Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoite on syntynyt Keski-Suomesta petäjäveteläisen naisyrittäjän kanssa käydyn keskustelun seurauksena. Hän kertoi, että hän on investoinut velkapääomalla yritykseensä, sen kiinteistöön, ja hän koki epäkohtana sen, että kiinteistövero menee saman suuruisena kuin silloin, jos tuo olisi täysin yrityksen oma, ja hän esitti sitä ajatusta, etteikö kiinteistöveron arvon määrityksessä voitaisi vähentää kiinteistöön kohdistuva velka. Ja juuri tätä tällä lakialoitteella haluan tuoda valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn, jotta kiinteistöön kohdistuva velka vähennettäisiin kiinteistöveron arvon määrityksestä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunta ottaa tämän näkemyksen huomioon.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen tarttuu tässä lakialoitteessa erittäin olennaiseen kysymykseen. Kiinteistövero todellakin määritetään kiinteistön bruttoarvosta ottamatta lainkaan huomioon kiinteistöön kohdistuvaa velkaa. Menettely on eri kuin aikanaan vuoden 2006 alusta kumotussa varallisuusverotuksessa, jossa velat otettiin huomioon. Tämä kiinteistöveron sisältö on mielestäni tässä kohtaa aika ihmeellinen, ja olen aina pitänyt kummallisena sitä, että velkoja ei oteta huomioon kiinteistöveroa määritettäessä. Ilmeisesti tässä on lähinnä tavoiteltu verotuksen mahdollisimman yksinkertaista menettelyä. Täytyy sanoa, että ed. Oinonen, kun hän tämän lakialoitteen idean on saanut, on käynyt kyllä erittäin hedelmällisen keskustelun tuon keskisuomalaisen naisyrittäjän kanssa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On annettava täysi tunnustus ed. Oinoselle tästä ansiokkaasta lakialoitteesta, ja äskeinen hänen lyhyt esittelypuheenvuoronsa vielä todisti, että hän tuntee tämän asian ja tämän ongelmakentän, vaikka hän kertoikin, että tämä lakialoite on lähtenyt alkuun erään, oliko se Petäjävedeltä, yrittäjän aloitteesta. Asia on juuri näin, että kiinteistövero määräytyy riippumatta siitä, onko kiinteistö rakennettu sen omistajan omilla rahoilla vai velkarahalla.

Tässä lakialoitteessa ed. Oinonen esittää, että velka voitaisiin vähentää ja jäljelle jäävästä osuudesta vain maksettaisiin kiinteistövero. Nyt kun kiinteistöveroja kunnissa on jo korotettu ja tullaan korottamaan, niin on entistä tärkeämpi saada tällainen laki voimaan. Ja onneksi tässä salissa, vaikka onkin myöhäinen ajankohta, on läsnä vielä valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäseniä. Ainakin ed. Esko Kivirantaan minä voin luottaa, että hän varmasti tulee viemään tätä ed. Oinosen lakialoitetta siellä verojaostossa eteenpäin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyydän kollegoilta anteeksi, mutta minun on pakko ajatella tätä asiaa vähän toisin. Jos miettisin sitä omaisuusmassaa, mikä meillä kiinteistöihin sisältyy, jos meillä maksettaisiin verot vain niistä, mitkä ovat niin sanottua todellista nettovarallisuutta, kun laskettaisiin omakotitalot, kesämökit, maatalousrakennukset, yritysomaisuudet, niin mitähän sinne enää sitten paljon jäisi verotettavaa? Saattaisi olla, että tämän kiinteistöveron tuotto suorastaan romahtaisi, kun vähennettäisiin ensiksi varallisuuden arvosta kaikki siihen kohdistuvat velat.

Minä luulen, että tämä ei nyt kyllä taida olla sellainen lakialoite, joka kovinkaan hyvin menestyy, jos me haluamme yleensä, että kiinteistöverosta tulee myöskin tuottoa yhteiskunnalle. Me tiedämme tietenkin, että monet ostavat kiinteistösijoituksensa pääsääntöisesti velkarahalla. Vain todella rikkaat pystyvät ostamaan niitä käteisellä. Suhtaudun kyllä hieman skeptisesti siihen, että tämä lakialoite menestyy, enkä usko, että sellainen järjestelmä toimisi, että vain nettovarallisuudesta verotettaisiin.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Koko tämä kiinteistöverojärjestelmä on varsin epäoikeudenmukainen nimenomaan maaseudulla. Tämähän luotiin silloin 1990-luvun alussa ja tämä luotiin korvaamaan silloista katumaksujärjestelmää. Aiemmin taajamissa kiinteistön omistajat maksoivat katumaksua nimenomaan siitä katujen hoidosta ja ylläpidosta. Siitä oli kysymys. Ja tämä tuli korvaamaan sen sitten, ja samalla tämä ulotettiin koskemaan kaikkia kiinteistöjä ihan koko maassa, myöskin haja-asutusalueella. Haja-asutusalueella kiinteistöjä omistavat niin asuntojen omistajat kuin yrittäjät ja maatilayrittäjät. He eivät oikeastaan saa minkäänlaista vastiketta tälle verolle toisin kuin taajamissa asuvat. Taajamissa asuvat kiinteistönomistajat saavat esimerkiksi katujen hoidon ja ylläpidon kaikkine talviaurauksineen, valaistuksineen tätä kiinteistöveron maksua vastaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että aloite on synnyttänyt vilkkaan ja asiantuntevan keskustelun puolesta ja vastaan. Tässä on, aivan kuten ed. Hemmilä toi esille, myös se näkökohta, että kysymys on investoinneista, halusta rakentaa ja panostaa. Ja nimenomaan tässä tapauksessa, mistä tuo idea on syntynyt, on kysymys kiinteistöstä, joka sijaitsee, ei suinkaan kirkonkylässä, vaan syvällä maaseudulla, haja-asutusalueella, jossa ei todellakaan voi puhua mistään katuvaloista eikä taajaman palveluista. Ja siinä suhteessa näkisin, että olisi hyvin kannustettavaa, että autettaisiin näitä investointeja ja yritystoiminnan edellytyksiä myös tällä tavalla.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! En usko, että meillä on tuon ed. Petri Salon kanssa mitään tämmöisiä ideologisia näkemyseroja, mutta hiukan ehkä hämmästelen hänen myönteistä suhtautumistaan kiinteistöveroon tulolähteenä, tässä tapauksessa kunnan tulolähteenä. Kyllä minusta kiinteistövero on kaikkein kelvottomimpia veroja, mitä tiedän, ja siinä mielessä pidän aika kohtuuttomana, että vielä velalla rahoitetusta kiinteistöstäkin pitää maksaa sitten sama vero kuin semmoisesta, joka on omia va-roja.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilä mainitsi maaseudun kiinteistöverokohtelusta, mutta sanoisin, että kaupunginkin kohdalla monessa tapauksessa olisi kyllä päivittämisen paikka.

Toiseksi, olen kyllä ed. Oinosen kanssa samoilla linjoilla.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että yksin jäin, ja tiesin sen, kun sen sanoin, mutta eihän muuten synny myöskään keskustelua. En minä kuulu yleensä kiinteistöveron ystäviin, ja kukapa niistä nyt sitten pitäisi, mutta minä ajattelen asian kuitenkin niin, että jos tällainen kiinteistöverojärjestelmä on kuntien ja muiden verotuottomenetelmäksi kehitetty, niin siinä on haluttu myöskin taata se, että työhön kohdistuvat työnteon ja yrittämisen verotus pystytään pitämään vastaavasti alemmalla tasolla.

Ja erityisesti minä vihaan kaikkea semmoista verotusta, joka kohdistuu työntekoon, yrittämiseen tai työn teettämiseen, ja katson, että pienempi paha on kumminkin kiinteistövero kuin sellainen, joka lannistaa koko yrittämisen tahdon. Ja jos jollakin on sitten kiinteistö ja ei koe saavansa sitä kautta kunnilta palvelua, niin kyllä minä sanoisin, että kannattaa kyllä silloin vähän aktivoituakin. Kyllä kiinteistöveron takana pitäisi olla myöskin jonkinlaiset palvelut ihan niin kuin vanhassa katumaksussa, vaikka tämä on ihan eri verojärjestelmä.