4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön
velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Värderade talman! Hallitus on antanut
eduskunnalle esityksen velkajärjestelylain muuttamisesta.
Esityksen tavoitteena on parantaa yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien
pääsyä velkajärjestelyyn.
Ylivelkaantuneen yrittäjän talouden kokonaistilanteen
korjaaminen tulisi mahdolliseksi velkajärjestelyssä.
Elinkeinonharjoittajan yksityistalouden velat ja elinkeinotoiminnan
velat voitaisiin järjestellä, jos toiminta on
melko pienimuotoista ja riittävän kannattavaa.
Esitys merkitsee uutta mahdollisuutta rehellisesti toimineille pienyrittäjille,
joiden elinkeinotoiminta on jatkamiskelpoista. Nykyisin toiminta
voidaan järjestellä vain yrityssaneerauksessa,
joka on liian kallis ja raskas menettely pienyrittäjälle.
Esitys tarkoittaa myös sitä, että elinkeinonharjoittajat
pääsevät velkajärjestelylain
omistusasunnon suojaamista koskevan sääntelyn
piiriin.
Esityksen mukaan talous- ja velkaneuvojat avustavat elinkeinonharjoittajia
velkajärjestelyasiassa. Tämä edellyttää viiden
henkilötyövuoden lisäresursseja talous-
ja velkaneuvonnalle vuoden 2015 budjetissa.
Velkajärjestelylakiin ehdotetaan tehtäväksi myös
muita muutoksia. Tavoitteena on saattaa velkajärjestelylaki
vastaamaan luotonannossa tapahtuneita muutoksia. Velkaantumisen
moitittavuutta arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota velallisen
toiminnan lisäksi luotonantajan toimintaan. Nuoruuden ymmärtämättömyydestä johtuvaan
velkaantumiseen suhtauduttaisiin nykyistä anteeksiantavammin.
Työttömien pääsy velkajärjestelyyn
nopeutuisi.
Värderade talman! I det nu aktuella lagförslaget
föreslås att en företagare kan beviljas skuldsanering
för sina privata skulder och skulder som hänför
sig till näringsverksamheten, om näringsverksamheten är
förhållandevis småskalig och främst
baserar sig på företagarens egen arbetsinsats.
För närvarande kan skuldsanering inte beviljas
för skulder som hänför sig till näringsverksamhet.
Företagaren måste antingen lägga ner
sin näringsverksamhet för att kunna ansöka
om skuldsanering eller ansöka om företagssanering.
För småföretagare är företagssaneringen
dock ofta ett för tungt och dyrt alternativ och därför
behövs den förändring regeringen nu föreslog.
Esityksessä ehdotetaan myös maltillista korotusta
siihen rahamäärään, jonka velallinen
saa lisätuloistaan pitää itsellään
velkajärjestelyn aikana. Velallisen oikeutta lykätä maksuohjelman mukaisia
suorituksia lisättäisiin silloin, kun maksuohjelman
kesto ylittää normaalit kolme vuotta. Velallisen
omistusasumisen suoja velkajärjestelyssä on korkea.
Esityksen mukaan omistusasuntonsa säilyttävän
velallisen olisi jatkossa maksettava vakuudettomia velkojaan nykyistä enemmän.
Vuoden 2010 uudistus maksuohjelman keston lyhentämisestä johti
asunnon säilyttämisen osalta epätasapainoiseen
tilanteeseen, joka nyt korjattaisiin.
Vid skuldsanering har gäldenären ett högt skydd
för ägoboende och i propositionen föreslås
att en gäldenär som får behålla
sin ägarbostad i fortsättningen ska betala en
större andel av sina osäkrade skulder än
för närvarande.
Esitys pyrkii myös säästöihin
yksinkertaistamalla velkajärjestelymenettelyä.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että veloille
säädettäisiin erääntymisestä laskettava
vanhentumisaika. Nykyisin velka vanhentuu vain, jos siitä on
haettu tuomio. Ehdotettu sääntely tarkoittaa sitä,
että velkavastuulle säädettäisiin
enimmäiskesto kaikissa tapauksissa. Vanhentumisaika olisi
20 vuotta, ja jos velkojana on luonnollinen henkilö, 25
vuotta. Vanhentuminen koskisi luonnollisen henkilön sopimukseen
perustuvaa rahavelkaa. Sääntelyä sovellettaisiin
rajoitetusti taannehtivasti siten, että lain voimaantulon
jälkeen veloille jäisi vähintään
viisi vuotta perimisaikaa. Siirtymäaika on melko pitkä mutta
välttämätön, jotta velkojen odotukset
otetaan myös huomioon. Ehdotus merkitsee sitä,
että loputkin 1990-luvun alun laman aikana velkaantuneet
henkilöt pääsevät uuteen, velattomaan
alkuun. — Kiitos.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettu
laki tulee todella tarpeeseen. Takavuosilta on karmeita esimerkkejä,
joissa monta vuotta kestäneen hirressä roikkumisen
jälkeen maksuohjelma on laitettu uudelle kierrokselle,
jos henkilöllä on ollut yritystoimintaa. En pysty
arvioimaan, poistaako tämä esitys kaikkia sudenkuoppia,
mutta selvä muutos tämä on parempaan
suuntaan.
Suomessa menetetään valtava määrä henkistä pääomaa
sen vuoksi, että vaikeuksiin ajautuneet ihmiset kokevat
olevansa lopullisesti yhteiskunnan ulkopuolella ja seinää vasten.
Moni jaksaisi taistella vaikean ja niukan ajan yli, jos olisi varmuus,
että pöydän voi puhdistaa joskus. Mikään ei
syö voimia niin paljon kuin pysyvä epävarmuus
ja näköalattomuus.
Hallituksen esityksessä työttömien
ja nuorten pääsyä velkajärjestelyyn
nopeutetaan, ja se on aivan perusteltua. Työtöntä on
jo rangaistu työttömyydellä, ja jos nuori
menettää näköalansa tulevaisuuteen
talousvaikeuksien vuoksi, voi siinä matkassa mennä koko
loppuelämä. Kannattaa muistaa, että epäonnistuneen
hallituksen talouspolitiikan vuoksi kokonaistyöttömyys
kasvaa koko ajan — se on jo yli 300 000 työtöntä — ja kasvaa
myöskin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.
Todennäköisesti velkaneuvontaan ja velkajärjestelyihin
riittää asiakkaita tulevina vuosina aivan riittävästi.
On aivan oikein korostaa myös luotonantajan vastuuta
toiminnan moitittavuutta arvioitaessa. 90-luvun laman alla pankkien
ja pankinjohtajien hyvyyttä arvioitiin sillä perusteella,
kuinka paljon ne pystyivät myöntämään
lainaa. Sellaisten aikojen ei soisi palaavan.
Velkajärjestelyn piiriin joutuneen — tai päässeen — maksuohjelmassa
on oltava joustavuutta. Mitä pidempi on maksuohjelma, sitä varmemmin
eteen tulee uusia, ennakoimattomia ongelmia. Kukaan ei kykene ennustamaan
terveyttään tai esimerkiksi työkykyään
vuosien päähän. Vapaakuukausien lisääminen
antaa mahdollisuuden reagoida uuteen tilanteeseen, ja jos velallisella
on aito halu hoitaa asiansa, siihen pitää antaa
aito mahdollisuus.
Arvoisa puhemies! Ihmettelen, kuinka paljon talous- ja velkaneuvontaa
koskevan lain muuttaminen tosiasiassa auttaa uusia avustettavia
kohderyhmiä, kun talous- ja velkaneuvonnan resurssit ovat
olleet niukat vuosien ajan ja suunta on ollut koko ajan huonompaan
päin. Pelkkä oikeus avunsaantiin ei riitä,
jos avun tarjoajalla ei ole riittäviä resursseja.
Valtion talousarviossa myönnetty määräraha
on vaihdellut suuresti, ja määräraha
on pienentynyt 700 000 euroa vuoden 2012 tasosta. Ensin
pienennys oli 500 000 euroa vuonna 2013, ja tälle
vuodelle se on 200 000 euroa, ja kun kunnat taistelevat
omien ongelmiensa parissa, on sekin raha tiukassa. Tämä tilanne
onkin johtanut alueellisten erojen kasvamiseen ja kansalaisten epätasa-arvoiseen
kohteluun palvelun saannissa. Ennakoivalla työllä ja
niiden riskiryhmien tunnistamisella ja auttamisella, joilla on vaara
joutua hallitsemattomaan tilanteeseen, autettaisiin asiakkaita kaikkein
tehokkaimmin ja säästettäisiin myös
yhteiskunnan, sekä valtion että kuntien, resursseja.
Vaikka nämä esitellyt muutokset tuovat joidenkin
asiakkaiden kohdalla huomattavia parannuksia nykyiseen tilanteeseen,
pitäisi Suomessakin miettiä sellaista lainsäädäntöä,
joka mahdollistaisi henkilökohtaisen konkurssin tekemisen. Kukaan
ei ole saanut niin paljon oppia kuin se, joka on kertaalleen epäonnistunut
mutta päässyt jaloilleen. Jos hänellä on
mahdollisuus jatkaa eteenpäin entistä kokeneempana,
hyötyvät siitä mahdollisuudesta kaikki.
Monissa maissa tällainen laki on ollut voimassa jo pitkään,
ja siitä on ollut erittäin hyviä kokemuksia.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on
kysymys yksityisen elinkeinonharjoittajan tai ammatinharjoittajan velkajärjestelystä,
ja lähtökohtaisesti tämä on hyvä esitys.
Mutta kieltämättä tulee mieleen tällainen
asia: Tässä nyt annettiin osakeyhtiöille
yhteisöveron alennus, aika merkittävä,
miljardiluokan yhteisöveron lasku 20 prosenttiin. Se on
aika väkevä kädenojennus isoille yhtiöille.
Henkilöyhtiöt eivät saaneet mitään.
Tässä yhteydessä jos olisi puntaroitu
sitä, että kaikille yhtiömuodoille olisi
annettu samanlainen työllistävää kasvua
edistävä piristysruiske, niin tämä olisi
tarkoittanut henkilöyhtiöille 5 prosentin yrittäjävähennystä,
joka olisi ollut oikeudenmukainen, niin ettei se olisi ollut tästä yhtiömuodosta
kiinni.
Ylipäänsä pienten yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi
parantaa ja näitä toimintaedellytyksiä turvata,
mutta mitä sitten käytännössä hallitus
on tehnyt tai tekemässä? Tehdään
mustia listoja, eli kysymys on näistä verovelkahäpäisylistoista.
Erilaista hallinnollista taakkaa on merkittävästi
lisätty. Kun tämä hallinnollinen taakka
on vakio, niin silloin se tämmöistä pienempää yritystä rasittaa
merkittävästi enemmän myös taloudellisesti
kuin suurta yritystä. Sitten on hallituksesta riippumattomia
toimijoita, muun muassa verottaja. Nyt lausuntokierroksella olevat
verottajan syventävät ohjeet "Palkkaa vai työkorvausta"
käytännössä tulevat vähentämään
sitten näitten henkilöyrittäjien, ammatinharjoittajien,
työtilaisuuksia.
Mutta kun sanoin, että nämä pienet
yritykset eivät saaneet mitään, niin
kyllähän ne nyt tässä saavat.
Jos eivät saaneet tätä taloudellisten
toimintaedellytysten parantamista, niin saavat kuitenkin pääsyn
velkajärjestelyyn, sitten kun homma menee pieleen. Tavallaan
tämä on vähintä, mitä hallitus
voi tehdä, että elinkeinonharjoittajat ja ammatinharjoittajat
pääsevät velkajärjestelyyn,
jos heidän toimintaedellytyksensä on tässä maassa
tehty sellaisiksi, ettei ole taloudellisia edellytyksiä yrittää.
Niin kuin sanottu, hallituksen esitys on hyvä ja oikeansuuntainen
mutta kokonaisuutta katsoen jää riittämättömäksi.
Erityisesti kaivataan konkurssilainsäädännön
kokonaisuudistusta, jo ihan sillä perusteella, että Suomessa
meillä on hyvä kokemus 90-luvun lamasta, jolloin
satoja yrityksiä ja yrittäjiä meni konkurssiin,
ja ne ovat tällä hetkelläkin isolta osin
tämän yhteiskunnan ulkopuolella. Se olisi valtava
potentiaalinen joukko kuitenkin vielä pyörittämään
tämän maan elinkeinotoimintaa ja kansantaloutta,
mikäli olisi mahdollista niin, että konkurssissa
ei menisi yrittäjältä koko elämä.
Tämän takia me tarvitsemme kyllä Suomeen
konkurssilain kokonaisuudistuksen. Kysynkin ministeriltä:
onko tällainen kokonaisuudistus tulossa, sentyyppinen,
jossa sitten voitaisiin ottaa mallia amerikkalaisesta vastaavasta
lainsäädännöstä, joka
on paljon toimivampi?
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys
on lähtökohtaisesti hyvä. Edustaja Turunen
nosti tuossa puheessaan myös näitä muutamia
kriittisiä kohtia esille. On erittäin tärkeää,
että uusi mahdollisuus ja uusi alku on sallittua myös
sellaiselle yrittäjälle tai toimijalle, jolle
on sattunut jonkunlainen kupru tai joku ongelma siinä yrittämisessä.
Kenenkään ei mielestäni tarvitse kärsiä näistä asioista
vuosikausia eteenpäin. Täällä on
puhuttu siitä, että ollaan löysässä hirressä.
Tämä esitys antaa aivan varmasti toivoa ja valoa
niille henkilöille, joilla tällainen tilanne on.
Tähän hallituksen esitykseen asiantuntijat ovat
antaneet kannanottojansa, ja tässä kun äkkiä luin,
ymmärsin, että siellä on myös
jonkun verran vastustusta tullut. Muun muassa yksi asia, mikä on
nostanut kysymyksiä, on tämä velallisen
omistusasunnon säilyttäminen ja myyminen ja siihen
liittyvät ehdotukset. Jos sen verran saisi ministeriltä kysyä:
mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Jos voisitte vähän
avata sitä asiaa, se on vielä tässä hieman
epäselvä.
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on
jo kerrottu, esitys on hallitukselta hyvä. Tämä on
jälleen kerran osoitus siitä, että kyllä täällä järkeviäkin
asioita pystytään tekemään,
sellaisia, mitkä tulevat elävästä elämästä eteen
ja millä halutaan parantaa ihmisten arkea ja selviytymistä.
Tämä on hyvä esimerkki juuri siitä.
Itseäni myös vähän askarruttaa
se, millä tavalla tämä tullaan hoitamaan
resurssien näkökulmasta ja kuinka voidaan taata
se, että todellakin joka puolella Suomea nyt sitten päästään
samalla tavalla tämän tuen ja tämän
järjestelmän piiriin.
Toisaalta mietin myös sitä, että tärkeintä olisi saada
etenkin nuorille ihmisille enemmän tietoisuutta siitä,
kuinka raha-asioita tulisi hoitaa ja kuinka varhaisessa vaiheessa
niitä tulisi myöskin lähteä sitten
sovittelemaan ja selvittelemään silloin kun ne
menevät solmuun. Tämä on hyvä lähtökohta
tälle selvittelylle, mutta toivoisin myös joitakin
ajatuksia siitä, miten voisimme lisätä nuorten
tietoisuutta näistä asioista.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä.
Varmasti näin on, että lähtökohtaisesti
esitys on hyvä, ja tätä tietysti valiokunnat
monelta kannalta pohtivat. Kiitos myös edustaja Mustajärvelle
painavista sanoista ja hyvästä pohdinnasta.
Lukuisat yhteydenotot kentältä, nimenomaan yrittäjiltä,
kertovat karua kieltään Suomen ilmapiiristä pienyrittäjiä kohtaan.
Tämän lakialoitteen jatkoksi toivoisin kyllä juuri
niin, että konkurssilainsäädäntöä voitaisiin
lähteä kehittämään.
Siitä on tehty lakialoite, edustaja Hakkarainen teki siitä lakialoitteen,
jota itsekin kannatan. Sitten haluaisin kysyä ministeriltä,
kun olette varanneet varoja — ymmärtääkseni
ainakin tuolla budjettikirjassa oli, että on varattu varoja — kuten
sanamuoto taisi olla, "konkurssipesän hoidon kehittämiseen",
tämmöiseen hyvään konkurssipesien
hoitoon: mitä olette tämän eteen tehneet
nyt tämän hallituksen aikana?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten ministeri Henriksson. Semmoinen tiivis vastaus edustajien
esittämiin kysymyksiin, olkaa hyvä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos hyvästä keskustelusta
ja hyvistä kysymyksistä.
Todettakoon ensinnäkin, että velkajärjestelylakihan
on tehty yksityishenkilöiden taloudellisen tilanteen korjaamista
varten, ei yhtiöitä varten. Velkajärjestely
sopii usein yrityssaneerausta paremmin toiminimiyrittäjän
talouden kokonaistilanteen korjaamiseen, ja sen takia halutaan nyt tehdä tämä merkittävä
muutos
tähän velkajärjestelylakiin, että pienet
yrittäjät, jotka ovat yksinyrittäjiä,
pääsevät velkajärjestelyn piiriin
eikä heidän tarvitse hakeutua tähän
yrityssaneeraukseen, joka on paljon vaativampi järjestelmä.
Mutta todettakoon myöskin se, että konkurssihan
ei vapauta koskaan veloista täysin. Meillä on konkurssilainsäädäntö juuri
sen takia, että jos velallinen on niin huonossa taloudellisessa
asemassa, ettei löydy keinoja siitä ulos, niin
konkurssi voi olla se ainoa tie ja konkurssilainsäädäntö säätelee
sitä, missä järjestyksessä velkojat
sitten saavat saatavansa. Tavoitteenahan on, että toiminimiyrittäjän
velat voitaisiin toiminnan kuluessa järjestellä ilman,
että toimintaa tarvitsee lopettaa, ja sen takia tämä esitys
tehdään. Jos on sellainen toiminimiyrittäjä kyseessä,
jolla on mahdollisuuksia saada se yritystoimintansa kannattavaksi,
niin hänelle pitää suoda se mahdollisuus, ja
sen takia tämä muutos nyt halutaan tehdä. Mutta
yhtiömuotoista elinkeinotoimintaa harjoittanut yrittäjä ei
voi saada velkajärjestelyä velkajärjestelylain
puitteissa, vaan jos yhtiöllä menee huonosti,
niin yhtiölle on yrityssaneerausjärjestelmä.
Ja meillä, samoin kuin Euroopassa yleisesti, katsotaan,
että velallisen tulee käyttää maksukykynsä jonkin
aikaa velkojien hyväksi ennen kuin hän vapautuu
veloistaan kokonaan. Tätä edellyttävät
velkojien ja velallisen etujen tasapaino sekä järjestelmän
yleinen hyväksyttävyys.
Eli kun tässä kysyttiin, onko tulossa konkurssilainsäädännön
kokonaisuudistus, niin ainakaan tällä hallituskaudella
ei ole sellaista uudistusta vireillä, eikä siitä ole
ollut nyt keskusteluakaan, vaan ollaan nähty, että se,
mikä meidän lainsäädännöstä on
puuttunut, on juuri tämä pienyrittäjän
mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Ja
se asia nyt tämän esityksen myötä hoidetaan.
Arvoisa puhemies! Tässä kysyttiin myös
velallisen omistusasunnon säilyttämisestä.
Sehän on tärkeä osa koko velkajärjestelylainsäädäntöä, että velalliselle
normaalisti annetaan mahdollisuus säilyttää omistusasuntonsa,
ja nyt tämän esityksen myötä myös
tälle pienyrittäjälle, tälle
yksinyrittäjälle, annetaan tämä mahdollisuus.
Jos hänen yritystoimintansa on sellainen, että se
on jatkokelpoinen ja siitä voidaan saada kannattava, niin
hänkin pääsee samaan piiriin kuin muut
velalliset, että hän voi pitää sen
omistusasuntonsa, ja se on erittäin merkittävä uudistus.
Sitten tässä edustaja Viitamies kysyi resursseista
ja nuorten ihmisten tietoisuudesta koskien velkaantumista. Resursseista
sen verran, että tässä hallituksen esityksessä on
otettu nyt huomioon se, että tätä varten
tarvitaan 5 htv:tä lisää. Budjettiriihessä tullaan
lähemmin palaamaan siihen, mutta se on tavallaan TEMin
pääluokan alla oleva asia. Velkaneuvonta tänä päivänä kuuluu TEMin
puolelle eikä oikeusministeriön puolelle. Meillähän
on ollut keskusteluja siitä, että velkaneuvonta
ja oikeusapu pitäisi yhdistää. Ei olla vielä päästy
siihen, ja se johtuu muun muassa siitä, että ei
olla löydetty riittävästi resursseja
sen yhdistämiselle. Itse toivon, että tulevaisuudessa päästäisiin
siihen, että oikeusapu ja velkaneuvonta voitaisiin yhdistää.
Se olisi viisasta, mutta näillä näkymin
tällä hallituskaudella ei päästä niin
pitkälle. Kuitenkin tässä esityksessä on
otettu huomioon se, että resursseja pitää saada
lisää, jotta velkaneuvontaa koko maassa pystytään
antamaan pienyrittäjille samojen edellytysten mukaisesti
kuin muille velallisille.
No, sitten nuorista sen verran, että tässä esityksessähän
otetaan myös huomioon se, että ihminen tänä päivänä velkaantuu
yleensä johtuen siitä, ettei pysty hallitsemaan
omaa talouttaan, kuluttaa yli sen, mihinkä on varaa, ja
siinä mielessä velkaantuminen on muuttunut. Aikaisemmin
ei ollut kyse siitä, että kulutettiin liian paljon,
vaan aikaisemmin otettiin ehkä liikaa asuntolainaa, liikaa
autolainaa, mutta nykyään kulutusluotot ovat olleet
ne, jotka ovat aiheuttaneet ylivelkaantumisia. Tässä suhteessa
se, että saatiin korkokatto koskien pikalainoja, oli äärimmäisen
tärkeätä. Ja se nähdään
jo, että (Puhemies koputtaa) pikaluottojen määrähän
on romahtanut, ja se on hyvä asia, ja sen myötä myös
nuorten velkaantuminen on jonkun verran taittunut. Mutta ihan varmasti
on niin, että kouluissa sekä toisella asteella
että myös (Puhemies koputtaa) meidän
ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on hyvä muistuttaa
meidän nuoria siitä, että kun ottaa velkaa,
niin joskus pitää se velka myös maksaa
takaisin, ja tässä meillä on paljon tehtävää.
Myös kotona keittiönpöydän äärellä olisi varmasti
hyvä käydä sellaista keskustelua, että muistutetaan
siitä, että aina, kun nostaa lainaa, pitää muistaa,
että se pitää maksaa myös takaisin.
(Puhemies koputtaa)
Arvoisa puhemies! Minä lopetan tähän
ja totean sen, että tämä esitys tuo huomattavia
parannuksia pienyrittäjien taloudelliseen tilanteeseen ja
mahdollisuuteen jatkaa yrittämistään.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Kieltämättä 32
vuoden yrittäjäkokemuksella tämä keskustelu
tuntuu tässä yhteydessä hiukan oudolta. Täällä puhutaan
nuorten holtittomasta rahankäytöstä ja
pikavipeistä ja näinpäin pois. Mutta
iso clue on tässä kuitenkin tämä:
Ministeri viittasi konkurssilain kokonaisuudistukseen ja lause meni
jotenkin näin, että velallinen vapautuu veloista
vasta sen jälkeen, kun kaikki velat on maksettu, konkurssissa
katsotaan se järjestys: realisoidaan omaisuus ja katsotaan
se järjestys, missä järjestyksessä tämä realisoitu
omaisuus siirtyy velkojille, ja loput jäävät
velaksi. Mutta käytännön tasolla meillä ongelma
on se, että konkurssioikeudenkäynnissä ei
todeta esimerkiksi sitä velan määrää,
mikä konkurssissa velalliselle tuomitaan — tai
sitä ei tuomita, koska velan määrää ei todeta.
Käytännössähän tämä tapahtuu
tällä tavalla: Yrittäjä on ottanut
lainaa, antanut esimerkiksi oman kotitalon pantiksi. Nyt on vaikka
miljoonalainasta kysymys, ja siinä on vakuutena pankille
annettu omakotitalo, joka lainaa otettaessa on hyväksytty.
Pesänhoitaja realisoi sen 100 000 eurolla. Okei,
pankki saa siitä 100 000 euroa, ja yrittäjälle
jää sitten 900 000 velkaa maksettavaksi.
Pesänhoitaja hoitaa pesää niin pitkään
kuin pesästä saa tuloja. Pesänhoitaminen päätetään
yleensä siinä vaiheessa, kun siitä ei
pesänhoitajalle enää palkkiota kerry.
Tämä on oikeastaan se meidän järjestelmämme
ongelma. Se ei varsinaisesti tähän hallituksen
esitykseen liity. Tämä on sinällänsä hyvä, että nämä yksityishenkilöt,
ammatinharjoittajat, pääsevät velkajärjestelyyn
mukaan, mutta silloin kun puhutaan tästä konkurssilainsäädännön
kokonaisuudistuksesta, niin tämä on se meidän
ongelma.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen puhui asiaa, ja hänen
puheessaan näkyy kyllä kiistatta pitkäaikainen
yrittäjäkokemus. Kun minä puhuin konkurssilainsäädännön
kehittämisestä, niin ajoin takaa nimenomaan rehellistä yrittämistä,
rehellistä konkurssia, sitä, että yrittäjä yrittää,
saattaa epäonnistua — siitä kuitenkin
oppii ehkä kaikkein eniten — ja kuitenkin pystyttäisiin
luomaan semmoinen tilanne, että tästä konkurssin
tehneestä ihmisestä ei tule sitten loppuiäksi
kelvotonta ihmistä, niin kuin Suomessa tahdotaan tämän
tyypin epäonnistuja, vaikka sen tekisi yhden kerran, leimata loppuelämäksi.
Minkä takia kyselin näistä vastuistakin?
Minulla oli yksi tapaus, jota seurasin aika läheltä: Pienyrittäjällä oli
sekä velkajärjestely että yrityssaneeraus,
ja pankki antoi tälle henkilölle sellaisen kuvan,
että kunhan toisen maksuohjelman hoitaa, niin homma on
siinä, pöytä puhdas ja voi lähteä menemään
eteenpäin. Mutta kun tämä henkilö tunnollisesti
hoiti maksuohjelman loppuun asti, niin pankki ilmoittikin osapuolena, että nyt
lähdetään uudelle kierrokselle ja hoidetaan
se toinenkin maksuohjelma. Kun tässä hallituksen
esityksen perusteluissa korostetaan sitä, että myöskin
pankkien vastuu tulee korostumaan jatkossa, niin koskeeko se myöskin
tämmöisiä tilanteita? Kannattaa kuitenkin
aina muistaa se, minkälaisessa tilanteessa Suomessa eletään:
uusien tilastotietojen mukaan konkurssien määrä esimerkiksi
Norjassa ja Ruotsissa on vähenemässä mutta
Suomessa ei vielä. Elikkä tarve lainsäädännön
kehittämiselle varmaan on vielä jatkossakin, mutta
mitenkä arvioitte tätä pankkien, toivon
mukaan, lisääntyvää vastuuta?
Keskustelu päättyi.