Arvoisa puhemies! Taakse jääneen kahdeksan vuoden aikaan Suomeen syntyi yli 40 000 uutta yritystä. Nimenomaan pienet ja keskisuuret yritykset työllistivät aivan valtaosan niistä uusista työpaikoista. Keskustavetoisen hallituksen kasvupolitiikka tuotti tulosta.

Euroopan velkakriisin edessä vastaavanlaista kasvupolitiikkaa tarvittaisiin. Hallituksen budjettilinja ja -kehykset seuraaville vuosille kertovat kuitenkin päinvastaisesta. Monista kasvun edellytyksistä ja eväistä ollaan nyt leikkaamassa. Tämän aamun uutiset kertovat myöskin, että yritykset äänestävät jaloillaan. Yli 5 000 yritystä on kertonut, että ne aikovat siirtää tuotantoansa tai perustaa uutta Suomen rajojen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta, aikooko se nyt edes vihdoin viimein eurooppalaisen kriisin näin pitkälle jo edetessä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla uutta kasvua saadaan nopeasti aikaiseksi, yrittäjyyttä kannustetaan, yrittäjyyttä edistäviä investointeja pannaan liikkeelle ja tätä kautta estetään menoleikkaukset, jotka ovat se vaihtoehto, ellei kasvua saada nopeasti aikaan.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin entinen elinkeinoministeri, nykyinen kansanedustaja Pekkarinen hyvin tietää, yritysten suhdannenäkymään vaikuttaa luonnollisesti kaikkein eniten se, mitä Euroopassa ja niillä meidän vientimarkkinoilla tapahtuu. Tämä yleinen tilanne on meillä kaikilla tiedossa, ja sen vuoksi niin edellinen kuin nykyinen hallitus on aktiivisesti toiminut estääkseen eurooppalaisen luottolaman ja siitä seuraavan jättityöttömyyden.

Jos ei edustaja Pekkarinen edustaisi oppositiota, luulisin, että kysymys on tilattu. Nimittäin kello 13 valtioneuvosto tänään päätti varsin merkittävästä vientiteollisuuden takuu- ja tukijärjestelmästä, joka Suomessa on tähän asti ollut kovimpiin kilpailijamaihin nähden hieman heikompi. Tällähän tavoitteena on juuri se, että näillä yhä kiristyvillä rahoitusmarkkinoilla... Eli kun puhutaan vientikaupoista, niin silloin tietysti puhutaan isoista rahoista ja isoista rahoituspaketeista. Tämä pankkikriisi, joka on Euroopassa ja vähän muuallakin, vaikuttaa luonnollisesti tähän rahoitukseen. Nyt meillä on meidän vientiyrityksille tällainen hyvä viesti kertoa tänään päätettynä, se tulee eduskuntaan, ja toivon jo etukäteen ja kiitän tuesta edustaja Pekkarista.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suomen talouskasvu ja yrittäjien menestymisen mahdollisuudet riippuvat hyvin pitkälti kansainvälisestä talouskasvusta. Olisi mahdotonta kuvitella, että Suomessa talous kasvaisi kiivaasti samaan aikaan, kun muualla euroalueella ja kansainvälisesti talous syöksyy. Näin ei tietenkään ole, eli me olemme hyvin riippuvaisia kansainvälisen talouden vedosta.

Mutta tästä huolimatta meidän pitää tehdä toimenpiteitä, jotka vahvistavat yrittäjyyden ja ylipäänsä talouselämän ja ihan tavallisten suomalaisten kansalaisten, kotitalouksien luottamusta oman maansa tulevaisuuteen, ja silloin se luottamusta herättävä toimi ensi sijassa on talouden vakauttaminen. Eli jokainen ajatteleva tavallinen suomalainen näkee, että hallitus ja eduskunta tekevät kaiken voitavansa, ettei Suomi ylivelkaannu, ja silloin se tarkoittaa näitä sopeutustoimia. Mutta tähän samaan aikaan me olemme panostaneet muun muassa veropolitiikan kautta uuteen kasvuun. Ensi vuoden alusta yhteisöveroa tullaan keventämään. Meillä on valmisteilla t&k-verokannustin tai kasvuyrittäjyysverokannustin, ja haluamme pitää työn verotuksen nykyisellä tasolla, koska se on tärkeää myös yrittäjätulon kannalta.

Arvoisa puhemies! Tunnen hyvin viennin rahoituksen ehtojen pienen parantamisen. Tein tästä esityksen jo kauan aikaa sitten. Silloin te vastustitte. Olen tavattoman tyytyväinen, että nyt sitten olette sen mallin, joka silloin rakennettiin, suurin piirtein sellaisenaan ottaneet käyttöön.

Mutta se ei auta, se ei riitä. Tarvitaan monia muita toimenpiteitä kasvun vauhdittamiseksi. Hallitus leikkaa kymmeniä miljoonia euroja yritysten kehittämisrahoitusta, juuri sitä rahaa, millä uusien tuotteitten ja uusien tuoteliikeideoitten kehittelyä viedään eteenpäin. Hallitus leikkaa merkittävästi varsinaisia yritysten kansainvälistymisrahoja, jotka ovat niitä rahoja, joilla se kynnys madalletaan nimenomaan uusien pienten ja keskisuurten yritysten mennessä maailmalle. Tämän tyyppisiä rahoja leikataan niin ikään sellaisista luonnonvarojen hyväksikäyttöön tähtäävistä voimavaroista, kuten esimerkiksi uusiutuvan energian edistäminen. Myös tämän tapaisista investoinneista leikataan.

Kysyn vielä toistamiseen: aikooko hallitus nyt aktivoida niitä toimia, joilla kasvua, uusia investointeja, uusia yrityksiä saadaan täältä pois purjehtivien sijalle Suomeen mahdollisimman nopeasti?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kun äsken aloititte puheenvuoronne, totesitte, että keskustavetoinen hallitus, sen jälkeen totesitte, että esititte sitä viime kaudella mutta ette saaneet lävitse. Vähän ristiriitaa näillä kahdella toteamuksella. (Mauri Pekkarinen: Te vastustitte sitä!) Emmeköhän nyt ole yhtä mieltä siitä, että hyvä, että tuli edes nyt päätettyä. Sillä on merkittävä viesti meidän vientiteollisuudelle ja vientiteollisuutta palvelevalle alihankintateollisuudelle, eli merkittävä päätös.

On ihan totta, että t&k-rahoituksesta tingitään osana näitä säästöpaketteja, ja se on tehtävä viisaasti, niin että pystytään ylläpitämään sitä innovaatiovetoista kasvua. Mutta sen osalta, mikä koski näitä kansainvälistymisrahoja, leikkaus jää aika vaatimattomaksi, eli sen osalta tänä vuonna on säästymässä rahoja, joita voidaan sitten ensi vuonna käyttää. Eli kansainvälistymiseen panostetaan ensi vuonnakin ihan merkittävällä tavalla.

Edelleenkin siellä on hyviä kasvun elementtejä. Toki kaivosteollisuuden kasvunäkymissä on omat haasteensa ympäristön näkökulmasta. Meillä on peliteollisuudessa sellaisia tähtiyrityksiä, jotka houkuttelevat myös ulkomaista pääomaa tänne. Eli, niin kuin todettu, monenlaisia kasvuhankkeita, monia hyviä yritysten hankkeita, on käynnissä, mutta tärkeintä on tämä yleinen taloudellinen tilanne ja suhdannekuva, sen kääntyminen valoisammaksi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen talous on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuressa epävarmuudessa. Oikeastaan päivittäin tuo tilanne elää, ja hallitus sitä myöskin omin toimin tietenkin seuraa.

Se, mitä me pystymme tässä tilanteessa tekemään, on luoda omin toimin luottamusta ja vakautta. Kun elinkeinoelämän edustajien kanssa puhuu, niin heidän suurin toiveensa myöskin valtiovallan puolelle on se, että he haluavat ennustettavuutta ja vakautta. Tätä valtiovalta omalta osaltaan on pyrkinyt edistämään olemalla mukana tukemassa raamisopimuksen syntymistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Se on mielestäni yksi sellainen keino, jolla me suomalaiset itse voimme vaikuttaa siihen, että seuraavat kaksi vuotta suomalaisessa yhteiskunnassa tämä ennustettavuus ja vakaus olisivat nykyistä vahvempia. Siihen liittyy omalta osaltaan myöskin pääministerin mainitsema t&k-verovähennys, siihen liittyy energiaveroleikkuri ja myöskin yhteisöveron alentaminen, jotka kaikki tukevat myöskin elinkeinoelämää ja uusien työpaikkojen syntymistä Suomeen.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri ilmoitti tiistaina, että on mahdollista, että tulee uusia leikkauslistoja. Keskusta haluaa lähteä kasvun ja kehittämisen tielle. Me haluamme, että uusia investointeja käynnistyy ja sitä kautta yhteiskuntaan tulee uutta verorahaa ja toimeliaisuutta, työllisyys pysyy korkealla tasolla. Kysyn hallitukselta, mihin toimiin hallitus ryhtyy, että saamme investointeja liikkeelle. Me tarvitsemme rahoitukseen riskipääomaa. Sitä hallitus ei ole esittänyt. Onko teillä olemassa elementtejä, joilla riskiraha saataisiin liikkeelle?

Viittasitte tuohon kaivossektoriin. Tällä hetkellä me tiedämme sen, että valtion omistusosuus kaivosyhtiöissä on varsin pieni. Onko teillä valmiutta lisätä sitä osuutta ja sitä kautta mahdollistaa kaivostoiminnan kasvu täällä Suomessa? Tässä on paljon semmoisia elementtejä nyt liikkeellä, että pk-sektori, joka työllistää Suomessa kaikista eniten, ei oikein luota hallitukseen, koska te olette suurteollisuuden asioita ajamassa muun muassa yhteisöveron kevennyksen kautta, (Puhemies: Arvoisa edustaja, nyt aika on täynnä!) joka ei juurikaan näy tuolla pk-sektorilla.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ihan kuin kysyjäkin totesi, Suomi tarvitsee tämmöisen vahvan kasvun ohjelman. Velkakriisi on akuutti ongelma, mutta sen jälkeen tarvitaan vahva kasvun ohjelma niin Suomeen kuin Eurooppaan.

Te totesitte, että tämä hallitus on suurteollisuuden hallitus — ei ole. Esimerkiksi pk-yritysten kannalta on jo aikaisemmin tehty hyvin tärkeä päätös, jolla jatkettiin edeltäjän aikana aloitettua Finnveran suhdannelainoitusohjelmaa. Tuon suhdannelainoitusohjelman tavoitehan on nimenomaisesti tässä tilanteessa pyrkiä vakauttamaan tilannetta, että yritykset pääsevät tämän taantuman ylitse kohti tulevaa nousua.

Kysyitte edelleen kaivosteollisuudesta. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus panostaa kaivosohjelman kautta 30 miljoonaa näihin alkaviin juniorikaivosyhtiöihin. Eli kaivosyhtiöissä on valtavasti potentiaalia, mutta me tarvitsemme myös ulkomaista pääomaa, koska se on hyvin pääomavaltaista. Puhutaan aina sadoista miljoonista tai jopa miljardista mahdollisesti, niin kuin Sodankylän osalta tapahtuu.

Edelleen, me tarvitsemme pääomamarkkinoita, pääomasijoittajia. Raamisopimukseen liittyy klausuuli, jonka mukaan, mikäli raamisopimus syntyy, selvitetään joko tämmöisen t&k-vähennyksen käyttöönotto tai sitten tämmöinen kasvuyritysporkkana.

Edelleen, olen asettanut... (Puhemies: Minuutti on tainnut tulla täyteen!) — Selvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä, miten valtio aikoo suunnata omistajaohjaustaan, jotta valtio-omisteisissa yrityksissä säilyisi mahdollisimman paljon suomalaisia työpaikkoja.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys sen takia, että varmasti yksi syy todellakin valtionomistukseen on se, että voidaan pitää yllä kotimaista työllisyyttä, ja sitten tietysti tämmöinen kotimainen ankkuriomistus monilla aloilla on hyvin tärkeätä myöskin ikään kuin kokonaisten teollisuuden suuntausten saattamiseksi vastaamaan ajan tavoitteita.

Mutta tässä sanoisin, että kuitenkin ehkä keskeiset keinot ovat ne, että kannustetaan ja vaaditaan valtio-omisteisilta yhtiöiltä sitä, että ne noudattavat hyvää henkilöstöpolitiikkaa, että jos tulee markkinaongelmia, jos on tilanne, jossa täytyy taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentää väkeä, niin lomautukset ovat aina ensisijaisia verrattuna irtisanomiseen, ja sitten, että viimeisen päälle noudatetaan erilaisia yt-menettelyjä. Sitä meidän on edellytettävä.

Mutta sitten se, voitaisiinko todellakin ajatella valtionomistuksen suuntaamista sillä tavalla, että se aktiivisesti lisäisi työpaikkoja, on ihan mielenkiintoinen kysymys, koska ehkä tällä hetkellä siellä valtion salkussa on kuitenkin aika paljon, varsinkin Solidiumissa, just tällaista hyvin pääomavaltaista perusteollisuutta, joka sinänsä on ollut todella tärkeä historiallisesti Suomessa, mutta voi olla, että myöskin tämä työllisyystavoite sitten voitaisiin asettaa uudella tavalla, ja siinä tietysti sitten koko hallituksen näkemykset siitä, mikä olisi tulevaisuuden valtion-omistusohjauksen ja valtionomistuksen suunta, olisivat tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Pekkarinen, 8 vuotta elinkeinoministerinä, minä vastaavalla paikalla talousvaliokunnan puheenjohtajana kysyin ihan samoja asioita, ihan niin kuin olisit lainannut minun puheenvuorojani siitä, millä tavoin pitäisi elinkeinoelämää kehittää, (Mauri Pekkarinen: Tulokset olivat erilaisia!) ja tähän vaatimattomaan lopputulokseen oli päädytty. Näitä hedelmiähän tässä nyt pääasiassa nautitaan, mutta varmasti ihan oikeaan asiaan on sinänsä kiinnitetty huomiota.

Olisin itse jatkanut tätä keskustelua, koska tänään valtioneuvosto on tehnyt näitä päätöksiä, ja kysynyt sitä, millä tavoin ostajan asemaa nyt meille tärkeissä vientimaissa — Saksassa, Venäjällä ja Ruotsissa — on parannettu verrattuna siihen tilanteeseen, mikä se on ollut, ja millä tavoin yrittäjien rahoitusta hoidetaan.

Solidiumin osalta olisin kysynyt, pystyykö nykyinen ministeri tekemään Solidiumin osalta jotain, että Solidiumista olisi hyötyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja suomalaiselle työlle Suomessa.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Aivan kuin kysyjä toteaa, tällä järjestelyllä, tällä luottomuotoisella viennin takuujärjestelmällä, vaikutetaan paitsi myyjään myöskin ostajaan, ja näin ollen on hyvin tärkeätä, että tämä suomalainen järjestelmä tulee kilpailukykyiseksi meidän kovien kilpailijamaiden kanssa.

Mutta vielä, kun puhutaan tästä kansainvälistymisestä ja viennistä, niin selkeästi olemme linjaamassa niin, johtuen tästä yleisestä taloudellisesta tilanteesta, että panostukset kohdistetaan nyt kasvaville markkinoille, ne valtion tukitoimet enenevässä määrin — eli silloin puhutaan Venäjästä, silloin puhutaan Kiinasta, silloin puhutaan Intiasta ja silloin puhutaan Brasiliasta — niille markkinoille, joilla kasvua on. Nyt on sitten haettava yritysten tukena kasvua sieltä, missä sitä kasvua nyt on.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Tätä Solidiumin salkun sisältöä varmasti voitaisiin jatkossa suunnata sillä tavalla, että lähdetään aktiivisemmin mukaan tulevaisuusaloihin. Tässähän on mielenkiintoista, että nyt valtioneuvosto on päättänyt laatia tulevaisuusselonteon, joka koskee tulevaisuuden taloutta, ja siinä valtionomistuksella on tärkeä rooli myös sijoittamisessa. Suomessa on paljon hyvää insinööritaitoa, meillä on perusteollisuudesta kehittynyttä uutta tekniikkaa, jolla on varmasti en sano rajattomat maailmanmarkkinat mutta hyvin vahvat mahdollisuudet viedä sitä ulkomaille, ja uskoisin, että sitä osuutta siellä salkussa olisi järkevää jatkossa kasvattaa.

Herra puhemies! Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että kun kansainvälinen talous on pimeyden verhon takana, kotimarkkinoiden investointeja ja kansallisia toimia täytyy vauhdittaa. Hallitus on ohjelmassaan merkittävällä tavalla myös vihreän talouden kasvua linjannut. Kansallinen metsäohjelma halutaan toteuttaa — hyvä; uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä — hyvä; elintarviketalouden arvoa halutaan kaksinkertaistaa — hyvä. Mutta sitten kun tullaan niihin käytännön toimiin, arvoisa hallitus, ohjelma ja budjetti ovat ristiriitaisia. Kumpaa te aiotte muuttaa, ohjelmaa vai budjettia, jotta ne tavoitteet tulevat toteutettua?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa toteutetaan. Kaikkea ei tietysti tehdä kerralla, mutta osa ratkaisuista ja osa tavoitteista on valmistelussa, ja osaa on jo oltu valmiita rahoittamaan, niin että ei siinä sen ihmeempää. (Mauri Pekkarinen: Ja osasta leikataan!)

Herra puhemies! Yritysten toimintaan vaikuttaa myös laaja harmaa talous, joka vie kilpailun mahdollisuudet niiltä yrittäjiltä, jotka pelaavat reilulla pelillä, ja toisaalta myös vie valtiolta paljon verotuloja. Siitähän on täällä eduskunnassakin tehty selvitystä, ja tilanne on suuri ja vakava. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia siitä, että tällainen harmaan talouden torjunta nostetaan ihan ykköseksi ja siihen suhtaudutaan vakavasti, mutta kansalaiset kysyvät, mitä toimenpiteitä. Onko hallitus tekemässä jotakin harmaan talouden kitkemiseksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä, että edustaja Lapintie nosti tämän asian esille, koska tässä on kyse tietenkin taloudellisesta asiasta mutta myöskin hyvin vahvasti moraalisesta kysymyksestä, miten me voimme edistää rehellistä yrittäjyyttä, sitä, että rehellisesti toimitaan samoilla pelisäännöillä, joilla kaikki muutkin yritykset toimivat, eikä harrasteta vilunkipeliä.

Hallitus on käyttämässä ensi vuonna 20 miljoonaa euroa budjetissaan lisää rahaa harmaan talouden torjuntaan. Se jakautuu eri ministeriöiden hallinnonaloille. Sen lisäksi me olemme käynnistämässä uuden harmaan talouden torjuntaohjelman valmistelua, ja tätä kautta me pyrimme hyvin mittavasti eri toimin olemaan kitkemässä harmaata taloutta ja edistämässä rehellistä yrittäjyyttä. Toivon, että tämä saa myöskin laajan kannatuksen täällä eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! The Economist -lehti totesi muutama vuosi sitten, että menestyvä innovaatiopolitiikka on enemmän oikeanlaisten yleisten toimintaedellytysten luomista ja vähemmän mahdollisten menestyjien valintaa. Onkin hienoa, että tämä hallitus nyt toteuttaa tätä hyvien toimintaedellytysten luomista: työn verotus ei kiristy, yhteisöveroa alennetaan vieläpä niin, että työmarkkinaraamisovun yhteydessä tehtiin ylimääräinen päätös alentaa yhteisöveron tasoa, päätettiin myös energiaveroleikkurista ja sen lisäksi tehtiin päätös siitä, että vuoden 2013 alusta otetaan käyttöön joko t&k-verovähennys tai kasvuyrityksiin kohdistuva erillinen verokannustin, esimerkiksi bisnesenkeleille kohdistuva, heidän sijoituksiaan edistävä verokannustin. Kysyisinkin nyt elinkeinoministeri Häkämieheltä, haluaako hallitus tällä nimenomaan kohdistaa kasvuyrityksiin ja start up -yrityksiin tuleviin sijoituksiin uudenlaisen kannustimen, koska silloin kuulostaisi selvästi, että tämä jälkimmäinen olisi tehokkaampi keino.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! 700 kasvuyritystä loi viimeisten vuosien aikana puolet uusista työpaikoista, eli me tarvitsemme lisää kasvuyrityksiä ja niiden kasvun kannustamista, eli tämä on se suunta.

Yritystukijärjestelmää joudutaan jo säästöjenkin osana arvioimaan uudelleen, koska esimerkiksi Tekesiin kohdistuu lähivuosina, jo ensi vuonnakin, säästöjä. Mutta on muistettava, että erilaisissa kansainvälisissä mittauksissa, missä Suomi sijoittuu joko neljänneksi tai kymmenenneksi, kuitenkin aika kilpailukykyiseksi maailmassa yritysympäristöltään, tämä meidän t&k-järjestelmä yleensä rankkeerataan hyvin korkealle.

Mutta kolmas asia on se, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista pääomaa. Meidän yritykset tarvitsevat sitä kasvaakseen, ja myöskin meidän tulee kannustaa kotimaisia, voisiko sanoa, sijoittajia, kasvuyrittäjiä, bisnesenkeleitä sijoittamaan näihin yrityksiin, ja juuri näin on tarkoitus edetä. Eli tuohon raamisopimukseen sisältyy, että mikäli se syntyy, niin siinä yhteydessä tutkitaan keinoja ja päätetään keinoista, joilla rohkaistaan ja kannustetaan näitä bisnesenkeleitä sijoittamaan suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt vaan on otettava vakavasti se, että Suomen Pankin viimeiset tilastot kertovat, että suorat sijoitukset Suomesta ulos ovat reippaassa kasvussa ja suorat sijoitukset Suomeen ovat reilussa laskussa. Kaiken tämän lisäksi yli 5 000 yritystä kertoo, että ne aikovat investoida Suomen rajojen ulkopuolelle.

Edustaja Skinnari, te puhuitte, että aikaisemminkin on keskustelua käyty. Niin onkin. 50 miljoonaa oli aikaisemminkin esimerkiksi Tekesin rahoituksessa ajankohtainen asia, niin kuin nytkin. Yksi ero: Menneitten aikojen kuluessa yleensä vuosittain parhaimmillaan ne lisäykset olivat 50 miljoonaa. Nyt leikataan myöntämisvaltuudesta 50 miljoonaa, ja kuitenkin Tekes-rahoitus on tyyppiesimerkki rahoituksesta, joka yrityksen kehittymisen, kasvun ja kansainvälistymisen kannalta on tärkeä juttu, samoin viennin rahoituksen osuus samalla tavalla. Toinen esimerkki: uusiutuva energia. Me teimme suuret päätökset. Nyt, kun vihreät on hallituksessa ympäristöministeriön tehtävissä, kuinka ollakaan, Suomi näyttää käyttävän kivihiiltä entistä enemmän eikä pidä kiinni niistä lupauksista, (Puhemies: Arvoisa edustaja, nyt aika on tullut täyteen!) mitä uusiutuvan lisäyksiksi sovittiin.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Löysin kysymyksen, löysin hyvin tärkeän huolenaiheen eli sen, että Suomesta virtaa enemmän pääomia ulos kuin Suomeen sisälle. Edustaja Pekkarinen, näinhän on tapahtunut viimeisten vuosien aikana. Tämä on ollut kehitys, joka on tapahtunut, mutta on erittäin huolestuttava tilanne. Meidän pitää molemmissa suunnissa saada käänne aikaiseksi. Eli miksi ja miten suomalaiset yritykset investoisivat enemmän Suomeen? Tätä varten olemme yhdessä työministerin kanssa asettaneet Jorma Elorannan tekemään esityksen siitä, miksi näin on ja miten voisimme kannustaa Suomeen kohdistuvia investointeja.

Edelleen me tarvitsemme pääomia ulkomailta, ja tämä kaivosteollisuus on hyvä esimerkki. Myöskin Nokialta vapautuva huipputyövoima selvästi houkuttelee ulkomaisia yrityksiä, siitä on jo esimerkkejä, ja edelleen Venäjän läheisyys voi olla yksi mahdollisuus. Näiden syiden perusteella me kyllä aiomme jatkossakin ponnistella, että saisimme enemmän ulkomailta pääomia pääomaköyhään Suomeen.