Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Metsälakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia
johtuen perustuslain valtuussäännöksiä koskevista
täydennys- ja täsmennysvaatimuksista ja lisäksi
esitetään samasta syystä myöskin
lisättäväksi säädöksiä muutamilta
osin uudistushakkuun ja sen jälkeen saatettavan taimiston
perustamiseen.
Valiokunta on kiinnittänyt muutamiin asioihin huomiota
tätä lakia käsitellessään,
ja yksi niistä liittyy siihen, että sisällöllisiä muutoksia ehkä kaikkein
tärkeimpään pykälään,
5 §:ään, ei tehdä,
vaan erilaiset hakkuumuodot eriytetään vain omiksi
pykälikseen. Tämä on se päällimmäinen
asia, joka tässä tehdään, ja
se johtuu noista edellä mainituista syistä.
Esityksen perusteluissa on todettu, että tämä selkeyttää asioiden
säätelyä sekä lakiteknisesti että valtuussäännösten
sisällön osalta, ja se lisää myöskin
tältä osin maanomistajien oikeusturvaa. Näillä valtuussäännöksillähän
nostetaan nyt sitten säännökset ministeriön
määräysten tasolta valtioneuvoston asetusten
tasolle.
Metsälain muutosesityksen 5 §:n 2
momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin
tarkemmin kasvatushakkuussa jätettävien puiden
määrästä ja puuston laadusta
maan eri osissa ja erilaisilla kasvupaikoilla ottaen huomioon kasvatuskelpoisten
puulajien ominaisuudet. Valiokunta täällä toteaakin,
että tämä ehdotettu valtuussäännös
ei laajenna itse valtuutta nykyiseen valtuussäännökseen
nähden vaan ainoastaan nostaa valtuuden nojalla annettavien
säännösten normihierarkkista tasoa ministeriön
tasolta valtioneuvoston tasolle.
Puhemies! Muutama sana näistä käytännön asioista,
mitä tämä laki merkitsee.
Tästä laista poistettaisiin perusteltu määritelmä kasvatuskelpoisen
taimikon kehittymisestä. Taimikon kasvatuskelpoisuutta
arvioidaan jatkossa sen pituuden ja elinvoimaisuuden perusteella,
ei enää sen ajan perusteella. Ehdotetun 8 §:n
1 momentin mukaan uudistushakkuun jälkeen alueelle olisi
saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Se olisi saavutettu,
kun kasvatuskelpoisen pituuden keskimitta on 1,3 metriä eikä niitä taimia
uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.
Valiokunta toteaa, että ehdotettu 1,3 metrin keskipituus
on selkeä raja siihen, milloin metsänomistajan
velvollisuus taimikon varhaishoitoon päättyy.
Tämä selkiyttää myöskin
tilannetta tämänhetkiseen verrattuna, ja viimeksi
tänään on todettu Tapion taholta, että on
aivan liikaa näitä huonosti hoidettuja taimistoja,
ja tällä lailla myöskin halutaan, että tuo
taimistojen laatu kohenee.
Samoin voimassa olevan metsälain 8 §:n
2 momentin mukaan taimikon perustamista koskevat toimet voi saattaa
loppuun joko viiden vuoden kuluttua hakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden
kuluttua hakkuun päättymisestä. Esityksessä momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa taimikon
perustamista koskevat toimenpiteet olisi saatettava loppuun kolmen
vuoden kuluttua uudistushakkuun päättymisestä. Valiokunnalle
toimitetussa selvityksessä on todettu, että määräajan
tarkentamisella pyritään tehostamaan nimenomaan
perustamisvaiheen toteutumista välittömästi
ja nopeasti hakkuiden jälkeen. Se on kaikkien etu. Se on
metsänomistajien etu, se on metsän etu, ja se
on koko yhteiskunnan etu.
Tästä poikkeuksen tekee tietenkin luontaisessa
uudistumisessa taimien muodostuminen, ja se on eri asia, ja sitä tarkastellaan
eri aikajänteellä perustamistöiden jälkeen,
ja se perustelu on saman tyyppinen kuin tälläkin
hetkellä.
Nämä olivat siis ne suurimmat muutokset käytännössä,
joita tämä laki käytännön
tasolle tuo.
Valiokunta toteaa myöskin, että maa- ja metsätalousministeriössä on
vireillä metsälain kokonaisuudistus, ja tähän
liittyen valiokunta esittää ja edellyttää,
että nyt ehdotettujen valtuussäännösten
mukaisesti pidättäydytään sellaisista muutoksista,
jotka muuttaisivat tässä laissa tarkoitettua metsänhoitoa
ja sen käyttöä, ja tästä myöskin
valiokunta on oman lausumaehdotuksensa tehnyt, jolla se haluaa ministeriölle
viestittää selkeästi, miten asetusta
tämän lainmuutoksen myötä pitää käsitellä.
Tämä lausumaehdotus, herra puhemies, kuuluu
seuraavalla tavalla: "Eduskunta edellyttää, että lakia
alemman asteisia säädöksiä uudistettaessa
nyt säädettyjen valtuussäännösten
mukaisesti pidättäydytään sellaisista
muutoksista, jotka muuttaisivat tässä laissa tarkoitettua
metsänhoitoa ja käyttöä."
Tämä on aika tavalla selvää tekstiä liittyen
siihen, että valiokunta esittää, että me
odotamme tätä metsälain kokonaisuudistusta
ja vasta sen jälkeen arvioimme sitten uudelleen niitä erilaisia vaihtoehtoja
ja niistä saatuja tutkimustuloksia, joita esimerkiksi on
eri rakenteiskasvatuksessa jne., erilaisia metsänkäsittelymuotoja.
Nyt tällä lailla ei kavenneta vaan hieman
levennetään metsänomistajien mahdollisuuksia tehdä erilaisia
hakkuutoimenpiteitä, mutta ne varsinaiset isot uudistukset
tehdään vasta sitten, kun tuo kokonaisuudistus
valmistuu.
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Tämä metsälakiuudistusesityshän
on ollut valiokunnassa reilun puoli vuotta, ja eri vaiheitten jälkeen on
nyt sitten päädytty tähän, kuten
alkuperäinenkin ajatus oli, että vain perustuslain
edellyttämät muutokset tähän
lakiin tehdään.
Kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken totesi, maa-
ja metsätalousministeriössä on vireillä metsälain
kokonaisuudistus, ja siksi valiokunta sisällytti tähän
mietintöön myöskin lausuman, jonka eduskunta
tulee hyväksymään. Sen lausuman päätarkoitus
on se, että tällä hetkellä,
tämän lain voimaan tultua, pidättäydytään
kaikista sellaisista muutoksista, jotka muuttaisivat metsänhoidon
ja metsän käytön nykytilaa. Tämä on
tämän lausuman päätarkoitus.
Yleiskeskustelu päättyi.