Arvoisa puhemies! Hoitohenkilökunnasta on huutava pula. Tällä hetkellä koulutetaan 200:aa filippiiniläistä sairaanhoitajaksi Turussa, ja muualle maahan kaavaillaan samankaltaista koulutusta. Hoitajapula ei kuitenkaan johdu koulutuksen puutteesta. Ongelmana on työssäjaksaminen ja huono palkka. Näiden asioiden seurauksena 40 000 hoitoalan ammattilaista on siirtynyt toisille aloille töihin. Tämä on johtanut jo nyt kestämättömään tilanteeseen, missä sairaat, vanhukset ja veteraanit eivät saa asiallista hoitoa. Nyt esimerkiksi yövuoron hoitaja joutuu yksin yököttämään koko yön. Kesäisin tämä tilanne vielä korostuu, jolloin hoitohenkilökunnan puutteen takia joudutaan laittamaan kokonaisia osastoja kiinni.

Nyt kysyisinkin asianomaisilta ministereiltä: Miten hoitajien työssäjaksaminen ja työssäpysyminen aiotaan hoitaa? Onko ainoa keino se, että avoimet työpaikat täytetään ulkomailta ja ulkomailla koulutetuista henkilöistä, kuten esimerkiksi lääkäripuolella on jo hyvin pitkälle tehty?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys koko meidän ter-veydenhuollon järjestelmän kestävyyden kannalta ja myöskin sosiaalihuollon kestävyyden kannalta, se, millä tavalla meillä henkilökunta jaksaa siinä työssään. Olin tänä aamuna tuolla Marina Congress Centerissä. Tapasin superilaisia sankoin joukoin, he olivat siellä kokoustamassa, ja tämä sama huoli tuli siellä myöskin esille. Tässä hallitus on ottamassa selkeitä askeleita ensinnäkin henkilöstömitoituksissa, niissä suosituksissa, jotka tällä hetkellä ovat olemassa, ja sitten kun esimerkiksi vanhuspalvelulaki astuu vuonna 2013 voimaan ja siihen on sisällytetty myöskin ympärivuorokautisessa hoidossa nämä henkilöstömitoitukset ja sitten katsottu, millä tavalla myöskin kotihoitoon pitää niitä henkilöstömitoituksia katsoa, niin pidän hyvin tärkeänä, että kunnissa kunnioitetaan myöskin sitä, mitä laki määrää. Tämä ei ole ainoastaan vanhustenhuollon puolella, vaan esimerkiksi äskettäin, kun selvitettiin, millä tavalla neuvola-asetusta, terveydenhuollon asetusta ja uutta terveydenhuollon lakia toteutetaan, niin kun kunnille annettiin sitä varten 18 miljoonaa euroa rahaa ja sitten laitettiin kysely perään, kuinka moni on käyttänyt tämän rahan henkilökunnan palkkaamiseen, se tulos oli todella heikko, nimittäin ainoastaan noin puolet kunnista.

Arvoisa puhemies! Hoitopuolen henkilöstöpulan ovat huomanneet myös yksittäiset yrittäjät. Valelääkäreitä on tullut, putkahdellut esiin vähän sieltä ja täältä. Valelääkäreiltä voitaisiin kenties välttyä, jos kysyttäisiin ulkomailla valmistuneiden henkilöiden opinahjosta, ovatko nämä paperit siellä olemassa oikeasti vai eivätkö ole. Toinen mahdollisuus olisi tietysti tehdä virassa jo olevien lääkäreiden työolosuhteet sellaisiksi, että he viihtyisivät työssään myös julkisella sektorilla ja myös pienillä paikkakunnilla, jolloin valelääkäreille ei jäisi tilaa toimia.

Kysynkin ministeriltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta valelääkäreiltä vältyttäisiin ja potilasturvallisuus ja ylipäätään lääkärihoito pystyttäisiin takaamaan kattavasti koko maassa julkisella sektorilla.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin tämän huolen. Tuossa tuli aika monta kysymystä samassa. Pyrin nyt tässä minuutin vastauspuheenvuorossa niin laveasti vastaamaan kuin vaan mahdollista — ehkä puhemies antaa enemmän aikaa tai sitten tulee toinen mahdollisuus jatkaa tätä vastaamista. En käytä enempää aikaa tähän selittelyyn. (Naurua)

Todellakin, tämä on äärimmäisen tärkeää. Meillä on Toimiva terveyskeskus -hanke, jota rahoitetaan Kaste-rahoituksella. Sillä pyritään juuri parantamaan näitä terveyskeskusten työskentelyolosuhteita. Meillä on ollut paljon kehittämistyötä siitä, millä tavalla esimerkiksi työparityöskentelyä pystytään parantamaan siellä julkisen terveydenhuollon puolella, mutta samaan aikaan myöskin koulutuspuolella meillä on nyt tällä hetkellä valoisammat näkymät, nimittäin nyt vihdoinkin valmistuu se putki, jonka alkupäässä lisättiin näitä lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja, ja näitä lääkäreitä alkaa nyt valmistua. Tämäkin on erittäin hyvä asia. Me pyrimme nimenomaan siihen, että me saamme julkisen terveydenhuollon puolella nämä meidän terveyskeskukset kansalliseksi ylpeydenaiheeksi. Tämä vaatii kyllä panostuksia paitsi täältä valtion taholta, mitä me olemme tekemässä muun muassa Kaste-rahoituksen puolesta, mutta sitten myös kunnissa, että siellä otettaisiin vakavasti tämä asia, että meidän julkinen terveydenhuolto on kultakimpale, kun se saadaan toimimaan. Tänä päivänä meillä valitettavasti esimerkiksi ihmisten terveydentilassa on kansainvälisestikin verrattuna todella suurta eriarvoisuutta. Minä uskon vakaasti, että kun saadaan meidän julkinen terveydenhuolto toimimaan, silloin myös tämä terveydellinen eriarvoisuus saadaan taltutettua.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen kirjaama 0,8 suhdeluvun hoitajamitoitus on hyvä, ja se perustuu hoitotyön todellisuuteen. Lokakuisissa budjettikeskusteluissa, kuten nyt tänäänkin täällä, arvon ministeri Maria Guzenina-Richardson, kerroitte, että vanhuslakiin on tulossa henkilöstömitoitus. Kysynkin teiltä: mikä on tuo mitoitus suhdelukuina? Teillä on varmasti siitä jo tieto.

Lisäksi kysyisin teiltä, arvoisa ministeri, geronomien tilanteesta vanhustenhuollon hoivakentällä. Milloin geronomi tulee näkyväksi vanhustenhuollon työkentällä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Voin tässä nyt tyytyväisyydellä — ja toivottavasti tekin olette tästä asiasta tyytyväinen — kertoa, että vanhuspalvelulain jatkovalmistelu etenee nyt sillä tavalla, että työryhmällä on aikaa ensi kevääseen työstää se tällä hetkellä lakiluonnoksena oleva laki sellaiseksi, että siihen saadaan henkilöstömitoitukset sisällytettyä. Itä-Suomen yliopistossa on paraikaa tekeillä selvitystyö sen puolesta, millä tavalla kotihoidon henkilöstöä voitaisiin mitoittaa paremmalla tavalla. Kun laissa selkeästi on tämä painopisteen siirto laitoshoidosta kotihoidon puolelle, niin pitää pitää huolta myös siitä, että siellä kotihoidon puolella on riittävästi henkilökuntaa pitämässä huolta näistä ikääntyneistä ihmisistä, jotka sitä hoitoa tarvitsevat.

Muun muassa Sirkka-Liisa Kivelä tulee olemaan mukana tässä kyseisessä työryhmässä, samoin eduskunnan entinen oikeusasiamies Paunio, joka on näitä huomautuksiakin tehnyt aikoinaan todella paljon liittyen vanhustenhoivan puutteisiin. Olen saanut myös häneltä suostumuksen siihen, että hän tulee olemaan tässä työryhmässä mukana. — Ehkä jatkan, ettei mennä yliaikaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi täällä, että kunhan kunnat ottavat vastuuta ja hoitavat tehtävänsä. Kyllä minä väitän, että kunnat varmasti hoitavat ne tehtävänsä. Esimerkiksi kotikunnassani Muhoksella lääkärien paikkoja ei eräässä haussa saatu täytettyä, mutta seuraavana päivänä yksityinen tarjosi kyllä keikkalääkäreitä heti hakuajan päätyttyä.

Mutta millä tavalla taataan se, että meillä lääkärikoulutuksesta valmistuu riittävästi lääkäreitä nimenomaan terveyskeskuksiin?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että kun tässä salissa on paljon kuntapäättäjiä, niin ehkä tuntuu, että siellä juuri omassa kunnassa se tilanne on hyvä, mutta ei kaikkialla Suomessa ole, ja tästä kertoo juuri tämä äskettäinen selvitys siitä, että kun vaikkapa tämän terveydenhuollon uuden lain, joka astui voimaan nyt vappuna, toteuttamiseen oli laitettu rahaa 18 miljoonaa euroa, niin todellakin vain puolet kunnista käytti sen rahan lisähenkilökunnan palkkaamiseen, ja nämä ovat niitä selkeitä tosiasioita, joita meille tilastojen muodossa tulee.

Arvoisa puhemies! Yksi syy siihen, miksi sairaanhoitajia on liian vähän, on itse asiassa se, että osa sairaanhoitajista tekee tällä hetkellä ihan sitä työtä, mikä kuuluisi lähi- ja perushoitajille. Muutama vuosi sitten meillä muutettiin aika paljon lähi- ja perushoitajien virkoja sairaanhoitajien viroiksi. Eikö nyt olisi järkevää, että koulutetut sairaanhoitajat ja erikoissairaanhoitajat tekisivät juuri sitä työtä, johon heidän koulutuksensa on tarkoitettu, ja edelleenkin arvostettaisiin lähi- ja perushoitajien työtä ja he saisivat tehdä sen perustyön, joka taas heidän ammattitaitoonsa kuuluu? Tämä on monessa paikassa myös tosiasia. Tähän pitäisi puuttua.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että meidän pitää tarkkaan katsoa, minkälaisissa tehtävissä terveydenhuollon henkilöstövoimavarat ovat parhaassa käytössä. Ehdottomasti olen kysyjän kanssa täysin samaa mieltä.

Arvoisa puhemies! Todellakin, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee kasvamaan lähivuosina edelleen, kun väestörakenteemme muuttuu. Meillä viime kaudella ministeri Risikon toimesta aloitettiin tosiaan tämä Toimiva terveyskeskus -ohjelma ja otettiin käyttöön terveydenhuoltolaki, joiden tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja on hyvin tärkeää, että näitä viedään määrätietoisesti nyt tällä kaudella eteenpäin.

Meillä on edelleen ongelma se, että kunnissa on hyvin eritasoista terveydenhuollon toimintaa. Meillä on osaavaa henkilökuntaa, mutta toiminta on siinä mielessä eritasoista, että samalla rahalla voi saada parempaa ja huonompaa hoivaa. Mitä tekisitte tämmöisen epätasa-arvoisuuden poistamiseksi terveydenhuollossa? Miten me voimme turvata sen, että joka puolella Suomea terveyspalvelut olisivat laadukkaat?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Täälläkin salissa on paljon puhuttu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Joidenkin mielestä se on jopa 20 vuotta myöhässä: me emme ehkä olisi näin hankalassa tilanteessa tällä hetkellä myöskään työvoiman saamisen kannalta ja terveyspalvelujen tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Siksi kunta- ja palvelurakenneuudistusta ollaan viemässä tällä hallituskaudella sisukkaasti eteenpäin nimenomaan niin, että saadaan turvattua niin terveyskeskusten tasa-arvoinen toimivuus kuin myöskin muut sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka toden totta tänä päivänä eivät toimi niin kuin niiden pitäisi kaikkialla Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaan Valvira voi erityisestä syystä ja määrääminsä ehdoin myöntää hakemuksesta luvan lääkärin ammatin harjoittamiseen Suomessa, jos kyseinen henkilö on suorittanut EU:n tai Eta-alueen ulkopuolella lääkärin tutkinnon ja hänellä on siihen lääkärin tehtävän edellyttämä asetuksella määrätty pätevyys ja kielitaito. Myöntämisen ehdot ovat seuraavat: ulkomailla suoritettu lääkärin ammattiin johtava koulutus, suomen tai ruotsin kielen taito, vähintään kuuden kuukauden harjoittelu suomalaisessa sairaalassa ja hyväksytysti suoritettu kolmiportainen kuulustelu. Ulkomailla suoritetulla lääkärin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan lääkärin perustutkintoa, ja kyseisen henkilön on esitettävä siitä oikeaksi todistetut todistukset suomen-, ruotsin- tai englanninkielisinä. Tätä valvoo Valvira.

Kysynkin nyt: kuinka Valvira pystyy suorittamaan tätä valvontatyötä koko terveydenhuollon kentällä? Nimittäin julkisuudessa on esiintynyt paljon tietoja siitä, että Valviran resurssit ovat riittämättömät ja hyvinkin rajalliset. On selvää, että sen tehtävät tulevat näin lisääntymään. Kysynkin ministeriltä: miten tämä on otettu huomioon Valviran resursoinnissa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa päätettiin myöskin siitä määrärahasta, mikä Valviralle tulee tämän hallituskauden aikana, ja siinä on kyllä hyvin tarkkaan katsottu ei ainoastaan Valviran velvollisuus valvonnassa vaan myöskin aluehallintoviranomaisten osuus tässä valvontakuviossa, ja tietenkin kunnilla itsellään on myöskin velvollisuus valvoa.

Mutta jos muutama sananen tästä nyt paljon julkisuudessa esillä olevasta tapauksesta. On todellakin niin, että silloin kun ihminen kohtaa terveyskeskuksessa tai sairaalassa lääkärin, hänellä täytyy olla varmuus siitä, että kyseinen henkilö todellakin on ammattiin pätevöitynyt lääkäri, eikä niin kuin nyt tässä ilmiselvästi on tapaus, jossa on esitetty ulkomailta todistus ja tämä todistus ei olekaan sitten pitänyt paikkaansa. Nyt ollaan selvittämässä hyvin perusteellisesti, mikä tässä polussa, joka on sitten johtanut tälle lääkärille oikeuksien antamiseen, on vuotanut. Tämä on todellakin myös potilasturvallisuuskysymys. Pidän hyvin tärkeänä, että Valvirassa tämä asia katsotaan perusteellisesti, ja olen heille myöskin toimeksiannon tästä antanut ja ollut heihin nyt päivittäin yhteydessä tämän tapauksen tultua julki.

Arvoisa puhemies! Tässä ministeri sanoi, että työnantaja, kunta, voi tarkistaa Valvirasta lääkäriehdokkaiden tai työnhakijoiden taustat. Mielestäni se voisi olla jopa velvollisuus. Yksityisellä sektorilla kuitenkin työnantaja puuttuu. Mietinkin, voiko meistä kuka tahansa perustaa oman lääkäriaseman. Onko lääkäreiden toiminnan valvominen yksityissektorilla mielestänne kunnossa tällä hetkellä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tämä yksityisen sektorin bisnespuoli ei varsinaisesti peruspalveluministerille kuulu, mutta kyllä niilläkin lääkäreillä, jotka yksityisellä sektorilla työtään tekevät, pitää lääkärin papereiden kunnossa olla silloin, kun hoitotyötä tehdään.

Arvoisa puhemies! Suomessa valmistuu vuosittain noin kuusisataa lääkäriä, mutta se ei näy kunnallisessa terveydenhuollossa juurikaan. Lääkärit menevät työskentelemään mieluummin erikoissairaanhoitoon tai yksityiselle sektorille kuten työterveyshuoltoon. Koska kunnat eivät ole saaneet juuri lainkaan uusia lääkäreitä eläkepoistumalääkäreiden tilalle, kysyisin arvoisalta ministeriltä, mitä hallitus voisi tehdä, jotta lääkäreitä saataisiin myös kunnalliseen terveydenhuoltoon. Onko keinona keppi vai porkkana?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Totesin tuossa hetki sitten jo sen, että nyt meillä tästä lääkärien koulutusputkesta on vihdoinkin valmistumassa enemmän lääkäreitä kuin aikaisemmin. Eli me saamme tähän suomalaiseen terveydenhuollon kenttään toivottavasti sinne kaikkialle puuttuviin paikkoihin lääkäreitä.

Mutta se ei tietenkään ole pelkästään se juttu, että lääkäreitä koulutetaan, vaan myös sitä tapaa, jolla terveyskeskuksissa töitä tehdään, täytyy kehittää, ja sitä me olemme jo Kaste-rahalla edellisen hallituksen aikana Suomessa saaneet tehtyä. Se on tämä Toimiva terveyskeskus -hanke. Nyt sitten Kaste II -rahoituksessa painopiste on myöskin johtamisessa: millä tavalla johtaminen tapahtuu näissä terveyskeskuksissa, ja millä tavalla me voimme parantaa työprosesseja ja tehdä terveyskeskuksista ihan aidosti sellaisen hyvän työpaikan, johon myöskin nuoret lääkärit haluavat tulla.

Tässä pitää myöskin heillä, nuorilla lääkäreillä, olla paljon tukea siinä omassa työssään. Usein lääkäri tekee sitä työtään yksin. Tässähän on kokemuksia myöskin siitä, että silloin, kun nuori lääkäri ei pysty konsultoimaan vanhempaa lääkäriä, hyvin helposti näitä lähetteitä tehdään myöskin erikoissairaanhoitoon ihan vaan varmuuden vuoksi. Tämä tulee myöskin hyvin kalliiksi terveydenhuoltojärjestelmälle.