15) Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi
lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä koskevien
säännösten uudistamiseksi
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen
esityksessä ehdotetaan esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun
lakiin lisättäväksi säännökset
syyteneuvottelusta. Syyttäjä voisi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä,
ettei esitutkintaa toimiteta kaikkien rikosten osalta, kun henkilön
epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen
ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voi
samalla sekä myös silloin, kun tutkittavana on
yksi kokonaan tai olennaisilta osiltaan tunnustettu rikos, sitoutua
vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.
Pääsääntöisesti tätä hallituksen
esitystä käytetään talousrikoksissa.
Ketju on muun muassa seuraavanlainen: veropetos, kirjanpitorikos
ja törkeä velallisen epärehellisyys.
Eli tässä ketjussa tämä kolmas,
törkeä velallisen epärehellisyys, jäisi
tuomitsematta.
Perussuomalaiset esittivät lakivaliokunnassa vastalauseen
tähän hallituksen esitykseen, ja me esitämme,
että lakiehdotus hylätään. Tässä muutamia
perusteluja:
Tämä ehdotettu syyteneuvottelu on suomalaisessa
rikosprosessissa ja rikosoikeusjärjestelmässä uudentyyppinen
ja periaatteellisesti hyvin merkittävä kysymys.
Tästä seuraa, että toisin kuin nyt käsitellyn
esityksen kohdalla on, lainvalmistelua koskevien säädöspoliittisten
linjausten valossa arvioituna hyvän lainvalmistelun vaatimusten
olisi tullut täyttyä. Silmiinpistävin hyvään
lainvalmisteluun kuuluva tekijä esityksen valmistelussa
koskee lainvalmistelun tarkoituksenmukaista organisointia. Lainvalmistelun kehittämisohjelmien
mukaisesti nyt käytetty työryhmävalmistelu
on perusteltu ainoastaan, kun hankkeen luonne ja kiireellisyys ovat
määrääviä valmistelutapaa
valittaessa. Kyseisessä yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan
laajassa hankkeessa olisi tullut käyttää laajapohjaista
valmistelumuotoa korkeatasoisen lainvalmistelun varmistamiseksi,
jolloin taustat, muutostarpeet ja muutokset selvitetään
riittävällä kattavuudella.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että merkittävin
ei-toivottava vaikutus esityksellä olisi se, että syyteneuvottelujärjestelmä loukkaisi
yhdenvertaisuutta lain edessä. Perussuomalaiset eivät
voi myöskään hyväksyä tällaista
esitystä, jossa oikeusvaltion olemukseen erottamattomasti
kuuluvaa yhdenvertaisuutta loukataan, kun lopultakin kysymys on
yksinomaan taustalla olevista taloudellisista syistä. Valtion antama
riittämätön resursointi rikospoliisille, syyttäjistölle
ja tuomioistuimille sekä tosiasiassa ainoastaan ennakoidut
oletetut säästöt eivät saata
tarkoittaa lainsäätäjän toimintaan
kohdistuvan, klassisiin vapausoikeuksiin kuuluvan, muodolliseen
yhdenvertaisuuteen liittyvän aineellisen yhdenvertaisuuden
turvaamisen ohittamista. Esitykseen sisältyy lisäksi
myös lukuisia muita epäkohtia, joiden vuoksi ehdotuksia
ei voida järkevällä tavalla yhteensovittaa
suomalaiseen oikeusjärjestelmään.
Lakivaliokunnan asiaa koskevassa mietinnössä syyteneuvottelua
koskevan lainsäädännön ja syyttämättä jättämistä koskevien
säännösten uudistamiseksi valiokunta
tarkastelee poikkeuksellisen laajasti ja yksityiskohtaisesti esitykseen
liittyviä ongelmakohtia sekä esittää asiaa
koskevia omia kannanottoja ja käsityksiä. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä tässä tarkastelussa
on juuri edellä kerrottu yhdenvertaisuuden toteutuminen. Valiokunta
esittää mietinnössään
esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä,
ja samalla se esittää kuitenkin laajasti muutosehdotuksia.
Valiokunnan esittämistä muutosehdotuksista riippumatta
kysymys on asiallisesti pääosin esityksen mukaisesta
suomalaiseen oikeusjärjestelmään epätavallisen
järjestelmän käyttöönottamisesta.
Lainvalmisteluvastuun ja asian merkittävyyden vuoksi poliittisella
tasolla eduskunnan valiokunnassa tapahtuva merkittävä varsinainen lainvalmistelutyö
ei
ole tarkoituksenmukaista.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää ehdotusta.
Tässä on todellakin kysymys merkittävästä, isosta
muutoksesta suomalaiseen oikeusjärjestelmään.
Hallituksen esityksen taustalla on talous. Tässä muutoksessa,
joka oikeusjärjestelmään aiotaan tehdä,
on pontimena säästöt. Kun ottaa huomioon
sen, että on tehty jo merkittävästi meidän
oikeudenkäyntijärjestelmäämme
ja oikeusjärjestelmäämme kohdistuneita
säästöjä, jotka ovat kohdistuneet
pääsääntöisesti henkilöstöön, nämä on
pitkin hampain vielä jollakin tavalla hyväksyttäviä,
mutta nyt nämä säästötavoitteet
menevät itsellään oikeusjärjestelmään,
ja tätä ei voida enää hyväksyä.
Yritän kertoa tämän kansankielellä,
mistä tässä on kysymys. Tässä on
kysymys siitä, että tuodaan amerikkalaisista tv-sarjoista
tuttu järjestelmä suomalaiseen oikeusjärjestelmään.
Kysymys on kaupankäynnistä oikeudessa. Epäillyn
kauppatavara on tunnustus. Hän käy kauppaa sillä, että tunnustaa,
jos on saamassa riittävän alennuksen tuomioon,
ja syyttäjän kauppatavarana on tämä tuomion
lieventäminen. Tämä on hyvin haasteellista
meidän oikeudenkäyntijärjestelmässämme,
jossa on lähtökohtaisesti aina selvitetty faktat
todisteitten avulla, mitä on tapahtunut, kuinka rikos on
tapahtunut, ja jopa rikoksen motiivit ja kaikki on selvitetty. Tämä romuttaa tämän
järjestelmän kokonaan. Tässä tunnustusoikeudenkäynnissä ei
oteta vastaan mitään muita todisteluja: jos epäilty
tunnustaa, niin ei huomioida muita todisteita. Tässä on
iso vaara, että tämä ohjaa myöskin
esitutkintaa kohti sensuuntaista tavoitetta, että tämä epäilty
tunnustaisi. Tämä on erittäinkin haasteellinen
tilanne meidän järjestelmässämme.
Myös tämä yhdenvertaisuus on liipaisimella tässä.
Syyttäjä päättää siitä,
kenen kanssa hän neuvottelee tuomion ankaruudesta, ja tämä asettaa
silloin ihmiset oikeuden edessä erilaiseen asemaan. Silloin
kun epäillyllä on kauppatavarana tunnustus ja
syyttäjällä tuomion lieventäminen
ja tästä käydään kauppaa,
niin jos kaupassa päästään yhteisymmärrykseen,
kauppa tehdään. Käytännöllisesti
katsoen, kun tämä rajoittuu tietenkin näihin
vakavimpiin rikoksiin, vaikka meillä on oikeuskäytäntöä olemassa
ja meillä on tietty haarukka myöskin tuomioitten
ankaruudesta, väistämättä tämä tulee
kyllä lieventämään sitten näitä tuomiokäytänteitä.
Minä olen pahoillani siitä, että näin
iso, koko oikeusjärjestelmään kohdistuva
hallituksen esitys on mielestäni huonolla valmistelulla
ja kovin kovalla kiireellä tuotu eduskunnan käsittelyyn. Olisin
toivonut, että olisi pystytty paljon tarkempaan etukäteisselvitystyöhön
tämän hallituksen esityksen kohdalla ja myöskin
paljon syvällisempään eduskuntakäsittelyyn,
mutta toimintatapa tällä hallituksella ei kuitenkaan
tämän osalta poikkea minkään
muunkaan asian käsittelystä.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa puhemies! Juurikin näin, kuten edustaja Turunen
tuossa mainitsi. On hyvin huolestuttavaa, että säästöjen
ja resurssipulan kustannuksella olemme valmiita tekemään
tällaistakin lainsäädäntöä,
joka kyllä laittaa tarkasti miettimään,
mikä on todellinen kriteeri. Ajatellaan nyt näin,
että kun normaalisti talousrikostutkinta on kestänyt
noin vuoden ja siinä on 2—3 poliisia tekemässä tutkimustyötä,
niin nyt sitten tämän hallituksen esityksen mukaisesti todellakin
aika lyhenee ja poliisien resurssit vähenevät.
Nyt siihen riittäisi noin kuukausi — tämä oli
asiantuntijoiden mielipide tästä asiasta.
Perussuomalaisten mielestä tämän
lakiesityksen olisi tullut olla niin, että se olisi vain
väliaikaisesti voimassa, vaikkapa parin vuoden syklillä,
minkä jälkeen voisimme arvioida sitten sitä, millaisia
vaikutuksia tällä hallituksen esityksellä on
meille ollut, mutta se ei todellakaan sitten ollut mahdollista.
Tämä on huolestuttavaa, mutta seurannan tulee
olla tarkkaa, ja mielellään sitten myös
kuulemme siitä, mitä tämä hallituksen
esitys on tuonut tullessaan. Ja kyllä lakivaliokunnan mietintöön
seurannasta kirjattiin, ja se on hyvä asia, siitä voidaan
tässä kiittää.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Jäi tuossa omassa puheessa mainitsematta
tämä tähän sisältyvä tunnustamisen
problematiikka. Mikäli rikoksen tunnustaakin muu kuin todellinen syyllinen
ja kun tunnustusoikeudenkäynnissä ei huomioida
mitään muita todisteita kuin pelkästään
tunnustus, niin tästä tunnustuksesta itsessään
voi tulla myöskin kauppatavaraa. Kaikkinensa tämä muuttaa
meidän oikeusjärjestelmäämme
kaupankäynnin kohteeksi, ja siinä mielessä tämä on
haasteellista.
Minä toivon, että jos tämä hallituksen
esitys kaikesta huolimatta — niin kuin näyttää — menee
läpi, niin varsinkin tähän jatkoseurantaan kiinnitetään
erityisesti huomiota ja katsotaan, kuinka tämä järjestelmä toimii.
Keskustelu päättyi.