Matti Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietinnössä valtion tilinpäätöskertomuksesta vuodelta 2009 on arvioitu hallituksen asettamien yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden esittämistapaa, kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksia Suomen julkistalouteen, valtion omistajaohjauksen valvontaa, valtion tuottavuusohjelmaa, julkisen sektorin tietojärjestelmiä sekä henkilöstövajeiden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut oman erilliskertomuksen eduskunnalle vuoden 2009 tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta. Tavoitteet eduskunnan budjettivaltaa ja päätöksentekoa palvelevasta tilinpäätöskokonaisuudesta ovat yhteiskunnallisten vaikuttavuustietojen osalta jääneet vielä toteutumatta. Eduskunnan on välttämätöntä saada tietoa valtiontalouden tilasta, kehityksestä ja riskeistä sekä ennen muuta toiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Vaikuttavuustietojen esittäminen valtion tilinpäätöskertomuksessa ei ole kuitenkaan parantunut edellisvuosista, vaikka valiokunta on toistuvasti huomauttanut asiasta. Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet nykyistä paremmin ja raportoi tulosten saavuttamisesta yhtenäisellä tavalla. Hyvänä käytäntönä tarkastusvaliokunta on mietinnössään halunnut nostaa esiin ympäristöministeriön käyttämän arviointimallin.

Kansainvälisen talouskriisin seurauksena Suomen kansantalous ja vienti supistuivat poikkeuksellisen rajusti. Bruttokansantuote aleni 7,8 prosenttia edellisvuodesta, mikä on suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuoden 1918 jälkeen. Kriisin syveneminen tuli talousennustajille pitkälti yllätyksenä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö ennusti vuoden 2009 kokonaistuotannon kasvuksi 2 prosenttia, kun todellisuudessa bruttokansantuote aleni lähes 8 prosenttia. Suomen talouden pudotus oli euroalueen suurin.

Euroalueen maiden julkistalouksien voimakas velkaantuminen ja alijäämien kasvu muodostavat huomattavan riskin ja taloudellisen epätasapainotilan. Suomen valtionvelka kohosi vuoden 2009 lopussa 64 miljardiin euroon, joka oli lähes 10 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2008. Valiokunnan mielestä julkisen talouden tulojen ja menojen epäsuhta uhkaa jäädä pysyväksi, jolloin myös valtion menoja ja velanottoa on tarkasteltava kriittisesti.

Euroopan komissio on arvostellut Suomea syksyn 2009 katsauksessaan siitä, että suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi ei ole esitetty. Valiokunnan mielestä hyvinvointipalvelujen ja julkisen talouden rahoituspohjaa on vahvistettava kiireellisesti ja määrätietoisesti. Valiokunta painottaa myös kuntien rahoitusaseman parantamista ja sen saamista nykyistä kestävämmälle pohjalle. Esimerkiksi yhteisöveron kertymä aleni 55 prosenttia eli 2,7 miljardia euroa vuonna 2009.

Kunnat tarvitsevat myös palvelujen tuottavuutta pysyvästi nostavia toimenpiteitä, joiden vaikutukset ovat pitempiaikaisia, kuten sähköisten palvelujen kehittämistä. Talousarvioesityksen arvio valtion verotuloista oli 7,3 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2009 lopullinen toteuma. Valiokunta pitää ennustusvirhettä, 18,3 prosenttia, poikkeuksellisen suurena. Valtiovarainministeriöllä, kuten muillakin talousennustajilla, on ollut suuria vaikeuksia ennakoida suhdannekäänteiden toteutumista, mikä on johtanut vuoroin talouskasvun yli- ja vuoroin aliarvioimiseen. Nyt havaittu ennustusvirhe on koko 20 vuoden tarkastelujakson selvästi suurin.

Eduskunta on jo aiemmin edellyttänyt hallituksen laativan verotukiselvityksen, jossa tarkastellaan hallituksen veropolitiikan perusteita. Tämä työ on parhaillaan käynnissä. Valiokunta on lisäksi esittänyt, että verotuet on huomioitava ja niistä on kerrottava nykyistä selvemmin osana talousarviomenettelyä ja tilinpäätöskertomusta. Eduskunta edellyttää, että hallitus raportoi verotukiselvityksen tuloksista eduskunnalle mahdollisimman pian. Verotukien määrä oli vuonna 2008 noin 13 miljardia euroa.

Valiokunta on käsitellyt valtion tuottavuusohjelmaa aiemmin neljässä mietinnössään. Valiokunta pitää valtiovarainministeriön käyttämää tuottavuusohjelman kokonaishyötyjen esittämistapaa liian suppeana ja henkilöstövähennyksiin keskittyvänä. Vuoden 2010 alusta yliopistot ja korkeakoulut siirtyivät valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Muutoksen seurauksena valtion budjettitalouden henkilöstö väheni runsaalla 32 000 henkilöllä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämän muutoksen vaikutuksia tuottavuusohjelman tulevien vuosien vähennystasoon arvioidaan perusteellisesti. Valiokunnan mielestä valtiovarainministeriön tulisi arvioida avoimesti ja itsekriittisesti tuottavuusohjelman julkistaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Julkisen sektorin monien tietojärjestelmäongelmien ratkaisemiseksi valiokunta painottaa valtiovarainministeriössä valmistellun lainsäädännön keskeistä merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä ehdotettua lainsäädäntöä ja sen voimaantuloa heti vuoden 2011 alusta. Valiokunnan mielestä sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tilinpäätöskertomuksessa liian myönteisen kuvan sähköisen reseptihankkeen toteutumisesta. Ministeriöllä on lisäksi ollut ongelmia koko hankekokonaisuuden johtamisessa, ja siltä on puuttunut tarvittavaa it-hankeosaamista.

Valiokunta on mietinnössään tarkastellut henkilöstövajeiden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tehnyt vertailuja Pohjoismaiden kesken. Lisäksi on arvioitu terveyspalvelujen ulkoistamista ja ostopalvelujen käyttöä. Terveydenhuollon nykyinen kehityssuunta henkilöstövajeineen siirtää kansalaisia yksityisten palvelujen käyttäjiksi ja murentaa kansalaisten arvostaman julkisen terveydenhuollon perustaa. Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee selvityksen ja vertaa kansalaisten arvostamia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kustannuksia ja kokonaistaloudellisia hyötyjä kuntien omana toimintana, ostopalveluna tai ulkoistettuna palveluna.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan joitakin havaintoja tarkastusvaliokunnan mietinnöstä.

Mutta heti ensiksi haluan antaa reilusti tunnustusta ed. Ukkolalle siitä, että hän tänäkin vuonna myönsi olleensa ainakin osittain väärässä silloin, kun tarkastusvaliokuntaa muodostettiin ja sitä lainsäädäntöä muutettiin. Muistan, että noin vuosi sitten myös ed. Ukkola totesi — en nyt ihan sanatarkasti muista — että voin sitä minäkin erehtyä. Eli tunnustus siitä ed. Ukkolalle, että hän myös julkisesti myöntää silloin, kun hän kokee olleensa väärässä.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan kertomus on mielenkiintoinen sikäli, että se on jälleen kerran yksimielinen. Toivoisin, että asianomaiset tahot, jotka huomaavat, että täällä kertomuksessa on puututtu toimintoihin, ottaisivat vakavasti tämän kertomuksen siltä osin.

Täällä on annettu tunnustusta muun muassa ympäristöministeriön tapaan arvioida omaa toimintaansa ja siitä on otettu sivulle 6 oikein taulukko, millä tavoin he suorittavat taikka miten virastossa, ministeriössä suoritetaan omaa arviointia.

Lisäksi valiokunta on todennut sen, että silloin kun tarkastuksessa valtion taloudenhoidon kannalta on ollut kielteinen laillisuuskannanotto, niin sitä on pidettävä erittäin vakavana asiana, vaikka tässä tapauksessa ylitykset eivät ole olleet kovinkaan suuria, mutta kuitenkin sen periaatteellinen merkitys on valiokunnan mielestä ollut tärkeä.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli varsin yleisesti ja kävi läpi tätä kertomusta, ja hän totesi, että jo neljässä aikaisemmassa mietinnössä on puututtu tuottavuusohjelmaan. Itse haluaisin muutamalla sanalla puuttua myöskin tähän osioon, mistä tarkastusvaliokunta on kirjoittanut aika pitkän palan.

Me kyselytunnilla puhuimme harmaasta taloudesta, ja täällä kertomuksessa on siihen liittyvä osio myöskin. Kertomuksessa todetaan, kuinka paljon yhtä talousrikostutkijaa kohti vuosina 2001—2009 saatu omaisuus on ollut ja se on vaihdellut 84 000—172 000 euron välillä. Eli kaikkien tehtyjen laskelmien mukaan takaisin saatu omaisuus kattaa tutkinnan kustannukset ja paljon muutakin siihen liittyvää.

Sen johdosta tuntuu aika omituiselta, että tällaisiin asioihin ei riittävästi paneuduta taikka anneta lisäresursseja. Ministeri Braxhan totesi, että tämä hallitus on puuttunut ja tehnyt, on ohjelmat jne. Ohjelmat ovat, mutta kyllä tarkastusvaliokunnan havainnot ainakin siltä osin, mitä meille asiantuntijakuulemisissa kerrottiin, osoittavat sen, että vaikka on henkilöstöä, eläköitymisen jälkeen niitä virkoja vaan ei täytetä eikä panna hakuun. Ja se on selvä säästöohjelma, ja eihän sinä aikana mitään tutkintaa tehdä, kun ei ole viranhoitajaa. Eli tämä tuntuu omituiselta tavallaan nimenomaan talousrikollisuuden osalta ja sen tutkinnassa.

Niin kuin kyselytunnilla tuli esiin, omassa puheenvuorossanikin toin sen esille, tarkastusvaliokunnan havaintojen mukaan Tullihallituksen henkilömäärä on puolestaan jo nyt alempi kuin hallituksen tuottavuusohjelman mukaan sen tarvitsisi olla. Tämä johtuu siitä, että ei ole määrärahoja henkilöstön palkkaamiseen. Nämä ovat sellaisia seikkoja, joita ainakaan minä itse en tahdo ymmärtää, että silloin kun saataisiin enemmän valtiolle, niin ei olla valmiita satsaamaan sellaisiin asioihin.

Arvoisa puhemies! Tietojärjestelmistä valiokunta on hyvin monessa yhteydessä ottanut kantaa ja todennut, kuinka kalliiksi veronmaksajille nykyinen meno on tullut, ja niin kuin valiokunta toteaa, ministeriöllä on lisäksi ollut ongelmia koko hankekokonaisuuden hallinnassa ja siltä on puuttunut it-hankeosaaminen.

Valiokunta on todennut myöskin sen, kuinka Suomi oli ensimmäisiä maita Euroopassa, kun otettiin käyttöön tällainen terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, mutta nyt me olemme jotenkin jääneet siitä kelkasta aika tavalla ja on tuotu esiin se, millä tavoin esimerkiksi Tanskassa ja Virossa vastaavat järjestelmät on saatu hyvinkin nopeasti käyntiin.

Arvoisa puhemies! Sitten ihan lopuksi eräs ihmettelyn asia tästä valtion tuottavuusohjelmasta. Se ei käy tästä kertomuksesta ilmi, mietinnöstä, mutta en malta olla ottamatta esiin sitä, että me saimme erilaisten keskustelujen ja puheitten jälkeen äänestyspäätöksellä tämän vuoden alusta tähän maahan elyt ja alyt ja kaiken maailman muut, mutta nyt kun ajetaan sisään ely-keskuksia, niin nyt siellä jo vaaditaan sopeuttamistoimenpiteitä, ohjelmia, kun henkilöitä ei ole vielä edes saatu ajettua sisään tähän uuteen järjestelmään taikka tähän uuteen organisaatioon. Siellä jo puhutaan ministeriön toimesta siitä, että näihin on tehtävä tässä vaiheessa jo rakenteellisia uudistuksia. Se tuntuu kyllä täysin käsittämättömältä, että jos on kaksi kolme kuukautta ollut järjestelmä käynnissä, niin nyt vaaditaan rakenteellisia uudistuksia sinne. Kun sopeuttamistoimista puhutaan, niin siellä todetaan, että ratkaisuvaihtoehtoina ovat lomitukset tai irtisanomiset, ja todetaan, paljonko kolmen neljän viikon lomautuksella koko henkilöstön osalta saataisiin mahdollisia säästöjä. Lisäksi todetaan suoraan, että lisäksi on jatkettava henkilöstön ulosohjausta, koska arvioidut eläköitymiset eivät riitä tuottavuustavoitteiden ja toimintamenokehyksen aleneman hoitamiseen.

Minun mielestäni on aika huonoa henkilöstöpolitiikkaa valtionhallinnolla, että silloin, kun tehdään organisatorisia muutoksia ja henkilökunta yritetään ajaa sisälle, välittömästi kahden kuukauden jälkeen ruvetaan puhumaan uusista toimista, joilla näihin uusiin yksiköihin lähdetään puuttumaan.

Valiokunnan puheenjohtaja totesi esittelypuheenvuorossaan näistä sosiaalipuolen palvelujen ulkoistamisesta ja vuokratyövoiman hankinnasta, ja valiokunnan mietinnössä nimenomaan todetaan se, minkä selvityksen me saimme siitä, kuinka paljon esimerkiksi vuokralääkärin osto on kunnalle arvokkaampaa: täällä on mainittu, että 30—50 prosenttia kalliimpaa kuin virkasuhteisten toiminta. Ääritapauksissa vuokralääkärin kustannus on ollut neljä viisi kertaa kalliimpaa, kun pakkotilanteessa näitä joudutaan tekemään.

Vaikka itse en usein kannatakaan näitä lausumia, päätösehdotuksia, niin minun mielestäni näissä on ideaa. Tässä on tiivistetty niitä asioita, mitä tarkastusvaliokunnassa on nähty, ja erityisesti on tämä 4 kohta, jonka valiokunnan puheenjohtajakin täällä totesi, eli selvitys, jossa verrataan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kustannuksia ja kokonaistaloudellisia hyötyjä kuntien omana toimintana, ostopalveluna ja ulkoistettuna palveluna, eli että saataisiin selvää tietoa siitä, mikä on järkevää näissä toimissa ja mikä vähemmän järkevää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan onnitella tarkastusvaliokunnan herra puheenjohtajaa, Matti Ahdetta, ja koko tarkastusvaliokuntaa erinomaisesta mietinnöstä. Tämä on hyvä työkalu kaikille kansanedustajille. Tässä on päästy monessa asiassa oleelliseen. Yksi niistä on tietysti tähän valtion suorittamaan omistajaohjauksen valvontaan liittyvät kysymykset ja tuottavuusohjelmaan liittyvät ongelmat, jotka valiokunta on ottanut suurennuslasinsa alle.

Harmaa talous on paljon puhuttanut täällä. Ed. Pulliainen on nyt poissa tällä hetkellä, tulee kyllä takaisin pian. Hän on tästä asiasta puhunut lähes viikoittain. On tärkeätä, että tarkastusvaliokunta on tätäkin asiaa painottanut omassa mietinnössään.

Mutta terveydenhuollosta, arvoisa puhemies: Nämä taulukot, jotka täällä on otettu, ovat tärkeitä. Ne ovat hyvin konkreettisia. Olemme puhuneet vuosien mittaan, kuinka monta euroa per capita Suomi sijoittaa ostovoimapariteetilla tarkasteltuna terveydenhuoltoon, ja se on se luku, joka ratkaisee, ei bruttokansantuoteprosenttikaan ole toki niin osuva.

Ja tässä mietinnön sivulla 17 näemme selvästi, miten olemme edelleenkin jäljessä omista vertailumaistamme Pohjoismaista aivan selvästi. Ainut ongelma tässä tilastossa on se, että se loppuu jo vuoteen 2005, ja se on tietysti puute. Vuoden 2006 henkilöstömäärät 100 000:ta asukasta kohti, lääkärien, sairaanhoitajien, perushoitajien määrät, osoittavat edelleenkin sen samalla tavalla, että olemme tässä muista Pohjoismaista oleellisella tavalla jäljessä. (Ed. Asko-Seljavaara: Vääriä lukuja, vanhoja!) — Ne ovat, niin kuin sanoin, vuosilta 2006, 2005, mutta ... (Ed. Asko-Seljavaara: 4 vuotta!) — Siinä on 4 vuotta, ja se, niin kuin sanoin, ed. Asko-Seljavaara, on ongelma. Näistä luvuista ehkä voisi löytää uudempiakin, mutta ... (Eduskunnasta: Siellä on uusimmat luvut!) — Joo, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, tässä itsekin olen käyttänyt näitä lukuja, ja kyllä vuotta 2005 uudempia olen myös löytänyt. — Ja tässä kyllä ed. Asko-Seljavaara on oikeassa, että Suomen tilannehan parani näissä euro per capita -tilanteissa, mutta edelleenkin olemme, jos otamme Oecd-maat, emme missään kärjessä, vaan olemme edelleenkin enemmän siellä häntäpuolella valitettavasti. Mikä se tilanne sitten on nyt, tänä vuonna 2010, ja mikä se on sitten tästä eteenpäin laman olosuhteissa, on tietysti vielä toinen asia.

Mutta se, mistä haluan kyllä onnitella valiokuntaa, on se, että se on pyrkinyt konkreettisuuteen ja oleelliseen asiaan, ja tämä on tärkeää. Samoin sitten edelleenkin nämä henkilöstövajekysymykset ovat tärkeitä, samoin kuin tämä neljäs päätösehdotus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee selvityksen ja vertaa julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kustannuksia ja kokonaistaloudellisia hyötyjä kuntien omana toimintana, ostopalveluna ja ulkoistettuna palveluna." Se on tärkeä asia.

Lopuksi ympäristöministeriöstä, ympäristöhallinnosta, muutama sana. Ed. Ahde, tämän valiokunnan puheenjohtaja, on ollut myös Suomen ensimmäinen ympäristöministeri. Tässä kohden voi todeta, että ympäristöministeriön toimialaa on vahvasti ajettu alas, mielestäni myös ihan strategisista syistä. Tämä puhe ministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarainministeriöksi, alaosastoksi — tässä ajattelussa on venäläinen malli — on näiden alasajopyrkimysten yksi ilmentymä. Aluehallinnosta täällä jo kuulimme, että siellä jo nyt vaaditaan uudistuksia siihen suuntaan, organisatorisia uudistuksia. Siellä alueellisissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa Ympäristö ja luonnonvarat -osion tulevaisuudesta on kannettu huolta. Jo nyt on puhuttu väen vähentämisestä. Tämä tuottavuusohjelma on levinnyt aluehallintoon. Sehän on levinnyt kuin tauti joka puolelle.

Tästä näkökulmasta ja Suomen luonnon, ympäristön ja suomalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta on hyvin tärkeätä, että pystymme ylläpitämään jatkossa toimivan ympäristöhallinnon ja myöskin riippumattomat toimijat, virkamiehet, tällä alueella. Se on erittäin tärkeä asia. Tässä on selvää yrittämistä. Toivon, että tarkastusvaliokunta vielä tämän vaalikauden aikana toimii yhtä aktiivisesti, pystyy toimimaan yhtä aktiivisesti ja myös kantaa huolta tästä ympäristöhallinnon tulevaisuudesta ja sitten vielä ehtii siihen vaikuttaa, etenkin kun nykyisen valiokunnan puheenjohtaja on myös entinen ympäristöministeri.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jatkan eteenpäin ed. Tiusasen viitoittamalla tiellä jakamalla runsaasti erilaisia kehuja, joista ensimmäinen kohdistuu ed. Ukkolaan, kun hän juuri sopivasti saapui tähän. Se, mitä tänään olette sanonut suhtautumisestanne tarkastusvaliokuntaan ja sen muutoksista, on vakuuttava osoitus siitä, kuinka vanhemmallakin iällä ihminen voi oppia uusia asioita ja oppia ymmärtämään sitä, mitä aiemmin ei ole ymmärtänyt.

Toisekseen haluan kiittää, niin kuin Ed. Tiusanen kiitti, aivan aiheesta, tarkastusvaliokuntaa, josta siis voin edelleen ed. Ukkolaan viitaten todeta, että minä oli alun alkaenkin sitä mieltä, että se on erinomaisen tarpeellinen valiokunta. Edelleen olen myöskin sitä mieltä, että siinä käsityksessä olin aivan oikeassa, eikä minulla tietysti sen vuoksi ole sitä ollut tarpeen muuttaakaan, ei edes asettaa epäilyksenalaiseksi. Tarkastusvaliokunta on ollut erityisen tarpeellinen juuri siksi, että se on avannut myöskin hallituspuolueitten edustajille mahdollisuuden puuttua kipeisiin asioihin, sellaisiin, joista me kaikki olemme pitkälti samaa mieltä mutta erilaiset poliittiset, hallitus—oppositio-asetelmastakin johtuvat, syyt estävät täällä ikään kuin vapaan puhumisen, mikä on yhdenlainen ongelma. Tietenkin se on ongelma myöskin oppositiolle, joka ei taas voi kiittää hallitusta, ainakaan kovin usein, joutumatta itse epäilyksenalaiseksi.

Itse olen sinänsä päättänyt, että jos vielä ensi kaudella täällä olen, niin silloin minua eivät sido muut kuin totuus, oikeus ja perustuslaki, kuten perustuslaissa edustajalta edellytetään, puheissani nimittäin. (Ed. Tiusanen: Mikä nyt sitoo?) — No, en tiedä, sitooko nytkään. Minä odottelen tässä juuri hallitukselta mitalia, kun olen niin runsaasti sitä nyt tässä viime aikoina kuitenkin joutunut erilaisista esityksistä välillä kiittämäänkin.

Mutta haluan myöskin, kun valiokuntaa kiitettiin, kiittää valiokuntaneuvoksia, jotka ovat minun mielestäni jälleen kerran erinomaisen taitavasti kirjoittaneet tämän tekstin niin, että ikäviltäkin kuulostavat asiat ovat saaneet ikään kuin tämmöisen hyväilevän sävyn, joka ilmeisesti on myöskin helpottanut sitä, että valiokunnan yksimieliset kannanotot ovat voineet tänne kirjautua asioissa, joista sanotaan ihan kovastikin.

Otan nyt tässä yhden esimerkin näistä terveydenhuollon tietojärjestelmistä, joihin todellakin on aihetta puuttua. Tästä mietinnöstähän käy ilmi, että valiokunta on siis itse asiassa jo kolmesti puuttunut siihen asiaan, mutta siitä huolimatta näyttää siltä, että sana ei ole sosiaali- ja terveysministeriössä mennyt aivan perille, koska siellä valitellaan erilaisiin syihin vedoten sitä, että kun eduskunta kuitenkin tässä jo useampi vuosi sitten sääti, että 4.1.2011 näitten järjestelmien pitäisi olla valmiita, niin sitten on löydetty erilaisia verukkeita, miksi se nyt ei onnistukaan, ja on ikään kuin perusteltu niillä tätä viivytystä, myöskin sillä, kun ei ole ollut riittävästi osaavaa henkilöstöä. No ei varmaan ole ehkä ollutkaan, kiitos tuottavuusohjelmankin.

Mutta sitäkin kummallisempaa on, että samanaikaisesti, kun siis ministeriö ilmoittaa tarkastusvaliokunnan kritiikkiin näin, meille tuodaan tänne lakiesitys, tarkoitan siis terveydenhuoltolakia, jossa yhtenä niistä harvoista konkreettisista toimenpiteistä, joita siellä on, esitetään, että sairaanhoitopiirit perustavat omia alueitaan koskevan potilasrekisterin, josta potilaitten tiedot on mahdollista nyt sitten näpsäkästi saada käyttöön. (Ed. Asko-Seljavaara: Mitä pahaa siinä on?) Meillä kuitenkin on järjestelmä, josta me nyt tässä yhteydessä keskustelemme, tämä kantatietokanta. — Ed. Asko-Seljavaara, kun me istuimme viime kaudella siellä valiokunnassa, kun tästä säädettiin, niin silloin meille vakuutettiin, minulla on siitä jopa muistiinpanotkin, että se järjestelmä tulee nyt sitten ratkaisemaan nämä terveydenhuollon tiedonkulun ongelmat. Onhan se nyt tietenkin ongelma, kun samassa kaupungissa sijaitsevasta keskussairaalasta ei saada terveyskeskukseen ja päinvastoin tietoja, jotka kuitenkin molempien järjestelmissä ovat, mutta kun ne eivät ole yhteensopivia, niin ne eivät liiku. Tämän kantatietojärjestelmän piti ainakin minulle syntyneen käsityksen mukaan ratkaista nämä ongelmat.

Nyt me olemme sitten kuulleet, että no, sehän on vain arkistointijärjestelmä, ei se ole mikään operatiivinen järjestelmä. Siitä huolimatta siihen on Kelassa panostettu erittäin runsaasti voimavaroja, jotka olisi kenties sitten voitu käyttää johonkin muualle. Minusta tämä asetelma on käsittämätön. Siksi on kyllä hyvä, että tarkastusvaliokunta on puuttunut näihin kantatietokannan ongelmiin, mutta esittäisin nyt tarkastusvaliokunnalle kainon toivomuksen, että puuttukaa seuraavaksi tähän kokonaisuuteen, koska nyt näyttää siltä, että sen sijaan, että pystyisimme karsimaan näitä yhteensopimattomia järjestelmiä, olemmekin ajautumassa tilanteeseen, jossa niitä näyttää tulevan lisää. Eihän tämmöinen ole mistään kotoisin.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi haluan nyt ed. Tiusasen puheenvuoroon viitaten vain todeta, että minusta kyllä näyttää nyt siltä, että varmaan tämän vuoden osalta tämä terveydenhuollon menojen bkt-osuus tulee Suomessa merkittävästi kasvamaan johtuen siitä, että tämä bkt on Suomessa tipahtanut niin voimakkaasti. Tämä on näiden bkt-vertailujen ongelma, että vaikka siis absoluuttisesti käytettävä rahamäärä pysyisi samana, niin kun se bkt muuttuu, silloin se prosentti tietenkin heilahtelee voimakkaasti. Ei se silloin kuvaa tietenkään sitä, mitä tarvis olisi.

Tässä on ansiokkaasti käsitelty myöskin henkilöstökysymyksiä tuottavuusohjelman osalta. Siitä olen itsekin puhunut niin usein, että siihen ei ole paljon lisättävää. Totean vain sen, vähän liittyen myöskin tuohon täällä aiemmin käytyyn keskusteluun valtion työntekijöiden palkoista ja työnteosta, että jos valtion keskijohto-, johto- ja asiantuntijatehtäviin kuuluvat henkilöt alkaisivat vaatia asianmukaisia, työehtosopimusten mukaisia korvauksia tekemistään ylitöistä, niin koko valtionhallinto romahtaisi. Siis kyllähän siellä tehdään pakon sanelemana, niin kuin itse asiassa myöskin yrityksissä, täysin palkatonta ylityötä ja työtä, josta ei saa ... Hyvä jos nyt saa sen edes vapaana, useimmiten korvauksena ei edes sitäkään.

Mutta, arvoisa puhemies, kaiken kaikkiaan minusta Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka toimien avulla tarkastusvaliokunta on tavallaan onnistunut saamaan jälleen kerran erinomaisen ja ansiokkaan kertomuksen tänne meille käsiteltäväksi, ansaitsee erinomaisen kiitoksen, ja erityinen kiitos tietysti näistä tarkastusvaliokunnan ehdotuksista, jotka toteutuessaan saattavat julkista hallintoa parempaan tilaan.

Tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että eduskunnan lausumat saisivat niille kuuluvan huomion myöskin siellä, missä niitä pitäisi sitten ryhtyä panemaan täytäntöön. Kun tässä on tämmöinen kaksinkertainen varmistus, niin toivotaan, että nämä lausumat menevät käytäntöön niin, että ne myöskin toteutuvat eikä täällä sitten vuosien päästä jouduta toteamaan, että moneskohan kerta tämä nyt on, kun tarkastusvaliokunta lausuu tästä asiasta. Kyllä eduskunnan lausumien pitäisi olla sellaisia, että yhden kerran pitäisi ministeriöille riittää.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosi, vuosi 2009, oli valtiontalouden kannalta synkkä vuosi, ja tätä on kuvattu mietinnössä numeroin aika seikkaperäisesti. Valiokunnan puheenjohtaja tältä osinkin tämän asian nosti esille, ja muutenkin valiokunnan puheenjohtaja esitteli tämän mietinnön kyllä seikkaperäisesti, niin että siinä mielessä haluan kuitenkin omalta osaltanikin joihinkin asioihin puuttua.

Valiokuntahan on jo aiemmin puuttunut tähän tilinpäätöskertomuksen aikaistamiseen, ja eduskunta on tältä pohjalta edellyttänyt hallituksen antavan valtion tilinpäätöskertomuksen eduskunnalle huhtikuun loppuun mennessä. Valiokunnan mielestä ehdotetulla aikataululla turvataan budjetin seuranta-asiakirjan asiallinen käsittely eduskunnassa. No, tässä aikataulussa ei ole pystytty pysymään, ja valtiovarainministeri on tästä kyllä selvityksen antanut, ja tältä osin ollaan varmaan parempaan käytäntöön menossa. Mutta tosiaan, nytkin lähetekeskustelua asiasta käytiin vasta 1.6., kun tavoitteena oli, että huhtikuun loppuun mennessä asia olisi tänne käsittelyyn saatu. Toki ennakkokäsittelynä päästiin valiokunnassa asiaa jo käsittelemään 18.5. alkaen.

Valtioneuvoston kanslian vuonna 2010 asettamassa työryhmässä valmistellaan valtion tilinpäätöskertomuksen ja hallituksen toimenpidekertomuksen yhdistämistä, ja työryhmän työssä arvioitavaksi tulevat myös yhdistämisen edellyttämät säädösmuutokset. Tässä yhteydessä tullaan ministeriön mukaan myös arvioimaan niitä välttämättömiä säädösmuutoksia, joita valtion tilinpäätöskertomuksen aikaistaminen eduskunnan toivomalla tavalla huhtikuun loppuun mennessä annettavaksi edellyttää. Elikkä tältä osin ilmeisesti tämä seikka tulee korjaantumaan.

Mietinnössä on puututtu yhteiskunnallisten vaikuttavuustietojen esittämistapaan. Tämä on asia, mihinkä Valtiontalouden tarkastusvirasto on jälleen puuttunut, ja valiokunta haluaa painottaa myös yhdistettävän kertomuksenkin sisällön kehittämisen tarpeen ohella tätä vaikuttavuustietojen merkitystä ja tältä osin myös sitten tilinpäätöskertomuksen ja hallituksen toimintakertomuksenkin merkitystä.

Valiokunta on puuttunut myös siihen, että hyvien tulosten lisäksi halutaan tietoa myös toiminnan puutteesta ja epäkohdista sekä niiden syistä. Tältä osin tässäkin tilinpäätöskertomuksessa on puutteita. Näistä vaikuttavuustiedoista tarkastusvirasto on todennut, että vaikuttavuustietojen taso ei ole olennaisesti parantunut edellisvuosista ja ongelmat tietojen esittämisessä ovat hyvin samanlaisia kuin aiempina vuosina. Parannusta on tapahtunut siten, että yhden hallinnonalan, ympäristöministeriön, osalta vaikuttavuustavoitteista ja niiden saavuttamisesta on raportoitu selkeästi. Tämä on tältä osin ihan hyvä esimerkki nyt sitten muillekin ministeriöille.

Mietinnössä on puututtu myös konsernitaseen tärkeyteen. Valiokunta pitää tärkeänä ja ehdottoman tarpeellisena valtion konsernitaseen muodostamista. Konsernitaseen avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa erilaiset rahoitusriskit ja rahoituksen vaihtoehdot, tehostaa pääoman tuottavuutta ja hyödyntää investointilaskelmia. Elikkä varmaan jatkonkin kannalta on tärkeää, että tässä konsernitaseen asiassa päästään eteenpäin.

Valtion omistajaohjauksen valvontaan on puuttunut paitsi Valtiontalouden tarkastusvirasto myös tarkastusvaliokunta, joka toteaa, että valtion yritysvarallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta ja Suomen valtiolla on osakeomistuksia yli 50 merkittävässä yhtiössä. Tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota omistajaohjauksen raportointiin liittyviin ongelmiin ja toteaa muun muassa, että ongelmaksi on osoittautunut se, ettei Valtioneuvoston kanslian omistajaoh- jausosaston julkaisema vuosikertomus ole valtiopäiväasiakirja, minkä vuoksi sen käsittelylle eduskunnassa ei ole virallista menettelyä. Tältä osin varmaan tarvitaan parempia toimintamalleja.

Lisäksi Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston laatima vuosikertomus kattaa ainoastaan omistajaohjausosaston ohjauksessa olevat yhtiöt. Sektoriministeriöiden ohjauksessa olevat valtion erityistehtäviä hoitavat yhtiöt jäävät vuosikertomuksen ulkopuolelle. Nämä yhtiöt eivät sisälly myöskään omistajaohjausosaston talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle antamiin säännöllisiin katsauksiin. Tarkastusvaliokunta on nyt sitten teettämässä tutkimusta tästä valtion omistajaohjauksesta. Toivottavasti tältä osin onnistutaan.

Ehkä tällä kohtaa haluan todeta, että me kävimme tässä salissa kyselytunnilla keskustelua harmaan talouden tutkimuksesta, joka tutkimus valmistui juuri eilen. Hiukan ainakin minua häiritsi se, että kyselytunnilla käytettiin tätä tutkimusta hyökkäysaseena hallitusta vastaan. Se ei varmasti ollut kyllä tarkastusvaliokunnan tarkoitus, että tässä tutkimuksia käytetään tällä tavalla hyödyksi. Nythän on tarkoitus, että kuulemisen kautta ja tarkastusvaliokunnan käsittelyn kautta päästään asiassa eteenpäin ja tuodaan asia eduskunnan käsittelyyn ja sitä kautta saadaan sitten parannusehdotuksia ja parempia toimintatapoja. Hiukan olen huolissani, että jos näitä tarkastusvaliokunnan teettämiä tutkimuksia nyt sitten käytetään tällä tavalla, niin se ei kyllä helpota tarkastusvaliokunnan toimintaa. Tämmöisen käsityksen ja huolen tästä asiasta kyllä haluan todeta. (Ed. Saarinen: Eli asioita ei kannata tutkia jatkossa!) — En tarkoita sitä, etteikö kannata tutkia, mutta jos asioita lähdetään tutkimaan, niin niitä ei pitäisi kyllä käyttää pelkästään opposition välineenä, vaan pitäisi eduskunnan yhteisvoimin löytää parempia toimintatapoja. Tällä kohtaa ainakin itse olen huolissani siitä, kun tarkastusvaliokunnassa on kuitenkin haluttu yksimielisillä päätöksillä edetä ja nostaa yhdessä kipeitä asioita esiin ja etsiä parempia toimintamalleja. Siinä mielessä ainakin itse pidän tärkeänä, että tässä löydettäisiin tarkastusvaliokunnan toiminnan kannalta rakentavia ja hyviä tapoja nostaa kipeitäkin asioita käsittelyyn.

Valtion tuottavuusohjelma on ollut useita kertoja aiemmin, muun muassa neljässä valiokunnan mietinnössä, esillä. Tarkastusvaliokunta pitää valtiovarainministeriön käyttämän tuottavuusohjelman kokonaishyötyjen etsimistapaa liian suppeana. Meillä on esimerkkejä, että tuottavuusohjelma nykyisellä tavalla toteutettuna ei välttämättä palvele tuottavuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tässäkin mietinnössä on esimerkkejä noussut esiin, ja muun muassa tuossa eilen valmistuneessa harmaan talouden tutkimusohjelmassakin nousi esiin tehtäviä ja virkoja, joissa voimavarat eivät ole riittäviä ja joihin kannattaisi panostaa, jotta saataisiin harmaa talous kuriin.

Julkisen sektorin tietojärjestelmät ovat olleet aiemmin esillä jo moneen otteeseen. Siltä osin ollaan menossa eteenpäin ja säädöspohjaa ja toimintamallia ollaan valmistelemassa. Tällä on vaikutusta muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelun henkilöstövajeeseen, jonka tarkastusvaliokunta on nostanut esiin, ja on todettu muun muassa, että tietojärjestelmät työllistävät 500—600 lääkäriä ja jos nämä tietojärjestelmät toimisivat paremmin, niin merkittävästi voimavaroja voitaisiin vapauttaa ihan käytännön lääkäritöihin. Ylipäätään henkilöstövajeisiin tässä mietinnössä on kiinnitetty huomiota, ja valiokunta on tästä asiasta teettänyt tarkemmankin selvityksen. Tässä mietinnössä nämä sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstövajeet on nostettu hyvin esille ja myös sitten näissä lausumissa on tähän seikkaan kiinnitetty huomiota.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajan äskeiseen puheenvuoroon sen verran, että ymmärrän hyvin hänen närkästyksensä siitä, mitä sattui äsken kyselytunnilla. Olen ymmärtänyt niin, että me hallituspuolueen kansanedustajat — erityisesti Erkki Pulliaisen mainitsen nimeltä, mutta myös me kaikki muut — olemme yksimielisesti olleet sitä mieltä, että harmaan talouden kokonaiskattavuus pitää Suomessa selvittää hyvin perusteellisesti ja saada sitä tietoa, mitä ei ole aiemmin tutkittu. Oli hätkähdyttävää huomata tietenkin, että se oli kyselytunnilla niin sanottu opposition ase hallitusta vastaan. Ja me olemme vasta aloittamassa asiantuntijakuulemisen, hyvin laajan sellaisen, ja tulemme tekemään johtopäätökset myöhemmin tänne saliin.

Olisin odottanut valiokunnan puheenjohtajalta kyselytunnilla oikaisua, että kyllä hallituspuolueen enemmistö on ollut koko ajan yksimielisesti tukemassa tätä tutkimusta ja tämä ei ole politiikan väline tässä vaiheessa, koska asia on aivan kesken.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä harmaan talouden tutkimus on todella tärkeä projekti. Sen voin sanoa ed. Pentille ja ed. Salolle ja kaikille muillekin, että minulla ei ole osaa eikä arpaa tähän kyselyyn. Vaikka sen ajoitus olikin ajankohtainen ja se tapahtui tänään, niin itselläni ei ole siihen minkäännäköistä vaikutusta, että tällainen kyselyaihe, joka oli ajankohtainen, valittiin, puhumattakaan siitä, missä sävyssä asiakeskustelua käytiin. Tämä on normaalia parlamentaarista elämää. On tosi vaikea valiokunnan puheenjohtajan alkaa hillitä omaa ryhmää tai ryhmän jäseniä siinä, mistä saat kysyä, mistä et saa kysyä, missä sävyssä pitää kysyä.

Meillä on yksimielinen mietintö. Se on tosi tärkeää. Nyt ryhdymme lausuntokierrokselle ja palaamme syksyllä tähän teemaan. Minä haluaisin tämän nyt heti tässä sanoa vaan päältä pois, että ei nyt luulla, että tämä on joku opposition tilaustyö ja se on tarjoiltu sitten tänään kyselytunnilla tähän tarkoitukseen. Tämä on normaalia parlamentaarista käytäntöä, ja sille ei valitettavasti kukaan meistä voi yhtään mitään. Ajankohtainen (Puhemies: Aika!) aihe, tärkeä teema!

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen hyvin ilahtunut tästä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, ihan yhtä ilahtunut kuin olin siitä teidän alueellistamisraportistanne.

Sanoisin ed. Vistbackalle, hän ei ole nyt täällä, että suomalainen terveydenhuolto ei ole kriisissä. Kriisissä on suomalainen kuntarakenne ja suomalaisen terveydenhuollon rakenne ja valtionosuusjärjestelmä. Se on se oikea kriisi ja sen kriisin aiheuttaja. (Ed. Salo: Tietojärjestelmä!) — Ja tietojärjestelmät, kyllä. Mutta tietojärjestelmästäkin sanoisin, että mehän viime kaudella olimme hyväksymässä tämän kansallisen terveystietojärjestelmän ja luulimme, että se todella valmistuisi vuoteen 2011 mennessä, mutta nyt olemme nähneet, että se ei valmistu, ja Suomi olisikin ollut ensimmäinen maa maailmassa, jossa se olisi tullut voimaan. Sitä ei ole tullut, se siirtyy vuoteen 2014 tai 2015. Se, että me emme ole saaneet tätä tietokantajärjestelmää toimimaan, ei kylläkään ole terveydenhuollon ammattilaisten vika, vaan vika on siinä, että nämä nörtit, tai miksikä heitä nyt sitten kutsutaankin, näitä tietotekniikkaihmisiä, eivät ole kerta kaikkiaan saaneet sitä toimimaan.

Mutta ed. Virtaselle sanoisin, että sairaanhoitopiireissä alkaa jo olla yhdenmukaiset järjestelmät, niin että esimerkiksi Husissa eri sairaaloiden ja myös perusterveydenhuollon välillä järjestelmät jo pelaavat, joten kyllä se on perusteltua, että tässä terveydenhuoltolaissa sanotaan, että sairaanhoitopiirin sisällä näiden järjestelmien pitäisi toimia yhteen, koska se on jo ihan mahdollista.

Sitten minä sanoisin, että tarkastusvaliokunnalla ... (Hälinää) Nyt he puhuvat tuolla keskenään. Tarkastusvaliokunta, teillä on väärät luvut lääkärivajeesta. Kuunnelkaa, teillä on väärät luvut! Tarkastusvaliokunnan jäsenet, teillä on väärät luvut lääkärivajeesta tällä hetkellä. Suomessa on 20 000 työikäistä lääkäriä. Meillä on yksi lääkäri 300:aa kansalaista kohti. Se on hyvää Oecd-keskitasoa. Siis meillä ei oikeasti ole lääkärivajetta, vaan lääkärit ovat jakautuneet huonosti, koska se on hyvin tavallista, että syrjäseuduille ei saa lääkäreitä, ja lisäksi me olemme vahvistaneet liikaa työterveyshuoltoa — tai ei ehkä liikaa, mutta sinne on siirtynyt ja myös yksityispuolelle on siirtynyt lääkäreitä — ja perusterveydenhuolto on jäänyt huonosti miehitetyksi. Eli yksi lääkäri 300:aa kansalaista kohti — se on todella paljon tässä maassa. Se on ihan yhtä paljon kuin muissakin Pohjoismaissa. Mutta paitsi että meillä on perusterveydenhuollon lääkäreistä vajetta, niin meillä tulee aika pian olemaan myös vajetta eräistä erikoislääkäreistä, kuten esimerkiksi röntgenlääkäreistä eli radiologeista, ja nyt meillä on jo vajetta eri psykiatreista.

Meillä on Suomessa hoitajia enemmän kuin muualla Pohjoismaissa, eli meillä on paljon hoitajia tässä maassa. Sen takia onkin ministeri Risikko antanut meille, ja me olemme sen eduskunnassa hyväksyneet, tämän hoitajareseptin. Sillä me voimme auttaa sitä, että lääkärin ei tarvitse tehdä kaikkea sitä työtä, mitä myös hoitaja tekee, ja sitten me olemme aloittaneet tämän työparityöskentelyn, joka myöskin säästää lääkärin aikaa. Sillä tavoin on ohjattu sitä hoitajan hyvää työpanosta auttamaan lääkäriä tämän työssä. Se, että meillä terveydenhuollon järjestelmä maksaa vähemmän kuin monessa muussa maassa, johtuu aika paljon siitä, että meillä hoitajilla on matalammat palkat kuin muualla ja myöskin joillakin lääkäreillä.

Vuokralääkäritoiminnasta olen ihan samaa mieltä kuin tarkastusvaliokunta, että se ei ole hyvä asia meidän maassamme. Se on välivaihe ja on johtunut lääkäripulasta, joka nyt on jo väistynyt, kun me olemme kouluttaneet 600 lääkäriä vuodessa eri tiedekunnissa. Kun te sanotte tuossa, että vuokralääkärit maksavat 30—50 prosenttia enemmän kuin oma toiminta, se on totta ja se on erittäin tuomittavaa ja erittäin epämoraalista. Lisäksi se on tehotonta, niin kuin olette lukeneet omasta raportistanne. Se on tehotonta, koska nämä vuokralääkärit lähettävät potilaita enemmän erikoissairaanhoitoon, ja sillä tavalla se potilas palloilee eri paikoissa ja se maksaa enemmän. Lisäksi sille hoidolle ei tule jatkuvuutta, niin kuin silloin, jos olisi omalääkäri, joka katsoisi sen potilaan seuraavana päivänä ja ehkä hoitaisi häntä pitempään.

Jos on ostettava palveluja yksityispuolelta, niin suosittelen palveluseteliä. Kun palvelusetelin käyttö juurrutetaan meidän maahamme, niin sitä voidaan käyttää tuotteistetuissa palveluissa erittäin hyvin hyväksi. Tai perustetaan yhteiskunnallisia yrityksiä, perustetaan sairaaloiden sisään yhteiskunnallisia yrityksiä. Niitä on jo 80 000 kappaletta Englannissa. (Ed. Karjula: 60 000!) — Tai 60 000, mutta ne ovat joka tapauksessa mahdottoman hyviä. — Siis siinä tämä henkilöstö omistaa sen yrityksen ja toimii sen julkisen terveydenhuollon sisällä. Tai aloitetaan ammatinharjoittajamalli perusterveydenhuollossa. Se on ihmeellistä, että tätä asiaa ei ole saatu aikaan.

Sitten, miksi todella ei terveydenhuolto toimi? Se johtuu siitä, että meillä on liian monta kuntaa. Meillä on 342 kuntaa, ja meillä pitäisi olla alle 100 kuntaa. Meillä pitäisi olla paremmat rakenteet terveydenhuollossa. Nyt kun tämä terveydenhuoltolaki, joka toissa päivänä oli meillä käsittelyssä täällä lähetekeskustelussa, tulee hyväksytyksi ja astuu voimaan ensi vappuna, niin uskon, että niiden monien pykälien avulla, jotka siinä takaavat terveydenhuollon järjestämistä ... Monet eivät ole huomanneet, kun eivät ymmärrä lukea sitä pykälää, että se on järjestämispykälä. Siinä on esimerkiksi semmoinen pykälä kuin "erikoissairaanhoidon järjestäminen erva-alueella". Siitä täytyy sopia, mitä missäkin sairaalassa sillä erva-alueella hoidetaan. Siinä on myös perusterveydenhuollon yhteistyösopimus. Siinä on ministeri Risikko tuonut monta järjestämispykälää, ja kun me tämän saamme voimaan, niin me olemme jo aika paljon pitemmällä tässä asiassa, ja sitten valtionosuusjärjestelmä pitää uusia.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Asko-Seljavaara on varmasti oikeassa siinä, että meillä on enemmän lääkäreitä kuin aikaisemmin, mutta ei niitä ole riittävästi. Jos olisi riittävästi, silloin ei olisi jonoja, ja jonoja on vähän joka terveyskeskuksessa, sen voi lukea melkein päivittäin lehdestä, ja myöskin potilaat kääntyvät meidän poliitikkojen puoleen. Kun minä olen keskustellut lääkärien kanssa tästä asiasta, niin he ovat sanoneet, että heidän työtehtäviinsä kuuluu niin paljon muuta sellaista, joka ei vähääkään kuulu lääkärin tehtäviin, ovat moittineet sitä, että kaikenlaisia raportteja pitää tehdä Stakesille, ja he eivät ymmärrä, että näillä raporteilla olisi jotain merkitystä. Eli mikäli pitää paikkansa se, mitä lääkärit sanovat, että neljäsosa työpäivästä menee raporttien laatimiseen, niin silloin on kyllä jossakin vikaa.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä luvuista. Nehän on, niin kuin tästä asiantuntijakuulemislistasta käy ilmi, hankittu meidän asianomaisten viranomaistemme, Valtiontalouden tarkastusviraston ja sitten tämän asiantuntijakuulemisen, perusteella, ja kukaan meistä ei tietenkään tarkoituksella ainakaan ole laittanut väärin.

Mitä tulee sitten tähän lääkäritilanteeseen Suomessa, niin me olemme jonkin verran pohjoismaisesta tasosta jäljessä, ja lääkäreutä on liian vähän. Ja erityisesti tuolla itäisessä ja pohjoisessa Suomessa heitä on todella paljon liian vähän, niin että määrä vielä jakautuu Suomessa eriarvoisesti.

Lopuksi: On vielä nähtävä se, minkä ed. Kalliskin tässä jo toi esille, että lääkäreitten työajasta koko ajan huomattavasti suurempi osa kuin aikaisemmin menee sellaiseen työhön, johon lääkäriä ei ole varsinaisesti koulutettu: potilastietojen keräämiseen, kirjaamiseen, niiden tietojärjestelmiin syöttämiseen, plus sitten vielä raportit päälle. Sen varsinaisen lääkärin tehtävän hoitamiseen jää entistä pienempi aika.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kuten tässä edellisessä puheenvuorossa jo kävi ilmi, niin lääkäreitten työajasta liian suuri osuus kuluu johonkin muuhun kuin siihen lääkärityön tekemiseen. Me tarkastusvaliokunnassa kun kuulimme tämän tilinpäätöskertomuksen yhteydessä suuren joukon asiantuntijoita, niin siellä kävi kyllä aivan selväksi, miten tämä kehitys on kulkenut viimeisten vuosikymmenten kuluessa. 1970—1980-luvun vaihteessa lääkäri varasi tämmöisessä kliinisessä tutkimuksessa 15 minuuttia potilaalle aikaa, josta 3 minuuttia kului niin sanotusti paperihommiin. Nyt varataan 20 minuuttia potilaalle ja 12 minuuttia kuluu näihin paperihommiin. Tämä on iso ongelma, ja jos ei tähän saada pikaisesti korjausta, niin eivät mitkään lääkärikoulutuksen lisäämiset eivätkä lääkärimäärän lisäämiset riitä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki olette aivan oikeassa siinä, että tietojärjestelmät eivät toimi, ja lisäksi meidän julkisesta terveydenhuollostamme puuttuu kaikki apuhenkilökunta, kaikki sihteerien toimeton lopetettu, välinehuoltajia on liian vähän. Joka työpisteessä on ainoastaan nämä huippukoulutetut sairaanhoitajat ja lääkärit jäljellä, ja tämmöinen järjestelmä, tämmöinen itsepalvelujärjestelmä, tulee erinomaisen kalliiksi. Tämähän ei todellakaan ole lääkäripula, vaan tämä on väärin organisoitu järjestelmä. Meillä on liian monta kuntaa, liian monta terveyskeskusta, liian pieniä yksiköitä, huonosti organisoidut erva-alueet jne. Meidän täytyy nyt todella kaikin voimin tarttua siihen, että me lähdemme toteuttamaan tässä terveydenhuoltolaissa ja sitä seuraavissa laeissa olevia määräyksiä terveydenhuollon järjestämiseksi.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän äskeiseen keskusteluun voisi sanoa vaan sen, että ed. Asko-Seljavaara on kyllä ihan oikeassa, että organisoinnista on kyse aika lailla. Kun vertaa esimerkiksi normaalia terveyskeskusta, kunnan terveyskeskusta, siinä vieressä olevaan yksityiseen, sanotaan nyt, työterveyslaitokseen tai mihin tahansa yksityiseen terveysasemaan, niin sinne pääsee hyvin nopeasti, siellä aina vastataan, puhelinkeskus toimii. Mutta entäs kunnan terveyskeskuksessa? Siellä ei vastata, ja sieltä saa ajan joskus 2—3 kuukauden päähän.

Arvoisa rouva puhemies! Minä menisin sitten tähän mietintöön, jossa on taas hyvin paljon hyvää ja tärkeää asiaa. Sen lisäksi tuon sitten yhden uudenkin asian teidän tarkastusvaliokunnan jäsenten tietoon ja mietittäväksi, ja ehkä jossakin vaiheessa otatte asian sitten myös käsittelyyn.

Mutta ensiksi menisin siihen, että minun mielestäni tässä yksi tärkeimpiä asioita on tämä tietotekniikka ja sen puute terveydenhoidossa, itse asiassa sen puute koko Suomessa. Me olemme nyt jostain syystä tipahtaneet tietotekniikassa aivan Euroopan häntäpäähän, aivan Euroopan häntäpäähän. (Ed. Ahde: Mongolian tasolle!) Tanskassa on esimerkiksi jokaisella kansalaisella tämmöinen oma tietotekninen kansio, tietokansio, jossa hän voi toimittaa kaikki asiat langattomasti elikkä tietotekniikan avulla, tilata ajat, saada lääkkeet, saada postit, kelakorvaukset ja kaikki tämän tyyppiset. Meillä ei ole edes minkäänlaista suunnitelmaa tämmöisestä asiakkaan kansalaistilistä menossa. Minä olen toivonut, että edes sähköinen resepti tulisi terveydenhoitojärjestelmään, mutta ei. Esimerkiksi Tanskassa tämän mietinnön mukaan sähköinen resepti on ollut käytössä jo 20 vuotta eli saman ajan kuin mikä Suomessa on vasta suunniteltu erilaisten kokeilujen järjestämistä. Ja myös Virossa vastaavat järjestelmät ovat olleet käytössä jo vuosia ja hankkeet pysyneet aikataulussa.

Terveysarkisto on kansallinen kärkihanke ja investointi, jossa rakennetaan kansallinen terveydenhuollon tietohallinnon infrastruktuuri. Valiokunta on todennut aivan oikein, että Suomella ei ole enää varaa epäonnistua. Jotain on nyt kyllä tehtävä. Ja se "jotain" varmasti tarkoittaa myös sitä, että nämä potilastietojärjestelmät ja niiden tietotekniikka on yhdistettävä. Niiden on ainakin pystyttävä keskustelemaan keskenään. Ja tämän teidän mietintönne mukaan meillä on nyt noin kymmenen tämmöistä järjestelmää. Esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon, kuten työterveyshuollon, tietojärjestelmien testausta ei ole vielä edes aloitettu. Siis kyllä me olemme, hyvät ystävät, tipahtaneet tässä asiassa ihan, en nyt sano, että Mongolian tasolle, mutta ihan Euroopan viimeisten maiden joukkoon. Nyt kyllä pitää hallituksen ottaa vakavasti tämä asia. Jotain täytyy tehdä.

Arvoisa puhemies! Minä printtasin tämmöisen uuden raportin, joka on ilmestynyt 7.6., elikkä aika tuore raportti, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus: miten vuonna 2008 alueellisen tietoyhteiskunnan hankkeet ovat toteutuneet. Ja tässä virasto on käsitellyt liikenne- ja viestintäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä ja valtiovarainministeriötä. Tämän raportin tulokset ovat kerta kaikkiaan järkyttäviä, ne ovat suorastaan käsittämättömän kehnoja. Tässä todetaan tämän jälkiseurannan perusteella, että työ- ja elinkeinoministeriö on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin Euroopan rakennerahastovarojen käytön valvonnan tehostamiseksi, Opetushallitus on myös korjannut valtionavustusprosessissa havaittuja puutteita ja liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt korjaaviin tekoihin laajakaistahankkeiden julkisen tuen käytössä.

Mutta liikenne- ja viestintäministeriö ei ole kiinnittänyt lainkaan huomiota arjen tietoyhteiskuntaohjelman koordinoinnissa tietoyhteiskuntakehityksen ja hankkeiden koordinointiin näitä laajakaistahankkeita lukuun ottamatta. Tästä huolimatta alueellisiin hankkeisiin on käytetty, uskokaa tai älkää, tämän hallituksen aikana, siis Vanhasen toisen hallituksen aikana, noin 50 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö ei myöskään koordinoidessaan arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelmaa ole seurannut kustannuksia lainkaan. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitää ottaa vakavasti. Minä toivon, että tarkastusvaliokunta hankkii tämän kertomuksen ja katsoo, mitä tämän perusteella voisi tehdä. Myöskään valtiovarainministeriö ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin nimenomaan julkisen hallinnon it-toiminnan ohjaamiseksi ja hankkeiden tuottavuuden tehostamiseksi.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä it-toiminnan kehittämisessä on edelleenkin samat ongelmat, jotka on todettu jo pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan toimintasuunnitelmassa vuonna 2002, siis lähes kymmenen vuotta sitten. Samat ongelmat edelleenkin. Tuolloin ongelmiksi mainittiin johtajuuden puute, kilpailevien visioiden runsaus, politiikan ja käytännön hankkeiden riittämätön yhteys, yhteistyön ja koordinoinnin vähäisyys, ohjelmien toimeenpanon huono seuranta, hallinnon jäykät rakenteet ja toimintatavat, osaamisvaje ja tekniset esteet sekä tietojärjestelmien yhteensopimattomuus.

Arvoisa puhemies! Tämä tietojärjestelmien yhteensopimattomuus tulee joka paikassa esille. Tarkastusvirasto sanoo loppuyhteenvetona tässä lausunnossaan, että tämä nykyinen hajautettu malli elikkä se, että järjestelmät on hajautettu monen ministeriön alaisiksi asioiksi, ei ole todellakaan tehokas tapa viedä uudistuksia läpi neljän vuoden sykleihin ajautuneilla strategisen suunnittelun kausilla. Siksi se esittääkin, että it-toiminnan kehittämisen strateginen ohjaus, poliittisten päätösten ja lainsäädännön valmistelu tu-lisi keskittää yhteen ministeriöön perustetta- vaan tietoyhteiskuntapolitiikkaosastoon. Tämä on ihan hyvä idea, ja minä toivon, että tarkastusvaliokunta ottaa tämän raportin käsittelyyn ja suhtautuu tähän asiaan vakavasti.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta on ottanut tämän asian esille edellisessä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen mietinnössä, jossa me esitimme ministeriölle ja valtioneuvostolle, että ne antavat eduskunnalle tätä koskevan lakiesityksen. Sitä valmistellaan nyt valtiovarainministeriössä, ja se on luvattu syksyllä eduskuntaan, niin että se voisi astua voimaan 2011. Tämä on tosi tärkeä asia, ja on tosi tärkeää, että ed. Ukkola on lukenut tuon mietinnön, joka periaatteessa kaikille tarkastusvaliokunnan jäsenille tulee, ja kaikkein tärkeimmät asiat me aina otamme jonkin asteiseen käsittelyyn tai joitakin tärkeimpiä. Mutta tämä aihe on meillä kyllä pysyvästi esityslistalla valiokunnassa, ja tässä suhteessa olemme jo reagoineet ja uskomme, että olemme saaneet jotakin myös aikaan, että hallitus on luvannut meille esityksen ensi syksynä.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola tarkasteli puheessaan tätä tietoyhteiskuntakokonaisuutta ja erityisesti tämän tietoyhteiskunnan yhteensopivuuden haastetta ja toi esille sen, mitenkä nämä ongelmat on jo 2002 tiedostettu. Minusta tämä havainto on sillä tavalla olennainen, että jos ajatellaan nyt tätä tarkastusvaliokunnan työtä, miten se integroidaan siis tähän vuosikiertoon ja johtajuuteen, poliittiseen johtajuuteen, niin minusta tähän meidän pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota, koska tietynlainen paradoksi on se, että tässä aikaansaamisessa käytännön tekemisessä, viiveet vain kasvavat silloin, kun puhutaan tietoyhteiskunnan toimivuuden parantamisesta.

Siksi, arvoisa puhemies, minä toivon, että seuraavassa hallitusohjelmassa noustaan ihan toisen tasoiseen kokonaisuuteen, jossa otetaan vastuu tämän kokonaisuuden läpiviemisestä, parhaimmillaan ensi viikolla, mutta viimeistään ensi keväänä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun ilta etenee ja tärkeä asia on näin myöhään torstai-iltana, yritän tiivistää 2 minuuttiin täältä paikaltani oman puheenvuoroni.

Ensinnäkin tyytyväisyys kollegani Ukkolan puheenvuorosta, että kun muistelen niitä puheenvuoroja pari vuotta sitten, mitä sieltä takaosasta kuulimme ja kuulimme hänen mielipiteensä tarkastusvaliokunnan ja sen työstä, ja kun kuuntelin näitä puheenvuoroja, niin nämä ovat kuin eri maailmasta. Olen siitä erittäin tyytyväinen. Ehkä me olemme tehneet hyvää työtä. Paljon me olemme kuitenkin istuneet ja paljon me olemme kuunnelleet asiantuntijoita.

Pari asiaa, mitkä eivät täällä ole tulleet esille, ensinnäkin tämä valtion omistajaohjauksen valvonta, josta meillä on oma kappaleemme. Me teimme siinäkin aika pitkään työtä ja kuuntelimme asiantuntijoita ja eri hallitusten puheenjohtajia, hallintoneuvostojen jäseniä jne. Kyllähän lopputulema oli kuitenkin meillä se, että onhan tällä vaalikaudella, tällä hallituskaudella, näissä asioissa edetty positiivisesti eteenpäin. Nyt mietitään tietenkin sitä, onko tämä oman tutkimuksensa aihe, miten me saamme vielä paremmin parlamentin mukaan tähän omistajaohjauksen työhön.

Toinen asia, minkä nostan esille, on tämä tuottavuusohjelma. Se on noussut täällä esille joskus vähän turhankin negatiivisessa merkityksessä. Mutta älkää, hyvät kollegat, luulko kuitenkaan, että tarkastusvaliokunnan mietintö pitäisi sisällään periaatteellista vastustusta tuottavuusohjelmaa kohtaan. Me voimme mittareita arvostella, tapaa, millä se on tehty, mutta me kaikki kyllä ymmärrämme, että yhteiskunta joutuu tässä tilanteessa tekemään asioita tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin tähän asti.

Lopuksi se, mistä kaksi kolmekin edustajaa puhuivat — 10 sekuntia, arvoisa puhemies — nämä terveysohjelmien tietokonejärjestelmät. Minä luulen, että me petymme tässä tähän aikatauluun ja me emme saa oikeassa järjestyksessä tehokkaita järjestelmiä. Tässä maksetaan vielä kymmeniä miljoonia ylimääräistä. Tämä on valitettava totuus tällä hetkellä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Illan lopuksi, tämän keskustelun lopuksi tai lähes lopuksi voisin kiittää siitä kiitoksesta, että olette todella huomanneet, että minä olen muuttanut mielipidettäni. Voi sanoa, että kyllä se vielä tässäkin iässä ehkä on hyvä tunnustaa, milloin on ollut väärässä ja miten voi korjata asiat. Mutta hyvää työtä te olette tehneet, ihan oikeasti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella tuo keskustelu eduskunnan omista asioista vei kaksi ja puoli tuntia. Tälle ehkä nyt jää vähän vähemmän, mutta kolmeen asiaan vielä.

Ensinnäkin tämä ensimmäinen ponsi, jossa puhutaan siitä, että hallituksen on kehitettävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden asettamista ja aikaansaatava tulosten raportointia. Viittaan siihen, että kun me olemme yrittäneet ympäristövaliokunnassa saada selville, millä tavalla budjetissa sen eri osat vaikuttavat ilmaston muutokseen, millä tavalla ne eri osat hillitsevät ilmaston muutosta, se on mahdotonta, koska budjettiteknisesti niitä asioita ei pysty etsimään, eikä niitä ole avattu. Tämän tyyppinenkin asia, että budjetista löytyisi ilmastovaikuttavuus ja se pystyttäisiin esittämään eduskunnalle, kun hallitus tuo talousarvion eduskunnan käsittelyyn.

Toinen asia, lääkärien määrä. Olkaamme täsmällisiä, ed. Asko-Seljavaara. 1.1.2010 Suomessa oli 18 933 lääkäriä. Se luku, että meillä on yli 20 000 lääkäriä, johtuu siitä, että osa näistä lääkäreistä on EU:n kansalaisia, muiden EU-maiden kansalaisia, eivätkä asu Suomessa mutta ovat hankkineet laillistuksen Suomessa. Eli siinä on vähän yli tuhannen lääkärin vaje tai ero. Sitten meillä on kaiken kaikkiaan 23 609 lääkäriä, mutta tämä edellinen luku on siis työikäiset lääkärit. Kaiken kaikkiaan lääkärioikeudet ovat siis 23 609 lääkärillä 1.1.2010.

Mutta sitten tämä tietotekniikka. Minulla on tilaisuus työskennellä edelleen viikoittain lääkärin vastaanotolla ja käytän tietokonetta. Se on tuollainen vastaanotto, jonne potilaat tulevat, ja se ei ole siis poliklinikkaa vaan lääkärikeskus. Se on niin hidasta ja meidän tämänkin talon tietokoneita paljon alkeellisempaa. Yksi kuva yhtä aikaa, kun röntgenkuvien katsominen on nykyään digitalisoitu — siinä menee valtavasti aikaa verrattuna vanhaan aikaan, kun ne laitettiin kuvataululle ja katsottiin, että tuossa se on. Nykyään se digitaalinen katsominen vie monin verroin enemmän aikaa. Sama koskee monia muita asioita.

Sitten esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalan poliklinikalla kollegat sanovat, että 25 prosenttia enemmän aikaa menee potilaaseen kuin ennen. Ja tähän, mitä ed. Asko-Seljavaara totesi: nykyään on vain niin, että ei ole enää sitä avustavaa sairaanhoitajaa sillä poliklinikalla, kumma kyllä. Hän ei ole enää assisteeraamassa siinä, viemässä, tuomassa esimerkiksi laboratoriovastauksia, röntgendataa, auttamassa ja tuomassa erilaisia välineitä, vaan lääkäri on potilaan kanssa siellä kahden. Se tilanne, se kulttuuri, on jollakin tavalla muuttunut huonompaan suuntaan. Eli tässä tämä tehokkuus selvästi on heikentynyt. Ja aivan oikein, lääkärimääriä lisäämällä nämä ongelmat eivät häviä, vaan pitäisi se työkulttuuri palauttaa järkevällä tavalla sellaiseksi, että on työryhmä myös siellä polilla, ei ainoastaan päivystyspolilla tai leikkaussaleissa, joissa ilman työryhmää sen työn tekeminen on täysin mahdotonta. Tämä on tällainen yllättävä tilanne.

Yleensäkin tämä tietoteknologia on todella, niin kuin ed. Asko-Seljavaara sanoi, nörttien tekemä, jotka eivät ole itse ikään kuin niitä, jotka käyttävät sitä tietotekniikkaa käytännön tilanteessa. Ilmeisesti tässä sitten ne käyttäjät ovat jääneet kehittämisessä ulkopuolelle.

Pertti Hemmilä /kok:

Puhemies! Tämä valtion tilinpäätöskertomus ansaitsisi kyllä vähintään yhtä paljon huomiota kuin budjetin lähetekeskustelu tai budjetin palautekeskustelu, koska itse asiassa tämä tilinpäätöksen tarkastelu, edellisen vuoden tilinpäätöksen tarkastelu, luo pohjaa seuraavien budjettien valmistumiselle. Siksi on ollut tarkastusvaliokunnan koko olemassaolon ajan tarkastusvaliokunnan oikeastaan ehdottomana vaatimuksena, että tämä tilinpäätöskertomus käsiteltäisiin eduskunnassa keväällä sillä aikataululla, että tämän käsittelyn yhteydessä saadut havainnot, saadut tiedot, voitaisiin hyödyntää seuraavan vuoden valtion budjettia laadittaessa.

Nyt, kun tämä käsittely on viivästynyt näinkin paljon kuin tänä vuonna, niin tuskin näitä tietoja, mitä tällä kertaa on saatu, paljon ehditään hyödyntää ensi vuoden budjettia valmisteltaessa.

Arvoisa puhemies! Tässä on keskusteltu jo paljon tietojärjestelmien ongelmista Suomessa. Hyvät kollegat, me joudumme painimaan näitten ongelmien kanssa Suomessa vielä pitkään. Me olemme niin kehitysmaa — siis tosiasia on se, että Suomi on tietojärjestelmien osalta kehitysmaa. Esimerkiksi Suomenlahden eteläpuolella oleva naapurimaamme on erittäin pitkän kukonaskeleen verran edellä meitä nimenomaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä valtion tilinpäätöskertomus, jonka tarkastusvaliokunta on mietinnössään käsitellyt, on todella tärkeä paperi, niin kuin tässä edellä ed. Hemmilä totesi. Minä palautan vielä mieleen kokonaiskierron, johonka meidän pitäisi päästä lujemmin kiinni, eli sen, mitä tarkoittaa tulevaisuusvaliokunnan työ, joka hahmottaa keskeisiä tulevaisuuden kehityskulkuja, jonka työn pitäisi säteillä hallitukselle, hallitusohjelmiin ja minusta nykyistä paremmin pitäisi säteillä myös siihen erikoisvaliokuntien lainsäädäntötyöhön, jota nimenomaan erikoisvaliokunnissa toteutetaan. Mutta erityisen tärkeää on se, että kun tarkastusvaliokunta kokoaa sitten vuosittaisen tilinpäätöksen, tekee keskeiset havainnot, ne palautuisivat myös päätöksentekoon ja näiden tietojen pohjalta saataisiin paremmin sellaista hienosäätöä myös siinä vuosittaisessa budjettikierrossa, mitä me toteutamme. Osittain tällä pitäisi olla myös parempi yhteys kehysbudjetointiin, ja ajattelen, että kun nyt tässä koko Eurooppaa koskevassa kriisitilanteessa kysytään sitä, mitenkä Euroopan unionin jäsenmaiden ja Euroopan unionin budjettia yhteensovitetaan, niin minusta tätä arviointia myös pitäisi jossain määrin tulevaisuudessa pystyä paremmin kytkemään.

Mutta, arvoisa rouva puhemies, minä kiinnitän huomiota ihan muutamaan semmoiseen erityiskysymykseen, jotka ansiokkaasti ovat nousseet kyllä tässä kertomuksessakin esille omana kohtanaan: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tietojen kokoamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen. En lähde nyt niitä yksityiskohtaisemmin tässä tarkastelemaan, mutta asialla on erittäin suuri merkitys, jos tällä alueella päästään parempiin käytäntöihin, nykyistä selvästi parempiin käytäntöihin, ja todella mittaamaan sitä, mitä ne todelliset vaikuttavuustulokset ovat.

Toinen erittäin tärkeä havainto, joka sisältyy tähän kertomukseen, on se, että kun viime vuonna meidän julkisen taloutemme asema niin ratkaisevalla tavalla muuttui, niin kuin kertomuksessa todetaan, valtion velkaantuminen vahvistui ensimmäisen kerran vuoden 2004 jälkeen. Elikkä meillä on ollut erittäin hyviä vuosia myös valtiontalouden näkökulmasta, mutta viime vuonna noin 10 miljardilla velkaannuimme, ja tähänhän liittyy erittäin olennainen näkökulma, että nyt talousennusteet ja niiden pitävyys eivät toimineet. Elikkä myös kertomuksessa todetaan, että 20 vuoteen ei ole näin suurta heittoa ollut näitten talousennusteiden osalta. Ja jos ajatellaan sitä, millä tavalla juuri näissä vaativissa olosuhteissa valtiontalouden tasapainon kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että vaikeassa maastossa me pystyisimme ennakoimaan nykyistä selvästi paremmin, niin tässä suhteessa näiden ennustekäytäntöjen vahvistaminen ja kehittäminen on erittäin olennainen kysymys.

Kolmas havainto liittyy tähän talousarviotalouden supistumiseen. Minusta tähän liittyy demokraattisen päätöksenteon ja demokraattisen vaikuttamisen kannalta ehkä yksi kaikkein olennaisempia havaintoja tässä kertomuksessa, ja tällä on yhteys myös nyt tähän koko Euroopan tilanteeseen. Jos ajatellaan valtiollista päätöksentekoa, niin ei Suomi liene ainoa maa, jossa merkittävät talouden prosessit ovat yhä enemmän irtautuneet tästä demokraattisesta päätöksenteosta, ja näin on tapahtunut myös Suomessa. Koko ajan on tapahtunut siirtoja tämän talousarviotalouden, budjettitalouden, ulkopuolelle. Ja yhä heikompi on se ohjaus, josta kuitenkin viime kädessä me joudumme eduskuntana vastaamaan. Tässä mielessä eduskunnan budjettivallan arviointi kokonaisuutena on äärimmäisen tärkeää ja perusteltua. Tällä on tietty yhteys myös tähän omistajaohjaukseen. Omalla tavallaan se, että me siirrämme valtion omistajaohjausta eduskunnan tarkastelun ja arvion ulkopuolelle, liittyy nimenomaan tähän taloudellisen vallan ohentumiseen. Me ymmärrämme sen, että on yhtiöitä, esimerkiksi pörssiyhtiöt, pörssilistatut yhtiöt, joissa meillä ei ole tietenkään enää jäljellä sellaista päätöksenteon mahdollisuutta ja vaikuttamismahdollisuutta, kuin on esimerkiksi näissä erityistehtävää hoitavissa yhtiöissä. Mutta jollakin tavalla minusta onkin paradoksi, että nyt näistä erityistehtävää hoitavista yhtiöistä eduskunta ei saa juuri minkään näköistä informaatiota. Tässä mielessä ajattelen, että tämä omistajaohjaus ja eduskunnan parempi tiedottaminen, raportointi, olisi näissä vaativissa talouden olosuhteissa monellakin tavalla perusteltua.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti puutun kahteen asiaan. Nimittäin tässä on edellä keskusteltu tästä lääkärien riittävyydestä, siitä, onko heitä tarpeeksi vai liian vähän. Osin tähän liittyy havainto, joka oli myös tässä tarkastuskertomuksessa, se, miten turvataan vanhustenhuollon henkilöstön riittävyys. Minusta tämä ei ole suoraan lääkärimäärään eikä edes ihan suoraan hoitajamääriinkään liittyvä, vaan kyllä täällä tullaan siis erittäin vahvasti näihin toimintakäytäntöihin ja toimintakäytäntöjen uudistamiseen. Jollakin tavalla ajattelen, että vaikka nyt monenlaisia selvityksiä on tehty, niin kysyn, onko tähän alueeseen pureuduttu riittävästi. Jopa osittain tartun kollega Asko-Seljavaaran edellä käyttämään puheenvuoroon, että me voimme loputtomiin käydä keskustelua tästä kuntakoosta. Minä edustan yhtä Suomen pienintä kuntaa, ja arvoisa kollega edustaa Suomen suurinta kuntaa. Minä en halua provosoida, mutta sanon kuitenkin näin, että niin huonokuntoisia kouluja, joissa esimerkiksi Helsingissä joudutaan työskentelemään, me emme Lumijoella hyväksyisi, kun opettajat joutuvat toimimaan niin huonoissa puitteissa. Menee vähän terveydenhuollon ulkopuolelle, mutta otan enemmänkin sitä näkökulmaa, mitä tarkoittaa vastuullinen toimintaote, jossa me aidosti mallinnamme erilaisiin toimintaympäristöihin niitä uusia toimivia käytäntöjä, joilla me varmistamme sen, että vanhukset tulevat saamaan tänään, huomenna ja tulevaisuudessa riittävän arvokkaan huolenpidon. Minusta tämä on havainto, johonka halusin lyhyesti puuttua.

Viimeisenä asiana lyhyesti tähän tietojärjestelmäkeskusteluun, jota edellä käytiin. Se on minusta poliittisen päätöksenteon heikkouden ehkä kaikkein harmillisin tunnusmerkki suomalaisessa yhteiskunnassa, että me emme ole luoneet itsellemme riittävän kokonaisvaltaista kuvaa siitä, mitä merkitsee sellainen tietoyhteiskunta-arkkitehtuuri, joka ei vain aiheuta ylimääräisiä kuluja tälle yhteiskunnalle, vaan tuottaa sellaista hyötyä, joka on tavoitteena nyt tämän tietoyhteiskunnan kehittämisen kautta. Se, että me korjaamme ne virheet, jota tämä sirpaleinen toiminta on aiheuttanut, tulee vaatimaan meiltä aika paljon ylimääräisiä satoja miljoonia euroja, jos me aiomme kuroa kiinni sitä menetettyä hyötyä, minkä me olemme esimerkiksi viimeisen 10—15 vuoden aikana niitten laiminlyöntien osalta, jotka aika pitkälle liittyvät tähän poliittiseen päätöksentekoon, aikaansaaneet.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn siihen joukkoon, joka haluaa kiitellä hyvää mietintöä ja kiitellä tarkastusvaliokunnan erinomaisen hyvää työtä ja kädenjälkeä.

Minut kirvoitti puhumaan se mielestäni mietinnön vaikuttavin kohta, missä puhutaan terveydenhuollon ulkoistamisesta. Jos terveydenhuoltokokonaisuuden ulkoistaminen on kunnalle edullisempaa kuin vuokralääkäritoiminta, niin kuitenkin nämä molemmat tavat ovat kunnan omaan lääkäripalvelujen järjestämistapaan verrattuna selvästi kalliimpia. Asiantuntija-arvioiden mukaan vuokralääkärin osto on 30—50 prosenttia kunnan virkasuhteista toimintaa kalliimpaa. Vuokralääkäri saattaa maksaa kunnalle jopa 1 400 euroa päivässä ja 16 000 euroa kuukaudessa. Onhan tämä järkyttävää tekstiä.

Sitten tässä mietinnössä puhutaan myöskin konsernitaseen tarpeesta. Ihmettelen, että elämme vuotta 2010 ja meillä ei ole sellaista käsiteltävänä. Ennenkin olemme täällä kiinnittäneet huomiota valtion taloudenpidon, siis laskentatoimen ja budjettikäytäntöjen, rakenteisiin ja siihen, että ne eivät ole oikein läpinäkyviä, ne eivät ole ajan tasalla. Viittaan esimerkiksi siihen, että valtion budjetissa ovat somasti samassa läjässä käyttömenot ja investointimenot. Siellä ei käsitellä poistoja mitenkään. Yksikköhinnoista on aika vaatimattomat tiedot. Se ei ole tätä päivää. Kunnissa ollaan pitemmällä, yrityksistä puhumattakaan.

Miksi valtion taloudenpito on jämähtänyt? Tässä on silloin viesti kohdistettava valtiovarainministeriön suuntaan. Sehän valmistelee budjetin, ja sen pitäisi päivittää nämä asiat sille tasolle, millä muukin maailma jo elää. Oikeastaan toivoisi, että tarkastusvaliokunta siinä, kun se tutkailee tilintarkastuskäytäntöjä, voisi tutkailla myöskin budjetointikäytäntöjä maailmalla, miten muissa maissa ovat laskentatoimi ja budjettikuviot kehittyneet, niin että tässä on varmasti työkenttää.

Atk-järjestelmistä on jo puhuttu. Siinäkin jälleen lähetän viestiä valtiovarainministeriölle. Mitä siellä budjettiriihessä tehdään, jos ei tämmöistä poikkihallinnollista asiaa käsitellä, joka on koko valtionhallinnolle yhteinen? Kyllä tietokonemyyjät ovat nauraneet, kun menevät ministeriöstä toiseen ja myyvät moneen kertaan samat myllyt ja ohjelmat ja kukaan ei puutu. Voidaan kysyä, miksi tämä superministeriö, jonka pitäisi ohjata rahan käytössä ja olla nuukista nuukin ja joka muuten puuttuu aika monenlaisiin asioihin, ei ole puuttunut tällaisiin asioihin. Tässä olisi tällainen, niin kuin sanoin, poikkihallinnollinen ulottuvuus, mihinkä mielestäni valtiovarainministeriön toimivalta ulottuisi hyvin, ja että se hakisi tämmöisiä rahan käytön rationointihyötyjä.

Vähän vielä tarkastusvaliokunnan roolista ja tulevaisuudesta. Täällä ed. Pentti puhui kauniisti siitä ja pohdiskeli sitä, että kun valiokunta teettää jonkun tutkimuksen ja kun sieltä tulee joku tutkimustulos, sillä lyödään hallitusta. Mutta, arvoisa kollega Pentti, siinä on sekin mahdollisuus, että kun lähdetään tutkimaan jotain asiaa, niin se tuottaa semmoisen tuloksen, että hallitus saa siitä ikään kuin sädekehän päänsä päälle. Eihän sitä tiedetä, kun lähdetään selvittelemään asioita, mitä sieltä löytyy, onko se plussaa vai miinusta. On vain joku asia, joka on valiokunnan kannalta tärkeä, jota halutaan selvittää. Sieltä voi löytyä både och, plussat ja miinukset. Siinä, että niitä osataan korrektisti käyttää ja asiallisesti, ettei vääristellä lukuja ja tehdä vääriä johtopäätöksiä, siinä varmaan on tällainen toimintakulttuuri tarpeen luoda, että puhutaan asioista asioina.

Tässä mielessä tarvitaan esimerkiksi vuorovaikutus hallituksen aitioon. Oppositio käy debattia, ja kun se ei voi muualla käydä, sen pitää käydä täysistunnossa. Silloin kaikella uudella tiedolla on tietysti käyttöarvoa ja testataan vähän hallituksen ajatuksia, onko hallitus tietoinen, miten hallitus aikoo reagoida jnp. Mutta ennen kaikkea pidän tärkeänä, että valiokunta jatkossakin teettää erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia ja sitten otetaan se riski, että sieltä tulee mitä tahansa tuloksia. Ei sitä etukäteen voi kiveen hakata niin, että tutkikaa tätä ja tulosten pitää olla sitten tällaisia. Eihän näin pidä toimia.

Ed. Pentti viittasi siihenkin, että jos tutkimustuloksia käytetään hallituksen arvostelemiseen — ei hän käyttänyt sanaa pamputtamiseen, mutta kuitenkin tarkoitti, että käytetään hallitusta vastaan — niin voi olla, ettei valiokunta sitten yksimielisesti päädykään tilaamaan tutkimuksia ja selvityksiä. Tätä pitäisin äärettömän suurena vahinkona. Jos henki menee tähän suuntaan, niin silloinhan valiokunta sahaa oman oksansa poikki ja todistaa tarpeettomuutensa. Sellaista valiokuntaa ei tarvita, joka toimii sillä lailla. Tikulla silmään jne., mutta olin salissa, kun ed. Ukkola, joka nyt on tullut ihan uusiin loistaviin ajatuksiin, sanoi suurin piirtein, että turhin valiokunta koko valiokuntajärjestelmässä on tarkastusvaliokunta. On ihanaa huomata, että hän on muuttanut ajatuksiaan ja tehnyt järkevän takinkäännöksen.

Mutta todella pitäkää siitä huolta, että tarkastusvaliokunta on valiokunnista kaikkein riippumattomin. Ei sitä voi kukaan komentaa eikä ohjata eikä käskeä eikä määrätä niin kuin ei muitakaan valiokuntia pitäisi, mutta ymmärrän, että siellä hallitusohjelmat ym. tämmöiset politiikan realiteetit ovat vähän ahdistavampia ja sitovampia. Mutta tarkastusvaliokunnalla pitää olla asiat aasta ööhön, kaikki aakkoset, käytettävissä, mitä vaan haluaa selvittää ja tutkia. Silloin se on valiokuntien eliittiä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula oli siinä aivan oikeassa, että meidän täytyisi pyrkiä kaikessa terveydenhuollossa aina vain vaikuttaviin hoitoihin. Todellakin jokainen potilas pitäisi hoitaa käypä hoito-ohjeiden mukaisesti, ja rakenteiden täytyisi olla sellaiset, ettei potilasta palloteltaisi paikasta toiseen. Tällöin myöskin lääkärityövoima riittäisi. Meidän täytyisi hoitaa jokainen potilas aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Saarinen nosti tärkeän asian esille: tarkastusvaliokunnan riippumattomuuden, ja pidän erittäin tärkeänä, että kun tarkastusvaliokunta on nuori valiokunta, se tämmöisen roolin saa tässä talossa ja pystyy riippumattomasti nostamaan kipeitä asioita käsittelyyn. Mutta minä toivon, että tarkastusvaliokunnan nostamia asioita silloin, kun niitä ei ole vielä päästy edes valmistelemaan ja viemään eteenpäin, ei nosteta sillä tavalla esille, että niillä hyökätään vaikkapa hallitusta vastaan ja sitä kautta ehkä vaikeutetaan tarkastusvaliokunnan toimintaa. Meidän pitää saada tälle valiokunnalle semmoinen asema, että se pystyy riippumattomasti ja rohkeasti nostamaan nämä kipeät asiat täällä käsittelyyn. Siinä me olemme tarkastusvaliokunnan työn suhteen vasta alkumetreillä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yritän myöskin vastata ed. Saariselle. Kun me mietimme harmaan talouden ongelmaa Suomessa ja maailmalla, me tiesimme tietenkin sen, että lähtökohtaisesti tulee esiin pääsääntöisesti negatiivisia asioita ja asian suuruus paljastuu, mitä se on tänä päivänä, koska rikollisilla on keinot ja ne etukäteen osaavat varautua uusilla menetelmillä siihen, mikä on sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Mutta, ed. Saarinen, me tietoisesti myöskin hallituspuolueitten tukemana lohkaisimme siitä kalliosta lohkareen. Me eilen sitä raakiletta esittelimme julkisuudessa. Nyt alkaa noin 50 asiantuntijatahon kuuleminen, ja me hiomme siitä lohkareesta kiviä ja sen jälkeen tuomme tänne arvioitavaksi, mikä on meidän lähtökohtamme. Nyt vaan kävi niin, että tämä raakile otettiin jo käyttöön ja annettiin ymmärtää, että tämä on tavallaan se oikea totuus koko asiasta. Siinä tuli virhe. Ehkä meidän olisi pitänyt olla tiedottamatta keskeneräisestä asiasta, tehdä tämä työ loppuun ja tulla vasta puolen vuoden päästä mietinnön kanssa saliin, jolloin vahinko olisi jäänyt tekemättä.

Siis kertaakaan eduskunnan tarkastusvaliokunta ei ole äänestänyt, ja siinä vaiheessa, kun se rupeaa äänestämään, se menettää sen merkityksen, mikä sillä oikeasti on. Eli me toimimme konsensushengessä ja tarkastelemme asioita useitten hallitusten kautta eteenpäin ja taaksepäin, mitä pitäisi tehdä.

Aivan lopuksi, ed. Asko-Seljavaara tietenkin tarkastelee terveydenhuollon tilannetta pitkälle helsinkiläisenä lääkärinä. Meillä on kokoomuksenkin eduskuntaryhmässä monta, jotka ovat sitä mieltä, että ei meidän tarvitse pyrkiä alle sadan kunnan kovinkaan nopeaa vauhtia. Tarkoituksenmukainen ja tehokas toiminta on se, mihin me pyrimme, ei kuntakoko.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn mielelläni ed. Pentin täällä esittämiin ajatuksiin ja asenteisiin. Jos hänen edustamansa ajattelutapa on vallalla tarkastusvaliokunnassa, niin uskon, että siellä ei kuin vahvistuu entisestään konsensushenki, joka on ollut hyvä tähänkin asti.

Sitten ed. Salon puheenvuoron johdosta: Voi olla tietysti vähän harjoittelemista senkin suhteen, milloin mikäkin asia nostetaan pintaan, mutta kyllä kannatan kuitenkin semmoista hallinnon läpinäkyvyyttä, että huomioidaan aina, kun uutta tietoa tulee. Jos se sitten jalostuu matkalla, niin se on sitten taas uuden parran pärinän paikka. Ei kukaan varmastikaan väärällä tavalla halua käyttää tietoa vahingoittaakseen esimerkiksi hallitusta, koska siinä samalla vahingoittaa sitä asiaa. Kyllä kai asiapää edellä mennään ja yritetään saada muutoksia niihin epäkohtiin, joita joku tutkimus on tuonut esiin.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun perusteella on kyllä syytä vetää sellaiset johtopäätökset, että eduskunnassa vallitsee aika laaja yksimielisyys siitä, että tarkastusvaliokunta on lyhyen olemassaolonsa aikana elikkä kolmen vuoden kuluessa nyt lunastanut sen paikan, mitä varmaan odotettiinkin tarkastusvaliokunnalta.

Mutta tämän keskustelun ehkä paras, ainakin minulle vaikuttavin ja analyyttisin puheenvuoron käyttäjä oli kyllä ed. Karjula, kun hän puhui tämän tilinpäätöskertomuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Ja ed. Karjulalla on kyllä perspektiiviä tähän asiaan, kun muistamme, että hänhän johti toimikuntaa, joka nimenomaan selvitti tietoyhteiskunnan tulevaisuutta Suomessa.

Tähän samaan asiaan, tähän yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, on kyllä valiokunta paneutunut huolella, ja muistutan tässäkin yhteydessä, että tämän kertomuksen ensimmäinen kannanotto — näitä kannanottojahan on viisi tässä tilinpäätöskertomuksessa, mitä tarkastusvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi — on nimenomaan tämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkityksen korostaminen. Se on tämän ensimmäisen kannanoton sisältö.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Hemmilän puheenvuoron huomiona vain se, että vaikuttaa todella siltä, että Suomen asema tietoyhteiskuntana on taantunut suhteessa moniin muihin yhteiskuntiin, muihin maihin, ja siihen teknologiakehitykseen, mikä maailmassa on tapahtunut. Tämä on varsin surullinen tosiasia. Me olemme ikään kuin menettäneet sen aseman, mikä meillä on ollut, ja yksi ilmenemismuoto on nimenomaan tämä tietotekniikkaongelma, mikä meillä on terveyden- ja sairaanhoidossa: sekä tietokoneohjelmissa että siinä, miten terveyskeskukset, sairaanhoitopiirin keskussairaala, miten eri sairaanhoitopiirit keskenään ja sitten yliopistolliset keskussairaalapiirit keskenään kommunikoivat.

Matti Ahde /sd:

Rouva puhemies! Varmasti viimeinen, toivottavasti, puheenvuoro tästä aiheesta.

Haluaisin ensinnäkin lausua kiitokset eduskunnalle. Me olemme nyt neljä ja puoli tuntia käyttäneet tarkastusvaliokunnan viitoittamalla tiellä ja käyneet tärkeää keskustelua eduskunnan tilinpäätöksestä ja sitten erityisesti tästä tilinpäätöskertomuksesta ja tarkastusviraston erilliskertomuksesta.

Ihan lopuksi sitten tähän harmaan talouden selvitykseen ja tähän kyselytuntiin: Valiokunnallahan ei ole vielä mitään käsitystä eikä kantaa harmaan talouden mihinkään asiaan, koska emme me ole sitä edes käsitelleet. Me olemme käsitelleet tutkimussuunnitelmaa, ja me saimme eilen järjestää tiedotustilaisuuden, jossa tutkijat olivat siis pääroolissa: Hirvonen Harmaa Hirvi Osakeyhtiöstä ja siis hänen kollegansa. Ja sille, että joku sieltä sitten koppaa asioita, ehkä voi vaan iloita, että ne lukevat papereita tai reagoivat. Ja edelleen sanon, että minulla ei ole osaa eikä arpaa sen asian käsittelyyn tänään suullisella kyselytunnilla.

Mutta positiivisena asiana senkin jotenkin uskallan kuitenkin nähdä, että kun vuosien saatossa esimerkiksi ed. Pulliainen on kivittänyt kaikkia hallituksia tämän harmaan talouden asian suhteen ja nyt kun me saimme kättä pitempää, me lähetimme laajalle lausuntokierrokselle lokakuun 1. päivään mennessä, niin sitten tulee valiokunnan rooli. Ja me tietenkin haluamme tätä tehdä ihan vilkuilematta nyt sivuille ja voimatta nyt suoraan sanottuna itse sille mitään, että tätä kuitenkin tullaan varmaan ... (Kokoomuksen ryhmästä: Säälimättä mitään hallitusta!) — Varmasti just näin. Ja tullaan varmasti julkisuudessa huomaamaan, että tätä tullaan käsittelemään tämän meidän prosessin kestäessä.

Mutta vielä kerran kiitoksia tästä käydystä keskustelusta!