Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Herr talman! Intresset för att skriva svenska i studentexamen har minskat också i år. Bara 68 procent av vårens studenter valde att skriva svenska. Ifjol var siffran 73 procent. År 2005 då svenskan, eller det andra inhemska blev frivilligt var den 90 procent. Det här är alltså en synnerligen oroväckande trend.
Arvoisa puhemies! Yhä harvempi nuori valitsee ruotsin kielen kirjoittamisen ylioppilaskirjoituksissa. Vuonna 2005, kun toisesta kotimaisesta tuli vapaaehtoinen, ruotsin kirjoitti jopa 90 prosenttia meidän oppilaistamme. Nyt tänä vuonna ainoastaan 68 prosenttia valitsi ruotsin kielen kirjoittamisen. Eli jyrkkä lasku on tapahtunut, ja tämä on erittäin huolestuttavaa. Kysyisinkin ministeri Virkkuselta:
Minkälaisia ajatuksia tämä kehitys herättää ministerissä?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Silloin kun valtioneuvosto päätti vuonna 2004 uudistaa ylioppilastutkinnon rakennetta, samassa yhteydessä päätettiin, että uudistuksen vaikutuksia arvioidaan kuuden vuoden kuluttua eli keväällä 2010. Parhaillaan alamme nyt valmistautua tuohon arviointiin, kun saamme vielä syksyn kirjoitusten tulokset. Tuolla uudistuksella on ollut monenlaisia vaikutuksia. Se, että ruotsin kielen kirjoittaminen on tänä päivänä vapaaehtoista, on vähentänyt kirjoittajien määrää. Joissain lukioissa hyvin paljon, mutta ei välttämättä kaikkialla. Toisaalta matematiikan kirjoittajien määrä on taas lisääntynyt. Eli tällä muutoksella, joka rakenteeseen on tehty, on ollut hyvin moninaiset vaikutukset, ja nyt on tarpeen, että tuota kysymystä analysoidaan perusteellisesti ja kokonaisuutena ensi keväänä, niin kuin valtioneuvosto silloin päätöksen tehdessään linjasikin.
Kun ruotsin kirjoittajien määrä on laskenut, siinä varmasti täytyy sitten arvioida eri koulujen välisiä eroja, mitkä vaikutukset siellä ilmapiirillä ja opettajakunnalla on ollut tähän kysymykseen, mutta toisaalta täytyy (Puhemies: Minuutti on kulunut!) myös arvioida, olisiko mahdollista lisätä kuitenkin pakollisten ruotsin kurssien määrää esimerkiksi kaikilla lukion oppilailla.
Puhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty.