvoisa puhemies! Me totesimme viime viikolla, että hallituksen kehysmietinnön perusta, koko kehysselonteon perusta, oli bkt:n lasku tänä vuonna 5 prosentilla, joka on ylitetty jo pääsiäisen jälkeen. Myöskin tältä osin kaikki taloutta ja työllisyyttä elvyttävät toimet ovat olleet riittämättömiä, se on todettu yleisesti. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen perusturvallisuus, kansalaisten arjen perusturvallisuus heikkenee, kunnat lomauttavat, leikkaavat. Tässä tilanteessa kansallisen eheyden ja luottamuksen ilmapiirin vahvistaminen ja vakavan taloustilanteen mukaiset toimet edellyttävät konkreettisia esityksiä eivätkä pääministerin ilmoitusta. Ei voi olla niin, että kesä on peruste sille, että hallitus ei tee nyt välittömiä esityksiä vakavan talous- ja työllisyystilanteen edellyttämällä tavalla.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meistä kukaan ei tule tietämään, ainakaan vielä tässä vaiheessa, mikä on bkt:n supistuma tämän vuoden aikana, (Ed. Kallis: Jotain me kuitenkin tiedämme!) koska se jää nähtäväksi, koska sitä ei kukaan tiedä tässä vaiheessa, ei sen paremmin oppositio kuin hallituskaan eikä kukaan tässä maailmassa. (Välihuutoja vasemmalta) Se, mikä tiedetään, on tietysti laitettu kehyksiin ja syksyllä taas tiedetään sitten enemmän. Taloustilanne on vaan tämmöinen, että me emme pysty sitä tässä tilanteessa kovasti ennakoimaan.

Mitä tulee sitten elvytystoimien mittaluokkaan, niin jos ihan kuuntelee objektiivisia arvioitsijoita, kansainvälisiä arvioitsijoita ja unohtaa vaikkapa hallituksen omat mielipiteet, niin päivänselvää on se, että Suomi on yksi Euroopan suurimpia elvyttäjiä ja kaikkialla Euroopassa samoiten kuin Kansainvälisen valuuttarahaston toimesta samoiten kuin Oecd:n toimesta nyt puhutaan siitä, että sen sijaan, että velkaannuttaisiin, siis ylivelkaannuttaisiin elvytyshuumassa, niin pitää ryhtyä etsimään ulospääsystrategia sille ajalle, kun talous on lähtenyt uudestaan kasvuun, ei siis nyt tälle ajalle vaan sille ajalle, kun talous on lähtenyt uudestaan kasvuun.

Arvoisa puhemies! Kun nyt sitten hallitus viimein puhemiehen ja opposition vaatimuksesta aikoo edetä näissä talouteen liittyvissä lisätalousarvioasioissa, niin millä tavoin te meinaatte nyt tätä tilannetta, joka on koko ajan paheneva, auttaa? Mitkä ovat ne sektorit, joilla te haluatte tulla tähän mukaan niin, että tämä kuntien tilanne paranee, niin, että niitten taantuvien teollisuuspaikkakuntien tilanne paranee? Millä tavoin näitä uusia innovaatioita saadaan aikaan? 50 miljardin takaukset pankeille on tehty, mutta yrittäjät sanovat, että niin Finnverasta tällä hetkellä kuin pankeista muutoinkin on vaikea saada lainaa. Millä tavoin te koetatte saada nyt käytännössä näitä eduskunnankin hyväksymiä päätöksiä toimeenpantavaksi, koska työllisyystilanne heikkenee koko ajan ja yrittäjien ahdinko pahenee koko ajan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarviohan siirrettiin toukokuulta, missä se normaalisti on, tammikuulle, ja siinä jo tehtiin merkittäviä ratkaisuja. Toisaalta olemme tehneet jo päätöksiä erityisesti työllisyyskoulutuksen vahvistamiseksi, jotta lisääntyvä työttömyys ei kohtelisi niin rajusti työttömiksi jääneitä ihmisiä. Tämä on meidän keskeinen tavoite myös tulevassa talousarviossa ja lisätalousarviossa, eli kohdennamme resurssit nimenomaan työttömiksi jääneiden ihmisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen.

Mitä tulee sitten tähän luotonsaannin vaikeuteen, se on todella piinallinen asia. Hallitus ei voi pakottaa pankkeja luotottamaan, mutta me olemme tehneet semmoiset instrumentit, jotka pankit voivat tarvittaessa ottaa käyttöönsä ja jotka helpottaisivat luotonsaantimahdollisuuksia, mutta pankit eivät ole sitä halunneet vielä tehdä. Kaikkein tärkein asia on se, että Euroopan laajuisesti saadaan pankkisektori toimimaan, koska sitten alkaa rahahanat pankkeihin tulemaan. Kysymys on pankkien oman varainhankinnan maturiteetista eli siitä, kuinka pitkää rahaa suomalaiset pankit saavat maailmalta. Se säätelee sen, kuinka pitkää rahaa, eli lainarahaa, kuinka pitkää lainaa ne pystyvät antamaan yrityksille. Tämä ei yksin suomalaisin toimin valitettavasti pysty ratkeamaan, vaan me tarvitsemme siihen kansainvälistä apua.

Herra puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin voi ehkä todeta, että en ole niinkään huolissani siitä, että ette ole kirjannut niitä uusia tarvittavia velanottotarpeita, vaikka ehkä siitäkin pitäisi vähän olla huolissaan. Mutta enemmän kyllä olen huolissani siitä, ministeri Katainen, pidättekö te tosiaan edelleen kiinni siitä, että tämä hallitus ja Suomi on elvyttänyt tarpeeksi, vaikka työttömyys kasvaa koko ajan. Työttömyyden arvellaan lisääntyvän vielä ensi vuonna. Eikö vastuullisen valtiovarainministerin ja mielellään koko hallituksen tehtävä tällaisessa tilanteessa ole elvyttää, jotta työttömyyden kasvu pysähtyy?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Elvytys on oikeastaan kaikkea sitä, mihin rahaa käytetään. Meillä tulee ensi elokuussa budjettiesitys, jossa hallitus, niin kuin on aikaisemmin jo ilmoittanut, suuntaa 200 miljoonaa euroa sisäisin uudelleenkohdennuksin elvytyksen kannalta kaikkein järkevimpiin kohteisiin, kuten vaikkapa nyt työttömyyskoulutukseen. Tämän lisäksi meillä tulee selvitys budjettiriiheen mennessä mahdollisten investointien aikaistamisesta. Kaikissa näissä katsotaan, kuinka veronmaksajien raha on kaikkein parhaimmassa työllisyyskäytössä ja toisaalta, miten veronmaksajien rahaa voidaan käyttää vastuullisesti niin, että ne, jotka ovat jääneet työttömiksi, eivät kärsisi niin paljon kuin ilman näitä toimenpiteitä kärsisivät. Vastuullisuutta on se, että katsomme Suomen taloutta, suomalaisten taloutta, myös tulevaisuuden kannalta, koska velka pitää aina maksaa pois. Vastuutonta on se, että tämmöisessä tilanteessa vain ainoastaan elvytetään, elvytetään, elvytetään ja ylivelkaannutaan. Se ei ole vastuullista.

Arvoisa puhemies! Eiväthän ne toimet, joita hallitus on tehnyt elvytyksen puolesta, vaikuta vielä tänä päivänä, ne vaikuttavat muutaman viikon ja muutamien kuukausien aikana. Olisikin ajattelematonta tyhjentää pajatso yhdellä kerralla. Mitä tulee pankkien luotonantoon, sehän toimii jo paremmin kuin muutama kuukausi sitten.

Kun täällä keskustelussa on viitattu puhemieheen ja oppositioon, että teillä on olemassa erilainen näkemys, niin korostan, että keskustan eduskuntaryhmä luottaa tähän hallitukseen, sen politiikkaan, (Ed. Jaakonsaari: Ihanko totta! — Ed. Arhinmäki: Olipa yllätys!) ja kyllä minulla on syytä kysyä teiltä, jotka esitätte vaihtoehtoja, että verotusta pitää kiristää tai pitää leikata, mistä te leikkaatte ja mitenkä te verotusta kiristätte. (Välihuutoja vasemmalta) Arvoisa valtiovarainministeri, kysyn teiltä:

Mitenkä te arvioitte, koska ne elvytystoimet, jotka tehtiin sekä budjetin että lisäbudjetin osalta, alkavat vaikuttaa käytännön elämässä? (Ed. Skinnari: Aika paha taas!)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Rakentamisen osalta julkisen rakentamisen taso on noin 30 prosenttia nyt jo korkeampi kuin viime vuonna, mutta erityisesti infrahankkeissa toteutuminen alkaa meidän saamiemme selvitysten mukaan syys-lokakuussa eli lapio menee maahan isoissa tiehankkeissa niihin aikoihin. Samoiten isohko osa muusta rakentamisesta. Eli näillä on aina oma viiveensä.

Mutta se, mitä ed. Kalli johdantopuheenvuorossaan totesi, että velkaraha on siirrettyä veronmaksua tai että se pitää aina verojen korotuksilla tai muilla toimilla kompensoida jälkikäteen, on hyvä pitää mielessä. Suomen Pankin eilinen arvio oli se, että me olemme nyt jo tilanteessa, joka vastaa noin 5 prosenttiyksikön veroasteen nousua, eli siis sitä, että suomalaiset maksavat tämän kriisin jälkilaskua, jos se kaikki olisi verotuksen korottamisessa, 5 prosenttiyksikköä korkeammilla veroilla, mikä tarkoittaa sitä, että työllisyystilanne todennäköisesti kehittyy vain hyvin hitaasti positiiviseen suuntaan, koska korkea veroaste ei (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kannusta työllistämään. Tämä on nimenomaan hyvä puheenvuoro ja näkemys siitä, mitä on vastuullisuus.

Arvoisa puhemies! Yli 100 miljardin ylittävä velka on valtava summa. Se tulee ylittämään 2,5-kertaisesti valtiomme kassaan tulevat tulot. Siinä ei paljon auta vertailla, miten muissa maissa menee tai meidän suhdettamme bruttokansantuotteeseen, kun muiden maiden tilanne on vielä pahempi. Tässä tilanteessa tietenkin tulee pohdittavaksi, että meillä tulee olemaan tuleville vuosille palautumissuunnitelma, jolla meidän hyvinvointivaltiomme peruskivet pidetään jatkossakin yllä. Tähän hätään tietenkin tulee pohdittavaksi, mitä päätöksiä meidän tulee uudestaan arvioida. Valtiovarainministeri Katainen:

Esimerkiksi meille tulee vuoden lopussa ruuan arvonlisäveron alennus, mikä tarkoittaa 450 miljoonaa euroa arvonlisäveroa vähemmän tulopohjassamme. (Ed. Kimmo Kiljunen: Oliko se järkevä päätös?) Voisimmeko ajatella asiaa uudelleen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt toteuttaa ruokaveron alennuksen ja muita päätöksiä ei ole, eli toimimme sen päätöksen mukaisesti.

Mitä tulee tähän kasvavaan velkamäärään, mitä ed. Lauslahti totesi, se on totta. Näköpiirissä on, että vuoteen 2013 mennessä meidän velkasuhteemme kaksinkertaistuu tähän päivään verrattuna. Sekin on totta, että ei auta vertailla muihin maihin, kuinka paljon siellä velka kasvaa, koska muissa maissa ei ole samaa haastetta kuin Suomella, että tämän normaalin kriisin jälkilaskun lisäksi Suomessa on ikääntymishaaste. Ikäihmiset eivät ole tietysti ongelma eikä se, että meillä on lisää eläkkeensaajia, mutta se on ongelma, että meillä on vähemmän työikäisiä suomalaisia. Eli kun veroja maksetaan aina enempi palkasta kuin eläkkeestä, niin pienempi joukko palkansaajia maksaa suuremman osan tämän kriisin jälkihoidon laskusta ja sen takia sitä laskua pitää minimoida eikä vain elvytyshuumassa maksimoida.

Arvoisa herra puhemies! Minua kyllä vaivaa se, että välillä te tiedätte erittäin paljon ja välillä te ette tiedä yhtään mitään. (Naurua) Kun te viittaatte siihen tammikuun ensimmäiseen lisätalousarvioon, niin erittäin paljon on tapahtunut sen jälkeen, mutta hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Tänään tuli tieto Amerikasta — jokainen ymmärtää, että Amerikan talous vaikuttaa meihin — budjettialijäämä on suurempi kuin aikaisemmin, kasvaa koko ajan, kauppataseen vaje kasvaa koko ajan, eli siellä menee odotettua huonommin. Te sanotte, että se vaikuttaa meihin, mutta te ette ryhdy mihinkään toimenpiteisiin. Te elätte neljä kuukautta jäljessä, kolme neljä kuukautta jäljessä. Minun mielestäni on äärettömän tärkeää, että toisitte eduskunnalle selkeästi ne toimenpiteet, mihin te aiotte ryhtyä tämän vakavan ja vaikean tilanteen takia. Kysymys on:

Tuotteko te?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yhtä lailla voidaan sanoa, että hallitus on toiminut useita kuukausia etukäteen koko tämän talouskriisin ajan. Kun katsotaan, millä tavalla vuosi sitten elokuussa ennakoitiin silloin nähtävissä olevaa suhdannelaskua, ei tiedetty vielä, minkälaiseksi kriisi muuttuu, mutta panostukset olivat suuret.

Rahamarkkinoiden, pankkitoiminnan, vakauttamisen osalta olemme kaikki varautumistoimet tehneet erittäin paljon etukäteen. Vielä yksikään suomalaispankki ei ole näitä instrumentteja ottanut käyttöönsä. Normaalia kevään lisäbudjettia me aiensimme tammikuulle juuri sen takia, että saamme tehtyä elvytystoimia, jotka sitten vähitellen alkavat kentällä näkyä lapionjälkinä ensi syksynä, ettemme ole myöhässä.

Tietysti ymmärrän, että opposition kanssa on erimielisyyttä siitä, mikä pitäisi näiden eri toimien mitoitus olla, ehkä kohdennuksestakin ollaan eri mieltä, mutta sitä kritiikkiä emme ota vastaan, että olisimme tässä jälkijunassa.

Puhemies! Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja. Ymmärsin, että tässä hengessä eduskunnan puhemies esitti talouspolitiikan valmisteluun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tyyppistä laajaa parlamentaarista valmistelua. Täsmentäisin tätä sillä tavalla, että tarvitsemme erityisesti laajan, kaikki eduskuntapuolueet kattavan parlamentaarisen valmistelun, ja sille sellaisen aikataulun, että vielä tämän vaalikauden kuluessa tarvittaessa voi nykyistä laajapohjaisempi uusi hallitus lähteä toteuttamaan noita ehdotuksia.

Miltä tämä kuulostaa, pääministeri Vanhanen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on näitä, voisi sanoa, pitkälle eteenpäin katsovia päätöksenteon muotoja, jotka tietyllä tapaa ankkuroivat meidän talouspolitiikan johtamista. Sitä ovat vaalikauden mittaiset kehysratkaisut, joilla on ollut suuri merkitys, meillä on EU:n tasolta tuleva vakausohjelmajärjestelmä. Mutta sitten, jos ajatellaan, että pitäisi tehdä tällainen vähän niin kuin puolustusselontekoa vastaava talouspolitiikan linja, niin kysynpä vain, että jos me olisimme kaksi vuotta sitten tehneet tällaisen, miten hyvin se olisi vastannut nyt tähän kriisiin. Ei olisi vastannut.

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Katainen, viittasitte omassa puheenvuorossanne näihin hyvin synkkiin Suomen Pankin ennusteisiin siitä, että on paineita veroasteen nostamiseen, ja että tämä velkaantumisvauhti, jossa nyt olemme, tuottaisi paineet tulevaisuudessa korottaa verotusta. Olisin halunnut kuulla hieman tarkemmin teidän ajatuksianne siitä, missä aikataulussa nämä paineet toteutuvat. Tietysti lama jollain viiveellä vaikuttaa verokertymään.

Miten saadaan valtiontalous tasapainoon ja mikä olisi kestävä ratkaisu näiden paineiden edessä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suomen Pankin ennusteet olivat hyvin realistisella pohjalla. Karkeasti ottaen nämä sopeutumistoimet, joita lienee käytettävissä, kuten nopeasti tehtävät veronkorotukset, menojen leikkaukset, ajoittuvat siihen kauteen, kun me tiedämme, että talous kasvaa, ja ettei ole sitä riskiä, että se putoaa heti alas.

Toinen vaihtoehto, jota siis hallitus ei ole esittänyt eikä kannata, on se, että sopeutuminen aloitetaan nyt tämän kriisin aikana. Mutta meidän arviomme mukaan ja eurooppalaisen yleisen talouskeskustelun mukaan se ei olisi järkevää, vaan että pitää tehdä heti, kun kasvu on kestävällä pohjalla, jotta velkaantumiskierre ei jatku. Meillä on siis aito vaara ylivelkaantumisesta.

Tämän lisäksi me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joista kaikkein tehokkain ja positiivisin on työurien pidentäminen, eli että ihmiset jaksaisivat ja voisivat tehdä pidempiä työuria. Yksi vuosi työuraa kansakuntatasolla ylöspäin tarkoittaa 3 miljardia euroa, ja se on kaikki pois menojen leikkauksista tai verojen korotuksista.

Arvoisa puhemies! Vaikka poliittinen muisti tunnetusti on vain kolme kuukautta, uskallan palata syksyyn. Silloin vasemmistoliitto varoitti tulevasta lamasta ja esitti elvytyspakettia. Silloin pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen leimasivat tämän pelotteluksi. Nyt nähdään, kuka oli silloin oikeassa.

Kun kokoomusnuoret esittivät sosiaaliturvan leikkaamista ja peruspalveluiden heikentämistä, valtiovarainministeri Katainen vastasi kyselytunnilla, että leikkauslistoja ei ole. Tosiasiassa kuitenkin kunnissa lomautetaan, palveluita leikataan ja heikennetään. Nyt kysynkin, kun te sanotte taas täällä, että eteenpäin ei voida katsoa ja oppositio on väärässä:

Voimmeko me todella, valtiovarainministeri Katainen, luottaa teihin, vai heiluvatko valtiovarainministeri Kataisen korvat?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Varmasti jokainen osaa sen omalta kohdaltaan parhaiten arvioida, kuinka hyvin luottaa. Se ei sillä parane, että minä sanon, että ed. Arhinmäki luottaa, koska hän ei luota kuitenkaan. (Naurua — Ed. Laakso: Oikea arvio!)

Eteenpäin pitää nimenomaan katsoa, eikä elää tässä päivässä. Jos eläisi vain ja ainoastaan tässä päivässä, eli että elvytämme, elvytämme, elvytämme, emmekä ajattelisi, että edessä ovat ne vuodet, jolloin se lasku pitää maksaa, jolloin nuoret suomalaiset maksavat sen laskun, eivätkä välttämättä edes nuoret, vaan työikäiset ja eläkkeensaajat. Sen takia meillä pitää pysyä pää kylmänä. Eli mitä suurempi velkalasti meille jää, sitä heikommissa kantimissa hyvinvointiyhteiskunta on tämän kriisin jälkeen, koska sitä vähemmän meillä jää vuotuisesti käytettäväksi rahaa hyvinvointipalveluihin, mitä enempi meillä menee rahaa velanmaksuun tai (Välihuutoja vasemmistoliitosta) korkojen maksuun. Eli näin ollen vastuullisuutta on se, että katsomme todellakin eteenpäin.

Herra puhemies! Täällä on paljon puhuttu velasta. Silloin edellisen syvän laman aikana, joka oli Euroopan taloushistorian syvin, velkaannuttiin, mutta osa velasta käytettiin suuriin tulevaisuusinvestointeihin, tutkimukseen, tuotekehittelyyn. Se velka ei aina siirry tulevien sukupolvien matkassa, (Ed. Salo: Ja Liisan lista!) jos se käytetään luomaan uutta taloudellista kasvua. Sen takia minusta tällä velallakaan pelottelu ei ole hyvä. Erityisen huolestunut pitää olla kasvavasta työttömyydestä. Siinä minä toivoisin, että hallitus ymmärtää sen ajatuksen, mitä sosialidemokraatit ovat esittäneet laajasta työllisyysryhmästä Martti Ahtisaaren aikaisen työllisyysryhmäidean tapaan, jotta saataisiin laajat vaikuttajajoukot sitoutumaan nimenomaan työttömyyden kasvun lopettamiseen. Euroopan unioni tukee tätä hanketta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari, olen samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että se velka, jota nyt otamme — eli siis hallitus ei leikkaa, vaan ottaa velkaa menojen romahtamisen vuoksi (Ed. Zyskowicz: Jotta se ei joutuisi leikkaamaan!) — hyvin pitkälti menee nimenomaan uusiin investointeihin, kuten nyt vaikkapa uuteen tierakentamiseen. Eli me emme ole vetäneet tierakentamisen, puhumattakaan t&k-panostusten tai puhumattakaan yliopistorahoituksen, tasoa alaspäin, vaan sitä paikataan tällä hetkellä nimenomaan velalla. Mutta toinen kysymys on se, pitääkö sitä velkaa ottaa vielä tämän päälle aivan tolkuttomasti lisää. Tämä on tätä tasapainoilua, mikä on riittävää elvytystä ja mikä on velkaantumisen minimoimista, koska jokainen tiedämme, mitä suurempi velkataakka tulevina vuosina, sitä vähempi rahaa hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin (Ed. Kallis: Eikö löydy mitään säästökohteita?) ja sitä korkeammat verot. Eli minä luulen, että tämä on aika helposti ymmärrettävissä. Joskus vaan ehkä saattaa olla semmoinen mielikuva, että ikään kuin velkaa ei otettaisi. Me otamme noin 10 miljardia per vuosi seuraavat viisi vuotta vähintään eteenpäin. Siinä on aikamoinen maksaminen.

Arvoisa puhemies! Sitäkin tärkeämpää kuin kuinka paljon velkaa ja veroja kerätään, on se, mihin rahat käytetään. En voi, ministeri Katainen, allekirjoittaa sitä, että elvytys on rahan käyttämistä. Kyllä elvytyksellä tarkoitetaan rahan käyttämistä johonkin, jossa se maksaa itsensä takaisin ja elvyttää taloutta sille uralle. (Ed. Salo: Nimenomaan näin! Juuri näin!) Olisi mielenkiintoista nähdä nyt näitä arvioita siitä, mihin te olette elvytysvarat käyttäneet. Paljonko nyt ovat sitten lisänneet sitä ostovoimaa nämä veronalennukset tai muut — tai sitten viimeinen päätös siitä, että budjetissa pitää puolustusmäärärahoihin laittaa 2 prosentin vuosittainen korotus ihan tuosta vaan automaattisesti? Tärkeää on se, mihin ne varat käytetään. Tuonpa terveisiä tämän päivän yhdestä tapaamisesta, jossa toivottiin kovasti lisää sinne ihan kaikkein köyhimpien rahoihin: 33 miljoonaa auttaisi jo huomattavasti yksinhuoltajaperheitä. Obama elvyttää niin, että hän ottaa köyhät huomioon.

Voisiko meidän hallituksemme harkita samanmoista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien talouteen tuntema luottamus on säilynyt kohtuullisen hyvänä olosuhteisiin nähden. Se näkyy muun muassa asuntomarkkinoilla. Kyllä se luottamus, sitä kautta oleva kulutuskyky, tietysti syntyy kaikista niistä päätöksistä, joita on tehty veronalennukset mukaan lukien. Tilanteessa, jossa meillä nimenomaan teollisuus ja vienti kärsivät erittäin paljon, on ollut erittäin tärkeätä, että kyetään satsaamaan kotimarkkinoiden toimintaan. Siinä kotitaloudet ovat aivan avainasemassa. Eli väitän, että näillä veronalennuksilla on ollut suuri merkitys myös tässä kriisin hoidossa. Suurin osa tästä tämän vuoden noin 10 miljardin euron lisävelanotosta kuluu olemassa olevien yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseen. (Ed. Saarinen: Veronalennuksiin menee!) Se ei ole siinä mielessä elvytystä, että se olisi ekstraa sen päälle, mitä normaalivuosina on tehty. Mutta näissä oloissa on tärkeätä sekin, että me pidämme yhteiskunnan aivan perustoiminnot, palvelut, hallinnon, kaiken, toiminnassa, maksamme tulonsiirrot (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja otamme sen valtion piikkiin lainana ulkomailta.