Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla eduskunnassa
on puhuttu energia-asioista, joten jatketaan vähän
siitä.
Ruotsissa on jätteitä poltettu jo vuosikymmeniä.
Siellä on toiminnassa useita kymmeniä laitoksia.
Suomessakin on monia hankkeita vireillä, mutta ne eivät
etene erilaisten valitusten vuoksi. Parisen viikkoa sitten Hämeen
Sanomat uutisoi Riihimäellä Ekokemin hankkeesta.
Tässä jutussa todettiin, että Suomen
Luonnonsuojeluliitto aikoo valittaa siitä hankkeesta niin
pitkälle kuin on mahdollista ja niin kauan kuin on mahdollista.
Sen sijaan paikallinen luonnonsuojeluyhdistys, joka oli tutustunut
hankkeeseen, totesi, että se on hyvä hanke, eikä aio
siitä valittaa. Tämän takia kysynkin
ympäristöministeri Enestamilta:
Mikä on ympäristöministerin kanta
ja ympäristöministeriön kanta jätteiden
polttamiseen?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Herra puhemies! Lajitellun jätteen poltto on tällä hetkellä yksi
hyväksyttävä tapa hyödyntää jätteitä ja
on myös täysin jätehierarkian ja jätelain
mukaista. Jätteenpolttolaitoksella tulee toki olla ympäristölupa
ja sen tulee täyttää jätteenpolttoasetuksessa
säädetyt vaatimukset. Jätteenpolttolaitosten
päästörajat kiristyivät vuodenvaihteesta
ja laitosten ilmaanpäästöjä seurataan
jatkuvatoimisin mittauksin. Tällä hetkellä menee
edelleen liian paljon jätteitä kaatopaikoille
ja siksi myöskin jätteenpoltto on parempi vaihtoehto
kuin kaatopaikalle vieminen.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vaihdetaan ministeriä. Kysyn
ministeri Luhtaselta:
Tiedetään kaikki, että hallituksella
on olemassa tuottavuusohjelma, joka myös vähentäisi
erilaisista tuomioistuinlaitoksista tuomareitten määrää.
Tiedetään myös tällä hetkellä,
että hallinto-oikeudet ovat erittäin ruuhkautuneet,
jolloin asioiden käsittely kestää pitkään
siellä. Nyt me tiedämme myös, että on
menossa varmaan reippaat toistakymmentä jätteenpolttolaitoshanketta
Suomessa, joista kaikista on valitettu tai aiotaan tulla valittamaan.
Nämä ovat yhteiskunnalle erittäin tärkeitä hankkeita
ja on valitettavaa, että myös ne viivästyvät
sen takia, että valituksia ei ehditä käsitellä riittävällä aikataululla.
Kysynkin:
Mitä hallitus ja mitä ministeri Luhtanen aikoo nyt
tehdä, että saataisiin lisää voimavaroja
hallinto-oikeuksiin, jotta tärkeät hankkeet voitaisiin käsitellä mahdollisimman
nopeasti?
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Minä olen täysin tietoinen
siitä, että meillä eri oikeusistuimet
ovat ruuhkautuneet ja niin myös hallinto-oikeus. Tähän
on saatu jo osittain pientä korjausta lisäbudjettimäärärahoilla, jotka
ovat nimenomaan kohdennetut ruuhkaisimpiin hallinto-oikeuksiin.
Se on tietysti erittäin valitettava asia, että tiedämme
etukäteen näin käyvän, niin
kuin nyt esimerkiksi hankintalaista jo tiedämme, ja tämä lienee
sitten eräs sellainen laki, jonka sovellutus omasta puolestaan
käytännössä tulee lisäämään valituksia
ja tätä kautta ruuhkauttamaan omalta osaltaan
vielä lisää tuomioistuimiamme.
Mutta tässä tietysti on niin, että ylipäätänsä — ja
tähän olemme toki kiinnittäneet myös huomiota
ja tulemme entistä enemmän siihen pureutumaan — pitäisi
kaikin keinoin saada aikaan sellaista lainsäädäntöä,
jolla koetettaisiin ehkäistä jo etukäteen
ne tulevat valitusreiät, eli lainsäädäntö olisi
siinä määrin selkeää,
että tällaiseen ei systemaattisesti jouduttaisi.
Tähän tietysti auttaa resurssipulan purkaminen
ja sitten (Puhemies koputtaa) oikeuskäytäntöjen
kaikinpuolinen nopeuttaminen.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Jätteidenpolton polttotekniikkahan
on kehittynyt erittäin voimakkaasti, ja esimerkiksi Uudellamaallakin
nyt pohditaan jopa useamman jätteenpolttolaitoksen perustamista.
Me tiedämme kuitenkin, että kokemukset esimerkiksi
täältä Helsingistä Kyläsaaresta
aikoinaan ovat syöpyneet kansalaisten mieliin niin voimakkaasti,
että tätä vastustusta on aika paljon.
Tekniikka on kuitenkin kehittynyt, kuten sanoin.
Arvoisa ympäristöministeri, oletteko pohtineet
mahdollisesti sellaista keinoa, että esimerkiksi kunnallista
kiinteistöveroa nostettaisiin esimerkiksi jätteenpolttolaitoksen
osalta vastaavalla tavalla kuin ydinvoimaloiden osalta on korkeampi
kiinteistövero? Se saattaisi jopa panna houkuttelemaan
jätteenpolttolaitoksia alueelle. Onko tällaista
mietitty?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriössä ei
tällaista ole mietitty. Tällä hetkellä uusia
arinakattilalaitoshankkeita on vireillä 7 kappaletta.
Ne ovat eri vaiheissa suunnittelua. On totta, että jokaisesta
valitetaan ja prosessi on siksi hyvin aikaa vievää.
Turussa ilmeisesti ollaan tässä prosessissa pisimmällä,
Kotkassa uusi laitos on äsken saanut luvan, joten pikkuhiljaa
tähän tulee nykyisten anomusten perusteella korjaus.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Ihan varmasti tämä ongelma
helpottuu, kun hallinto-oikeuksiin saadaan lisää tuomarinvirkoja.
Tämä on ollut vihreän eduskuntaryhmän
vaihtoehtobudjetissa useasti esillä, ja sitten, mikä myöskin helpottaa,
olisi se, jos viranomaiset ja toiminnan harjoittajat eivät
yrittäisi kiertää voimassa olevia lakeja
ja säädöksiä.
Mitä tulee sitten itse tähän jätteenpolttoon, niin
on todella murheellista, että tällä hetkellä ollaan
kaatopaikkahävitys korvaamassa laajamittaisella massapoltolla.
Ympäristövaliokunta on tällä viikolla
ottanut tähän voimakkaasti kantaa, ja eräänlaisena
hälytyksenä haluaisin keskustelua siitä,
että meidän pitäisi pystyä jollain
tavalla mahdollistamaan sen viimeisen jätejakeen hyvin rajattu
polttaminen esimerkiksi rinnakkaispolttona voimalaitoksissa. (Ed.
Laukkasen välihuuto) — Aivan, ed. Laukkanen, juuri
näin. — Kysynkin ministeri Enestamilta:
Oletteko te yrittäneet vaikuttaa EU-säädöksiin,
että tämä rinnakkaispoltto olisi mahdollista, ettei
mentäisi tällaiseen järjettömästi
resursseja hukkaavaan massapolttoon?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa herra puhemies! EU:ssa jätedirektiivi on uusittavana,
ja nimenomaan tässä yhteydessä vaikutetaan
jatkuvasti siihen, että olisi mahdollista tätä ref-polttoa
suorittaa.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan eilen käsitellyssä mietinnössä oli
esillä myös jätteenpoltto. Se on erittäin
iso asia ympäri Suomea, niitä on 14 erittäin
suurta hanketta. Esimerkiksi Lahti Energialla on noin 100 miljoonan
euron hanke, jätteenpoltto kaasuttamalla, ja tämä edellyttää myös
sitten ministeriöltä näitten EU-direktiivien
viidakossa päätöksiä. Olisin
kysynyt: Mikä tässä on aikataulu?
Toisaalta ongelmana on myös tämä hallinto-oikeuksien
ruuhkatilanne. Olisin kysynyt oikeusministeriltä: Minkä suuruisista
euromääristä on kysymys, että hallinto-oikeuksiin
saataisiin nyt sillä tavoin vauhtia, että Suomessa
voitaisiin investoida silloin, kun se on täysin välttämätöntä?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Oma aikatauluni on, että vielä ennen
kesää ministeriö pystyisi ratkaisemaan tämän
asian.
Markku Laukkanen /kesk:
Herra puhemies! EU:n jätedirektiivihän sotki
koko homman. Meillä oli aivan loistava suomalainen malli,
rinnakkaispoltto oli mahdollista. Meillä lajiteltiin ympäristöjätteitä ja
lajiteltujen ympäristöjätteiden poltto
on todella sekä jätepoliittisesti että energiapoliittisesti
erittäin järkevää hommaa. Eihän
Suomen pidä mennä millään muotoa
massapolttojärjestelmään, mikä kokemus
on tavallaan saatu suurista maista, esimerkiksi Saksasta, jossa
on miljoonakaupunkeja, ja se sopii ehkä sellaisiin paikkoihin. Mutta jos meillä
on
ollut jo rinnakkaispolttojärjestelmä, tietysti
Suomen pitäisi tavoitella tätä.
Mutta kun puhuttiin selonteon lähetekeskustelusta,
ministeri Enestam, olitte tuolloin sitä mieltä,
että myöskin valitusaikoja pitäisi voida
lyhentää. Kyse ei ole vain siitä, että oikeuslaitoksissa on
resurssipulaa. Meillä on myöskin liian pitkät valitusajat,
jotta saisimme nämä hankkeet todella käyntiin.
Vielä kerran tästä, ministeri Enestam ja
ministeri Luhtanen:
Mitä tehdään, että valitusajat
jätteenpolttohankkeissa saadaan lyhyemmiksi?
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Meillä on oikeusministeriössä ja
koko oikeushallinnossa sellaisia selvityksiä parhaillaan
tekeillä, joilla voisimme vaikuttaa oikeusprosessien nopeuttamiseen
kaikilla muillakin tavoilla. Valitusprosessien lyhentämisestä tai
yksinkertaistamisesta en todellakaan nyt tässä hallinto-oikeuden
kohdalla osaa sanoa, tulisivatko nämä ehdotukset
juuri tähän liittyen. Mutta tämä ongelma
ja asia on aivan yleisessä käsittelyssä eli siinä pohdimme
todella keinoja, ja monia asioitahan on tässä aikaansaatukin.
Mutta tämä asia tietysti täytyy nyt sitten
ministeri Enestamin kanssa tarkemmin selvittää tähän
liittyen ja muihin vastaaviin asioihin liittyen.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Enestam on pitkäaikaisin ministerimme.
Haluaisinkin kysyä: Minkä on teidän käsityksenne,
mistä se johtuu, että Suomessa ei näitä jätteenpolttolaitoksia
ole aikaisemmin kehitetty? Nehän ovat erittäin
hyödyllisiä, raaka-aine ei lopu, 25 prosenttia
tulee sähköä, 75 prosenttia tulee lämpöä,
ne ovat arkkitehtonisesti erittäin hienon näköisiä.
Useita kuvia olen nähnyt niistä. Miksi ne eivät
ole kehittyneet tässä maassa?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Luulen, että varsinainen syy siihen,
että vierastetaan jätteenpolttoa, on kokemukset
vanhoista jätteenpolttolaitoksista, jotka eivät
toimineet. Tämä vastustus on hyvin, hyvin sitkeää,
ihmiset eivät halua uusia polttolaitoksia lähelle
asuntoalueita. Kuitenkin tilanne on muuttunut, koska vaatimukset
ovat sellaiset, että uudet laitokset eivät saa
päästää ilmaan haitallisia aineita
kuten aikaisemmin.
Mitä mahdollisiin valitusaikoihin vielä tulee, niin
tässä on nyt syytä kertoa, että hallitus
on tänään hyväksynyt Tarastin
tonttityöryhmän ehdotukset, jotka tosin liittyvät
asuntotuotantoon, mutta ehkä tästä olisi
tähänkin mallia.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Jotta jätteenpolttolaitos olisi kannattava,
sen on toimittava ympäri vuoden, jätettä on
oltava saatavilla jatkuvasti. Esimerkiksi Kotkan kaupunki on sitoutunut
toimittamaan riittävästi jätettä rakennettavan
polttolaitoksen tarpeisiin. Jätteen synnyn vähentäminen
ei siis Kotkassa ole enää optio. Jos jätteenpoltto
yleistyy Suomessa, edessä voi olla sama tilanne kuin Ruotsissa,
jossa on tällä hetkellä jätepula.
Esimerkiksi Uppsalan laitos tuo jätettä maahan
sekä Norjasta että Ahvenanmaalta. Kysynkin:
Onko meidän lainsäädäntömme
valmis siihen, että myös Suomeen tuodaan tulevaisuudessa
ulkomailta suuria määriä jätteitä poltettavaksi?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Meillä ongelmana on erityisesti tällä hetkellä nimenomaan
kotimaassa se, että liikaa jätettä viedään
kaatopaikoille (Ed. Zyskowicz: Sitähän vihreät
kannattavat!) ja sitä varten tarvitaan omia laitoksia.
On arvioitu, että tällä menolla, vaikka
nämä vireillä olevat hankkeet toteutuisivat,
niin jo vuodesta 2016 tarvitaan lisää polttokapasiteettia.
Ei löydy tilaa tuoda tänne jätettä poltettavaksi.
Ed. Suvi Lindén merkitään
läsnä olevaksi.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kun alkuperäisessä kysymyksessä ed.
Jari Koskinen kysyi ja myöskin ministeri vastasi tähän
oikeusturvakysymykseen, viittaisin perustuslain 21 §:ään
oikeusturvasta, jossa todetaan suoraan, että jokaisella
on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ilman
aiheetonta viivytystä. Kun ministeri omassa vastauksessaan totesi,
että hän tiedostaa tilanteen, oikeusministeriössä tiedostetaan
tilanne, arvoisa puhemies, kysyisin:
Onko tilanne niin, että mitään ei
todella tapahdu, ennen kuin ylimmät laillisuusvalvojat
puuttuvat asiaan? Onko tilanne sellainen, että tässä joudutaan
tekemään kantelu siitä, että ei
noudateta perustuslain säännöksiä tältä osin?
Vaikka tilanne on tiedossa, niin tehdään uusia
suunnitelmia henkilöresurssien vähentämiseksikin
jopa. Tässä vaarantuu ihmisten oikeusturva.
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Huoli on todella aiheellinen, mutta asianlaita
on niin, että ensin pitää tietysti ongelma
tiedostaa ja sitten ryhtyä toimenpiteisiin. (Ed. Zyskowicz:
Se on tiedostettu jo ajat sitten!) — Aivan. Tämä on
todella ollut pitkän aikaa tiedossa. — (Ed. Zyskowicz:
No mitä aiotte tehdä sitten?) — Minun
toimivaltani ei ole kovin kauan vielä tässä kestänyt,
mutta sen tiedän, että on tehty prosessien nopeuttamiseksi
jo monia erilaisia asioita.
Ongelmana on tällä hetkellä todella
se, että asioiden määrä on lisääntynyt
kaiken aikaa ja ruuhkautumiset näyttävät
kumuloituvan. Mutta minä tiedän sen, että asiaa
autetaan jo suhteellisen pienillä määrärahoilla,
jotka kohdennetaan oikein, niin kun nyt tiedän, että vuoden
viimeisessä lisätalousarviossa kohdennettiin muutama lisämääräraha
hallinto-oikeuksiin, markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden ylituomari
kertoi, että tämä pieni rahasumma puri
heidän ruuhkiinsa erittäin tehokkaasti, eli näillä rahoilla
ja resurssien lisäyksillä saadaan tuloksia aikaan.
Toki on näin, että prosesseihin ja laajamittaisempiin kysymyksiin
pitää kiinnittää huomiota. (Puhemies
koputtaa) Mutta ed. Vistbacka, kiistän sen, että mitään
ei olisi tehty, vaan minä voin kyllä luetella
aika liudan asioita. (Puhemies: Aika!) Ja nyt kun täällä käsitellään
budjettia, niin siellä tulee lisää. (Ed.
Zyskowicz: Ette voi luetella, koska aika on loppu!)
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä jäteasiassa
ja jätteenpolttoasiassa on olennainen kysymys mielestäni
se, että järkevien asioiden toteutumista estää yleensä se,
että on mielettömän laajat valitusoikeudet.
Kysynkin, joku arvoisista valtioneuvoston jäsenistä,
ilmeisesti oikeusministeri Luhtanen tai ympäristöministeri
Enestam:
Onko tälle mielestäni aivan käsistä karanneelle
valitusoikeudelle jotain järkevästi tehtävissä? Mielestäni sitä pitäisi rajata
ja
nimenomaan tällaisten ammattivalittajien armeijoiden osalta, jotka
todella eivät tee mitään muuta kuin rajoittavat
yhteiskunnan järkevää kehitystä ja
sitä tehdessään aiheuttavat valtavan
isoa taloudellista vahinkoa koko Suomelle. Onko tälle jotain
tehtävissä?
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Kyllä tälle on tehtävissä.
Tässä ministeri Enestam totesi juuri, että lainsäädäntöjohtaja Tarastin
komitea, joka liittyy kyllä kaavoitukseen ja tonttipolitiikkaan,
on käynnissä. Tässä pitääkin
ilmeisesti niin tehdä, että esimerkiksi juuri,
kun tästä jätelaista puhutaan, niin tässä samassa
yhteydessä, kun tehdään näitä esityksiä,
laajamittaisia esityksiä, taikka kun käsittelemme
hankintalakia ja sen kaltaisia asioita, jotka ovat erittäin
laajoja tai vieläkin laajempia, niin samassa yhteydessä tietysti
pitäisi jo voida pohtia sitä näiden tapausten
kohdalta, mitkä ovat ne seurannaisvaikutukset. Sekin on
hyvää lainsäädäntöä. Tässä tapauksessa,
jos tiedämme, että siitä kohdistuu suuri
valitussuma sovellutusten takia, tulkintavaikeuksien takia oikeusistuimiin,
niin näitä asioita on syytä pohtia.
Ongelma on tietysti myös ihan yleinen, ja näitä on
todella pohdittu. Tiedän, että esimerkiksi isoissa
kaavoitusasioissa hallinto-oikeudet toimivat jo niin, että asioita
laitetaan tärkeysjärjestykseen ja katsotaan, esimerkiksi
asian laatua haittaan nähden, (Puhemies koputtaa) viivästykseen
nähden, missä suhteessa ne ovat. Näitä prosesseja
ollaan juuri paraikaa tekemässä.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä vielä tarkentavan
kysymyksen samasta aiheesta, jonka ed. Kasvi nosti täällä tänään
esille, nimenomaan näiden laitosten kapasiteetista.
Aiotaanko rajata jollain tavalla joko laitosten kapasiteettia
tai sitten toisella puolella rajata sitä ainesta, jota
voidaan massapolttaa näissä laitoksissa? Itse
näen järkeväksi sen, että sellainen
materiaali, jota ei voida enää käytännössä hyödyntää millään
muulla tavalla, poltetaan.
Mutta miten ministeri aikoo vaikuttaa siihen, että sellaista
hyödyntämiskelpoista materiaalia ei yhä enenevässä määrin
ruveta polttamaan sitten näissä massapolttolaitoksissa
sen vuoksi, että on energiataloudellisesti järkevämpää ne
polttaa ja nämä laitokset tarvitsevat kilpailukyvyn
takia tarpeeksi sinne materiaalia?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Herra puhemies! Toistan, että meillä tällä hetkellä on
liian vähän jätteenpolttokapasiteettia
ensinnäkin. Toiseksi, esimerkiksi ongelmajätteen polttaminen
ei ole sallittua. Sillä tavalla huolehditaan siitä,
että sellaista, mikä on ympäristölle vaarallista,
ei joudu näihin polttolaitoksiin. Edelleen on syytä tässäkin
korostaa, että jätehierarkian noudattaminen on
tietenkin aivan oleellista, että vain sitä, mitä ei
voida muuhun hyödyntää, poltetaan.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minua vähän häiritsevät
ministeri Enestamin vastaukset. Te tunnutte jo ihan kuin vetäytyvän
vastuusta ja ette halua viedä näitä asioita eteenpäin.
Kolme vuotta ja kaksi kuukautta sitten kyselin ympäristöministeriön
toimista tämän yhdistetyn jäänmurtaja-öljynkerääjän
kohdalla. Sitä on nyt kolme vuotta kaksi kuukautta puitu, eikä vielä tapahdu.
Nyt tapahtuu samalla tavalla tämän jätteen
käsittelyn kohdalla. Me hukumme jätteeseen, sitä tulee
koko ajan lisää. Naapurimaamme Ruotsi ja Tanska
polttavat lähes kaiken. Kuinka me suomalaiset olemme niin
paljon heistä jälkeenjääneitä,
että me emme voi toimia samoin? Ehdotan tutustumismatkaa
Ruotsiin ja Tanskaan, miten siellä käsitellään
valitukset.
Aikooko hallitus tämän suhteen tehdä jotain?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Mitä öljyntorjunta-alukseen tulee,
niin lisätalousarvioonhan on esitys siitä ja tämä ratkaisu
on huomattavasti parempi kuin yhdistetty jäänmurtaja-öljyntorjunta-alus.
Ympäristöministeriöhän ei rakenna,
ed. Saarikangas, näitä laitoksia, eikä ympäristöministeriö ole
niitten rakentamista myöskään estänyt.
(Ed. Saarikankaan välihuuto) — Anteeksi?
Puhemies:
(koputtaa)
Anteeksi, puhemies myöntää puheenvuorot!
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Arvoisan ympäristöministerin
ensimmäisessä vastauksessa mielestäni
oli se varsinainen ydin, jossa hän totesi, että kysymys
on lajitellusta jätteestä ja siinä lajitellussa
jätteistössä oikean fraktion polttamisesta.
Tämä on tietysti täysin hyväksyttävää näin.
Sitä kutsutaan rejektiksi. Tätä varten
tehtiin Ämmässuon kaatopaikan jätesuunnitelma,
joka mielestäni on äärimmäisen
hyvä.
Miksi ei ministeriön toimesta siitä tehdä sellaista
yleisohjetta, jolla perusteella koko tämä homma
hoidettaisiin valtakunnallisesti ja sitten nämä polttolaitokset
tältä pohjalta mitoitettaisiin alueellisesti oikein?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa herra puhemies! Koko jätestrategia on valmisteilla
ministeriössä. Syksyn aikana on tarkoitus esitellä suuret
suuntaviivat, joiden perusteella sitten ryhdytään
lainsäädäntötoimenpiteisiin.
Tässä strategia-asiakirjassa on varmaan syytä pohtia
myöskin tämän kaltaisia toimenpiteitä ja
ryhtyä toimenpiteisiin niitten osalta välittömästi.