Antero  Kekkonen  /sd:

Herra puhemies! Edelleen samoin perusteluin kuin käytin edellisen puheenvuoron:

Entisen Jugoslavian tasavalloista Makedonia ei ollut suoraan osallisena Jugoslavian hajoamiseen liittyneissä väkivaltaisissa konflikteissa 1990-luvulla. Euroopan unionin aloitteesta laaditun Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen puitteissa on pyritty luomaan suotuisa, hyvä ilmapiiri ulkomaisille investoinneille Länsi-Balkanin alueella. Euroopan unioni on myös erityisen vakautus- ja assosiaatioprosessin avulla pyrkinyt lähentämään alueen demokraattisten valtioiden suhteita Euroopan unioniin.

Makedonian poliittinen tilanne on kevään 2001 aikana kehittynyt, niin kuin hyvin kaikki tiedämme, perin huolestuttavaan suuntaan maan Kosovon vastaisella raja-alueella tapahtuneiden maan armeijan ja alueen albaaniväestön välisten väkivaltaisten yhteenottojen takia.

Miksi edelleenkin — toistan sen, minkä sanoin äsken — tässä asiassa Suomi on mukana, jos ei nyt niin aloitteellisena niin mukana olijana kumminkin? Sen perustelu on sama, minkä sanoin esityslistan edellisessä kohdassa. On tärkeätä, että Suomi erilaisin toimin, lausumin ja aktiviteetein on mukana siellä, missä tapahtuu, myöskin siellä ja nimenomaan siellä, missä tapahtuu hyvin epämiellyttäviä asioita. Tämä on osa meidän läsnäoloamme kriisialueilla.