Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan sosiaalidemokraattiset jäsenet jättivät eduskunnalle rinnakkaislakialoitteen hallituksen esitykseen Suomen perustuslain muuttamisesta. Tällä hallituksen esityksellä halutaan vahvistaa perustuslain parlamentaarisia piirteitä ja kansalaisten osallistumisoikeuksia. Useat esitykset ovat kannatettavia, mutta joidenkin valittujen ratkaisujen osalta mielestämme tarvitaan muutoksia, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perustuslakia siten, että asian vireilletulo eduskunnassa muuttuu. Ehdotuksen mukaan asia tulee eduskunnassa vireille valtioneuvoston antamalla hallituksen esityksellä. Muutos merkitsisi sitä, että hallituksen sijaan hallituksen esityksen antaisi valtioneuvosto. Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti ja valtioneuvosto muodostavat yhdessä hallituksen, joten pykälässä ehdotettu muoto ei ole käsitteellisesti riittävän tarkka. Tämän vuoksi muutosta tulisi vielä perusteellisesti harkita.

Sama koskee eduskunnalle annettavia kertomuksia koskevaa 2 §:ää. Presidentin päätöksentekoa koskeva 58 § ehdotetaan hallituksen esityksessä muutettavaksi siten, että 2 momenttiin lisätään säännös asian palautumisen jälkeen tapahtuvasta presidentin päätöksenteosta. Säännöksen mukaan asian palautumisen jälkeen siitä päätettäisiin valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa eikä asia koskisi lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä. Esityksen mukaan tällä muutoksella olisi vaikutus hallitustavan parlamentaaristen piirteitten vahvistamiseen, kun sidotaan valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen perustuva presidentin päätöksenteko eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevään kantaan. Tämä tarkoittaisi yksittäisessä tapauksessa jopa valiokunnan kantaa.

Tästä olemme eri mieltä. Mielestämme valiokunnan kanta ei voi riittää suorilla vaaleilla valitun presidentin kannan kaatamiseen.

Hallituksen esityksen, jopa eduskunnan, kanta on häilyvä käsite. Tässäkin asiassa haluaisimme nojata 93 §:ään, jossa korostetaan yhteistyötä yhteistoimintavelvoitteen muodossa.

Esitämmekin, että 58 § muotoillaan niin, että selonteon käsittelyn jälkeen presidentti ratkaisee asian eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos valtioneuvosto on tätä ehdottanut. Samoin esitämme, että myös sotilaallinen kriisinhallinta on syytä sisällyttää niihin asioihin, joihin selontekosäädöstä ei sovellettaisi.

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa parlamentarismissa yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä asioita ei saa jättää ratkaistavaksi valiokuntatasolla tai jopa salassa. Päätöksenteon perusteena ei myöskään tule käyttää eduskunnan aikaisemmin ilmaisemaa kantaa, vaan eduskunnan tulee voida arvioida tilannetta ajantasaisen tiedon perusteella myös aiemmasta kannastaan poiketen. Jos tasavallan presidentti ja valtioneuvosto ovat eri mieltä tärkeästä asiasta, se tulee käsitellä poikkeuksetta avoimesti selontekomenettelyssä.

Meillä ei ole sinänsä tarvetta tehdä muutoksia vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin, vaan parlamentarismia voidaan vahvistaa nykyisen perustuslain toimivuuden arvioinnin pohjalta. Tästä on lausunut myös presidenttimme Tarja Halonen. Yhdyn presidenttimme mielipiteeseen, että on kummallista, kun varsin nuorta perustuslakiamme halutaan nyt näin vahvasti muuttaa. Presidenttimme mukaan perustuslain tavoitteena on ollut kestävyys. Edellinen uudistus on ollut voimassa 10 vuotta, ja koko tämän ajan on ollut sama istuva presidentti. Siitä katsottuna on erikoista, että muutosta lähdetään tekemään jo nyt.

Täällä salissa on myös todettu, että hallituksen esityksellä halutaan selkeyttää ylimpien valtionelinten valtaa ja vastuuta. Kysyn edelleenkin, missä ovat nämä todelliset ongelmat. Valiokunnan kuulemisten perusteella nykytilanne on täysin kestävä. Tällä asetelmalla pärjätään täysin hyvin. Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia, ei ole ongelmia. Ministeri Brax itse totesi myös, että nykylaki toimii hyvin.

Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan toki selkeyttää, mutta sen ei pitäisi tarkoittaa presidentin valtaoikeuksien karsimista. Myös Suomen EU-jäsenyyden kirjaaminen tässä vaiheessa kummastuttaa. Sille ei ole välttämättömiä vaatimuksia. Suomen ulkopolitiikan johtamisessa sen sijaan on välttämätöntä, että presidentti ja parlamentin vastuulla oleva hallitus tekevät tiivistä yhteistyötä.

Euroopan unionille sinänsä ei mielestämme tule kaikkea valtaa luovuttaa, ja toivomme kaiken kaikkiaan, että tämä uudistus aikanaan voitaisiin hyväksyä valiokunnassa laajalla enemmistöllä.

Arvoisa puhemies! Mielestämme meidän tulisi olla huolissamme ulkopolitiikan johtamisen tulevaisuudesta. Valtaa ei tässäkään asiassa ole hyvä keskittää yksiin käsiin. Presidentin ulkopoliittinen johtajuus on syytä säilyttää, mutta sisäpolitiikan puolella parlamentarismia tulee vahvistaa. Kahden lautasen tai tuolin ongelmaa ei ole, ellei sitä tehdä.

Mikäli käsiteltävä asia Eurooppa-neuvostossa liittyy oleellisesti myös presidenttiin, tulee hänen jatkossakin kokouksiin osallistua. Esitämmekin, että 66 § saa muodon: "Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa, ellei valtioneuvosto toisin päätä."