Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan ja maailman rahoitusmarkkinat sekä talous ovat olleet suurissa ongelmissa vuoden 2008 syksystä alkaen. Vaikka maailmantalous on nyt lähtenyt kasvu-uralle monissa osissa maailmaa, tilanne ei ole suinkaan ohi. Päinvastoin tilanne on edelleen erittäin vakava ja rahoitusmarkkinat ovat edelleen hyvin herkässä tilassa.

Arvoisa puhemies! Säädettäväksi ehdotettu laki liittyy Ecofin-neuvoston päättämään laajamittaiseen, Euroopan taloutta vakauttavaan toimenpidekokonaisuuteen, jota kutsutaan Euroopan talouden vakautusmekanismiksi. Vakautusmekanismiin sisältyy kolme elementtiä. Ensimmäinen: Euroopan unionin talousarviosta rahoitettava noin 60 miljardin euron suuruinen Euroopan rahoituksen vakausmekanismi. Toinen: Euroalueeseen kuuluvien valtioiden erityisrahoitusyhtiö, josta käytetään nimeä Euroopan rahoitusvakausväline ja jonka lainanottoa euromaat ovat sopineet takaavansa 440 miljardiin euroon asti. Kolmantena elementtinä vakautusmekanismiin sisältyy Kansainvälisen valuuttarahaston 250 miljardin euron rahoitusosuus. Koko vakauttamispaketin suuruus on siten 750 miljardia euroa, eli kyse on erittäin mittavasta summasta.

Näin mittava vakauttamispaketti on katsottu välttämättömäksi tilanteessa, jossa valtioiden lainakustannusten nousun lisäksi kriisi alkoi uhata eurooppalaista pankkijärjestelmää ja tätä kautta koko euroalueen talouden elpymistä. Suomen osallistuminen Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavaan valtiontakaukseen edellyttää eduskunnan suostumusta. Sen vuoksi ehdotetaan säädettäväksi laki, jonka nojalla valtioneuvosto voi antaa valtiontakauksia erityisrahoitusyhtiön varainhankinnalle, eli sille kakkoselementille, ja Suomen osuus 440 miljardin euron takauksesta on 1,80 prosenttia eli 7,92 miljardia euroa, joka on myös lakiehdotuksessa mainittu takausten enimmäismäärä. Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvoston yleisistunto päättäisi valtiontakauksen myöntämisestä, mutta ennen päätöksentekoa valtioneuvosto antaisi asiasta tiedonannon eduskunnalle. Toisin sanoen eduskunnalla on mahdollisuus ottaa kantaa jokaisessa tapauksessa erikseen tämän lain pohjalta. Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä välttämättömänä ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä eräin muutosehdotuksin.

Arvoisa puhemies! Ensin mainittu eli rahoituksen vakautusmekanismi on ensisijainen, ja mainittu mekanismi on jo perustettu 13.5.2010 voimaan tulleella asetuksella. Tästä vakautusmekanismista, jonka osuus oli noin 60 miljardia euroa, myönnettävät lainat tai luottojärjestelyt taataan kokonaisuudessaan unionin talousarviosta, mutta varsinaiset lainanotto- ja lainanantotoimet toteutetaan talousarvion ulkopuolisiin toimiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Lainojen ja luottojärjestelyjen pääoma on rajoitettu unionin omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraan, joksi on arvioitu enimmillään tuo mainittu 60 miljardia euroa. Päätöksen lainasta tai luottojärjestelystä tekee neuvosto määräenemmistöllä, ja lainaa saava jäsenvaltio maksaa kaikki mekanismista aiheutuvat kulut. Ehkä lyhyesti voin todeta, että tällä järjestelyllä nämä lainat eivät näy varsinaisessa Euroopan unionin talousarviossa eivätkä ne vaikuta jäsenmaiden maksuosuuksiin, elleivät ne takaukset tule maksuun jossakin vaiheessa, eli ne toisin sanoen käsitellään talousarvion ulkopuolella.

Toiseksi, jos EU:n yhteisen vakautusmekanismin varat on käytetty ja rahoitustukea tarvitaan lisää eli yli 60 miljardia euroa, lainoitusta myönnetään toisessa vaiheessa Euroopan rahoitusvakausvälineestä eli siitä erityisrahoitusyhtiöstä, jonka määrässä valtiot takaavat 440 miljardiin euroon saakka. Tämän erityisrahoitusyhtiön omistajina ovat kaikki euroalueeseen kuuluvat maat, ja yhtiön päätöksenteko tapahtuu yksimielisesti. Euromaiden osuudet takausjärjestelystä perustuvat euromaiden osuuksiin Euroopan keskuspankin merkitystä pääomasta, ja Suomen osalta se on enintään edellä mainittu 7,92 miljardia.

Erityisrahoitusyhtiön antama lainoitus on määräaikainen järjestely, jonka kestoksi on määritelty 3 vuotta yhtiön perustamisesta. Valiokunta toteaa, että tämä ei kuitenkaan rajoita yhtiön liikkeeseen laskemien velkakirjojen tai sen myöntämien lainojen voimassaoloaikaa eikä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden myöntämien takausten kestoa.

Arvoisa puhemies! Siitä, minkälaisella todennäköisyydellä takaukset voisivat realisoitua, ei ole hallituksen esityksessä esitetty tarkempia arvioita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa takaukseen liittyviä riskejä on pidetty kuitenkin vähäisinä. Myös valiokunnan käsityksen mukaan takausten realisoituminen on epätodennäköistä. Vakauttamispaketti on vaikuttava ja uskottava, ja sen onnistumista tukee ratkaisevalla tavalla, että Kansainvälinen valuuttarahasto on mukana järjestelyissä.

Valiokunta toteaa kuitenkin, että takaukseen liittyy sinänsä aina riski takausvastuiden realisoitumisesta. Takaussitoumuksia tehtäessä on siksi varauduttava myös siihen, että mahdollisista vastuista voidaan selviytyä taloudellisesti vaikeissakin olosuhteissa. Takauksiaan antavien valtioiden kannalta on tärkeää, että erityisrahoitusyhtiö ja sen liikkeeseen laskemat velkakirjat saavat mahdollisimman hyvän luottoluokituksen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhtiö ei saa suoraan kolmen A:n luokitusta, mistä johtuen euroalueen valtiot ovat pyytäneet asiantuntija-arvioita luottoluokitusasiantuntijoilta siitä, minkälaisin toimin yhtiölle ja sen velkakirjoille saataisiin paras mahdollinen luottoluokitus.

Luottoluokitusasiantuntijat ovat todenneet muun muassa, että yhtiön täytyy voida tehokkaasti suojautua erilaisilta riskeiltä ja tehdä sitä silmällä pitäen johdannaissopimuksia. Tämän mahdollisuuden pitää kattaa ainakin koronvaihto-, valuutanvaihto- ja maturiteetin vaihtosopimukset. Tämän luottoluokitusasiantuntijoiden esityksen pohjalta, joka on tullut vasta hallituksen esityksen antamisen jälkeen, valiokunta on tehnyt kahteen pykälään muutoksia valtiovarainministeriön esittämällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 ja 3 §:ään tehdyin muutoksin.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön liittyy kaksi vastalausetta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä valtiontakauksessa rahoitusvakausvälineelle on siis kyse Suomen omavelkaisista takauksista, eli viime kädessä Suomi maksaa taatun summan, jos maat, joita rahoitusvakausvälineen kautta on tuettu, eivät suoriudu velvollisuuksistaan. Kun lasketaan yhteen Kreikalle ja Latvialle myönnetyt lainat ja tämä takaussumma, niin puhutaan jo 10 miljardista eurosta. Siitä osa tai pahimmillaan jopa kaikki voi langeta lopulta Suomen valtion ja sitä kautta kaikkien veronmaksajien maksettavaksi.

Mielestäni on arvioitava tilannetta myös rahoitusvakausvälineeseen tukeutuvien maiden kansalaisten näkökulmasta. Maat joutuvat todella tiukkaan sopeuttamisohjelmaan, mikä merkitsee julkisten menojen eli palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksia ja verojen korotuksia siihen määrään, että ne puolestaan leikkaavat sopeutujamaan talouskasvua, lisäävät työttömyyttä ja vaikeuttavat edelleen näiden maiden ja kansalaisten mahdollisuuksia selviytyä.

Erittäin huolestuttavaa näissä yhteisissä sopimuksissa on se, että näissä paketeissa eivät ole mukana millään panoksella vaikeuksissa olevia maita rahoittaneet pankit tai muut sijoittajat. Eli jälleen kerran voi todeta sen, että kansanvalta, kansat, ottaa sen riskin, mikä todellisuudessa olisi rahoittajien itsensä pitänyt kantaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Eurooppa ja euroalue ovat syvässä kriisissä, ja näyttää siltä, että kriisi pahenee päivä päivältä. Kreikan luottokelpoisuusluokitus on pudonnut viime päivinä, ja monessa muussa maassa, myös Suomessa, kriisi syvenee. Tässä tilanteessa totta kai tarvitaan toimenpiteitä, joilla pyritään korjaamaan tilannetta. Nyt on keksitty tämä eurojärjestelmän kunnianpalautusjärjestelmä, josta tässä on lähinnä kysymys. Mutta tämä on kyllä arveluttava menettely siksi, että tämä tuskin pelastaa euroa ja Eurooppaa, koska ongelmat ovat paljon syvemmällä kuin mitä tässä on esille nostettu. Se, että siirretään meilläkin veronmaksajille vastuuta tästä tilanteesta tällä tavalla Euroopan laajuisesti, on kyllä tarkkaa harkintaa vaativa päätös.

Parhaillaan presidentti van Rompuyn työryhmä laatii unionille talouspolitiikan koordinointisäädöksiä rangaistussäännöksineen. Tämä merkitsee sitä, että kun rahapolitiikka on annettu Euroopan keskuspankille eikä tulopolitiikkaa meillä enää harjoiteta, niin annetaan myös pääosin finanssipolitiikka pois omista käsistä Euroopan komissiolle ja mahdollisesti neuvostolle, niin että mikään meillä ei enää jousta. Silloin työttömyys ja köyhyys ovat ne väylät, joiden kautta purkautuu se paine, joka meillä on varmasti edessä, ennen kuin päästään eteenpäin tästä kriisistä.

Totean, että valtiovarainvaliokunta on kuullut vain kahta asiantuntijaa, jotka ovat olleet hallituksen ja Suomen Pankin asiantuntijat, näin vakavassa isossa asiassa. Minusta tämä asia on valmisteltu kyllä erittäin heikosti, (Puhemies: 2 minuuttia!) kun tästä kriisianalyysit ja riskianalyysitkin puuttuvat kokonaan.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ed. Kankaanniemen äsken puheenvuorossaan esille tuoma valmistelun ja paneutumisen kritiikki on mielestäni jossain määrin kyllä perusteltua. Kun Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin seurauksena ja julkisen talouden alijäämien hallitsemattoman kasvun seurauksena Kreikka päätyi huijaamaan erityisesti euromaita ja koko maailman rahoitusmarkkinoita ja sen johdosta sitten jouduttiin vakavaan hallitsemattomaan kierteeseen, niin täytyy sanoa, että Suomi eli nykyinen porvarihallitus oli kyllä hyvin kolkkapoika-hengessä tätä Kreikan lainajärjestelyä hoitamassa.

Tässä on hyvä vielä toistaa, että Suomen hallitus muun muassa sosialidemokraattien vastustuksesta huolimatta meni lainajärjestelyihin ilman mitään vakuuksia. Käytännössä 1,6 miljardin euron luotto-osuutta ei ole millään tavalla rajattu, ja on hyvin vakavalla tavalla mahdollista, että tässä loppulaskun maksavat suomalaiset veronmaksajat. Tätä kautta se tulee näkymään myöskin Suomen valtiontalouden hallinnassa ja erityisesti meidän muutenkin vaikean talous- ja työllisyystilanteemme ja hyvinvointivaltion rahoituksen osalta. Esimerkiksi kaikkien 27 EU-maanhan olisi pitänyt olla Kreikan tukipaketissa mukana, koska esimerkiksi brittipankit ovat sijoittaneet Kreikkaan yli 10 miljardia euroa ja Ruotsin pankit saman verran kuin Suomen pankit, mutta euron ulkopuolisina maina ne eivät osallistuneet siihen tukipakettiin lainkaan.

Tämä asia on täällä käsitelty, ja tältä osin on olemassa sosialidemokraattien kirjalliset vastalauseet ja pöytäkirjoissa myös meidän näkemyksemme. Jo silloin nimenomaan me korostimme, että kun mennään sitten muihin valtion rahoitusvakaus- ja valtion takausmuotoihin jatkossa, niin ne pitää yksitellen käsitellä ja perustelut käydä vastuullisesti läpi. Tältä osin on tietysti tärkeätä, että esillä olevan takauksen myöntämisratkaisuja edeltää valtioneuvoston eduskunnalle antama tiedonanto 3 §:n 2 momentin mukaisella tavalla.

Puhemies! Ihan lyhyesti haluan vain tässä tuoda esille, että tämä ei saa olla rutiininomainen ilmoitusasia, vaan kyllä takauksia mahdollisesti käytettäessä edellytetään ja sosialidemokraatit erityisesti edellyttävät, että pankkien ja muiden sijoittajien vastuu käydään perusteellisesti läpi. Siitä on vastuullinen Suomen hallitus, joka kylläkin kolkkapoikahengellä, kuten sanottu, saattoi suomalaiset veronmaksajat todennäköisesti aikamoiseen maksajan osaan tässä aikaisemmassa ratkaisussa. Mutta jatkossa on edellytettävä, että Suomen hallitus toimii päättäväisesti myöskin rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen uusimiseksi, ja tämä on erityisesti ilmeisen moraalikato-ongelman vähentämiseksi välttämätöntä.

Sen verran vielä erityisesti Kreikkaan liittyen, että täytyy sanoa, että kyllä Ecofin, valtiovarainministerien neuvosto, ja Suomen hallituskin kuuluvat varsinaiseen jälkiherännäisten joukkoon. Kyllähän näiden Kasvu- ja vakaussopimuksen kriteerien täyttämättömyydestä on keskusteltu ja kiinnitetty näihin huomiota niin valtiovarainvaliokunnassa kuin myöskin suuren valiokunnan keskusteluissa vuosien mittaan. Täytyy sanoa, että oli aika hämmentävää huomata, että viime vuonna painetussa lukion oppikirjassa kuvataan suorasukaisemmin Kreikan, Italian ja eräiden muiden maiden väärennökset ja eurokriteerien sumutukset ja se, että euroalue ei ole puuttunut näihin, kuvataan paljon selvemmin lukiolaisen oppikirjassa kuin tähän päivään mennessä Suomen hallituksen niin valtiovarainvaliokunnalle, suurelle valiokunnalle kuin eduskunnalle antamassa selvityksessä. On hyödyllistä, kun on lukiolainen perheessä, niin on voinut todeta, että onneksi meidän lukiolaiset edes lukevat suoraan tämän totuuden, kun ei sosialidemokraattien kritiikkiä ole tältä osin vakavasti otettu.

Me tulemme esittämään ja tässä vaiheessa jo esitän, että mietinnön osioon "Johtopäätökset" lisätään kolmannen ja neljännen kappaleen väliin uusi kappale seuraavasti: "Valiokunta pitää tärkeänä, että takauksia mahdollisesti käytettäessä Suomi edellyttää pankkien ja muiden sijoittajien vastuun läpikäyntiä. Samoin valiokunta edellyttää, että Suomen hallitus toimii päättäväisesti rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen uusimiseksi. Tämä on välttämätöntä ilmeisen moraalikato-ongelman vähentämiseksi." Tämä esitys tehdään asiallisella tavalla toisessa käsittelyssä.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän ed. Rajamäki nyt todella täällä jälkijättöisesti ja vastoin parempaa tietoa esittää retoriikkoja. Jos joku on jälkijättöinen, niin sosialidemokraattien kritiikki, koska juuri te ja hyvin monet teidän edustajanne edellisen hallituksen aikaan kritisoivat sitä, että nämä EU:n vakaussopimuksen rajat ovat liian jäykkiä, niiden pitää joustaa entistä enemmän, ja nyt yhtäkkiä te heittäydyttekin aivan tietämättömäksi ja syyttömäksi tästä asiasta.

Haluan myöskin todeta, että Kreikan paketin yhteydessä Suomi Saksan kanssa ja Suomen hallitus olivat yksi kaikkein tiukimpia ehtojen asettajia ja alkuvaiheessa vastustajia, ja se, tarvitseeko tätä takausta todellisuudessa antaa tulevaisuudessa, riippuu ennen kaikkea siitä, missä määrin euromaat ja EU-maat pystyvät supistamaan taloutensa alijäämiä ja harjoittamaan kurinalaista talouspolitiikkaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että sosialidemokraatit ovat pitäneet tärkeänä euroalueen vakautta. Eurolla on ollut meidän talouttamme ja myöskin vientiteollisuuttamme selkeästi tukeva merkitys ja vaikutus. Se ei ole poistanut sitä, että olemme kyllä kritisoineet sitä, (Ed. Manninen: Kuka ja missä?) että näitä kriteerejä ei ole selkeästi sanktioilla valvottu eikä myöskään niihin puututtu. Mitä tulee nyt Ecofinissa ja EU:ssa toimintaan, niin kyllähän Saksa on — huolimatta siitä, että sillä 1990-luvulla on itsellään hivenen huomauttamisen varaa — isona johtavana taloutena pitänyt huolta euroalueen vakaudesta ja ollut myöskin näissä asioissa keskeisesti toimiva.

Sen vaan sanon, että kyllä te unohdatte muutaman viikon takaiset pääministeri Vanhasen ja valtiovarainministeri Kataisen puheet, kun he tarjoilivat eduskunnalle hyvää bisnestä: lainataan 400 miljoonaa euroa. Kävi vain niin, että meni 1,6 miljardia ja ei taida bisneksestä olla enää jäljellä mitään.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti todeta, että kun vuosina 2003—2007 sosialidemokraattinen valtiovarainministeri on ollut Ecofin-neuvostoissa, en ole kyllä huomannut mitään erityisen suurta kritiikkiä, joka olisi poikennut muusta. Päinvastoin eräät teidät ministerinne esittivät, että pitäisi soveltaa joustavammin näitä vakaussopimuksen rajoja, koska se liiaksi kuristaa kansaa, kun pidetään näistä kiinni. Minusta sinänsä on turha syytellä toisia, mutta kyllä te olette samalla tavalla kaulaanne myöten tässä sopassa kuin kaikki muutkin puolueet.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen, te ja hallitus tulette vastaamaan Suomen kansalle siitä, olitteko te vastuullinen katteettomien velkarahojen ja veronmaksajien rahojen suuntaamisessa Kreikalle. Te tulette vastaamaan siitä, tietysti te ette ehkä välttämättä edes seuraavissa vaaleissa, mutta kyllä hallituksen täytyy vastata siitä kolkkapoikahengestä, jolla nämä asiat hoidettiin.

Toinen asia on se, että kyllä sosialidemokraatit myöskin tänä päivänä, kun näitä sanktioita mietitään, kiinnittävät huomiota siihen, että pitää olla myöskin sellaiset toimenpiteet, jotka ottavat tämän kriisin sosiaaliset vaikutukset ja myöskin talouskasvun edellyttämät kriteerit huomioon. Mutta se ei ole tarkoittanut sitä, että me olisimme koskaan olleet hyväksymässä sitä, että huijauksella kasvu- ja vakaussopimusta käsitellään jonkun maan taholta. (Ed. Manninen: No ei kai kukaan sitä ole hyväksynyt!)

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole hyviä selityksiä siitä, jos valtiovarainvaliokunta on käsitellyt asiaa puutteellisesti, mutta suuren valiokunnan puolesta voin sanoa, että siellä asia on ainakin käsitelty perusteellisesti. Hädän hetkellä suuri valiokunta kokoontui useampia kertoja sähköpostin välityksellä jo sinä kuuluisana viikonvaihteena, ja sen jälkeen, kun viikonlopun yli selvittiin, suuri valtiokunta järjesti kaikille avoimen kuulemistilaisuuden, johon oli kutsuttu talousasiantuntijoita ihan kaikilta aatteen laidoilta. Paikalla olivat muun muassa Kiander, Tyrväinen, Pekkarinen, Hetemäki, Saarenheimo, Kanniainen jne., ja kyllä kaikkien näiden asiantuntijoiden yhteinen mielipide oli se, että ainoa vaihtoehto on myöntää tämä laina. Eurovaltio ei voi tukea toista maata, mutta lainaa voi antaa. Meillä on tällaisesta menettelystä niin huonoja kuin myöskin hyviä esimerkkejä, kuten esimerkiksi Islanti ja Latvia, ja nyt sitten yritämme tehdä kaikkemme, että Kreikasta tulee myös tällainen hyvä esimerkki.

Jottei jäisi väärää vaikutelmaa, pitää myös muistaa, että tämä 1,6 miljardin raha ei mene kerralla Kreikkaan vaan erissä, joten 1,6:ta miljardia Suomi ei missään tapauksessa tule häviämään, koska jatko-osiahan ei myönnetä, ellei Kreikka näitä tiukkoja kriteereitä saa täytettyä. Kukaan ei tiedä lopputulosta, mutta tällä ratkaisulla ostamme itsellemme mahdollisuuden katkaista tämän kierteen. On ilman muuta selvää, että kun jatkossa neuvotellaan uusista EU-maista, kaikki valtiot pitää laittaa tarkempaan syyniin ja tällaisesta elämänmenosta, jota Kreikassa on vietetty, pitää tehdä loppu.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin, kyllä nämä asiantuntijat suuren valiokunnan yleisötilaisuuteen tulivat valtiovarainvaliokunnasta. Kyllä valtiovarainvaliokunta kuuli perusteellisesti tässä asiassa, ja valtiovarainvaliokunnan kuuluukin arvioida valtiontalouden näkökulma.

Sitten täytyy kyllä sanoa, että vaikka kuinka valtiovarainministeri hakee poliittista selustaa ja itsesuojeluvaiston mukaisesti pyrkii menemään suuren valiokunnan selän taakse, niin ei niitä ratkaisuja tehdä sillä tavalla, että ikään kuin oma toiminta laillistetaan taikka poliittisesti hyväksytetään sähköposteissa. Ei sellaista kokouspaikkaa kuin sähköposti ole olemassa, vaan kyllä se tapahtuu poliittisesti vastuullisesti. Informointi on toinen asia.

Mutta valtiovarainvaliokunta tässä tapauksessa on tietysti keskeinen, joka tämän Kreikan lainajärjestelyn ja sitten myöskin nämä takausasiat joutuu valmistelemaan.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erikoista arvostella sitä, että kokous käytiin sähköpostilla, kun kyseessä oli viikonvaihde, edustajat olivat pitkin ja poikin maailmaa aina Buenos Airesia myöten ja kun tässä talossa ei kerran ole toimivaa puhelinyhteyttä niin, että saisimme puhelinkokouksen aikaiseksi. Tällä kertaa näitä kokouksia pidettiin siis nimenomaan sähköpostin välityksellä täysin läpinäkyvästi ja suoraan. (Ed. Rajamäki: Eihän semmoista kokousta ole kuin sähköpostikokous!) Se toimi loistavasti. Ehdimme pitää vielä ryhmäkokouksia kaiken välillä. Ei mitään ongelmia, eli tässä ei pidä tuijottaa nyt välineeseen vaan päämäärään.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistolle solidaarisuus on äärettömän tärkeä arvo, aivan kaikkein tärkeimpiä, mutta näissä EU-tukitapauksessa sitä on osoitettu ennen muuta erittäin isoja voittoja tehneille pankeille. Nehän saavat kaiken, mitä ne ovat hakeneet. Ne saivat ensin normaalia tietä isoja korkovoittoja, kun riskilainoja myönsivät, ja nyt ne saavat sen, mikä niille kuuluu. Eiväthän ne hävinneet mitään. Tämähän se tämän markkinamekanismin raakuus oli tässäkin tapauksessa.

Toisaalta me emme yksinkertaisesti voi hyväksyä niitä ehtoja, joita valtioille asetetaan, kun tukea annetaan. Ne johtavat erittäin koviin leikkauksiin, ne vähentävät ostovoimaa ja tekevät siten mahdottomaksi näitten huonokuntoisten talouksien elpymisen. Miten se on mahdollista, jos ostovoimaa leikataan, että talous lähtee sitten korjaantumaan? Nyt jo tuolla suuressa valiokunnassa tänään pääministeri taisi sanoa, että esimerkiksi Kreikassa tulee jättityöttömyys. Miten se nousee se maa silloin siitä, miten se nousee, kun tämmöisillä ehdoilla ajetaan maa konttaamaan vielä raskaammin?

Nämä ovat ne syyt, miksi me emme tule hyväksymään tämän kaltaisten ehtojen pohjalta tapahtuvaa tukemista.

Tässä ed. Järvinen sanoi, että on huonoja ja hyviä esimerkkejä Imf-politiikasta, jota tämä periaatteessa nyt koko ajan on, kriisitapauksissa. Olin tässä pari viikkoa sitten Riiassa kokouksessa. Jos se on hyvä esimerkki teidän mielestänne, minä kyllä ihmettelen, mikä on vihreille hyvä ja mikä ei. Sinne oli ihan keskikaupunkia myöten nyt äärettömän paljon kerjäläisiä ilmaantunut niitten Imf-leikkausten jälkeen: vanhuksia, työttömiä, huono-osaisia kerjäämässä siellä. Ne eivät olleet ulkomailta tulleita romaneja, niin kuin meidän tapauksessamme aika usein. Ne olivat riikalaisia köyhiä, joita Imf-politiikalla on tehty. Mitä hyvää se semmoinen politiikka voi olla?

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Kun Kreikassa vaihtui hallitus vuonna 2004 eli sosialistihallitus kaatui ja tuli oikeisto valtaan, niin silloin paljastui, että se Pasok-hallitus oli väärennellyt tilastoja. Tämä tuli tietoon vuonna 2004 suuressa valiokunnassa, ja silloin kysyin siellä valtiovarainministeri Kalliomäeltä, mitä Suomi ja mitä Ecofin-neuvosto aikovat tehdä Kreikan panemiseksi vastuuseen rikoksestaan. Ministeri vastasi, että asiasta varmasti keskustellaan, ja siihen se jäi, ed. Rajamäki, (Ed. Rajamäki: Ottakaa esille, kun ed. Kalliomäki on täällä, niin hän voi puolustautua!) teidänkin hallituksenne toiminta tässä asiassa, eli täysin ala-arvoista, ja Kreikka sai jatkaa vielä kuusi vuotta ennen kuin tuli talouden kriisi, joka sitten pakotti ottamaan asiat todesta. Mutta se on mennyttä. (Ed. Rajamäki: Kolme vuotta meni Suomen porvarihallituksella!)

Ongelma on se, että euroalue on perusvaluviassa alusta lähtien. Tavattoman kehnot Välimeren maat, joilla on täysin erilainen kulttuuri ja menettelytavat ja rehellisyydenastekin valitettavasti, ovat samassa valuutta-alueessa kuin Suomi ja Saksa muun muassa. Ei tämä korjaannu näillä toimenpiteillä, vaan ongelmia lykätään ja Eurooppa velkaantuu entistä vauhtia, ja siitä tulee se tilanne, mistä ed. Uusipaavalniemi on monta kertaa täällä maininnut.

Talousvaliokunta käsitteli myös tätä Van Rompuyn työryhmän työtä ja kuuli useita asiantuntijoita, muun muassa Kianderia ja Paavo Sunia, jotka totesivat, että tilanne on todella kriittinen, vakava ja suorastaan huolestuttava. Kumpikin oli tätä mieltä, ja Kiander erityisesti totesi, että paineet purkautuvat, niin kuin ne Espanjassa tällä hetkellä purkautuvat, yli 20 prosentin työttömyys. Suomessakin on nyt nähtävissä, että ongelmat paisuvat, elvytys on pakko lopettaa, (Puhemies: 2 minuuttia!) jos tällä tiellä jatketaan, ja silloin työttömyys ja köyhyys on se, joka kaatuu päälle. Tällä tiellä ollaan, ja tämä on väärä tie.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä ettei jää väärää käsitystä tiukemmasta pankkisääntelystä. Tuemme vahvasti nykyistä tiukempaa pankkitoiminnan sääntelyä, ilman muuta siihen pitää pyrkiä. Mutta jokainen tässä salissa tietää, että se ei tapahdu tämän salin keskustelulla tai päätöksillä tai hallituksen ja opposition välisillä neuvotteluilla, vaan siihen tarvitaan mukaan koko Euroopan unioni. On tietenkin sääli tavallaan, että Suomi ei ole siinä asemassa EU:ssa, että voisimme yksin sanella ehdot, millä pankit toimivat. Näin ei kuitenkaan ole, mutta keskustelu on saatu hyvään vauhtiin EU:ssa, ja toivon, että me tulemme näkemään nykyistä tiukemmat säännökset myös pankeille, joiden pitää kantaa vastuunsa tässä tilanteessa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kreikalle annettu laina oli avaus vielä suuremmille lainoitustarpeille, muille maille, joilla talous ei ole kunnossa. On selvää, että Suomi ei pysty pelastamaan kuitenkaan näitä maita, vaan pahimmassa tapauksessa menetämme nämä lainaamamme rahat pankeille. Tämähän on pankkien pelastusoperaatio. Pankit ovat olleet holtittomia ja antaneet rahaa valtioille, jotka eivät asioitaan ole hoitaneet. Ja ei tämä sen kansan hyväksi mene, jolle tätä rahaa muka ollaan lainaamassa. Tämä on suoraa lainausta pankeille. Ja kun me näin suuria summia lainaamme, niin me samalla vaarannamme oman maan talouden ja kehityksen. Kun euroon mentiin aikanaan, niin siihen liittyviä haittoja ja ongelmia ei tuotu riittävästi esille. Tämähän on tullut keskusteluissa, tutkijatkin ovat sitä mieltä, että euroa ylistettiin vain, muttei kerrottu sitä, että siihen liittyy myös vakavia haittoja. (Ed. Manninen: Paitsi vasemmistoliitto oli kyllä puolesta!) Eli on selvää, että tämmöiseen ei voi mennä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä annetaan väärä impulssi sijoittajille. Nimittäin aina kun sijoittaa semmoisiin papereihin, missä on olevinaan parempi tuotto tai on luvattu parempi tuotto, niin siinä on myös riskinsä oltava. Ja tässä tapauksessa tämä viestihän tässä kuuluu, että sijoittipa mihin hyvänsä, aina tulee valtio pelastamaan. Ja Suomi on se pelastava enkeli, joka pelastaa koko maailman. Meillä ei ole rajoja olemassa, me pelastamme Kreikan, me pelastamme koko maailman aina. (Ed. Manninen: Suomi on pikkuinen ...!) — Ed. Manninen, se raha on suomalaisten veronmaksajien rahaa, joka on iso raha suomalaisille. Maailmanlaajuisesti isoille rahasijoittajille, jotka hakevat näitä sijoituskohteita ja horjuttavat valuuttoja, niillehän tämä on niin kuin itikan ininää, meidän rahat tässä, mutta sinne ne hukkuvat ja siinä pelissä häviää. (Ed. Manninen: Sellaista se on se sosialistinen internationaali!) — Se on kepulaista internationaalia ilmeisesti.

Kysehän on siitä, jotta tässähän tapahtuu sillä tavalla, jotta Kreikassa kansahan tulee kokemaan kurjuutta. Se tulee näkemään isompaa työttömyyttä, se tulee näkemään etujen leikkauksia, koska muut maat pakottavat siihen, niitä tekemään. Se on ihan selvä, koska nämä kriteerit ovat olemassa, ja sehän tarkoittaa, jotta eiväthän he pysty, millä ihmeellä he tulevat tekemään uutta raahaa, millä maksetaan sitä velkaa, kun tämä tulee väistämättä johtamaan siihen, jotta siellä menee niin kuin kierre alaspäin.

Jotkut täällä puhuvat, miten hienosti tässä nyt selvitään ja mitenkä Kreikka tulee maksamaan meille joskus velkansa takaisin. Minä en siihen usko. Minä uskon siihen näkemykseen, että tässä kupataan meitä aika rajusti. Siis kuppauksen te tiedätte, mikä se on. (Puhemies: Kaksi minuuttia!) Tämmöinen vanha tapa, että isketään suonta ja imaistaan kuppaussarvesta, ja tämä on ihan samanlainen temppu.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kun työministeri tuli saliin, niin olisi tietysti hyvin mielenkiintoista kuulla, onko Temmissä mietitty tämän Euroopan kehityksen, jota Van Rompuyn työryhmä nyt vetää, työllisyysvaikutuksia.

Kun 13 vuotta sitten tässä salissa käsiteltiin euroon liittymistä, niin silloin ainakin henkilökohtaisesti pidin tärkeänä, että työllisyys olisi otettu yhdeksi Emu-kriteeriksi. Vasemmistoliiton enemmistö ja sosialidemokraatit eivät sitä halunneet vaan veivät kokoomuksen ja Rkp:n kanssa, ja vihreätkin taisivat olla mukana, näillä kriteereillä, joilla nyt ollaan eurossa, meidät sinne mukaan, ja se on merkinnyt sitä, että työttömyys on se, joka nyt lopulta jää ainoaksi joustavaksi kohdaksi tässä järjestelmässä, joka Eurooppaan ollaan luomassa. Ja se on kyllä vakava kysymys, joka ainakin työministeriä pitäisi kiinnostaa kovastikin.

On selvää, että aina taloudessa yhteiskunnassa joku osa joustaa, ja kun rahapolitiikka on annettu Euroopan keskuspankille, tulopolitiikkaa ei harjoiteta, ja jos finanssipolitiikassakin annetaan kattomääräysvalta Brysseliin, niin sen jälkeen ei jää mitään muuta joustoa kuin köyhyys ja työttömyys.

Toki tarvitaan toimenpiteitä, joilla talous pannaan kuntoon, mutta nämä keinot, jotka nyt ovat käytössä tai tulossa käyttöön kaikilta osin, ovat sellaisia, että asiantuntijat talousvaliokunnassa varoittivat kyllä, että niiden seuraukset ovat erittäin hankalat. Esimerkiksi elvytys on ilmeisesti lopetettava, jos tälle tielle mennään. Mistä etsitään ne säästöt, se olisi mielenkiintoista kuulla. Toivottavasti nyt kun uusia hallitusneuvotteluja loppuviikosta käydään, näihin asioihin paneudutaan hyvin vakavasti, sillä kriisi on syksyllä varmasti jo paljon syvempi kuin tällä hetkellä.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ed. Kankaanniemeä, joka palasi historiassa taaksepäin, kyllähän, totta kai, eurosta on ollut sekä hyvää että huonoa, mutta pääsääntöisesti hyvää, ja myöskin vakaa korkokanta, alhainen korkokanta on vienyt meitä hyvin eteenpäin. (Välihuuto) — Olkoon liiallinen, mutta se on kuitenkin ollut sitä elvytystä myöskin vielä, ehkä sitten joudutaan korkojakin nostamaan. — Joka tapauksessa se on vienyt Suomea eteenpäin.

Nyt nämä haasteet tulevat kyllä periaatteessa ihan muualta kuin eurosta. Ne tulevat huonosti hoidetusta valtiontaloudesta, jota Kreikka ja eräät muut maat ovat olleet viemässä eteenpäin. Tämä tilanne vaatii vakauttamista, ja juuri sitä varten tarvitaan näitä toimenpiteitä, mitä tämä lakiesitys sisältää, ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja kävi ne keskeiset asiat lävitse, mitä valtiovaroissa tästä asiasta keskusteltiin. Nyt on vain luotava vakautta, uskottavuutta, jotta tästä kriisistä Eurooppa pääsee ulos.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin ennenaikaista sanoa, onko eurosta ollut hyötyä vai haittaa. Jos kolme kuukautta sitten olisi kysytty, niin ilmeisesti kaikki olisivat sanoneet, että siitä on ollut paljon hyötyä. Kun tänä päivänä kysytään, niin ei olla enää yhtä varmoja, ja mikähän mahtaa olla tilanne vuoden kuluttua? Mutta kuvaavaa on, että vielä vuosi sitten Ruotsissa euroon liittymisen kannatus oli erittäin suuri, tänä päivänä se on romahtanut. Mutta se siitä.

Mitä tulee tähän itse lakiesitykseen, niin se, mikä meikäläistä on vähän ihmetyttänyt, on se, että tämä on myöskin erittäin kiireesti valmisteltu, asiantuntijoina on kuultu kaksi henkilöä, siis kaksi henkilöä ja vielä samasta laitoksesta. Kysymyksessä on kuitenkin summa, joka voi jopa nousta 8 miljardiin, siis Suomi voi joutua — ei joudu — mutta voi joutua teoriassa maksamaan 8 miljardia, se on 8 miljardin paketti.

Mutta onneksi tämä on puitelaki, ja jos joskus tulee tällainen takauksen myöntäminen, niin eduskunta saa siitä päättää tiedonannon pohjalta. Mutta onko sitten se tiedonanto se oikea tapa? Siinähän ei muusta äänestetä kuin hallituksen luottamuksesta. Olisiko ollut parempi vaihtoehto, että tällaiset tulevat takauspäätökset olisi annettu erillisenä lakina, niin että eduskunta olisi voinut mahdollisesti siihen tehdä muutoksia tai liittää siihen ehtoja. Nyt tulee olemaan, niin kuin sanoin jo, tiedonanto joko puolesta tai vastaan, ja tietää kyllä, miten eduskunta päättää.