Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään lakialoitettani rattijuopumusrajan alentamisesta.

Rattijuoppojen aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa on kuollut vuosittain keskimäärin 80 henkilöä. Joka neljäs tieliikenteessä kuollut on ollut onnettomuudessa, jossa joku osapuolista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Joka viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo. Jo pienikin määrä alkoholia heikentää huomiokykyä ja vaikuttaa reaktionopeuteen. Selvään kuljettajaan verrattuna 0,2—0,4 promillen humalatila nostaa onnettomuusriskin jopa kaksinkertaiseksi. Alle 0,5 promillen alkoholipitoisuuksilla tehdyissä kokeissa on selvitetty kuljettajan käyttäytymistä nopeaa reagointia vaativissa liikennetilanteissa. Jo yhden alkoholiannoksen jälkeen virheiden määrä kasvaa. Toisen annoksen jälkeen reaktioaika pitenee ja virheiden määrä lisääntyy jyrkästi.

Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että erityisesti nuorilla kuljettajilla on muita suurempi onnettomuusriski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin juuri niitten kuljettajien ajokäyttäytymiseen, joilla ei vielä ole paljon ajokokemusta. Tutkimuksesta saadut tulokset puoltavat erityisesti uusien kuljettajien promillerajan alentamista 0,2 promilleen. Tutkijalautakuntien mukaan vuonna 2006 noin puolet kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa humalassa olleista kuljettajista oli nuoria. Liikenneturvan vuoden 2005 kyselyssä 18—24-vuotiaista kuljettajista puolet oli sitä mieltä, ettei heidän ajotaitonsa heikkene lainkaan vielä yhden oluen nauttimisen jälkeen ja 30 prosenttia kuljettajista kertoi joskus ajaneensa nautittuaan kaksi pullollista olutta.

Herra puhemies! Useissa Euroopan maissa promillerajat ovat Suomea alhaisempia. Itävallassa säädettiin vuonna 1992 uusille kuljettajille promillerajaksi 0,1 promillea. Heti tämän jälkeen uusien kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet vähenivät peräti 33 prosentilla. Norjassa promilleraja laskettiin 0,2 promilleen vuonna 2001, Ruotsissa se laskettiin 0,2 promilleen vuonna 1990. Seurantatutkimusten mukaan rattijuoppojen osuus on selvästi vähentynyt ja rattijuopumuksen vastaisuus on lisääntynyt. Ruotsissa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä 100 000:ta asukasta kohden oli vuonna 2008 noin 4,5 ja Norjassa 5,5. Suomessa vastaava luku oli noin 6,5 ja Tanskassa 7,2. Kun Ruotsissa ja Norjassa promilleraja on 0,2, Suomessa ja Tanskassa promilleraja on 0,5. Tämäkin vertailu osoittaa sen, että on selkeä yhteys promillerajojen ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden vä-lillä.

Herra puhemies! Nykyinen tieliikenteen promilleraja johtaa siihen, että vähän alkoholia nauttineena ajamisesta on tullut yhä arkipäiväisempää. Promillerajojen ongelmallisuus ilmenee poliisin ratsioissa havaittuina väärinarviointeina. Kuljettajat tekevät virhearvioita, kun laskevat, kuinka paljon alkoholia he voivat nauttia ja sen jälkeen vielä ajaa autolla. Erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla promillerajojen antama liikkumavara helposti yliarvioidaan ja autoa tai venettäkin kuljetetaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lähes kaikkien suomalaisten tuntema liikenneturvallisuuden iskulause "jos otat, et aja" on nykyisen lainsäädännön valossa paremminkin niin, että "jos otat paljon, et aja". Jo yli 0,2 promillen alkoholimäärän on tutkimusten mukaan todettu vaikuttavan selvästi kuljettajan ajosuoritukseen. Kun onnettomuusriski kasvaa 0,35 promillesta ylöspäin, on selvää, että tiellä liikkujille on annettava vahva signaali siitä, että alkoholi ja ajaminen eivät kuulu yhteen.

Arvoisa puhemies! Edellä oleviin perustuen ehdotan, että rattijuopumuksen promillerajaa laskettaisiin nykyisestä 0,5 promillesta 0,2:een ja pyrkimyksenä liikenteessä tulisi olla täysraittius.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! "Jos ajat, et ota." Olen täsmälleen samaa mieltä siitä ed. Hemmilän kanssa. Kysymys ei ole pelkästään henkilön omasta hengestä ja terveydestä, vaan myös muiden, ja erityisesti ehkä voisi sanoa näin, että jos ei itsestään välitä, niin muiden tiellä liikkujien hengestä ja terveydestä.

Sen sijaan en ole ihan varma, päästäänkö tähän lopputulokseen muuttamalla promillerajaa. Voi olla, että päästään. En väitä mitään. Mutta välillä tuntuu oudolta, kun puhutaan, että tällä muutoksella annetaan signaalivaikutus. Mielestäni lainsäädännön ei pidä olla signaaleita, vaan selkeätä lainsäädäntöä, selkeää valvontaa ja sitä kautta toteutettua lainsäätäjän tahtoa. Tähän tarvittaisiin nyt se valvonta, jota poliisi ei tälläkään hetkellä kykene tekemään tarpeeksi. Jos ei valvontaa ole, niin käykö tässä niin, että tästä tulee sellainen kuollut laki, ainakin osalle porukkaa kuollut laki niin kuin handsfree-laista tuli? Ihan päivittäin näkee jonkun puhuvan kännykkään tuolla liikenteessä välittämättä siitä, että se on kiellettyä.

Eli tärkeää olisi, että se valvonta sinne saataisiin, ja kun tosiasia kuitenkin on se, että ne suurimmat ongelmat eivät ole 0,5 promillen alapuolella, vaan ne ovat sen yläpuolella, 1 promillessa ja niissä, jotka ovat ratissa siinä kunnossa, että varmaan joudutaan taluttamaan autoon. Eli valvontaa pitää ehdottomasti saada mukaan.

Mutta sitten kun tässä lakialoitteessa on mainittu nämä raitiovaunua ajavat, niin täytyy sanoa, että asia on kyllä itselleni uusi. Olen ollut siinä ymmärryksessä, että kyllä näillä ammattityöpaikoilla puhallutetaan kuljettajat aika tarkkaan. Jos näin ei ole, niin kyllä pitäisi olla. Siinä ollaan kuitenkin ammattimaisesti kuljettamassa muita henkilöitä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä on tehnyt erittäin hyvän, kannatettavan lakialoitteen, joka perustuu myöskin vankkaan poliisimiehen käytännön asiantuntemukseen.

Liikenteessä pitäisi olla itsestäänselvyytenä täysraittius ja sen mukaiset ihanteet. Aloite on kannatettava, koska tutkimuksin voidaan osoittaa, että on haittaa jo pienistäkin alkoholimääristä. Silloin kun me yhteiskunnassa sanktioimme vähäisetkin alkoholimäärät liikenteessä, niin kyllä se on signaali tervejärkiselle ihmiselle, että "jos otat, et aja, jos ajat, et ota". Tätä tervettä järkeä ja signaalia pitäisi voimakkaasti vahvistaa.

On tietysti totta, että pahempi ongelma ovat ne enemmän alkoholia nauttineet, mutta minä uskon, että jos tämä ed. Hemmilän aloite toteutuu, niin silloin myös kynnys yleensä käyttää alkoholia liikenteessä vähenee ja myöskin nämä törkeät rattijuoppoustapaukset vähenevät.

Olen tämän vaalikauden aikana tehnyt saman suuntaisen aloitteen kuin ed. Hemmilä, jossa olen esittänyt rikesakkomenettelyä 0,5 promillen alapuolisista päihdetilanteista. En tiedä, poliisimiehet voisivat käytännössä osoittaa, onko tämä rikesakko semmoinen joustava menettely vähäisellä byrokratialla mutta kuitenkin selkeä sanktio alkoholista liikenteessä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että ed. Hemmilän aloite johtaisi vielä näillä valtiopäivillä hallituksen esitykseen oikeusministerin toimesta ja lainsäädäntöön mahdollisimman pikaisesti.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä, että ed. Oinonen löysi kyllä tiedonjyvän. Jos yhdistettäisiin ed. Hemmilän lakialoite ja soveltavasti siihen ed. Oinosen vähän samansisältöinen lakialoite, niin lopputulos voisi olla niin sanottu nimike "lievä rattijuopumus tieliikenteessä", jossa poliisi voisi 0,2:n ja 0,5:n promillerajan pohjalta kahden alkometrin puhalluksen perusteella kirjoittaa henkilölle rangaistusvaatimuksen.

Nyt, jos se tehtäisiin aivan näin puhtaasti kuin tässä lakialoitteessa, se johtaisi siihen, että partio joutuisi kuljettamaan 0,2 promillen henkilöä jopa useita satoja kilometrejä joko tarkkuusalkometriin tai, jos hän haluaa, sieltä terveyskeskukseen verikokeeseen, ruuhkaiseen terveyskeskukseen, sieltä sen jälkeen syyttäjän käsittelyyn, siitä haastamiset, oikeuskäsittely, työpäivän menetykset ja muu tämän kokonaisyhteiskunnallinen vaikutus. Saattaisi olla niin, että ei ihan pelitä.

Mutta jos poliisi antaisi suoraan rangaistusvaatimuksen, siis ei rikesakkoa, ed. Lauri Oinonen, vaan rangaistusvaatimuksen, tien päällä kahden puhalluslaitteen todistuksella ja kun lieviä rattijuopumuksia olisi vuoden aikana esimerkiksi kolme kappaletta, se johtaisi ajokortin peruuttamiseen, ja ennaltaestävä vaikutus toimisi aivan samalla lailla kuin lakialoitteessa.

Näin luulen, että ei tulisi kustannuksia, ei tulisi byrokratiaa, ja poliisi voisi puuttua vielä törkeämpien rikosten tutkimisiin kuin ihan lievimpiin rattijuopumuksiin. Näin ajattelen tällä erää.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä ed. Hemmilän hyvää lakialoitetta, että tätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan sallittua promillerajaa alennettaisiin niin, että se pudotettaisiin nykyisestä 0,5:stä 0,2:een eli jo 0,2 promillea merkitsisi rattijuopumusta.

Tämähän on oikeusministeriön ja ministeri Tuija Braxin valmisteltava asia. Toivoisin, että tästä tulisi jo esitys tämän vaalikauden aikana, jos kuitenkin käy niin, että tämä ed. Hemmilän lakialoite ei johda tulokseen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholin sietokyky on eri ihmisillä hyvinkin erilainen ja myös luulo omasta itsestään, että senkin takia voi sanoa näin, että kannatan ed. Hemmilän aloitetta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Samalla, kun kannatan ed. Hemmilän lakialoitteen henkeä ja näitä tutkimustietoja, mitkä on ansiokkaasti tuotu esille, niin ilmeisesti on aivan, kuten ed. Petri Salo toi esille, harkittavissa juuri tämä poliisin rangaistusvaatimus, jonka voisi toteuttaa kevyesti paikalla, kun todetaan tämä alkoholimäärä veressä. Se olisi jo se rangaistus, jota kummempaan se tuskin johtaisi sitten, vaikka tämä menisi raskaampaakin tietä. Samaan rangaistukseen päästäisiin tässä, mutta tämä olisi todella joustava menettely.

Tämä kaikki olisi mielestäni toteutettavissa nykyisillä poliisin liikennevalvontatavoilla. Kun poliisi nyt joutuu toteamaan tämän alle 0,5 promillen asiakkaan liikenteessä, hän ei voi estää tätä jatkamasta liikenteessä, ei voi antaa sitten minkäänlaista rangaistusmääräystä, jos ei mitään liikenteen vaarantamista ole tapahtunut, näin ymmärrän. Korkeintaan voi sanoa, että ajakaa turvallisesti, jättäkää alkoholi pois kokonaan, mutta se ei johda sen enempään. Poliisi voi siinä paikalla sanoa terveitä sanoja, mutta silloin, jos olisi tämä ed. Salon esille tuoma vaihtoehto, se olisi ilmeisen joustava mutta kuitenkin selvä sanktio mahdollisimman vähällä byrokratialla.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka ajankohta on jo myöhäinen, on salissa silti vielä aktiivisia edustajia, jotka ovat ottaneet osaa tähän aloitteesta käytyyn keskusteluun. En ole ihan varma, mitä ed. Karhu on sitten loppujen lopuksi mieltä tästä promillerajan alentamisesta. Hän taitaa olla puolesta ja vastaan. Mutta etupäässä, tai kaikilta muilta osin, tämä keskustelu on kuitenkin ollut hyvin yhdensuuntaista, että promillerajaa olisi alennettava.

Mitä tulee sitten tähän toimivallan siirtoon, niin tänä iltana vielä käsitellään päiväjärjestyksen asia kohdassa 18. Olen nimenomaan tehnyt aloitteen myöskin toimivallan siirrosta tuomioistuimilta poliisille, ja se tulee ajankohtaiseksi varsinkin, jos tämä promilleraja alennetaan 0,2:een.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla todella kiitän kollegoja tästä arvokkaasta tuesta, mitä lakialoitteeni on nyt täällä saanut, ja toivon, että lakivaliokunta, ja erityisesti lakivaliokunnan puheenjohtaja Janina Andersson, ottaa tämän vakavasti ja ottaa omalta osaltaan huomioon, että hänen puoluetoverinsa on oikeusministeri, ja omalta osaltaan vauhdittaa tämän asian eteenpäin viemisessä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Karhu ei suinkaan ole puolesta ja vastaan. Ed. Karhu on rattijuoppoutta vastaan, mutta tämä nimenomainen lakialoite tässä muodossaan ei ole käytännössä toimiva. Ed. Salo toi tässä esiin merkittävän määrän niitä ongelmia, joita tähän liittyy, jos tien päältä lähdetään viemään tällaista kuitenkin verrattain vähän nauttinutta. Järjestelyjen täytyy muuttua, ja mikä tärkeintä, valvontaa täytyy olla. Siellä pitää olla poliisi, joka valvoo. Tällä hetkellä tilanne on se, että siellä on monia törkeitäkin rattijuopumuksia, joita menee ohitse, ja lisäksi siellä on erittäin törkeää liikennekäyttäytymistä. Ylipäätään poliisin pitäisi olla enemmän liikenteen seassa puuttumassa liikennekäyttäytymiseen. Näin ei tällä hetkellä ole, eli sen takia juuri hieman hämmästelen tässä sitä, että jos emme saa valvontaa lisää, niin miksi sitten luomme niitä tilanteita, joita pitäisi valvoa, kun ongelma ei täällä kaikkein alhaisimmissa ole, vaan se on 0,5 ja 1 promillen ja yli 1 promillen lukemissa. Eli tästä on kysymys, ei mistään muusta, ed. Hemmilä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Karhulle lakialoitteesta käytävään keskusteluun viitaten toisin esille sen, että poliisi kuitenkin suorittaa tätä valvontaa, ja hämmästyksekseni olen huomannut, että poliisilla on voimavaroja ainakin Keski-Suomessa ihan tarpeellisessa, riittävässä määrin — näin katson — olla tuolla liikenteessä valvomassa, koska rattijuoppoja saadaan kiinni, ja silloin juuri näiden kohdalla, jotka ovat lievässä päihtymyksessä liikenteessä, ei poliisi voi tällä hetkellä tehdä mitään. Mutta juuri tämän lakialoitteen mukaisesti, jos se jalostetaan esimerkiksi tähän minun aiemman lakialoitteeni ja ed. Petri Salon esille tuoman mallin mukaan, niin silloin poliisilla on väline.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa vielä tähän keskusteluun. On syytä muistuttaa siitä, että kiistattomasti on todettu ja todistettu, että rattijuopot liikenteessä aiheuttavat satoja liikenneonnettomuuksia, joissa kuolee kymmeniä henkilöitä.

Toinen asia on se, että kyllä lainsäädännöllä on ja tuleekin olla myös niin sanottu yleisestävä vaikutus. Kun me täällä säädämme lakeja, niin emme me tietenkään jokaisen lain osalta ajattele, pohdi sitä, säädämmekö tämän lain, valvooko tämän lain noudattamista joku vai eikö valvo, vaan kyllä kansalaiset yleensä ottavat lait tosissaan. Siis suuri osa, valtaenemmistö, kansalaisista noudattaa säädettyjä lakeja.