Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minun kysymykseni koskee juuri käytyjen EU-vaalien äänestysprosenttia. Haluan osoittaa tämän toisaalta ministeri Braxille ja myöskin pääministeri Vanhaselle. Meidän prosenttimmehan oli riippuen äänestysalueesta noin 3:n ja 60:n välillä. Sopii kysyä, onko hallitus tähän tyytyväinen ja löytyykö keinoja, millä me voisimme lisätä EU-vaalien äänestysprosenttia, esimerkiksi lisäämällä äänestyspaikkoja, siis sekä ennakkoäänestyspaikkoja että varsinaisen äänestämisen paikkoja. Pitäisikö ottaa vielä harkintaan tämä maan jakaminen vaalipiireihin, voisiko se olla eräs tapa lisätä aktiivisuutta? Ja mitä mieltä te, ministeri Brax, olette siitä, pitäisikö tiedotusvälineillä olla joku tämmöinen itsesääntelyn periaate, jotta henkilökohtaisia gallupeja ei tehdä enää niin lähellä vaaleja, niin kuin nyt tehtiin? Tällainen käytäntöhän on olemassa eräissä eurooppalaisissa maissa.

Arvoisa pääministeri, nyt kun Euroopan uusi parlamentti alkaa järjestäytyä, tähän liittyy myöskin uuden komission valinta, ja nyt uudistan sen kysymyksen, josta hallitus on aikaisemmin kantansa ilmaissut. Onko hallitus edelleenkin yksimielisesti ja yhdellä äänellä sillä kannalla, että tavoitellaan merkittävää komissaarin salkkua Olli Rehnille?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella ei ole tietystikään eikä varmaan kellään politiikassa toimijalla syytä olla tyytyväinen näin alhaiseen äänestysprosenttiin. Suomen äänestysprosentti oli eurooppalaisittain siinä keskitasoa, mutta se on pohjoismaiseksi äänestysprosentiksi todella hälyttävä ja huono. Ja aivan niin kuin kysyjä kertoi, se pitää sisällään vielä hyvin suuria alueellisia eroja, mutta vielä suurempia eroja ihmisten koulutustason ja sosiaalisen aseman näkökulmasta, eikä pidemmän päälle yhteiskuntarauhalle ja hyvälle demokratialle kumpikaan näistä tekijöistä, alueellinen tai sosioekonominen ero, ole hyvästä. Pahimmassa tapauksessa se luo todellakin rauhattomuutta yhteiskuntaan laajemminkin.

Oikeusministeriö tulee ensi syksynä esittämään eduskunnalle tämmöisen demokratia-asiakirjan, jossa tulemme osoittamaan, että niissä yhteisöissä, joissa toisaalta on mahdollisimman tasa-arvoinen yleinen politiikka, joissa koulutuskysymykset on järjestetty hyvin — ja nyt tulee se tärkein asia — joissa kansalaisyhteiskunta on aktiivinen ja voi hyvin, niissä yleensä myös poliittinen aktiivisuus, äänestysprosentti, on korkea. Ja tämä viimeinen seikka, miten meidän yhdistysmaailmamme, muu kansalaisten vapaaehtoinen aktiviteetti, harrastusmaailma voi, siinä on paljon parannettavaa. Hallitus on iltakoulussaan linjannut viime syksynä (Puhemies: Minuutti on kulunut ajat sitten!) merkittäviä parannustoimia tältä osin, ja syksyllä palataan tähän asiaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta tästä äänestysaktiivisuudesta pitää ottaa oppia, tutkia ne mahdollisuudet, mitä on, ennakkoäänestyspaikkojen sijoittamista sinne, missä ihmiset luonnostaan liikkuvat, ja tarkastella myös tätä varsinaisen vaalipäivän äänestysalueverkostoa.

Komission jäsenten nimittämisen osalta tullaan menettelemään niin, että kun komission puheenjohtaja ensin on valittu, hän tulee sitten aikanaan esittämään jäsenvaltioille pyynnöt, kukin tekee ehdotuksen komissaarista — ei mikään varmasti estä tekemästä useitakin nimityksiä, mutta silloin komission puheenjohtaja tekee valinnan. Suomi tulee tekemään ehdotuksen komissaarihenkilöstä. Meillä on vakiintunut käytäntö, jossa hallitus esityksen tekee normaalinimityksen tapaan, esittelevän ministerin kanta tulee hallituksen kannaksi ja pääministeri tulee olemaan esittelevä ministeri. Ehdokkaani on komissaari Olli Rehn. Uskon, että hänen avullaan me voimme saada mahdollisimman painavan salkun, eikä tästä ole hallituksen sisällä käydyissä neuvotteluissa ollut toista sanaa.