Arvoisa puhemies! Eilen saimme synkkiä tietoja nuorten asemasta, 6 600 nuorta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Lisäksi nuorisotyöttömyys on räjähtänyt ennätyslukuihin. Täällä vaahdotaan eläkeiän nostamisesta ja työurien jatkamisesta, mutta kymmenettuhannet nuoret ovat tyhjän päällä, koulunsa jälkeen vailla työtä, vailla koulutuspaikkaa, vailla toimeentuloa. Hallituksen toimet ovat tehottomia temppuja. Työllistämisseteleillä työtä on saanut vain pari kolme sataa nuorta. Työllistämistuella työllistyy tuhansia vähemmän kuin ennen finanssikriisiä.

Vasemmisto on esittänyt nuorten takuuta. Nuorelle on taattava kolmessa kuukaudessa oikea työ tai räätälöity koulutuspaikka. Tämä malli toimii Ruotsissa. Miksi ette tartu tähän vasemmiston realistiseen esitykseen? Nuorten työttömyys on kerta kaikkiaan saatava alenemaan.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä kysymyksessä luodaan nyt oikeanlaista painetta hallitukselle puuttua nuorisotyöttömyyteen. (Välihuuto vasemmalta) — Siinä ei ole luotu vääränlaista painetta, paine vain tuli muualta kuin opposition puolelta.

Tällä hetkellä tilanne on se, että kolme neljästä nuoresta saa työ- tai opiskelupaikan tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden kuluessa, yksi neljästä tätä ei saa. Ja meidän pitäisi ehdottomasti onnistua tässä paremmin, pystyä tarjoamaan myös tälle neljännekselle työ- tai opiskelupaikka tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden kuluessa. Hallitus on juuri saanut käyttöön 77 miljoonan euron määrärahan, jolla pyritään puuttumaan nuorisotyöttömyystilanteeseen ja erityisesti siihen, että nyt kesän korvalla, kun opiskelijat valmistuvat oppilaitoksista, monilla heistä tulee olemaan hyvin vaikea löytää töitä.

En pidä niitä toimenpiteitä, joita julkisen vallan osalta tehdään nuorten hyväksi, temppuina. Hallitus on ottanut käyttöön markkinointimielessä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) nuorten työllistämissetelin, ja uskon, että siitä tulee olemaan huomattavasti hyötyä nuorten työllistymisessä, ja nuoret ovat ottaneet sen hyvin vastaan.

Arvoisa herra puhemies! Joukkomittainen työttömyys on pitkittymässä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa 65 prosenttia. Työttömien enemmistö on pudonnut jo työmarkkinatuelle: 17 nettoeuroa päivässä. Vuoden vaihteessa uhkaa yli 100 000:ta työtöntä putoaminen ansioturvalta, kun 500 työttömyyspäivää täyttyy. Yli 100 000 työttömän toimeentulo romahtaa. Tilanne on ajautumassa viime laman kaltaiseksi. Silloin kymmenettuhannet joutuivat ulos kodeistaan ja vuosien velkahelvetteihin.

Miksi ette tee kunnollista tasokorotusta työmarkkinatukeen? Miksi hallitus ei poista tuen tarveharkintaa? Euroopan suurpankeille kyllä annetaan kriisiapua, keinottelijoiden mustiin aukkoihin syydetään miljarditolkulla. Toukokuussa päätettiin antaa kriisiapua viljelijöille, 14 000 jokaiselle. Milloin on työttömien vuoro saada kriisiapua? Oletteko valmiit tekemään poikkeuslain ja jatkamaan ansioturvan enimmäiskestoa nykyisestä 500 päivästä 750 päivään?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Ministeriössä ei ole valmistelussa poikkeuslakia työttömyysturvaan liittyen. Kyllä se lähtökohta on ollut ja on jatkossakin se, että hallitus pyrkii sellaisia toimenpiteitä edesauttamaan, että työtä on tarjolla ja työpaikkoja syntyy. Ed. Yrttiaho tietää varsin hyvin, mitkä keinot toimeentulotuen ja muun kautta käytettävissämme on niissä tilanteissa, joissa toimeentulo vaarantuu sen vuoksi, että se taloudellinen toimeentulo, jonka kyseinen henkilö saa, ei riitä. Ensimmäinen lähtökohta on se, että sitä työtä saataisiin Suomessa pysymään ja työpaikkoja tätä kautta luotua. Sellaista lainsäädäntöä, jossa etuusjärjestelmien jaksojen pidentämiseen tai tason nostamiseen oltaisiin poikkeuslakeja laatimassa, ei ole valmisteilla.

Arvoisa puhemies! Sosiaalibarometrin mukaan 60 prosenttia te-toimistoista arvioi voimavaransa riittämättömiksi kaikkien tehtävien hoitamiseen, ja tilanteen ennakoidaan edelleen heikentyvän. Tilanne on aiheuttanut pitkiä jonoja nuorten palveluissa, ja useissa te-keskuksissa ei toteudu tavoite työnhakusuunnitelmien tekemisestä kahden ensimmäisen työttömyysviikon aikana.

Arvoisa ministeri! Millä toimenpiteillä voidaan taata se, että nuorten työllistymishakusuunnitelmat laaditaan lain määräajassa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Tämä asia kuuluu myös jonkin verran ministeri Pekkariselle, mutta todettakoon, että lisätalousarvion yhteydessä, jossa nuorten työllistämiseen lisättiin tämä 77 miljoonaa euroa, lisättiin myös te-toimistojen työntekijöiden määrää nimenomaan nuorten neuvontaa varten.

Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö linjasi toukokuussa 2010, että Suomessa ryhdytään noudat-tamaan alle 25-vuotiaiden nuorten työharjoittelun ja yli 25-vuotiaiden työelämävalmennuksen osalta myönnetyn työmarkkinatuen 6 kuukauden enimmäisaikaa. Työpajakentältä tulleiden yhteydenottojen mukaan paikalliset te-toimistot soveltavat jo paikallisesti uutta sääntöä toisistaan poikkeavilla tavoilla ja tulkinnoilla, mikä aiheuttaa toimijoiden keskuudessa suurta hämmennystä. Nyt työelämävalmennuksen enimmäiskesto on tipahtanut 18:sta 12 kuukauteen. Nuoret joutuvat siis entistä nopeammin työttömiksi työnhakijoiksi, odottamaan jälleen uutta kelpoisuutta toimenpiteisiin.

Millä tavalla hallitus varmistaa, ettei nyt näillä uusilla linjauksilla romuteta työpajoissa luotuja hyviä työharjoittelun ja työelämävalmennuksen käytäntöjä?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä. Epäyhtenäiset käytännöt, joita mahdollisesti kentällä tässä asiassa on, eivät ole tähän mennessä tulleet ainakaan minun tietooni, joten kiitän kysymyksestä ja ryhdyn asian selvittelyyn.

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeriön pöydällä on korkeakoulujen rakenteita tarkasteleva suunnitelma. Kysyisin opetusministeriltä:

Aiotaanko siinä ottaa painopistealueiksi tai -kertoimiksi, tarkastelun kohteiksi, erityisesti sellaiset alueet, missä on korkea työttömyys, korkea nuorisotyöttömyys, ja näin paikata sitä aukkoa, mikä tulevaisuudessa ehkä meitä odottaa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että jokainen peruskoulun päättänyt nuori saa koulutuspaikan toiselta asteelta. Täällä aiemmin viitattiin siihen, että eilen julkistettiin yhteishaun tulokset ja niiden perusteella kaikki eivät vielä löytäneet koulutuspaikkaa. Mutta nyt kyseessä oli vasta ensimmäinen haku, tämän jälkeenhän tehdään täydennyshaku. Vaikka perusopetuksen päättäneistä 6 000 nuorta jäi tässä vaiheessa ilman toivomaansa koulutuspaikkaa, toisaalta vapaana on 10 000 paikkaa. Ja nyt kun nuoret tämän kuun loppuun mennessä ilmoittavat, ottavatko paikan vastaan, niin itse asiassa syksyyn asti tuo lukema kyllä tulee elämään. Määrällisesti paikkoja on riittävästi, mutta haasteena on se, kuinka saadaan kohtaamaan nuorten omat toiveet alueen koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen suhteen.

Korkeakoulutusta tarkastellaan laajemmin myös valtakunnallisella mitoituksella. Ajatus on, että korkeakouluihin hakeudutaan myös omien maakuntarajojen ulkopuolelle, mutta tärkeää on muistaa, että muun muassa ammattikorkeakouluilla on erittäin tärkeä alueellisen kehittämisen tehtävä, ja sen vuoksi myös korkeakoulujen kehittämisessä tärkeä rooli on korkeakoulurakenteella.

Arvoisa puhemies! Lama on erittäin kovasti kohdannut nuoria, ja on erittäin vakavaa se, että meillä on nuorisotyöttömyyttä. Sen takia on erinomaista, että sinivihreä hallitus on antanut erityisesti lisäbudjetin, jolla on edistetty erinomaisesti sitä, että jokainen nuori työllistyy. Erityisen hyvää on ollut se, että koulutukseen on tullut panostuksia, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikat, joita on merkittävästi lisätty tämän hallituskauden aikana, ovat upeaa työtä. Silloin, kun oli sosialidemokraattinen opetusministeri, ei niitä paikkoja juuri lisätty.

Mutta erityisesti vaikeana taloudellisena aikana vammaiset nuoret ovat erityisen vaikeassa tilanteessa, ja iso osa vammaisista on täysin työkykyisiä ja täysin työhaluisia. Kysynkin ministeri Risikolta, kun tiedän, että tässä on toimittu:

Mihin toimiin on ryhdytty, jotta myöskin vammaiset nuoret saisivat sen työpaikan ja heillä olisi mahdollisuus täyteen elämään?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys muun muassa siitäkin syystä, että tänä päivänä vietetään kansainvälistä seminaaria, konferenssia, Helsingissä tämän asian tiimoilta. Teemana on "Society needs all hands" elikkä "Yhteiskunta tarvitsee kaikki kädet". Eli tärkeää on se, että me voisimme todella vajaakuntoiset ja vammaisetkin saada työelämään, koska työelämä antaa heille hyvin suuren integroitumisen mahdollisuuden ja työelämällä on edellytys integroida yhteiskuntaan ja osallisuuteen.

Me olemme sosiaali- ja terveysministeriössä nimenomaan tässä vammaispoliittisessa ohjelmassa ottamassa kantaa siihen, miten tulisi edistää työelämään sopeutumista ja integroitumista. Ja sitten myöskin me olemme tällä henkilökohtaisen avun järjestelmällä halunneet tukea sitä, että myös vammaiset nuoret ja kaiken ikäiset voisivat osallistua työelämään.

Arvoisa herra puhemies! Alaikäisen lapsen kesätyö vaikuttaa perheelle myönnettävään toimeentulotukeen Rovaniemellä. Lain tulkinnassa on alueellisia eroja, sillä Kemissä saman summan saa tienata ilman, että perheen toimeentulotukeen puututaan. Käytäntö perustuu toimeentulotukilakiin, jonka mukaan huomioon otetaan kaikkien perheenjäsenten tulot. Vähäisiksi katsottavia satunnaisia ansiotuloja ei kuitenkaan tulisi ottaa huomioon tukea laskettaessa.

Rovaniemellä siis alaikäiselle maksettava 685 euron palkka kuukauden kesätyöstä kaupungin leivissä vaikuttaa perheen toimeentulotukeen. Kuitenkin suurin osa kaupungin kesätyöpaikoista jaetaan sosiaalisin perustein juuri töitä eniten tarvitseville. Kysynkin ministeriltä:

Onko kannustavuuden kannalta oikein, että koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö huomioidaan toimeentulotukien laskennassa?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tietysti sellainen aika tärkeä kysymys siinäkin mielessä, että aina paljon pohditaan sitä, mikä tulisi laskea sitten siihen tuloksi. Pitää muistaa, että toimeentulotuki on aina se viimekätinen. Siinä aina lähtökohta on se, että ensisijaisesti pitäisi olla nämä ensisijaiset etuisuudet ja sitten tietysti palkat ja nämä. Ne lasketaan tällä hetkellä. Tämä on se linja, mikä tässä on ollut tähän astikin, ja tässä ei olla ainakaan nyt suunnittelemassa mitään muutosta. Ymmärrän, että tämä saattaa nyt kuulostaa aivan erikoiselta, mitä kuvaatte, mutta näin se on. Ne katsotaan tuloksi sille perheelle. Ne katsotaan kaikki siihen ja sitten vasta se toimeentulotuki.

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä kuuntelee ministereiden vastauksia, vakuuttuu kyllä, että työttömille ei ole mitään kriisiapua luvassa. Kuitenkin kymmenettuhannet ovat menettäneet työnsä ja työttömyytensä takia ovat suurissa vaikeuksissa. Nyt vientiyrityksissä lomautukset ovat muuttumassa oikeastaan massamitassa irtisanomisiksi. Ahdinkoon ovat joutuneet erityisesti nuoret perheet, jotka ovat omaa kotia hankkiessaan joutuneet ottamaan suuria asuntolainoja ja ovat siksi raskaiden velkataakkojen alla.

Mitä hallitus aikoo tehdä työnsä menettäneiden auttamiseksi, ja annetaanko todella käydä niin kuin viime lamassa, että massahäädöt toteutuvat?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä suuri joukko työttömiä, lähemmäs 300 000. Hallituksen aktiivisen elvytyspolitiikan ansiosta, alhaisen korkotason ansiosta tuo luku ei kuitenkaan ole lähimainkaan niin suuri kuin bkt:n romahduksen perusteella olisi voinut pelätä.

Tällä hetkellä suomalaisen tulevaisuuden rakentamiseksi ehkä keskeisintä työtä tehdään yhteistyössä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Etsimme yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kestävän kasvun ja työllisyyden edellytyksiä, sitä, millä keinoin Suomessa saisimme lisää työtä ja yrittäjyyttä, jotta ne ihmiset, jotka menettävät työpaikkansa, löytäisivät uuden tai että, niin kuin monissa tapauksissa on käynyt, lomautukset päättyisivät siihen, että ihmiset otetaan takaisin työhön. Odotamme tuolta työltä paljon. Päälinjausten on määrä valmistua elokuun budjettiriiheen mennessä.